Ruotsi on ajautunut pisteeseen, jossa rikollisten määräämä ulkonaliikkumiskielto ei vaikuta enää yllättävältä
Määräsikö rikollisjengi ulkonaliikkumiskiellon Tukholmassa vai ei? Epäselvä tapaus kertoo joka tapauksessa jengien vallasta Ruotsissa, kirjoittaa HS:n Tukholman-kirjeenvaihtaja.
MÄÄRÄSIKÖ rikollisjengi tukholmalaislähiöön ulkonaliikkumiskiellon vai ei?
Siitä on keskusteltu tällä viikolla Ruotsissa.
Poliisin mukaan määräsi, vaikka monet Tenstan lähiön asukkaat eivät olleet kuulleetkaan asiasta.
Myöhemmin
poliisi lievensi hieman kantaansa: rikollisjengi oli kyllä käskenyt ihmisiä pysymään kotona, mutta käsky koski vain joitakin, eivätkä kaikki tienneet siitä.
Ei kuitenkaan ole oleellinen kysymys, oliko Tenstassa ulkonaliikkumiskieltoa vai ei. Oleellista on, että Ruotsi on ajautunut siihen pisteeseen, että rikollisten määräämä ulkonaliikkumiskielto ei ole mikään yllätys.
RIKOLLISJENGEILLÄ on Ruotsissa hyvin paljon alueellista valtaa. Se käy ilmi esimerkiksi Ruotsin poliisin kansallisen operatiivisen osaston NOA:n
raportista.
Ruotsin poliisi kutsuu alueita, joilla rikollisilla on merkittävää valtaa, nimellä utsatt område. Suomeksi niitä voisi kutsua ongelma-alueiksi, mutta niihin on viitattu usein myös no-go-alueina, joihin poliisikaan ei uskaltaisi mennä. Viimeisin luonnehdinta ei pidä paikkaansa, sillä poliisi on läsnä kaikilla ongelma-alueilla.
Ongelma-alueita on Ruotsissa poliisin mukaan 60. Erityisen riskialttiita niistä on 22, joihin kuuluvat muun muassa juuri Tensta ja viereinen Rinkeby.
MILLAISTA valtaa rikollisilla sitten on?
NOA:n vuoden 2017 raportissa vallasta annetaan valaiseva esimerkki.
”Mahdollisuus liiketoimintaan alueilla on usein rajoitettua, ja häiriötöntä toimintaa pidetään mahdottomana ilman yhteyttä rikollisiin. Uhkailun, väkivallan ja vandalismin avulla kauppiaita painostetaan suojelutoimintaan tai luovuttamaan toiminta eteenpäin alihinnalla. Ongelma on laajalle levinnyt ja johtanut siihen, että kauppiaat luopuvat liiketoiminnasta tai että liiketoiminnan omistaja vaihtuu usein.”
Yrittäjien lisäksi painostusta ja uhkailua kokevat myös kuntien työntekijät.
RUOTSALAINEN palkittu rikostoimittaja
Lasse Wierup on seurannut maansa järjestäytynyttä rikollisuutta pitkään ja kirjoittanut aiheesta lukuisia kirjoja. Hänen uusin kirjansa,
Gangsterparadiset: Så blev Sverige arena för gängkriminalitet, ilmestyi viime kuussa.
Kirjassaan Wierup laskee, että Ruotsissa vaikuttaa nyt noin 350 rikollista ryhmittymää, joista toiset ovat vahvempia kuin toiset. Vielä 1990- ja 2000-luvuilla Ruotsin järjestäytynyt rikollisuus oli kansainvälisten moottoripyöräjengien käsissä. 2010-luvulla kuvioon tulivat Wierupin mukaan uudet etniset rikollisryhmittymät, joista monia johdettiin juuri niiltä alueilta, joita poliisi kutsuu nimellä utsatt område.
Näillä alueilla on rikollisryhmiä, joita pyörittävät eri suvut ja joiden jäseniä yhdistävät juuret muualla kuin Ruotsissa, esimerkiksi Lähi-idässä. Wierup kertoo myös huumekauppiaiden liigasta, joka koostuu ilman vanhempiaan Afganistanista Ruotsiin tulleista nuorista.
JENGIEN vaikutusvallan kasvu liittyy Ruotsin alueelliseen eriarvoistumiseen ja integraation ongelmiin. NOA:n raportin mukaan ongelma-alueilla toimivien ryhmittymien väkivaltaisessa välienselvittelyssä on kyse myös etnisistä kiistoista, joihin vaikuttavat historialliset jännitteet ja tämän päivän globaalit konfliktit, joista poliiseilla ei välttämättä ole ymmärrystä.
Usein kyse on valtakamppailusta, johon liittyy huumekauppa ja muut rikolliset liiketoimet.
Vuonna 2018 tehdyn
tutkimuksen mukaan rikollisiin ryhmittymiin kuuluu Ruotsissa yli 5 000 ihmistä, joista suuri osa asuu juuri ongelma-alueilla. Moottoripyöräjengeissä jäseniä on tutkimuksen mukaan yli 5 600. Lisäksi Ruotsissa vaikuttaa tutkimuksen mukaan noin 800 jalkapallohuligaania ja noin 800 islamistia.
Tutkimuksen vetäjän, sosiologi
Amir Rostamin tuoreen
arvion mukaan Ruotsissa on myös noin 500 hengen joukko, joka pyörittää mafian kaltaista rikollista toimintaa, johon yhteiskunnan on ollut vaikea puuttua.
Näiden rikollisten määrä voi olla suhteellisen pieni, mutta heillä on suuri valta lähialueillaan.
Svenska Dagbladetille antamassaan
haastattelussa Rostam toteaa, että yhteiskunnalliset toimet puuttua rikollisuuden kasvuun ovat olleet koko ajan jäljessä ja tulleet liian myöhään.
Jotkut valtiovallan toimet ovat vain pahentaneet ongelmaa.
TENSTAN lähiö rakennettiin 1960–1970-luvuilla osana Ruotsin Miljoonaohjelmaa, jonka tavoitteena oli rakentaa miljoona uutta asuntoa kymmenessä vuodessa. Tenstassa on aina asunut paljon Ruotsiin muuttaneita, paljon suomalaisiakin, vaikka suurin osa suomalaisistakin on jo muuttanut pois alueelta.
Nyt Tenstan asukkaista lähes 90 prosenttia on maahanmuuttajataustaisia, ja monilla on vain vähän yhteyksiä ihmisiin, joiden juuret ovat Ruotsissa. Monet haluaisivat muuttaa pois, mutta uuden asunnon löytäminen on vaikeaa Tukholmassa, jossa kaupungin asuntoihin on vuosien jonot.
Tenstaan Somaliasta 12-vuotiaana muuttanut
Ahmed Abdirahman kertoi
HS:n haastattelussa viime vuonna, että hänen koululuokkansa oppilaista kolme oli kantaruotsalaisia. Opettajan lisäksi hän ei tavannut muita ruotsalaisia, eikä käynyt muissa kaupunginosissa.
Abdirahman muutti myöhemmin New Yorkiin opiskelemaan ja pyrkii nyt tekemään töitä Ruotsin eriytymiskehityksen pysäyttämiseksi. Ongelma-alueilta voi ponnistaa pitkälle, mutta se on paljon vaikeampaa kuin muualta.
Koulujen eriytyminen kärjistää Ruotsin ongelmia. Ruotsissa koulun voi valita vapaasti, mistä on seurannut se, että ne, jotka voivat, vievät lapsensa hyvämaineiseen kouluun lähiökoulun sijaan.
Talousjärjestö OECD:n mukaan Ruotsi on laajan koulujärjestelmän uudistamisen tarpeessa. Tämän vuoden Pisa-tuloksissa Ruotsi menestyi kuitenkin tavallista paremmin, mutta myöhemmin kävi ilmi, että Ruotsi oli jättänyt
Pisa-tarkastelusta pois ulkomaalaistaustaisia oppilaita.
NOA:n vuoden 2017 raportin mukaan ongelma-alueiden oppilaista noin 40 prosenttia valmistuu koulusta ilman lukioon oikeuttavaa päästötodistusta. Koko maan keskiarvo on noin 13 prosenttia.
Rikollisjengit pyrkivät rekrytoimaan juuri nuoria, joille ruotsalainen yhteiskunta on jäänyt vieraaksi. Nuoria saatetaan käyttää aluksi vaikkapa huumekuriireina, joille jengi maksaa houkuttelevan palkkion. Pian jengin määräämät tehtävät muuttuvat vaarallisemmiksi, ja jengistä irti pääseminen käy lopulta hyvin vaikeaksi. Monet haluaisivat irti jengistä, mutta eivät uskalla lähteä, koska jengi voi kostaa lähtijälle.
RUOTSIN politiikassa puhutaan nyt yhä useammin maan integraation ongelmien yhteydestä jengirikollisuuden kasvuun.
Se näkyy myös äänestäjämittauksissa. Iltapäivälehti Aftonbladet julkaisi torstaina äänestäjäbarometrin, jonka mukaan äänestäjille tärkeimmät kysymykset ovat nyt laki ja järjestys (28 prosenttia vastaajista) ja maahanmuutto (17 %). Niiden jälkeen tulevat terveydenhuolto (13 %), Ruotsin talous (10 %) ja ympäristö (9 %).
Lain ja järjestyksen suosio oli noussut 14 prosenttiyksikköä ja maahanmuuton 7 prosenttiyksikköä sitten kesäkuun mittauksen.
Perjantaina yhdeksän ammattiliiton edustajat muun muassa poliisista, koulusta ja sosiaalialalta julkaisivat
vetoomuksen, jonka tavoitteena on saada poliitikot tarttumaan jengiväkivallan ongelmaan kokonaisvaltaisesti.
”Poliittisessa debatissa monet vaativat kovempia rangaistuksia. Se voi olla oikeutettua, mutta ei ratkaise sosiaalisia ongelmia, mielenterveyden sairauksia ja muita taustalla olevia syitä, jotka voivat johtaa rikollisuuteen”, vetoomuksessa kirjoitetaan.
Liitot vaativat panostuksia ennaltaehkäisyyn, vanhempien koulutukseen ja tasa-arvoiseen kouluun.
Ruotsalaiset päättäjät ovat jo vuosia toistelleet, kuinka vakavasti he suhtautuvat jengiväkivaltaan. Väkivallan kierteen katkaisusta on hyviäkin merkkejä, mutta monilta osin ongelmat pahenevat.
