Entinen huumerikollinen värvättiin Kouluturvaa-lehteen, ja nyt hän kertoo, mitä miljoonahuijauksen kulisseissa tapahtuu
Koulukiusaamisen ehkäisyn varjolla myytävällä Kouluturvaa-lehdellä on tehty miljoonia euroja.
Julkaistu: 5.9. 2:00 , Päivitetty: 5.9. 10:41
KOULUKIUSAAMISEN ehkäisyn varjolla myytävän Kouluturvaa-lehden taustalla on useassa maassa toimiva miljoonaluokan huijaus.
Espanjasta myytävän lehden puhelinmyyntitoimistot ovat tehneet muutaman vuoden aikana miljoonien eurojen voitot jättämällä maksamatta palkkoja, sosiaaliturvamaksuja ja vuokria. Lehteä on myyty jopa 100 000 tilausta.
HS kertoi pari viikkoa sitten Kouluturvaa-lehden myyntiin liittyvistä epäselvyyksistä ja noin 1 200:sta kuluttajaviranomaisille tehdystä yhteydenotosta.
YKSI yhteyttä ottaneista oli vääksyläinen Terttu Olli, joka luuli lahjoittavansa rahaa hyväntekeväisyyteen mutta joutui pian lehden kaksoistilaajaksi. Toista lehtitilausta Olli ei ollut edes tehnyt.
”Valehtelivat suoraan, että nauhalta kuuluu, kun teen kestotilauksen”, Olli kertoi.
Helsingin poliisin talousrikosyksikkö käynnisti viime viikolla Kouluturvaa-lehdestä rikostutkinnan.
”Asia on ollut meillä tiedossa ja tarkastelussa jo keväästä alkaen. En ota kantaa rikosnimikkeisiin tai yhtiöihin”, sanoo rikostarkastaja Ismo Siltamäki.
Ensimmäisen jutun julkaisun jälkeen HS on selvittänyt lehden taustahenkilöiden toimintaa Suomessa, Virossa ja Espanjassa sekä haastatellut useita Kouluturvaa-lehden taustayrityksen entisiä työntekijöitä ja muita asianosaisia.
Valtaosa haastatelluista kertoo asiasta nimettömänä oman turvallisuutensa vuoksi.
ERÄS entinen työntekijä haluaa puhua omalla nimellään. Jan-Christian Halmela istuu Málagan linja-autoaseman viereisessä kahvilassa ja juo päivän kolmatta tuplaespressoa.
Tatuoitu, lyhyttukkainen Halmela näyttää varsin pelottavalta, eikä syyttä. Hän on tuomittu huumerikollinen ja kuului 1990-luvulla moottoripyöräjengi 666 MC:hen.
Keväällä Halmela muutti perheineen Málagaan uuden työn perässä.
- Halmela.jpg (73.92 KiB) Katsottu 14090 kertaa
Vankilatuomion jälkeen tradenomiksi opiskellut Halmela otti vastaan toimistopäällikön tehtävän Teleforce-nimisessä yrityksessä. Kouluturvaa-lehti on sen päämyyntituote.
Halmela huomasi nopeasti, että toimisto oli tuuliajolla. Työntekijöillä ei ollut Espanjan lain vaatimia työsopimuksia, eikä palkkoja maksettu säännöllisesti.
Halmelan epäilykset saivat vahvistuksen, kun toimiston tupakkapaikalle käveli eräänä päivänä tuttu mies. Halmela oli tavannut Antti Alastalon ensi kerran vankilassa. Tupakkapaikalla Alastalo kertoi omistavansa Kouluturvaa-toiminnan.
”Olin yrittänyt päästä pois entisestä konnan elämästäni, ja nyt olin taas tällaisessa mukana”, Halmela harmittelee.
KOULUTURVAA-YRITYSTEN omistaja Alastalo, 52, asuu Virossa. Hänellä on pitkä historia erilaisten petosten parissa.
Alastalo tuomittiin 2000-luvun alkupuolella talousrikoksista, jotka liittyivät hänen lehdenmyyntiyritykseensä Lustimoon. Tuorein tuomio on viime vuodelta: Vaasan hovioikeus tuomitsi Alastalon yhdeksän kuukauden ehdolliseen vankeuteen avunannosta törkeään kavallukseen. Tuomio liittyi suomalaisen pk-yrityksen yrityskauppaan.
Oikeudessa Alastalo kertoi, että hän on välittänyt työkseen yrityksiä ja näitä yrityskauppoja on ollut jopa tuhat.
Hovioikeus määräsi valtion maksamaan Alastalon oikeudenkäyntikulut hänen heikon taloustilanteensa takia.
KOULUTURVAA-LEHDEN toiminta on lähes täysi kopio vuonna 2011 julkaisutoimintansa aloittaneen Koulurauhaa-lehden toiminnasta. Molemmilla lehdillä on muun muassa kiusaamisen uhreille tarkoitettu tukipuhelin.
Alastalo kopioi idean ja ryhtyi julkaisemaan omaa lehteään vuonna 2015. Potentiaalisista asiakkaista uudella lehdellä ei ollut pulaa. Useat henkilöt ovat kertoneet HS:lle, että lehteä myyneellä yrityksellä on yli miljoonan ihmisen henkilörekisteri.
Kahden haastateltavan mukaan osa nimistä on ostettu laillisesti mutta osa on varastettu vuosien aikana eri toimijoilta. Alastalo kiistää rekisterien varastamisen.
Suuri osa Kouluturvaa-lehden puhelinmyynnistä on tehty Espanjasta, jossa yrityksellä on ollut toistakymmentä toimistoa. Niissä on työskennellyt yli 60 työntekijää.
LISÄKSI puhelinmyyjät ovat kaupitelleet muun muassa Eroturvaa-lehteä ja Takuulotto-nimistä jatkuvakestoista arpamyyntiä.
”Takuuloton myyjä soittaa ja ilmoittaa, että olet voittanut lotossa. Kun asiakas kysyy, että mitä, hänelle tarjotaan neljän kuukauden arpajaissopimusta. Toiminta on puhdasta huijausta”, sanoo entinen työntekijä.
Kouluturvaa-lehteä on myyty hyväntekeväisyyden varjolla. Myyjillä on ollut käytössään myyntipuhe, jossa korostetaan hyväntekeväisyyttä ja sitä, että lehti tulee sivutuotteena. Myyntipuheessa väitetään muun muassa, että yritys on auttanut monia koulukiusaamisen uhreja ja estänyt jopa yhden itsemurhan.
”Juuri teidänlaisten ihmisten avulla me kyetään auttamaan näitä nuoria ja tekemään Suomen tulevaisuudesta valoisampi. Sitähän nuoret ovat, tämän yhteiskunnan tulevaisuus. Ja te vaikutattekin ihmiseltä, jolle lasten ja nuorten hyvinvointi on tärkeää, eikö vain”, myyntipuhe päättyy.
Toiminta on ollut muiltakin osin kyseenalaista. Osa myyjistä on kirjannut määräaikaisena myydyt tilaukset kestotilauksiksi. Sen lisäksi myyntijärjestelmään on kirjattu niin sanottuja haamumyyntejä ihmisille, jotka ovat kieltäytyneet tilauksesta.
”Myyjä kysyi puhelun aluksi, onko vaikkapa Asko paikalla. Kun asiakas vastasi myöntävästi, myyjä kirjasi tilauksen”, entinen työntekijä kertoo.
- kesäduuni.jpg (70.48 KiB) Katsottu 14090 kertaa
YKSI puhelinmyyjistä oli lukiolainen Inka. Hän huomasi maaliskuussa Instagramissa työpaikkailmoituksen. Työnantaja mainosti valheellisesti kuuluvansa Vastuullinen kesäduuni -kampanjaan.
Yksi Alastalon yritys oli mukana kampanjassa pari vuotta sitten, mutta se poistettiin kampanjasta maksamattomien laskujen ja ”epämääräisen toiminnan” perusteella.
Inka palkattiin myyntityöhön, ja hän matkusti Espanjaan. Myyntituotteen nimi selvisi Inkalle vasta perillä.
Vaikka asiakkaille puhuttiin hyväntekeväisyydestä, uusien työntekijöiden epäilykset heräsivät nopeasti. Koulutusta pitänyt vanhempi työntekijä totesi, että mitä vähemmän tiedätte asiasta, sitä kivempi on tehdä töitä.
Inkalle tarjottiin palkkaa pimeänä.
”Ilmoitin, etten halua palkkaa pimeänä vaan vaadin, että hommat hoidetaan rehellisesti.”
INKA kuuli, miten osa työntekijöistä oli kaupannut lehteä harhauttamalla.
”Eräs myyjä oli esittänyt soittavansa keksitystä Kouluturvaa-radiosta. Asiakas kuvitteli olevansa suorassa radiolähetyksessä, joten hänen oli tosi vaikea kieltäytyä.”
Eräs toinen huijauskeino oli ilmoittaa, että asiakkaan lähistöllä sijaitseva koulu oli pyytänyt asiakkaalta lahjoitusta.
Antti Alastalo syyttää lehdenmyynnin virheistä työntekijöitä.
”Alihankkijoidemme työntekijät ovat kirjanneet tilauksia soittamatta asiakkaalle. Tällaisia ylilyöntejä emme hyväksy. Kaikki kuluttajaviranomaisille tehdyt selvityspyynnöt on selvitetty”, Alastalo vakuuttaa HS:lle.
LEHTEÄ myytiin runsaasti muistisairaille vanhuksille. Jan-Christian Halmela sanoo, ettei hän halunnut olla mukana toiminnassa, jossa vedätetään vanhuksia.
”Ihmisistä en ole koskaan pitänyt, mutta vanhukset ovat lähellä sydäntäni”, hän kertoo ja pahoittelee toimintaansa.
Irtisanouduttuaan Halmela päätti nostaa asiasta metelin ja vaati Alastaloa lopettamaan huijaukset. Halmelan perhe lähti turvallisuutensa takia Suomeen.
Pian Halmelan vaimo sai Alastalolta erikoisen videon.
”Siinä näkyy, kun joku mies laskee setelinippuja. Säikähdin sitä”, vaimo kertoo.
- fyrkat.jpg (61.21 KiB) Katsottu 14090 kertaa
Ruutukaappaus Jan-Christian Halmelan vaimon saamasta videosta.
Hän on tehnyt videosta rikosilmoituksen.
HS tutustui videoon, jossa näkyy pöydällä valtava määrä 500 ja 200 euron seteleitä. Tuntemattomaksi jäävä mies nostelee sadan setelin nippuja laskuriin. Pöydällä on rahaa noin 3,5 miljoonaa euroa.
Halmela arvelee, että videon avulla hänet yritettiin liittää vaimonsa silmissä rikollistoimintaan. Alastalon mukaan video oli vain Youtubesta löytynyt vitsi. Videota ei kuitenkaan ole löydettävissä Youtubesta.
LEHDENMYYNNIN taustalla toimii useita eri yrityksiä. Suomessa Kouluturvaa-lehden kustantajaksi on ilmoitettu KT Kustannus, jonka viime vuoden tulos oli alle satatuhatta euroa. Alastalon toinen suomalainen yritys Eira ei ole jättänyt viime vuoden tilinpäätöstä.
Tilausten perintää varten Suomessa toimii perintätoimisto Tili-Lex. Espanjassa työskennelleiden puhelinmyyjien mukaan myös perintäpuhelut soitettiin Espanjasta. Työntekijä esitteli itsensä puhelimessa usein perintätoimiston ”komisariona”.
Virossa taas toimivat varsinaiset myyntiyritykset, joille KT Kustannus on ulkoistanut lehdenmyynnin. Toinen niistä on Telesales Partners, jonka viime vuoden liikevaihto oli noin 1,5 miljoonaa euroa. Puhelinmyyjien palkkaamisen hoitaa virolainen yritys Teleforce Europa.
Molempien yritysten omistaja on Alastalon perheen sijoitusyhtiö Argumentor.
Uusia työntekijöitä yritys hakee internetissä useilla eri nimillä ja verkkosivuilla, kuten Fuge ja Bensku. Kaikille niille on yhteistä se, että ilmoituksessa ei koskaan mainita Kouluturvaa-lehteä nimeltä.
ENTISTEN työntekijöiden mukaan rahaa liikkuu lehtitilauksissa runsaasti, sillä yksi puhelinmyyntitoimisto teki keskimäärin 500 lehtitilausta kuukaudessa. Kuukausimyynti oli 40 000 euroa. Yksi haastatelluista kertoi jopa 100 000 euron kuukausimyynnistä.
Toimistoja oli yksistään Málagassa enimmillään neljä ja koko Espanjassa pitkälle toistakymmentä.
Menoja toiminnasta ei juuri koitunut. Osa työntekijöistä ei saanut ollenkaan palkkaa. Osalle maksettiin palkkaa käteisellä ja osalle viinalla.
”Työntekijöillä ei ollut kunnollista työsopimusta, joten yritys ei maksanut sosiaaliturvamaksuja. Työntekijät asuivat vuokra-asunnoissa, joista he maksoivat vuokraa firmalle. Firma ei kuitenkaan maksanut vuokria huoneistojen varsinaisille omistajille”, entinen työntekijä kertoo.
Huoneistot on vuokrattu suoraan Alastalolle, eikä niistä ole maksettu vuokraa kuukausiin. Yksistään Málagassa on ollut kahdeksan vuokra-asuntoa.
Kesällä paljastui, että kaksi vuokrahuoneistoa oli tuhottu täysin. Niiden sängyt olivat virtsan ja veren tahrimat, ja paikat vilisivät luteita.
”Siellä asuneet työntekijät olivat dyykanneet roskiksesta tavaraa ja kantaneet lutikat sisälle”, entinen työntekijä kertoo.
MALÁGASSA sijainneet toimistot suljettiin kesällä, sillä ne eivät tehneet omistajan mukaan riittävästi tulosta.
Osa työntekijöistä sai loppupalkkansa käteisellä, ja osa ei saanut sitä ollenkaan. Nyt useat työntekijät ovat kannelleet yrityksen toiminnasta Espanjan viranomaisille.
Alastalolla on eri näkemys tapahtuneesta. Hänen mukaansa palkkoja ei maksettu, sillä työntekijät eivät käyneet töissä ja jättivät vuokrat maksamatta.
”Sen lisäksi kahdesta toimistostamme varastettiin tietokoneet, ja työntekijät lähtivät kilpailijan toimistoon töihin. Olemme joutuneet usean rikoksen uhriksi”, Alastalo sanoo.
INKA lähti Espanjasta kuukauden pestin jälkeen. Hän ei saanut palkkaa eikä työtodistusta.
”Tuntuu pahalta, että itsekin on uskotellut itselleen, että tästä menee osa hyväntekeväisyyteen koulukisatuille lapsille ja nuorille. Ihmisille tulee harhakuva, että puhelinmyyjät ovat syypää, vaikka yritys pimittää puhelinmyyjiltäkin tosi paljon.”
Teleforcen toiminta on taas laajenemassa Bulgariaan. Yritys etsii työntekijöitä Mustanmeren rannalla sijaitsevaan Burgasiin.
Inkan nimi on muutettu.
Tästä on kyse
1 200 yhteydenottoa kuluttajaviranomaisiin
HS kertoi 12. elokuuta Kouluturvaa-lehden kyseenalaisista myyntimenetelmistä.
Koulukiusaamisen ehkäisyn varjolla myytävästä lehdestä on tehty noin 1 200 yhteydenottoa kuluttajaviranomaisiin. Lehteä on myyty muistisairaille, tilauksia muutettu kestotilauksiksi ja kuluttajille tehty sopimuksia ilman heidän suostumustaan.
Vuonna 2015 perustettu lehti väittää, että se toimii hyväntekijänä ja että lehdenmyynnillä rahoitetaan kiusatuille tarkoitettua turvapuhelinta sekä muuta toimintaa.