Valvoja: Moderaattorit
Joo kiitos taas linkistä. Itse olen kyllä varmana tämän porukan kanssa esim. talousjärjestelmän vioista, mutta en tiedä mitä halusit tuolla kertoa. Ilmeisesti, että hataralla pohjalla on noiden jutut? Sillä sitä ne on. Tarkastellaan tätäkin komiteaa tms, jossa tuo tohtori De Klerk häärää mukana:acp kirjoitti: ↑La Loka 17, 2020 5:39 am Dr. Elke De Klerk: We do not have a medical pandemic.
https://www.youtube.com/watch?v=4G0o0qYLQhs
) Kuolleisuus tosin on täysin normaaleissa lukemissa. Minusta oli mielenkiintoista että Ruotsissakaan mitään ylikuolleisuutta ole koko vuotena esiintynyt vaan keskiverto lukemissa ollaan menty koko ajan median herutteluista huolimatta 
https://www.hs.fi/ulkomaat/art-2000006608207.htmlRuotsissa alkuvuoden kuolemien määrä oli korkein 150 vuoteen – Grafiikat näyttävät Suomen ja Ruotsin kuolleisuuden eron
Ruotsin tilastokeskuksen mukaan edellisen kerran Ruotsissa on kuollut puolessa vuodessa enemmän ihmisiä vuonna 1869, jolloin maassa raivosi nälänhätä. Silloin Ruotsissa kuoli 55 431 ihmistä.
Jussi Sippola HS
20.8. 18:12 | Päivitetty 20.8. 18:25
Tukholma
RUOTSISSA on kuollut tänä vuonna enemmän ihmisiä kuin 150 vuoteen, kun katsotaan vuoden ensimmäistä kuutta kuukautta.
Tammi–kesäkuussa Ruotsissa kuoli 51 405 ihmistä, kertovat maan tilastokeskuksen tuoreet tiedot.
Tänä vuonna Ruotsissa on rekisteröity 4 633 kuolemaa enemmän kuin keskimäärin vuosina 2015–2019.
Syy on selvä: koronaviruksen aiheuttama covid-19-tauti, johon liittyviä kuolemia tapahtui Ruotsissa tammi–kesäkuussa noin 4 500.
Tilastokeskuksen mukaan edellisen kerran Ruotsissa on kuollut enemmän ihmisiä vuonna 1869, jolloin maa kärsi nälänhädästä. Silloin Ruotsissa kuoli 55 431 ihmistä. Maan väkiluku oli tuolloin 4,1 miljoonaa.
1800-luvun puolivälin jälkeen Länsi-Eurooppaa koettelivat pahat katovuodet, joista myös Ruotsi kärsi, mutta etenkin ne vaikuttivat Suomeen. Vuosia 1866–1868 kutsutaan Suomessa suuriksi nälkävuosiksi, jolloin alle kaksimiljoonaisesta kansasta kuoli 270 000 ihmistä. Nälänhädän aiheuttamiksi kuolemiksi on laskettu noin 150 000. Pahimpana vuonna 1868 kuoli noin kahdeksan prosenttia Suomen väestöstä, lähes 138 000 ihmistä.
Suomi ei ole kärsinyt koronaviruksesta Ruotsin tavoin. Suomessa Ruotsin kaltaista ylikuolleisuutta ei ole tämän vuoden osalta nähtävissä. Suomessa kuoli tämän vuoden ensimmäisinä kuutena kuukautena 27 615 ihmistä. Viime vuonna vastaavana aikana kuoli 27 232 ihmistä. Koronavirukseen liittyviä kuolemia Suomessa on kirjattu nyt 334.
Suomessa asukkaita on noin 5,5 miljoonaa, Ruotsissa 10,2.
Ruotsin ylikuolleisuus näkyy selvästi, kun kuolemien määrät asetetaan graafille:
Ruotsin kuolleisuus kohosi keväällä merkittävästi
Ylikuolleisuus tarkoittaa sitä, että tietyssä maassa tai tietyllä alueella tapahtuu jonain ajankohtana enemmän kuolemia kuin tavallisesti. Ylikuolleisuutta voi aiheuttaa epidemioiden lisäksi esimerkiksi helleaalto, nälänhätä tai sota.
- graafi.jpg (34.78 KiB) Katsottu 791 kertaa
Tämän vuoden ensimmäisellä puoliskolla Ruotsin ylikuolleisuus oli maan tilastokeskuksen mukaan 10 prosenttia. Huhtikuussa ylikuolleisuus oli lähes 40 prosenttia. Miesten ylikuolleisuus oli 13 prosenttia, naisten 7 prosenttia.
Suomen kuolintilastossa näkyy tämän vuoden osalta poikkeamia, mutta ei siinä mitassa kuin Ruotsissa:
RUOTSI on pyrkinyt hillitsemään koronaviruksen leviämistä eri tavoin kuin monet muut maat ja pitänyt yhteiskuntansa avoimempana.
Ruotsin koronavirusstrategian pääarkkitehti, valtionepidemiologi Anders Tegnell on sanonut, että Ruotsin korkeat kuolleisuusluvut johtuvat ennen kaikkea ikäihmisten suojelun epäonnistumisesta. Koronavirus pääsi leviämään maan vanhainkodeissa, ja ikäihmisten osuus kuolleista on korkea.
Helsingin Sanomien haastattelussa keskiviikkona Tegnell myönsi, että ikäihmisten suojelussa Ruotsin olisi pitänyt onnistua paremmin.
”Kuolleiden määrä on ollut siellä valtavan suuri ongelma”, Tegnell sanoi.
Ruotsissa on kuollut lähes 5 800 covid-19-tautiin sairastunutta ihmistä, joista yli 5 100 on ollut yli 70-vuotiaita, kertovat Ruotsin kansanterveysviranomaisen tilastot. Palvelutaloissa asuvien osuus kuolemista on 50 prosentin luokkaa. Kuolinsyyt tosin tarkentuvat yhä.
HS kysyi Tegnelliltä myös Ruotsin ylikuolleisuudesta, joka oli pääepidemiologin mukaan pahimmillaan hyvin korkea.
”Ruotsin ylikuolleisuus oli totta kai korkealla, liian korkealla. Suurin osa siitä johtui vanhainkodeista, kaikista vanhimmista ja sairaimmista ihmisistä”, Tegnell sanoi.
Hän kuitenkin totesi, että tällä haavaa Ruotsissa kuolee vähemmän ihmisiä kuin tavallisesti ja kertoi uskovansa, että jatkossa kuolintilastot asettuisivat samalle tasolle kuin aiempina vuosina.
Ylikuolleisuus yhtenä hetkenä voi näkyä myöhemmin tilastoissa alikuolleisuutena. Koronaviruksen kohdalla ilmiö johtuu osin siitä, että viruksen aiheuttamaan tautiin kuolleet ovat olleet iäkkäitä ja myös muista sairauksista kärsineitä, joiden eliniänodote olisi ollut lyhyt.
Kahtena edeltävänä kuukautena Ruotsissa on kuollut vähemmän ihmisiä kuin aiempina vuosina.
Ruotsin tilastokeskuksen tietojen mukaan tämän vuoden heinäkuun alusta elokuun 12:nteen päivään maassa on kuollut 9 121 ihmistä, kun vuosien 2015–2019 keskiarvo samana aikana oli 9 629.
Niin Saksassa kuin Ruotsissa on ollut ylikuolleisuutta, kun verrataan 2015-2019 keskiarvoihin. Alla linkki mistä voi käydä valitsemassa haluamansa maan ja todeta asian itse. Vertailu löytyy viikkotasolla.sikakoira kirjoitti: ↑La Loka 17, 2020 9:04 pm ^
Kyllä, samoissa kovien rajoitusten maissa tuota tuntuu ennätysmäärät nyt löytyvän
Kai nyt ymmärsit että tuossa puhuttiin Coronan huippuhetkistä. Kokonaiskuolleisuus on täysin keskivertolukemissa RuotsissaDamfin kirjoitti:
Minkähänlaiselta tuo grafiikka näyttäisi jos siellä olisi ollut ihan merkittävästi sitä ylikuolleisuutta, nythän sitä oli "ihan vaan vähän vaan"
Nerokkaasti oivallettu jälleen kerran, eli korona aiheutti ylikuolleisuutta ainoastaan silloin kun korona aiheutti ylikuolleisuutta, ja muulloin kuolleisuus oli ihan normaalia.sikakoira kirjoitti: ↑La Loka 17, 2020 11:37 pmKai nyt ymmärsit että tuossa puhuttiin Coronan huippuhetkistä. Kokonaiskuolleisuus on täysin keskivertolukemissa RuotsissaDamfin kirjoitti:
Minkähänlaiselta tuo grafiikka näyttäisi jos siellä olisi ollut ihan merkittävästi sitä ylikuolleisuutta, nythän sitä oli "ihan vaan vähän vaan"
Kuten suurimmassa osassa Euroopan maita muutenkin. Tämähän selittyy sillä että muita tauteja on laitettu Coronan piikkiin tilastoinnista johtuen.
Sitten on ne tiukkojen kurien maat joissa Corona nostaa taas päätään ja tilastonikkarit juhlivat ja uusia tiekempia rajoituksia asetellaan käyttöön.
https://www.euromomo.eu/graphs-and-maps/
Mutta jos ihan ajatuksella katsot tuota käyrää, niin alkuvuosi (aika ennen koronaa) on menty keskivertoa alhaisemmalla kuolleisuudella, eli ilman koronaa kokonaiskuolleisuus olisi jäänyt keskivertoa alhaisemmaksi.
Eli, ennen koronaepidemian kiihtymistä mentiin alikuolleisuudella, sitten koronaepidemian ollessa huipussaan mentiin muutama viikko moninkertaisella ylikuolleisuudella, ja koronaepidemian hiljentyessä palattiin taas siihen alikuolleisuuteen.sikakoira kirjoitti: ↑Su Loka 18, 2020 12:10 am Niin sitä mennään tälläkin hetkellä alikuolleisuudella.Kuten kaikissa maissa niin huippu saavutettiin jo huhtikuussa. Media kuitenkin on jatkanut samalla virrellä läpi vuoden ja aloittaa juuri uutta tehostettua kierrosta.Vähän typerää ehkä tuijotella noita listoja kun tiedetään muutaman maan tilastointi töppäilyt muutenkin kuolemien osalta. Tupla merkkauksia jne..... vahingossa tottakai
Jos julkaisisivat samalla kiimalla nuha-kuumeen ja kausi-flunssan 'VAHVISTET TARTUNNAT' - miks ei näistä puhuta.Sinikka kirjoitti: ↑La Loka 17, 2020 8:36 pm Saksassa koronaa todettu ennätysmäärä.
https://www.dailymail.co.uk/news/articl ... i=18743369
