Salo 2017: nuoren naispotilaan kuolemasta ei nostettu syytettä

[wonderland]

”Epäillyt ovat olleet kuulusteluissa yhteistyökykyisiä, mutta heillä on oikeus olla puhumatta. On jäänyt vähän sellainen kutina, että meille ei ole kuulusteluissa avattu ihan kaikkia tapahtumia. Osaa heistä on kuulusteltu useamman kerran”, Kainonen sanoo. Hänen mukaansa jotkin kuulustelulausunnot ovat ristiriitaisia muun näytön kanssa.” Kummastuttaa tuo, miksi epäillyt, jos ovat syyttömiä, eivät avaisi kaikkia tapahtumia, ellei sitten johdu yksinkertaisesti siitä, ettei enää pitkän ajan jälkeen voi muistaa. Syyttömänä kyllä kertoisin juurtajaksaen tapahtumista, jos vaan sillä voisin edesauttaa mahdollisen kuoleman enkelin/enkelien kiinni jäämistä, jottei tämä koskaan voisi enää uusia vastaavaa tekoa.Vappuaatto ollut, niin onko henkilökuntaa ollut esimerkiksi nauttimassa vappumaljoja sillä välin, kun potilas tekee kuolemaa. Noloahan sellaista olisi myöntää, mutta murhaepäilyä selvitettäessä ei tulisi epäröidä tuoda esille mitään mahdollisesti itselle noloja seikkoja. Kenenkään epäillyn kannalta ei vaikuta hyvältä, jos tulee tunne, ettei tuo henkilö kerro kaikkea. Miksi ei kertoisi, jos suinkin muistaa, ja jollei itse ole osallistunut murhaan.

Syyttömillä voi olla epäilyksiä tekijästä. Pelko voi estää puhumasta, jos kohtaavat samalla työpaikalla edelleen ja asuvat samalla paikkakunnalla. Tekijä voi olla muutenkin työyhteisössään luonteeltaan vinksahtanut tai mulk**, jota työtoverit "varovat". Eivät uskalla paljastaa, eivät uskalla puhua. Tosin sitähän ei tiedetä, jos joku on kuulusteluissa kertonut epäilyksistään. Toisaalta se tekijä voi olla myös se huippukiva työkaveri ja hyvä hoitaja, jota kellään työkaverilla ei tulisi mieleenkään epäillä.

[Maura Isles]

Liityin sivustolle tämän Salon jutun takia, toi ikävästi muistoja omasta nuoruudesta.
Parhaan kaverini perheeseen syntyi pahasti kehitysvammainen lapsi, jota perheen äiti halusi jäädä hoitamaan kotiin. Kaikkien elämä perheessä muuttui helvetiksi, kaikki pyöri vain tämän sairaan lapsen ympärillä. Muistan kuinka kaverini pohti, miten pikkuveljen olisi voinut saada hengiltä. Joku infektio sitten tuli ja lapsi kuoli normaalin kuoleman.

Ymmärtääkseni alkuun kerrottiin, että tämän Salon jutun yhteydessä on ollut kuulusteltavana sekä hoitohenkilökuntaa että muita ihmisiä. Perheen äiti on kertonut, että sairaalassa lasta käytiin yöllä katsomassa vain kahden tunnin välein, kotona hän oli tarkistanut sairaan lapsensa tilaa useammin. Tätä oli jatkunut siis 18 vuoden ajan. Millaista on elää perheessä, jossa öisin noustaan ylös useammin kuin parin tunnin välein - eikä ole mitään lupausta siitä, että tilanne joskus paranisi? Paikallisen sanomalehden (Salon seudun sanomat, en pysty linkittämään) haastattelussa äiti kertoo, kuinka lapsi oli koko perheen keskipiste ja vietti aikaansa päivisin makoillen patjalla lattialla. Lapsi osasi hymyillä ja kääntää päänsä pois, jos häntä harmitti.

Perheen vanhemmat ovat ehkä noin viisikymppisiä - ihmisiä parhaassa iässään. 18 vuotta oli mennyt jo hoitaen vaikeasti sairasta lasta. Olisiko jotenkin mahdollista, että joku perheen jäsen olisi nähnyt armollisemmaksi lopettaa pitkän piinan ja yhteistoimin jonkun hoitohenkilökuntaan kuuluvan kanssa tehnyt lopullisen ratkaisun?

Tämä on ensimmäinen viestini palstalle, ja pyydän miljoonasti anteeksi, jos loukkaan spekuloinnillani jotakuta.

On tietenkin oma valinta hoitaa lasta kotona. Tiedän perheen, jossa oli vaikeasti vammainen lapsi. Lapsi oli kotihoidossa, mutta lapsen kasvaessa ja saadessa tietenkin lisää elopainoa, kotihoito kävi mahdottomaksi, koska vanhemmilla oli tuki-ja liikuntaelinvammoja. Lapsi oli lopulta pääsääntöisesti hoitokodissa ja kävi silloin tällöin kotona.

[aumari]

Itse en pitäisi ihmeenä, että sairaalasiirtojen välillä on tapahtunut tietokatkoksia ja esim.asiakkaan lääkitystiedot tai lääkelista ei olekkaan ajantasainen.
Tyksissä tuota lääkettä on mennyt. Joku vähän vähemmän älykäs hoitaja katsonut vanhaa listaa ja sieltä napannut lääkkeen ja tulkinnut vielä annoksen väärin.

Täytyy todeta, että etenkin lähihoitajissa on todellisia toopeja ketkä ei osaa laskea annostuksia eikä aina edes ymmärrä lukemaansa. En tiedä mikä henkilöstötilanne on tuolla ollut, mutta kaikki voi olla mahdollista mikä kuulostaa mahdottomalta tai joskus jopa ohjeistuksien vastaiselta.

Propofol on kai suonilääke, IV:kö se on. Lähihoitaja saa pistää vain lihakseen, joten lähihoitajalla ei ole mitään syytä laskea iv-lääkkeen annostuksia.

[Kickan]

Liityin sivustolle tämän Salon jutun takia, toi ikävästi muistoja omasta nuoruudesta.
Parhaan kaverini perheeseen syntyi pahasti kehitysvammainen lapsi, jota perheen äiti halusi jäädä hoitamaan kotiin. Kaikkien elämä perheessä muuttui helvetiksi, kaikki pyöri vain tämän sairaan lapsen ympärillä. Muistan kuinka kaverini pohti, miten pikkuveljen olisi voinut saada hengiltä. Joku infektio sitten tuli ja lapsi kuoli normaalin kuoleman.

Ymmärtääkseni alkuun kerrottiin, että tämän Salon jutun yhteydessä on ollut kuulusteltavana sekä hoitohenkilökuntaa että muita ihmisiä. Perheen äiti on kertonut, että sairaalassa lasta käytiin yöllä katsomassa vain kahden tunnin välein, kotona hän oli tarkistanut sairaan lapsensa tilaa useammin. Tätä oli jatkunut siis 18 vuoden ajan. Millaista on elää perheessä, jossa öisin noustaan ylös useammin kuin parin tunnin välein - eikä ole mitään lupausta siitä, että tilanne joskus paranisi? Paikallisen sanomalehden (Salon seudun sanomat, en pysty linkittämään) haastattelussa äiti kertoo, kuinka lapsi oli koko perheen keskipiste ja vietti aikaansa päivisin makoillen patjalla lattialla. Lapsi osasi hymyillä ja kääntää päänsä pois, jos häntä harmitti.

Perheen vanhemmat ovat ehkä noin viisikymppisiä - ihmisiä parhaassa iässään. 18 vuotta oli mennyt jo hoitaen vaikeasti sairasta lasta. Olisiko jotenkin mahdollista, että joku perheen jäsen olisi nähnyt armollisemmaksi lopettaa pitkän piinan ja yhteistoimin jonkun hoitohenkilökuntaan kuuluvan kanssa tehnyt lopullisen ratkaisun?

Tämä on ensimmäinen viestini palstalle, ja pyydän miljoonasti anteeksi, jos loukkaan spekuloinnillani jotakuta.

Kiitos tästä, näin ajattelin minäkin. Luulen itse asiassa tietäväni tämän perheen, tunnettiin niihin aikoihin kun heille syntyi tämä lapsi (syntymästään vaikeasti kehitysvammainen, heidän ensimmäinen lapsensa). Minulle tuli myös mieleen se että tässä saattaisi olla jotakin sensuuntaista, eli että tilanteen tunteva hoitohenkilö (esim kotisairaanhoidosta tai muuten tuttu tai hoitoalalla työskentelevä ystävä) olisi tämän tehnty, juuri sen takia että katsoi että perheen elämä järjestettiin hoidon ympärillä. Tosin se on edellyttänyt suunnitelmallisuutta. Tietenkin jos on useasti ollut hoitojaksoja myös sairaalassa ennen niin tiesivät tapauksen, jolloin hyvin paljon voimavaroja nimenomaan käytetty tämän tytön hoitoon, muilta sisaruksilta pois jne. En siis mitenkään puolustele, mutta saattaa olla että tämä "joku" on myös katsonut tilanteen niin että vanhemmilta oli ehkä tämän asian suhteen todellisuudentaju hämärtynyt, siis nimenomaan niin että hoito jatkui vaikka oli jo useasti ollut vaikeita sairauskohtauksia. Ellei pysty edes yhtäjaksoisesti nukkumaan niin on jo hyvin hankala tilanne, jota ehkä äiti ei itselleen halunnut myöntää.

[sc90]

Luultavasti joku vihannes tilassa oleva tyttö joka muutenkin halusi kuolla tilanteessa.

[wonderland]

Luultavasti joku vihannes tilassa oleva tyttö joka muutenkin halusi kuolla tilanteessa.

Myös puolustuskyvyttömän hymyilevän tytön murhannut saattaisi lausua juuri noin.

Ei onneksi kehitysvammaiset itse yleensä koe elämäänsä surkeaksi ja ilottomaksi, vaikka muut sitä elämää surkeana ja arvottomana pitäisivät.

[Zipe]

Luultavasti joku vihannes tilassa oleva tyttö joka muutenkin halusi kuolla tilanteessa.

Myös puolustuskyvyttömän hymyilevän tytön murhannut saattaisi lausua juuri noin.

Ei onneksi kehitysvammaiset itse yleensä koe elämäänsä surkeaksi ja ilottomaksi, vaikka muut sitä elämää surkeana ja arvottomana pitäisivät.

Epäilemättä kyseisen sairaalan henkilökuntaa on mukana keskusteluissa. Joku heistä voi tietää tapauksesta paljonkin.

[kerkkeinen]

Fb:ssa hoitajat.net -sivustolla ilmeisesti uhrin sisko kirjoittanut kommentteihin. Kuviakin löytyy.

Viesti Kickan: en usko että kyseessä on sama perhe, jonka tiedät. Ainakin kuvien perusteella sanoisin näin.

[Pirkko Ala-Hippuli]

Itse en pitäisi ihmeenä, että sairaalasiirtojen välillä on tapahtunut tietokatkoksia ja esim.asiakkaan lääkitystiedot tai lääkelista ei olekkaan ajantasainen.
Tyksissä tuota lääkettä on mennyt. Joku vähän vähemmän älykäs hoitaja katsonut vanhaa listaa ja sieltä napannut lääkkeen ja tulkinnut vielä annoksen väärin.

Täytyy todeta, että etenkin lähihoitajissa on todellisia toopeja ketkä ei osaa laskea annostuksia eikä aina edes ymmärrä lukemaansa. En tiedä mikä henkilöstötilanne on tuolla ollut, mutta kaikki voi olla mahdollista mikä kuulostaa mahdottomalta tai joskus jopa ohjeistuksien vastaiselta.

Propofol on kai suonilääke, IV:kö se on. Lähihoitaja saa pistää vain lihakseen, joten lähihoitajalla ei ole mitään syytä laskea iv-lääkkeen annostuksia.

Lähihoitajalla voi olla iv-luvat. Yleensä työpaikkakohtaiset.

[Pirkko Ala-Hippuli]

Fb:ssa hoitajat.net -sivustolla ilmeisesti uhrin sisko kirjoittanut kommentteihin. Kuviakin löytyy.

Viesti Kickan: en usko että kyseessä on sama perhe, jonka tiedät. Ainakin kuvien perusteella sanoisin näin.

Samainen sisko löytyy Julkiterhikistä ja on lh .
Työhistoria kiinnostaisi.
Löytyykö linkkiä Salon sairaalassa työskenteleviin .
Entäpä jos tekijä on sekä omainen että hoitaja.....

Ja lisää kun penkoo niin "suvusta" löytyy myös farmaseutti.

[RihNn]

[/quote]
Kiitos tästä, näin ajattelin minäkin. Luulen itse asiassa tietäväni tämän perheen, tunnettiin niihin aikoihin kun heille syntyi tämä lapsi (syntymästään vaikeasti kehitysvammainen, heidän ensimmäinen lapsensa).
[/quote]

Ei ole perheen ensimmäinen lapsi, vaan toisiksi nuorin yhdeksästä, joten eri perhe kyseessä.

Salossa on kyllä kattavat vammaispalvelut, asumispalveluita olisi kyllä saanut niin halutessaan, joten oma valinta hoitaa kotona.

*mun lainaus ei näköjään onnistunut*

[Tähdet kertovat]

Mielenkiintoista. Potilaalta ei olisi pitänyt löytyä ko. lääkeainetta (vaikutus varmasti haitallinen suhteessa hoidolliseen hyötyyn) ja nyt mietitään vain kuka sitä on voinut pistää, ilman mietintää; miten helv***** sitä on pistetty? Ei kai tämä anestesialääkkeiden ”humauttelu” potilaisiin -ole joku hoitolaitoksissa peitelty tapa, pitää potilaat koomassa, haittavaikutuksista huolimatta?
Lääkärithän potilaiden lääkityksen suunnittelee, eikä kiireessä priorisoivat hoitajat

Onko tällaiset humauttelu-aineet siis kaikkien kynnelle kykenevien hoitajien saatavana, josta jokainen voi omalla ymmärryksellään niitä pruittailla osaston potilaisiin? Ilman lääkärin suunnittelua ja omaa raportointia, miksi tuikkasin sitä potilaaseen.
Potilas ollut osastolla muutaman päivän ja kotiutumassa, mutta joku pro on ajatellut humauttavansa tytön hiljaiseen vappu-kuntoon, kun aineita on ”vapaasti” tarjolla. Varmaan humauteltu samanlaisilla pätevillä perusteluilla kuin täälläkin asiaa perustellaan hatuista. Kipuja, vihannes, naapurissa näin vaikeasti vammautuneen jne.

[Ghost hunting]

Kupittaalla pidettiin potilaita rauhallisina kun jotkut halus nukkua yövuorot.
Turussa ja Salon nurkilla oli tapauksia kun haluttiin kavaltaa kuolleilta potilailta.
Yliopistollisessa sairaalassa on kuitekin tarkka valvonta lääkkeiden suhteen ja lääkelaskut kun pitää olla yhtä tarkkaa touhua kuin pankkitoimihenkilön tehtävät.

[Rouva_Etsivä]

Omaisten antamien tietojen perusteella ainakaan uhrin perhe ei ole ollut kyllästynyt perheenjäseneensä ja hänen hoitoonsa. Hän on omaisten sanojen mukaan ollut onnellinen ja häntä on rakastettu hyvin paljon. Moni ei-vammainenkin saattaa olla paljon onnettomampi ja vähemmän rakastettu kuin tämä nyt murhattu lapsi. Sanon lapsi, koska vaikka olikin 18 vuotta täyttänyt, hän on voinut vammansa vuoksi olla lapsen tasolla.

Hän on ollut kuntoutunut ja häntä on valmisteltu kotiinpääsyä varten. Ja sitten joku kuoleman enkeli tuikkaa propot suoneen. Ja joku vielä kehtaa sitä puolustella. Minustakin tuntuu siltä, että nyt on tähän aiheeseen liittyvissä keskusteluissa mukana ollut myös kyseisen sairaalan henkilökuntaa. Toivottavasti joku siellä herää ymmärtämään puhua suunsa puhtaaksi, jos jotakin tietää tapauksesta.

Mitenköhän oli noita älykaappeja vuonna 2017? Oliko jo silloin käytössä Salossa?

Sanon vielä sen, että olen monen nähnyt ajattelevan, että kehitysvammainen on vain jokin yhteiskunnan kuluerä taikka hänet pitäisi päästää kärsimyksistään. Kyseinen tyttö ei ole annettujen tietojen mukaan ollut kivuissa ja kärsimyksissä. Onnellisuus on subjektiivinen asia. Vaikka joku ajattelee, ettei sellainen elämä ole elämisen arvoista niin se, joka on kehitysvammainen saattaa olla hyvinkin onnellinen, vaikka ei olekaan kuten me ei-vammaiset. He eivät ole mitään koiria tai muita eläimiä, joita päästetään kärsimyksistä. He ovat ihmisiä kuten me muutkin. Ihmiselämää tulee suojella eikä tuhota. Jos olet sairaanhoitaja, muu hoitaja tai lääkäri ja ajattelet, ettei vammaisia kuulu hoitaa, sitten olet väärällä alalla.

[On Anoi Kaa]

Lähipiirin kytkökset th-alalle ovat hyvin kiinnostavia!

// Ei ole perheen ensimmäinen lapsi, vaan toisiksi nuorin yhdeksästä, joten eri perhe kyseessä.

Salossa on kyllä kattavat vammaispalvelut, asumispalveluita olisi kyllä saanut niin halutessaan, joten oma valinta hoitaa kotona.

Mahtoiko olla joku uskonto heillä, kun sekä lapsimäärä, että useista lapsista huolimatta vaikeavammaisen kotihoito viittaisi vahvasti siihen? Jumalan ollessa mukana vakavat sairaudet ja vammaisuudet saavat tavalliselle kuolevaiselle käsittämättömiä ulottuvuuksia.

Kotihoitoa ajatellen on toki ihan eri asia, että lapsi on yksi nuorimmista kuin päinvastoin, jolloin yhtälö olisi monelle mahdoton. Toki eikö ole myös niin, että kotiinkin saa halutessaan apua(itselläni ei ole varmaa tietoa alaikäisistä, nythän kuolema tuli melkein kuin kello täusikäisyyden myötä, vaikka lienee ihan sattumaa...)

Minkähän ikäisiä vanhemmat ovat? Kova ollut kuitenkin hinku saada lapsia, kun on vielä vaikeavammaisen lapsen saamisen jälkeenkin siitetty, vaikka riskit siihen ja moneen muuhunkin kasvaa iän myötä rajusti!

OT. Ketjussa on useita uusia niin teen vertaisintervention ja vinkkinurkan:

*mun lainaus ei näköjään onnistunut*

Alussa turha /-merkki!
Lainaukset (muissa korostuksissa sama periaate) menevät niin, että alussa on hakasulkeissa (quote) ja lopussa (/quote) eli /-symboli "sulkee korostuksen". Nopea ja helppo tapa on maalata haluttu osa txt ja painaa "-nappia, niin lainausmerkit menevät naputtelematta oikein. Toimii myös mobiilien kosketusnäytöllä.
Lainaamalla jonkun toisen kirjoittamaa korostuksineen voi kurkkia niiden taakse ja pikku muuttelun jälkeen esikatselu-napilla katsoa vaikutus. Esikatselua tulee itsekin yhä käytettyä kämmien välttämiseksi.

Kokonaisuutta lapsimäärineen, kotihoitoineen ja muine hoitoasioineen miettiessä tulee kuva melko erikoisesta perheestä. Mahtaako muilla lapsilla olla perinnöllisiä sairauksia... (retorista ihmettelyä, älkää vastatko niin ei tule esiin turhia tietoja perheestä. Joissakin uskovaisissa piireissä tuollaisesta ei välitetä, koska jumalan tahto. Ihan sillä hieman törkeästi mietin, ihan toisten tietämieni perheiden toimien takia.)