Kasvava rokotuskattavuus on muuttanut keskustelua koronasta – Tartuntamäärät ovat nousseet, mutta voidaanko niillä enää perustella rajoituksia?
Tartuntaluvut ovat kasvaneet, mutta tehohoidon kuormitus pysyy matalana. Jos taudinkuva muuttuu lievemmäksi, tarkasta tartuntojen seurannasta voi tulla ylimitoitettua. THL:n
Hanna Nohynek toivoo, että korona nähtäisiin pian yhtenä viruksena muiden joukossa. (...)
Tehohoidon tarpeessa ja kuolemantapauksissa kasvaneet tartuntaluvut eivät kuitenkaan ole ainakaan toistaiseksi juuri näkyneet, sillä jo yli 60 prosenttia suomalaisista on saanut vähintään yhden annoksen koronarokotetta.
THL:n ylilääkäri Hanna Nohynekin mukaan rokotteet eivät torju kovin tehokkaasti koronaviruksen ärhäkän delta-muunnoksen tarttuvuutta, mutta suojaavat hyvin vakavalta taudinkuvalta.
Muuntunut virus pystyy siis murtamaan limakalvoimmuniteetin ja aiheuttamaan tartunnan, mutta rokotuksen tuoma solusidonnainen immuniteetti suojaa vaikeilta oireilta. (...)
Jos kasvava rokotekattavuus lieventää taudinkuvaa ja sairaalahoidon kuormitusta selvästi, voi päivittäisten tartuntamäärien seuraamisesta ja raportoinnista tulla ylimitoitettua.
–
Tartuntamäärien seuraaminen ei ole ainoa mittari, vaan meidän pitäisi siirtää painopistettä katsomaan sairaalahoidon tarvetta, tehohoidossa olevien määrää ja kuolemia. Ne kertovat todellisesta tautitaakasta, Nohynek sanoo.
Ainakin toistaiseksi tartuntamääriin on vielä tärkeää kiinnittää huomiota, sillä ne kertovat uuden variantin leviämisestä. Jatkossakin on tärkeää pysyä hereillä sen suhteen, mitä viruksia Suomessa liikkuu ja onko uusia viruksia tullut.
Tätä seurantaa tehdään vuosittain esimerkiksi influenssakaudella ja kausikoronavirusten yhteydessä. Rokotteiden tehokas vaikutus saa Nohynekin toiveikkaaksi siitä, että SARS-CoV-2-virusta voitaisiin pian verrata muihin hengitystieinfektioihin.
– Sitä toivoisin tässä keskustelussa, että ryhdyttäisiin näkemään korona yhtenä viruksena monien muiden joukossa, tärkeänä kyllä ja vaarallisena, mutta asetettaisiin se kontekstiinsa.
Onko uusi koronavirus verrattavissa jatkossa influenssaepidemioihin?
Tampereen yliopiston epidemiologian professori
Anssi Auvisen mukaan SARS-CoV-2 on kansanterveydellisesti vakavampi, mutta sen mittasuhteet voivat vertautua influenssaan, kun rokotekattavuus saadaan riittävän korkeaksi.
– Rokotusten jälkeenkin lienee väistämätöntä, että virus aiheuttaa vakavia tautimutotoja, mutta ei pandemian mittakaavassa, Auvinen toteaa.
Auvisen mukaan tiedeyhteisön arvio on se, että pitkällä aikavälillä tämä koronavirus tulee muuttumaan lähemmäs muita koronaviruksia.
–
Siinä tilanteessa meitä ei enää niin paljon kiinnosta se, kuinka suuri osa flunssan kaltaisista oireista aiheutuu mistäkin viruksista.
Voidaanko rajoituksia perustella enää tartuntaluvuilla?
THL:n
Mika Salminen puhui ravintolarajoitusten kiristämisen mahdollisuudesta Ylen Aamussa torstaina. Salmisen mukaan etenkin baareilla on ollut selvä rooli uusien tartuntojen nopeassa kasvussa.
Tartuntalukuja ja muita koronaviruksen mittareita katsotaan tarkasti, kun uusia torjuntatoimenpiteitä harkitaan. Vieläkö tartuntalukuja voidaan pitää varteenotettavana perusteluna koronarajoituksille?
Anssi Auvisen mukaan
tapausmäärien tarkka seuraaminen on tärkeää niin pitkään, kun uusien infektioiden määrä liittyy selvästi vakaviin tautitapauksiin ja kuolemiin. Jos tämä syy-yhteys hälvenee, tilanne muuttuu.
– Kun rokotustilanne paranee koko ajan, pelkät tapausmäärät eivät ole riittävä mittari kuvaamaan epidemian vakavuutta. Yksinään uusien tapausten lukumäärän katsominen ei anna hyvää perustetta seurannalle ja siihen perustuville rajoitustoimille. (...)
– Täyttä varmuutta ei ole siitä, ettei epidemia enää kiihtyisi ja sairaanhoito kuormittuisi, Nohynek sanoo. (...)
Viimeistään lokakuussa olemme uudessa tienristeyksessä
Jos rokotukset kulkevat toivotussa aikataulussa, on Nohynekin mukaan ehkäisykeinoja hellitettävä kuitenkin viimeistään lokakuussa, kun koko kohdeväestö on saanut molemmat rokoteannokset. (...)
– Pysymmekö vakavien tautien ja kuolemien estämisessä vai olemmeko kunnianhimoisia ja haluamme estää infektioita niin paljon kuin mahdollista? Ja jos haluamme, millä hinnalla? (...)
Virus jää todennäköisesti seuralaiseksemme, sillä koronapandemian varrella ajatus laumasuojasta on jossei murtunut, niin ainakin muuttunut. (...)
– Tartuntojen estämisessä puhumme lähes 100 prosentin rokotekattavuudesta ja lähes 100 prosentin tehoisesta rokotteesta. Ainakaan näillä näkymin sellaisen kehittäminen ei ole realistista, Nohynek kertoo.
Koska laumasuoja on äärimmäisen vaikea saavuttaa, tukee se Nohynekin mukaan ajatusta siitä, että ennemmin tai myöhemmin virukseen aletaan suhtautua kuin muihinkin maailmalla kiertäviin infektiotauteihin.
– Silloin taas kysytään, mitä haluamme estää. Mielestäni tärkeintä on, että ihmiset selviävät vakavalta tautimuodolta ja pysyvät hengissä.
https://yle.fi/uutiset/3-12016600 (10.7.2021, lisätty alleviivauksia)
