Valvoja: Moderaattorit
Suomessa?VastarannanKiiski kirjoitti: ↑Ke Elo 05, 2020 2:00 pm Suomessa pentuja tuntuu eniten tehtailevan ne, joilla on huonoimmat edellytykset hoitaa vanhemmuutensa edes jotenkin kunnialla.
Väkivaltaisuudet lastenkodeissa nostaneet lastensuojelun ongelmat esille – ”Tilanne on katastrofaalinen”
perjantai 07.08.2020 klo 19:59
Lastensuojeluilmoitusten määrä on kaksinkertaistunut kymmenessä vuodessa.
Väkivallanteko erityislastenkodissa Varsinais-Suomen Mynämäessä nosti jälleen lastensuojelun tilanteen tapetille. Lastenkodissa asuvat kolme poikaa olivat hakanneet yövuorossa yksin työskennelleen naisohjaajan henkihieveriin.
Lastensuojelun järjestäjätahot arvioivat, että lastensuojelun tilanne Suomessa on vaikeutunut, mutta samalla lastensuojelun tarve on kasvanut 2000-luvulla valtavasti. Siitä kertoo se, että lastensuojeluilmoitusten määrä on kaksinkertaistunut kymmenessä vuodessa.
Koskaan ennen ei ole ollut yhtä paljon kiireellisesti sijoitettuja, huostassa olevia tai muuten sijoitettuja lapsia ja nuoria kuin vuonna 2019, selviää Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) tuoreesta tilastoraportista.
Vuonna 2019 tehtiin lastensuojeluilmoitus 85 746 lapsesta. Ilmoitusten määrä kasvoi seitsemän prosenttia vuodessa. Viime vuonna yli 4 500 lasta sijoitettiin kiireellisesti, mikä on neljä prosenttia enemmän kuin vuonna 2018.
Nimenomaan kodin ulkopuolella oli vuoden 2019 aikana sijoitettuna kaikkiaan liki 19 000 lasta ja nuorta.
”Tilanne on katastrofaalinen”
Lastensuojelunjärjestäjätahojen huolenaiheiksi nousivat erityisesti lasten ja nuorten mielenterveyspalvelujen järjestäminen, lastensuojelun voimavarat ja henkilöstön riittävyys. Kuntaliiton erityisasiantuntija Aila Puustinen-Korhonen arvioi, että tilanne on heikentynyt suhteessa aiempaan, eikä hänen mukaansa tilanne näytä nytkään parantuneen.
– Lastensuojelun tilanne on edelleen erittäin haasteellinen, ja samat ongelmat ovat ajankohtaisia edelleen, ellei jopa ajankohtaisempia, korostaa Puustinen-Korhonen.
Puustinen-Korhonen kutsuu etenkin lastensuojelun mielenterveyspalveluiden tilannetta katastrofaaliseksi. Noin kolmasosa lastensuojelun järjestäjäorganisaatioista arvioikin sijoittavansa usein lapsia kodin ulkopuoliseen sijoituksiin, siksi, että lapsen mielenterveyspalvelut eivät jostain syystä ole järjestyneet.
Yhteensä 13 prosenttia vastanneista arvioi, että lasten tarvitsemat mielenterveyspalvelut jäävät useimmiten lapsilta kokonaan saamatta.
– Ajatuksena on se, että sijoittamalla sijaishuoltoon halutaan vakauttaa oireilevan lapsen tai nuoren kasvua. Sijaishuoltoon liittyy kuitenkin useita epäkohtia ja turvattomuutta, joten on täysin väärä oletus, että sijaishuollolla saataisiin vakaa ympäristö lapselle tai nuorelle, kertoo Puustinen-Korhonen.
Yhteisöpedagogi ja vihatyökouluttaja Jari Koponen näkee myös epäkohtana sen, että lastensuojelun piiriin lasketaan aivan liian rajusti oireilevia lapsia suhteessa siihen, miten heitä osataan hoitaa. Koponen on uransa aikana työskennellyt useissa yksiköissä ja monien lasten sekä nuorten kanssa.
– On rankkaa nähdä, miten väkivaltaisesti nuoret oireilevat lastensuojelussa, kertoo Koponen.
Resurssien puute vakava ongelma
Sosiaalityöntekijän sijaiskelpoisuusvaatimukset tiukentuivat vuonna 2016, mikä on aiheuttanut sijaispulaa useissa kunnissa. Ammattiryhmät, jotka ovat aiemmin toimineet lastensuojelun piirissä, eivät voi enää toimia sijaisena. Nyt yksi sosiaalityöntekijä voi olla vastuussa 30–130 lapsesta, joten jaksaminen voi todella olla koetuksella.
Kyselyn mukaan yli 40 prosenttia järjestäjätahoista arvioi olevansa tilanteessa, jossa heiltä joko kokonaan puuttuu tarvittava sijaisresurssi tai sitä on täysin riittämättömästi.
Puustinen-Korhosen ja Koposen mukaan puute työntekijöistä heikentää lastensuojelua ja viranomaistehtävien hoitoa. Tilanne on ikävä ja vaarallinenkin niin työntekijöille kuin lapsille ja nuorille. Se tuli Koposen mukaan nähtyä väkivallanteossa Mynämäen erityislastenkodissa.
Noin vuosi sitten Iltalehti kirjoitti myös, kuinka 16-vuotias tyttö puukotti aikuista ohjaajaa lastensuojelutalossa Harjavallassa. Yksikön toiminnassa havaittiin törkeitä laiminlyöntejä muun muassa henkilöstön määrässä.
Myös Mynämäellä sijaitsevasta erityislastenkodista aluehallintovirasto on tehnyt viime vuosien ajalta yhden valvontapäätöksen. Lastenkodissa oli käytetty järjestyksenvalvojaa ohjaajan tehtävissä, ja avi antoi asiasta nuhteet, eli virkakielellä kiinnitti huomiota hoito- ja kasvatushenkilöstön pätevyyteen.
Lastensuojelulain mukaan lastensuojelulaitoksessa on oltava lasten ja nuorten tarvitsemaan hoitoon ja kasvatukseen nähden riittävä määrä sosiaalihuollon ammattihenkilöistä. Hoito- ja kasvatustehtävissä olevan henkilöstön määrässä ja henkilöstörakenteessa on otettava huomioon toimintayksikön asiakaskunnan erityistarpeet ja toiminnan luonne.
Koposen mukaan tämä ei toteudu, vaan lastensuojelun palveluissa turvallisuusvastuuta laiminlyödään alimitoittamalla resursseja.
– Etenkin erityislastenkodissa väkivallan uhka on tiedossa ja siten olisi ennakoitavissa. Jos olisi riittävät resurssit, väkivaltaisuuksia ei pääsisi tapahtumaan, kertoo Koponen.
Miksi vihatyökouluttaja Koponen näkee väkivaltaisuuksien tapahtuvan lastenkodeissa?
– Kun resurssit eivät ole kunnossa, lapset ja nuoret kasvavat lastenkodeissa, joissa on paljon turvattomuutta ja epävakaat olosuhteet. Väkivalta on yritys selvitä, ja nuoret käyttäytyvät väkivaltaisesti, koska kokevat olonsa turvattomaksi. Resursseja lisäämällä voitaisiin huomioida lasten ja nuorten kasvuolosuhteissa turvallisuudentunne, kertoo Koponen.
Väliinputoajille apua
Kuntaliitto on myös ehdottanut tilanteen helpottamiseksi muun muassa sijaisten kelpoisuusvaatimusten löyhentämistä ja koulutusohjelmaan pääsemisen helpottamista.
Suurimmaksi huolenaiheeksi Puustinen-Korhonen mainitsee kuitenkin lastensuojelun ja nuorisopsykiatrian väliin putoavat lapset ja nuoret.
– Lastensuojelulla ei ole riittävästi keinoja näiden nuorten auttamiseen, kertoo Puustinen-Korhonen.
Väliinputoajanuoret ja -lapset eivät sovi nykyisiin mielenterveyspalveluprofiileihin, mutta eivät myöskään lastensuojelupalvelut voi auttaa heitä. Puustinen-Korhonen näkee tässä kohtaa mahdollisuuden yhteistyölle.
– Lasten ja nuorten tapauksissa on todella vaativia tilanteita, joten lasten- ja nuortenpsykiatrian ja lastensuojelun täytyisi lyödä hynttyyt yhteen, hän sanoo.
Vittu mitä paskaa ihan suoraan sanottuna, juuri tuonkaltainen asenne nämä ongelmat aiheuttaa, eli vikaa nähdään kaikkialla muualla kuin siellä missä se on.– Kun resurssit eivät ole kunnossa, lapset ja nuoret kasvavat lastenkodeissa, joissa on paljon turvattomuutta ja epävakaat olosuhteet. Väkivalta on yritys selvitä, ja nuoret käyttäytyvät väkivaltaisesti, koska kokevat olonsa turvattomaksi. Resursseja lisäämällä voitaisiin huomioida lasten ja nuorten kasvuolosuhteissa turvallisuudentunne, kertoo Koponen.