Jää heti kotiin flunssaoireiden ilmaantuessa, kehottaa kansanterveystieteen professori, vaikka virallinen ohjeistus neuvoo toista
Professorin mukaan olisi sekä työyhteisön että työnantajan etu, jos ihmiset jäisivät pois töistä matalalla kynnyksellä.
Tilat eivät vastaa mielikuvaa nykyaikaisesta toimistosta. Käytävän varrella on paljon pieniä huoneita, ja niissä työskentelee työpareja tai yksittäisiä työntekijöitä. Oulun yliopiston ympäristöterveyden ja keuhkosairauksien tutkimuskeskuksessa ei tehdä töitä nykyaikaisessa maisemakonttorissa.
Siihen on syynsä.
Professori Jouni Jaakkola työhuonneessaan tietokoneen ääressä
Kansanterveystieteen professori Jouni Jaakkola on itse osallistunut johtamansa yksikön tilojen suunnitteluun.Marko Väänänen / Yle
Tilan rakenne palvelee Oulun yliopiston kansanterveystieteen professori Jouni Jaakkolan suurempaa ajatusta. Täällä ei haluta flunssan leviävän.
Jaakkolan kolme perustetta
Professori Jouni Jaakkola on antanut omille työntekijöilleen erilaisen ohjeistuksen kuin lääkäriseura Duodecim. Hänen mukaansa töistä on syytä jäädä pois heti ensimmäisten flunssaoireiden eli nuhan, päänsäryn tai kurkkukivun alkaessa. Jos työntekijän kunto sallii, hän voi tehdä kotonaan etätöitä tai sitten keskittyä lepäämiseen ja taudista toipumiseen.
Lääkäriseura Duodecimin ohjeistus flunssaa sairastaville
Sen, onko jäätävä pois töistä taudin aikana, ratkaisee vain yleiskunto. Perussääntö on, että tartuttamisen välttämiseksi se ei ole tarpeellista, koska väestössä liikkuu koko ajan runsaasti nuhakuumeviruksia kantavia terveitäkin henkilöitä ja yksittäisen sairastuneen poistuminen joukosta ei vaikuta merkittävästi muiden riskiin sairastua.
Lähde: Lääkäriseura Duodecim(siirryt toiseen palveluun)
Jaakkola perustelee käytäntöään kolmella seikalla. Ensinnäkin hänen mukaansa toipuminen hengitystieinfektiosta on nopeampaa, kun levätään heti taudin alkuvaiheissa. Samalla hän suosittelee käyttämään sinkkiä ja C-vitamiinia.
Toisena perusteena on vähentää toisten työntekijöiden tartuntariskiä, sillä flunssa tarttuu toisiin tehokkaammin taudin alkuvaiheessa.
Kolmanneksi hän arvioi mallin vähentävän myös terveydenhuollon kuormitusta. Kun työntekijä arvioi itse omaa toimintakuntoaan, ei flunssan vuoksi ei tarvitse mennä käymään lääkärissä.
Taloudellisesti hankala malli
Työterveyslaitoksen ylilääkäri Timo Leino pitää Jaakkolan ohjeistusta erityisesti taloudellisessa mielessä hankalana. Hengitystieinfektiot ovat niin yleisiä, että hänen mielestään poissaolojen määrä lisääntyisi, mikäli työstä jäätäisiin pois heti oireiden ilmaantuessa. Se taas tulisi kalliiksi erityisesti työnantajan näkökulmasta.
Lisäksi taudin alkuvaihe voi olla sellainen, että ihminen ei itse edes tajua vielä sairastuneensa. Silloin tartuttavuus on kuitenkin jo olemassa eli oireiden ilmaantuessa olisi jo liian myöhäistä jäädä pois töistä, Leino sanoo.
Suomalaisten työpaikkojen sairauspoissaolokäytännöissä on suuria eroja. Mitään erityisiä valtakunnallisia ohjeistuksia asiasta ei ole olemassa.
Osa vaatii ammattilaisen arvion heti ensimmäisestä poissaolopäivästä alkaen. Toisilla työpaikoilla omalla ilmoituksella voi olla poissa jopa työviikon, Leino summaa.
Professori Jouni Jaakkola työhuonneessaan tietokoneen ääressä
Kansanterveystieteen professori Jouni Jaakkolan mielestä työnantajat eivät luota tarpeeksi työntekijän omaan kykyyn arvioida vointiaan ja työkykyään.Marko Väänänen / Yle
Toisaalta sairauskäyttäytyminen on eri asia kuin sairaus, Timo Leino muistuttaa. Jotkut kokevat saman sairauden mitättömänä ja toiset kokevat olevansa lähes kuoleman kielissä. Leinon mukaan myös lääkäreillä ja terveydenhoitajilla on oma kynänjälkensä siinä, miten sairauslomaa myönnetään.
Keskustelu kääntyykin nopeasti myös keskusteluksi luottamuksesta. Jos työntekijöitä ohjeistetaan jäämään pois töistä lievienkin oireiden myötä, alettaisiinko mahdollisuutta käyttää väärin?
Ainakin aiemmin työntekijöiden mahdollisuus olla pois töistä omalla ilmoituksella on jopa vähentänyt sairauspoissaolojen määrää, Työterveyslaitoksen ylilääkäri Timo Leino sanoo. Lääkäriltä on voinut saada sairauslomaa enemmän kuin mitä työntekijä olisi ollut poissa töistä omalla ilmoituksella.
– Mieluummin sanoisin, että sairaana mennään töihin useammin kuin ollaan sieltä pois, Leino toteaa.
Kaikkiaan erilaisten poissaolokäytäntöjen eroja ja niiden vaikutuksia työn tuottavuuteen on tutkittu vähän, eikä yksiselitteisiä tuloksia ole saatavilla.
Voit kertoa omista kokemuksistasi ja oman työpaikkasi käytännöistä tarkemmin tämän artikkelin lopussa.
Viruksia kaikkialla
Hengitystietulehduksia sairastetaan Suomessa Duodecimin arvion mukaan vuosittain 10–20 miljoonaa kertaa.
Duodecimin ohjeissa korostetaan, että viruksille altistuneita ihmisiä on joukossamme niin paljon, että yksittäisen ihmisen jääminen kotiin ei vaikuta sairastumisriskiin merkittävästi. Myös Timo Leino arvioi, että työpaikalta poissa oleminen ei vaikuta suuresti muiden sairastumisriskiin.
Jouni Jaakkola näkee asian eri tavalla. Työpaikalla vietetään niin merkittävä osa päivästä.
– Tuntuu uskottavalta, että määrällä on merkitystä. Hengitystieinfektioita sairastavan kanssa kahdeksan tuntia samassa tilassa on eri asia kuin lyhyt bussimatka tai käynti jossain julkisella paikalla.
Jaakkola on tutkinut toimistotyöntekijöiden terveyttä ja hänen mukaansa yhteisissä toimistotiloissa hengitystieinfektioiden määrä kasvoi noin kolmellakymmenellä prosentilla.
Sairastuneen kannattaisi Jaakkolan mielestä pysyä etätöissä tai olla ainakin omassa työtilassaan, jos töihin on tultava flunssaisena.
– Erityisesti maisemakonttoreissa akuuttia hengitystieinfektiota sairastavan kannattaisi pysyä poissa yhteisistä työtiloista, Jouni Jaakkola linjaa.
Ongelmana on tietysti se, että työtehtävien mukauttaminen on helpointa lähinnä asiantuntijatyössä, jossa esimerkiksi etätyön järjestäminen on mahdollista. Esimerkiksi asiakaspalvelutehtävissä se on vaikeammin toteutettavissa.
Leino muistuttaa, että moni työnantaja pyrkii ehkäisemään sairastumista jo ennalta ja tarjoaa työntekijöilleen mahdollisuutta ottaa influenssarokotus ilmaiseksi. Myös Jouni Jaakkola suosittaa influenssarokotuksen ottamista.
Rokote ei kuitenkaan ehkäise yleisimpiä hengitystietulehduksia, joiden torjumisessa perinteiset ohjeet ovat edelleen toimivat.
Sekä Jouni Jaakkola että Timo Leino muistuttavat käsihygienian merkityksestä, yskimisestä ja aivastelusta paperiin tai hihanvarteen sekä esimerkiksi käytettyjen nenäliinojen laittamisesta mielellään erillisiin, suljettuihin roskapusseihin. Leinon mukaan toimistoissa myös yhteiskäyttöisten näppäimistöjen ja hiirien pyyhkäiseminen desinfiointiaineella ennen niiden käyttöä on hyvä tapa.
Timo Leinon mukaan tehokkaan hygienian merkityksestä saatiin esimerkki 2000-luvun puolivälissä, kun uutisointi lintuinfluenssasta oli kiivaimmillaan. Silloin myös hengitystieinfektioiden ilmaantuvuus väheni, kun ihmiset huolehtivat hygieniastaan paremmin.
https://yle.fi/uutiset/3-11162461?origin=rss
Hauskasti ajoitettu juttu..
edit.linkki unohtui, kiitos huomautuksesta