Yle: Tampereen Hervannan kouluissa jopa kunniaväkivaltaa
Lähetetty: Su Loka 25, 2020 10:19 am
Ylen tuore juttu, jossa poliisi kertoo, että se on ollut huolissaan Hervannan kouluissa esiintyvästä kunniaväkivallasta. Yksi aika erikoinen pointti on se, että ahtaammat koulutilat eivät välttämättä johdakaan koululaisten pahoinvointiin ja kouluväkivaltaan. Sen sijaan pienemmissä tiloissa lapsia on helpompi valvoa, jolloin väkivalta pystytään kitkemään aikaisemmin. Hyvin jutussa on todettu myös se, että ongelmaiset lapset ovat ongelmaisia jo esikouluiässä, eli aika vähän on koululla tehtävissä enää myöhemmin.
https://yle.fi/uutiset/3-11589143
Kostoreissuja, hoitoa vaatia vammoja, kiristystä, joukkotappeluvideoita – Yle selvitti, millaista kouluväkivalta on suuressa lähiössä
Kymmenet aikuiset ovat yrittäneet puuttua jo kauan kiusaamiseen Tampereen Hervannassa. Poliisin mukaan nuorten väkivallassa ei ole enää kyse pienistä vammoista.
25.10.2020 08:00
Kiusaaja potkaisi selkään niin kovaa, että selkälihakset menivät jumiin. Anitan (nimi muutettu) lapsi kävi ensimmäisen kerran kouluväkivallan takia lääkärissä kolmannella luokalla.
Kiusaaminen alkoi jo ensimmäisellä luokalla. Kiusaaja oli yleensä aina eri, eikä syytä tuntunut löytyvän. Vanhemmille selvisi, että lasta oli uhattu nyrkkiraudalla, kuristettu niskasta ja uhattu tappaa.
Neljännellä luokalla lasta lyötiin risuilla kasvoihin. Pian sattui jotain vielä vakavampaa.
Anitan lapsi heitti koulumatkalla lumipallolla luokkatoveria reppuun, ja tämä raivostui ilmeisesti tästä. Luokkatoveri löi käsityötunnilla tehdyllä puutyöllä silmäkulmaan. Perheen mukaan lyönti oli niin kova, että lapsi pyörtyi.
Ruuvi osui melkein silmään.
Ylen näkemässä valokuvassa näkyy ruuvin aiheuttama kananmunan kokoinen patti lähellä silmää. Kotiin tuli järkyttynyt lapsi, jonka äiti vei hoitoon.
– Milli, kaksi jos olisi ruuvi mennyt eri paikkaan, se olisi ollut lääkärin mukaan kolmoishermossa. Tiedämme, millaista helvettiä lapsen loppuelämä olisi ollut sitten.
Tänä syksynä Anitan lapsi oli käynyt kaksi viikkoa koulua, kun luokkakaveri löi häntä nyrkillä kasvoihin. Tästäkin näkyy valokuvassa selvä jälki. Äiti vei lapsen kolmannen kerran lääkärille ja teki ensimmäistä kertaa rikosilmoituksen.
Väkivaltaa näkyy somessa
Julkisuudessa on puhuttu tänä syksynä Vantaan kouluväkivallasta. Kytöpuiston koulussa tapahtui syyskuun puolivälissä pahoinpitely, jossa yksi oppilas loukkaantui. Havukosken koulun pihalla puolestaan 15-vuotias poika pahoinpiteli toisen pojan kouluajan ulkopuolella.
Väkivaltaa on myös muualla. Yle tutustui tilanteeseen Tampereen Hervannassa, joka on lähes 30 000 asukkaan lähiö – kuin kaupunki kaupungissa. Sitä ei tiedetä, onko Hervannassa enemmän väkivaltaa kuin muualla. Toisin kuin monessa muussa lähiössä Hervannassa on kuitenkin herätty ongelmaan ja siitä löytyy useita dokumentteja.
Yle ei kerro jutussa esiintyvien vanhempien nimiä lasten suojelemiseksi.
Osalla 10–13-vuotiaista ensimmäinen ratkaisu tuntuu olevan, että käydään nyrkein päälle.
Wilma-viestin perusteella kouluväkivalta Hervannassa on tänä syksynä ollut esimerkiksi tällaista:
Tilanne on lähtenyt siitä, että oppilas A piti tytöstä kiinni. Oppilas B pyysi lopettamaan ja kun toinen ei lopettanut, potkaisi oppilas A:ta. Oppilas A löi oppilas B:tä vatsaan ja selkään.
Wilma-viestin mukaan oppilas A tuotiin rehtorin kansliaan loppupäiväksi. Tapahtuneesta tehtiin poliisille ilmoitus, eikä oppilas saanut viettää välitunteja muiden oppilaiden kanssa ulkona.
Hervannassa on kaksi vajaan tuhannen oppilaan koulua: Ahvenisjärven koulu ja Etelä-Hervannan koulu.
Ahvenisjärven rehtori Ilpo Nybacka on ollut Hervannassa rehtorina kolme vuotta. Hän on huolissaan väkivallasta ja toisen kunnioittamisesta.
– Lasten ja nuorten kohdalla huolestuttavaa on esimerkiksi järjestettyjen tappeluiden kuvaaminen ja levittäminen somessa sekä erittäin törkeä kielenkäyttö.
Kymmeniä ilmoituksia poliisille ja lastensuojelulle vuodessa
Koulut tekevät väkivaltatapauksista ilmoitukset lastensuojeluun ja poliisille. Nybacka arvioi tehneensä viime vuoden aikana noin kymmenen rikosilmoitusta oppilaista, jotka ovat yli 15-vuotiaita. Lisäksi koulu tekee alle 15-vuotiaiden väkivallasta noin 20 lastensuojeluilmoitusta vuosittain.
– Räikeintä on, jos käydään toisen oppilaan kimppuun. Olemme yhteydessä poliisiin, jos on yhtään törkeän pahoinpitelyn tunnusmerkkejä, tai ollaan asialla porukalla tai suunnitellusti tai käytetään esimerkiksi sählymailaa tai muuta apuvälinettä, Nybacka kertoo.
Etelä-Hervannan koulun rehtori Ulla Ojalammi tekee noin viisi rikosilmoitusta vuodessa. Tänä syksynä hän on esimerkiksi ilmoittanut poliisille, kun oppilaat tönivät toisiaan sanaharkan päätteeksi. Rikosilmoitusta ei tehty. Rikosilmoitus tehtiin puolestaan siitä, kun joukko nuoria löi oppilasta koulun alueella.
Usein on vaikea erottaa, onko väkivalta tapahtunut koulussa vai vapaalla. Riita on voinut alkaa koulussa ja väkivalta tapahtua koulun ulkopuolella. Viestittely kännykällä edeltää useaa tekoa.
– Hervannan nuoret kohtaavat lähes samoissa kaveripiireissä koulussa ja vapaa-ajalla. Ongelmat liikkuvat henkilöiden mukana, Ilpo Nybacka sanoo.
"Vaikka on pieni riita, kamerat nousevat ylös"
Suunniteltuja joukkotappeluita, joihin tulee ulkopuolisia, ei ole ollut rehtoreiden mukaan kouluaikana. Ulla Ojalammin mukaan Etelä-Hervannan koulussa on rauhallista kouluaikana, mutta vapaa-ajan väkivalta näkyy koulussa somevideoina tappeluista. Tappeluissa on mukana ryhmittymiä.
– Nuorten mukaan vapaa-ajalla on rauhatonta ja sähköistä, mikä heijastuu myös kouluihin, Ojalammi sanoo.
Ojalammi on huolissaan valtakunnallisesta ilmiöstä, että osa nuorista tuntuu ihailevan väkivaltaa. Videoissa näytetään tappeluita ja niille nauretaan.
Tampereen kaupungin nuoriso-ohjaaja Mari-Katri Lempinen Hervannan nuorisokeskus Kupolissa
Nuoriso-ohjaaja Mari-Katri Lempinen sanoo, että monella nuorella on tarve jutella aikuiselle huolistaan. Matias Väänänen / Yle
Ilmiö on tuttu myös Tampereen kaupungin nuoriso-ohjaajalle Mari-Katri Lempiselle.
– Nuoret haluavat puhua meille, koska väkivalta ja sen uhka on heille pelottavaa ja ahdistavaa. He myös näyttävät meille näitä somessa leviäviä videoita. Siitä on tullut kulttuuri, että vaikka on pieni riita, kamerat nousevat ylös.
Suomessa alakouluja, joissa joka kolmatta kiusataan viikoittain
Hervannan alueen ongelmista näkyy viitteitä myös valtakunnallisessa kyselyssä. Ylen MOT teki viime vuonna selvityksen alakouluista, joissa oli erityisen paljon kiusaamista. Yksi näistä kouluista oli hervantalainen Kanjonin koulu, joka kuuluu nyt Ahvenisjärven kouluun.
Selvityksen jälkeen Kanjonin koulussa lisättiin välituntivalvontaa.
Selvitys perustui keväällä 2017 tehdyn kouluterveyskyselyn tuloksiin. Selvityksen mukaan Suomessa on alakouluja, joista peräti joka kolmas kyselyyn vastannut oppilas kertoi tulevansa viikoittain kiusatuksi.
Luvut ovat moninkertaisia maan keskiarvoon verrattuna. Keskimäärin 4. ja 5. luokkalaisista 7,3 prosenttia koki koulukiusaamista vähintään kerran viikossa.
Kunniaan liittyvää väkivaltaa ja joukkotappeluita
Jos väkivallan tekijä on alle 15-vuotias, hän ei ole teosta rikosoikeudellisessa vastuussa. Nuori puhutellaan silloin Sisä-Suomen poliisilaitoksen ennalta estävän toiminnan ryhmässä. Tänä vuonna ryhmään on tullut Tampereelta yhteensä vajaat 80 juttua.
Nuorten väkivalta on vaatinut useita sairaalakäyntejä.
– Ei voida puhua enää lievistä vammoista, rikosylikonstaapeli Mikko Pitkänen ennalta estävän toiminnan ryhmästä kertoo.
Vaikka nuorelle ei tulisi iän takia tuomiota tai sakkoja, hän voi joutua maksamaan vahingonkorvauksia. Jo 12-vuotias voi joutua maksamaan täysimääräiset korvaukset aiheuttamastaan vammasta tai vaikka tulipalosta.
– Jos toiselle jää pysyvä vamma tai haitta, sitä ei voi edes rahalla korvata.
Pitkänen kertoo koko kaupungin tilanteesta, eikä tahdo leimata yhtä asuinaluetta. Hän vahvistaa kuitenkin, että Hervannasta on ollut enemmän huolta kuin aikaisemmin.
Suurimmalla osalla asiat ovat hyvin, mutta korona on lisännyt osan nuorista häiriökäyttäytymistä.
– Korona on lisännyt pahoinvointia. Etäopiskelujakso ei sopinut kaikille, Pitkänen sanoo.
Kouluväkivaltaa on ollut jo ennen koronaa. Nuorten väkivalta alkaa usein sosiaalisesta mediasta ja pienistä riidoista. Sitten joku kostaa joko oman tai kaverin mielipahan väkivallalla.
Tampereen kaupunki on ollut huolissaan Hervannassa myös niin sanotusta kunniaväkivallasta. Pitkäsen mukaan jopa kouluikäiset nuoret kohtaavat sitä Tampereella. Nuorista on voitu kuvata sopimattomia videoita ja niiden avulla kiristetään.
– Toinen nuori on painostanut tai jopa pakottanut toista tietynlaiseen pukeutumiseen tai rajoitetaan liikkumista, kännykän käyttöä tai ystäviä. Poliisin tiedossa on tilanteita, joissa toisella nuorella on kuvia tai videoita hallussa, ja hän on näiden avulla painostanut toista.
Ilmiönä Tampereella näkyy myös nuorten joukkotappelut, jotka kuvataan sosiaalisen median kanaville. Poliisi kertoo saaneensa estettyä useita joukkotappeluita. Jos tieto sovitusta tappelusta tulee, poliisi on ilmoittanut koululle ja koulu Wilma-viestillä vanhemmille.
Joskus riidat ovat nuorisoporukoiden välillä. Varsinaisia jengejä on vaikea osoittaa, mutta ryhmiä voi yhdistää etninen tai kielellinen tausta tai ideologinen ajattelu. Poliisin mukaan nuorissa tekijöissä on sekä kantasuomalaisia että maahanmuuttajia.
– Suurin osa nuorten ryhmistä koostuu hyvin erilaisista nuorista eikä ryhmän jäsenien välillä voida selkeästi osoittaa tiettyä nimittäjää. Osa nuorista voikin kuulua useampaan eri kaveriporukkaan, Pitkänen sanoo.
Kokouksessa lähes 40 aikuista
Hervannassa ei ole kyse siitä, etteivätkö aikuiset tietäisi ongelmasta. Kymmenet aikuiset ovat kokoustaneet kuukausitolkulla alueen turvattomuuden ja ongelmien ratkaisemiseksi.
Tilanne oli viime vuonna jo niin hälyttävä, että Tampereen kaupunki kehotti kohdentamaan alueelle nopeita toimenpiteitä tilanteen rauhoittamiseksi. Projekti sai nimen Hervanta-haaste.
Yle sai nähtäväksi muistiot, joita kokouksista on tehty.
Osalla koululaisista on runsaasti lastensuojeluilmoituksia, poissaoloja, päihteiden käyttöä ja aggressiivisuutta.
Joulukuussa pidettiin suuri yhteistyön verkoston kokous. Aikuisten määrästä kokous ei ollut kiinni. Paikalla oli muistion mukaan lähes 40 aikuista eri kouluista, vanhempainyhdistyksistä, kaupungilta, päiväkodeista, sosiaalityöstä, etsivästä nuorisotyöstä, maahanmuuttopalveluista, seurakunnasta, jopa yökorishankkeesta.
Aikuiset laittoivat post it -lapuille huoliaan. Lappuja kertyi paljon.
Fyysinen ja seksuaalinen uhka näkyy kouluterveyskyselyssä
Nuorisotyöntekijä Aleksandr "Santtu" Lihatsov, 31, on elänyt Hervannassa lähes koko ikänsä. Nyt hän on toimintavastaava nuorten suosimassa Hervannan nuorisokeskuksessa.
Levottomuutta on ollut aina, mutta Lihatsov on nyt huolestunut suoranaisesta väkivallasta. Yhä nuoremmat oireilevat ja käyttävät kovia otteita.
– Osalla 10–13-vuotiaista ensimmäinen ratkaisu tuntuu olevan, että käydään nyrkein päälle.
Nuorityö on yrittänyt ratkoa tilannetta puuttumalla jo pieniin kiistoihin. Näin on saatu estettyä isompia konflikteja.
Myös nuorisotyöntekijät ilmoittavat pahoinpitelytapaukset poliisille, koska tämä on Lihatsovin mukaan tehokas tapa.
Nuoret ovat myös itse olleet huolissaan tilanteesta. Heidän mukaansa kouluissa on niin vähän välituntivalvontaa, etteivät opettajat havaitse tappeluita.
Viime vuoden kouluterveyskyselyssä tuli muistion mukaan ilmi tyttöjen kokema ahdistuneisuus ja ulkopuolisuus, poikien koulumotivaation aleneminen, fyysinen ja seksuaalinen uhka sekä lasten ja nuorten väsymys ja uupuminen.
Nuorisokeskus kutsui tästä syystä Hervannan koulujen vanhempainyhdistykset koolle. Tämän muistion mukaan erityisesti Pohjois-Hervannan koulutalon turvallisuus huolettaa.
– Oppilaat ovat kokeneet, että riitoihin ei puututa ajoissa ja käytävillä on välillä turvatonta. Opettajat eivät huomaa ajoissa, jos iso joukko kokoontuu ja sen keskellä kiusataan tai syntyy tappelu. Nuorista tuntuu, että koulun aikuiset eivät vaikuta puuttuvan tai ainakaan mahdolliset toimet eivät tunnu vaikuttavan lasten mielestä, muistiossa sanotaan.
Nuoriso-ohjaaja Mari-Katri Lempinen sanoo, että väkivallan syihin pitäisi pureutua tarkemmin.
– Nämä ongelmat kertovat isommasta, pitää miettiä miksi. Suurin osa nuorista on aivan ihania, suloisia ja kivoja, hän muistuttaa.
Lisää välituntivalvontaa
Pohjois-Hervannan koulutalo kuuluu Ahvenisjärven kouluun. Rehtori lähettää pitkän listan keinoista, joilla väkivaltaa yritetään suitsia.
Siirtymätilanteet välitunnille mennessä ja varsinkin välitunnilta tullessa ovat Ilpo Nybackan mukaan kaikken riskialtteimmat.
Tänä syksynä erittäin haasteelliset ryhmät tai oppilaat ovat olleet välitunnilla eri aikaan. Muutama oppilas viettää välitunnit sisälle, ettei häiriöitä aiheudu.
– Meillä on sovittu, että ykkösvalvoja avaa oven ja asettuu tiettyyn paikkaan portaikossa. Noin minuutin kuluttua tulee kakkosvalvoja ja oppilasvirran pitäisi mennä tasaisesti, Nybacka sanoo.
Heti kellojen pärähtäessä opettajien pitää lähteä luokkaan, etteivät oppilaat ole valvomatta.
Välituntivalvonnassa on mukana myös sosionomi. Osa opettajista on käynyt aggressionhallintakurssilla.
Kulunvalvontaa on tehostettu ovien lukituksilla. Tänä syksynä toisen koulun oppilas tuli haastamaan riitaa Ahvenisjärven koululle.
– Poistimme hänet kaksi, kolme kertaa rakennuksesta. Tämä kuvaa hyvin, miksi tieto siitä, keitä talossa on, ja aikuisen läsnäolo eri tilanteissa on niin tärkeää, rehtori Ilpo Nybacka kertoo.
Rehtorin mukaan parasta lääkettä väkivaltaan on normaali koulukäynti, sen selkeät rakenteet ja ennustettavuus.
– Ne tukevat oppilaita muun muassa olemaan erossa kännykästä. Silloin viestit eivät kulje oppitunnin aikana ja ei synny painetta välitunnille.
Etelä-Hervannan koulussa ongelmia on ollut vähemmän. Rehtori Ulla Ojalammi sanoo, että tämä voi osittain johtua siitä, että koululla on oma nuoriso-ohjaaja ja väistötilat.
– Nuoret sanovat, että meillä on niin ahtaat tilat, että valvonta on helpompaa.
Hervannassa asuu paljon eri etnisiä ryhmiä. Kielisyistä väärinymmärryksiä ja kulttuurierojen yhteentörmäyksiä voi sattua.
Ongelmat alkoivat ennen koulua
Tiina (nimi muutettu) näki lapsensa ikäluokassa ensimmäiset ongelmat jo esikoulussa.
– Jos olisin vuosia sitten tajunnut tämän, olisin puuttunut asioihin aiemmin ja ottanut vaikka yhteyttä aluehallintovirastoon. Olen ollut liian sinisilmäinen, Tiina sanoo.
Tiinan lapsi on äidin mukaan päässyt monia helpommalla. Silti häntäkin on äidin mukaan potkaistu ja kuristettu koulussa sekä uhkailtu koulun ulkopuolella. Lapsen kavereita on pahoinpidelty sekä koulussa että vapaalla.
Äitiä huolestuttaa myös opettajien jaksaminen.
– Jos olen kysynyt, mitä kuuluu, osa on purskahtanut itkuun.
Tiina ei syytä tilanteesta pelkästään kouluja, koska ongelmat ovat niin laajoja. Jos pahoinvoivat lapset ja perheet eivät saa apua, oireilu näkyy koulussa.
Tiina odotti paljon Hervanta-haasteelta, koska tuntui, että huoli lasten aggressiivisuudesta ja pahoinvoinnista vihdoin myönnettiin. Sitten tuli koronakevät ja asia tuntui hautautuvan. Syksyllä kokoukset ovat jatkuneet, mutta ongelmat eivät kadonneet Ylen haastattelemien vanhempien mukaan.
Oireilevien lasten vaikea saada apua
Tiina on nähnyt vuosien aikana monia tapoja ratkaista kiusaamista. On Kiva koulu -hanketta, lasten vertaissovittelua, puhetta vanhemmille kotiintuloajoista tai ruutuajoista.
Ongelmat ovat jo niin vakavia, ettei niitä Tiinan mukaan enää ratkaista näillä keinoilla. Jos osa nuorista ei kunnioita enää poliisiakaan, mitä tilanteelle voi tehdä?
Hervanta-haasteen muistioiden perusteella ongelmat ovat syviä ja laajoja. Pahoinvointi näkyy osalla lapsista jo päiväkodissa.
Osalla koululaisista on runsaasti lastensuojeluilmoituksia, poissaoloja, päihteiden käyttöä ja aggressiivisuutta. Psyykkisesti oireilevien lasten ja nuorten määrä on muistion mukaan suuri ja jatkohoitopaikkoihin on pitkät jonot.
– Koulu joutuu kannattelemaan oireilevia lapsia, muistioon on kirjattu.
Anita teki rikosilmoituksen poikansa pahoinpitelystä syyskuussa.
– En ymmärrä, miksi en ole tehnyt rikosilmoitusta aiemmin. Luulin, että koulu osaisi hoitaa nämä paremmin.
Tiina on yrittänyt vuosia vaikuttaa kiusaamisen vähentämiseen. Nyt perheen raja on tullut vastaan.
Pian on edessä muutto pois Tampereen Hervannasta.
Voit keskustella kiusaamisesta ja kouluväkivallasta tämän jutun alla 27.10. kello 22 asti.
https://yle.fi/uutiset/3-11589143
Kostoreissuja, hoitoa vaatia vammoja, kiristystä, joukkotappeluvideoita – Yle selvitti, millaista kouluväkivalta on suuressa lähiössä
Kymmenet aikuiset ovat yrittäneet puuttua jo kauan kiusaamiseen Tampereen Hervannassa. Poliisin mukaan nuorten väkivallassa ei ole enää kyse pienistä vammoista.
25.10.2020 08:00
Kiusaaja potkaisi selkään niin kovaa, että selkälihakset menivät jumiin. Anitan (nimi muutettu) lapsi kävi ensimmäisen kerran kouluväkivallan takia lääkärissä kolmannella luokalla.
Kiusaaminen alkoi jo ensimmäisellä luokalla. Kiusaaja oli yleensä aina eri, eikä syytä tuntunut löytyvän. Vanhemmille selvisi, että lasta oli uhattu nyrkkiraudalla, kuristettu niskasta ja uhattu tappaa.
Neljännellä luokalla lasta lyötiin risuilla kasvoihin. Pian sattui jotain vielä vakavampaa.
Anitan lapsi heitti koulumatkalla lumipallolla luokkatoveria reppuun, ja tämä raivostui ilmeisesti tästä. Luokkatoveri löi käsityötunnilla tehdyllä puutyöllä silmäkulmaan. Perheen mukaan lyönti oli niin kova, että lapsi pyörtyi.
Ruuvi osui melkein silmään.
Ylen näkemässä valokuvassa näkyy ruuvin aiheuttama kananmunan kokoinen patti lähellä silmää. Kotiin tuli järkyttynyt lapsi, jonka äiti vei hoitoon.
– Milli, kaksi jos olisi ruuvi mennyt eri paikkaan, se olisi ollut lääkärin mukaan kolmoishermossa. Tiedämme, millaista helvettiä lapsen loppuelämä olisi ollut sitten.
Tänä syksynä Anitan lapsi oli käynyt kaksi viikkoa koulua, kun luokkakaveri löi häntä nyrkillä kasvoihin. Tästäkin näkyy valokuvassa selvä jälki. Äiti vei lapsen kolmannen kerran lääkärille ja teki ensimmäistä kertaa rikosilmoituksen.
Väkivaltaa näkyy somessa
Julkisuudessa on puhuttu tänä syksynä Vantaan kouluväkivallasta. Kytöpuiston koulussa tapahtui syyskuun puolivälissä pahoinpitely, jossa yksi oppilas loukkaantui. Havukosken koulun pihalla puolestaan 15-vuotias poika pahoinpiteli toisen pojan kouluajan ulkopuolella.
Väkivaltaa on myös muualla. Yle tutustui tilanteeseen Tampereen Hervannassa, joka on lähes 30 000 asukkaan lähiö – kuin kaupunki kaupungissa. Sitä ei tiedetä, onko Hervannassa enemmän väkivaltaa kuin muualla. Toisin kuin monessa muussa lähiössä Hervannassa on kuitenkin herätty ongelmaan ja siitä löytyy useita dokumentteja.
Yle ei kerro jutussa esiintyvien vanhempien nimiä lasten suojelemiseksi.
Osalla 10–13-vuotiaista ensimmäinen ratkaisu tuntuu olevan, että käydään nyrkein päälle.
Wilma-viestin perusteella kouluväkivalta Hervannassa on tänä syksynä ollut esimerkiksi tällaista:
Tilanne on lähtenyt siitä, että oppilas A piti tytöstä kiinni. Oppilas B pyysi lopettamaan ja kun toinen ei lopettanut, potkaisi oppilas A:ta. Oppilas A löi oppilas B:tä vatsaan ja selkään.
Wilma-viestin mukaan oppilas A tuotiin rehtorin kansliaan loppupäiväksi. Tapahtuneesta tehtiin poliisille ilmoitus, eikä oppilas saanut viettää välitunteja muiden oppilaiden kanssa ulkona.
Hervannassa on kaksi vajaan tuhannen oppilaan koulua: Ahvenisjärven koulu ja Etelä-Hervannan koulu.
Ahvenisjärven rehtori Ilpo Nybacka on ollut Hervannassa rehtorina kolme vuotta. Hän on huolissaan väkivallasta ja toisen kunnioittamisesta.
– Lasten ja nuorten kohdalla huolestuttavaa on esimerkiksi järjestettyjen tappeluiden kuvaaminen ja levittäminen somessa sekä erittäin törkeä kielenkäyttö.
Kymmeniä ilmoituksia poliisille ja lastensuojelulle vuodessa
Koulut tekevät väkivaltatapauksista ilmoitukset lastensuojeluun ja poliisille. Nybacka arvioi tehneensä viime vuoden aikana noin kymmenen rikosilmoitusta oppilaista, jotka ovat yli 15-vuotiaita. Lisäksi koulu tekee alle 15-vuotiaiden väkivallasta noin 20 lastensuojeluilmoitusta vuosittain.
– Räikeintä on, jos käydään toisen oppilaan kimppuun. Olemme yhteydessä poliisiin, jos on yhtään törkeän pahoinpitelyn tunnusmerkkejä, tai ollaan asialla porukalla tai suunnitellusti tai käytetään esimerkiksi sählymailaa tai muuta apuvälinettä, Nybacka kertoo.
Etelä-Hervannan koulun rehtori Ulla Ojalammi tekee noin viisi rikosilmoitusta vuodessa. Tänä syksynä hän on esimerkiksi ilmoittanut poliisille, kun oppilaat tönivät toisiaan sanaharkan päätteeksi. Rikosilmoitusta ei tehty. Rikosilmoitus tehtiin puolestaan siitä, kun joukko nuoria löi oppilasta koulun alueella.
Usein on vaikea erottaa, onko väkivalta tapahtunut koulussa vai vapaalla. Riita on voinut alkaa koulussa ja väkivalta tapahtua koulun ulkopuolella. Viestittely kännykällä edeltää useaa tekoa.
– Hervannan nuoret kohtaavat lähes samoissa kaveripiireissä koulussa ja vapaa-ajalla. Ongelmat liikkuvat henkilöiden mukana, Ilpo Nybacka sanoo.
"Vaikka on pieni riita, kamerat nousevat ylös"
Suunniteltuja joukkotappeluita, joihin tulee ulkopuolisia, ei ole ollut rehtoreiden mukaan kouluaikana. Ulla Ojalammin mukaan Etelä-Hervannan koulussa on rauhallista kouluaikana, mutta vapaa-ajan väkivalta näkyy koulussa somevideoina tappeluista. Tappeluissa on mukana ryhmittymiä.
– Nuorten mukaan vapaa-ajalla on rauhatonta ja sähköistä, mikä heijastuu myös kouluihin, Ojalammi sanoo.
Ojalammi on huolissaan valtakunnallisesta ilmiöstä, että osa nuorista tuntuu ihailevan väkivaltaa. Videoissa näytetään tappeluita ja niille nauretaan.
Tampereen kaupungin nuoriso-ohjaaja Mari-Katri Lempinen Hervannan nuorisokeskus Kupolissa
Nuoriso-ohjaaja Mari-Katri Lempinen sanoo, että monella nuorella on tarve jutella aikuiselle huolistaan. Matias Väänänen / Yle
Ilmiö on tuttu myös Tampereen kaupungin nuoriso-ohjaajalle Mari-Katri Lempiselle.
– Nuoret haluavat puhua meille, koska väkivalta ja sen uhka on heille pelottavaa ja ahdistavaa. He myös näyttävät meille näitä somessa leviäviä videoita. Siitä on tullut kulttuuri, että vaikka on pieni riita, kamerat nousevat ylös.
Suomessa alakouluja, joissa joka kolmatta kiusataan viikoittain
Hervannan alueen ongelmista näkyy viitteitä myös valtakunnallisessa kyselyssä. Ylen MOT teki viime vuonna selvityksen alakouluista, joissa oli erityisen paljon kiusaamista. Yksi näistä kouluista oli hervantalainen Kanjonin koulu, joka kuuluu nyt Ahvenisjärven kouluun.
Selvityksen jälkeen Kanjonin koulussa lisättiin välituntivalvontaa.
Selvitys perustui keväällä 2017 tehdyn kouluterveyskyselyn tuloksiin. Selvityksen mukaan Suomessa on alakouluja, joista peräti joka kolmas kyselyyn vastannut oppilas kertoi tulevansa viikoittain kiusatuksi.
Luvut ovat moninkertaisia maan keskiarvoon verrattuna. Keskimäärin 4. ja 5. luokkalaisista 7,3 prosenttia koki koulukiusaamista vähintään kerran viikossa.
Kunniaan liittyvää väkivaltaa ja joukkotappeluita
Jos väkivallan tekijä on alle 15-vuotias, hän ei ole teosta rikosoikeudellisessa vastuussa. Nuori puhutellaan silloin Sisä-Suomen poliisilaitoksen ennalta estävän toiminnan ryhmässä. Tänä vuonna ryhmään on tullut Tampereelta yhteensä vajaat 80 juttua.
Nuorten väkivalta on vaatinut useita sairaalakäyntejä.
– Ei voida puhua enää lievistä vammoista, rikosylikonstaapeli Mikko Pitkänen ennalta estävän toiminnan ryhmästä kertoo.
Vaikka nuorelle ei tulisi iän takia tuomiota tai sakkoja, hän voi joutua maksamaan vahingonkorvauksia. Jo 12-vuotias voi joutua maksamaan täysimääräiset korvaukset aiheuttamastaan vammasta tai vaikka tulipalosta.
– Jos toiselle jää pysyvä vamma tai haitta, sitä ei voi edes rahalla korvata.
Pitkänen kertoo koko kaupungin tilanteesta, eikä tahdo leimata yhtä asuinaluetta. Hän vahvistaa kuitenkin, että Hervannasta on ollut enemmän huolta kuin aikaisemmin.
Suurimmalla osalla asiat ovat hyvin, mutta korona on lisännyt osan nuorista häiriökäyttäytymistä.
– Korona on lisännyt pahoinvointia. Etäopiskelujakso ei sopinut kaikille, Pitkänen sanoo.
Kouluväkivaltaa on ollut jo ennen koronaa. Nuorten väkivalta alkaa usein sosiaalisesta mediasta ja pienistä riidoista. Sitten joku kostaa joko oman tai kaverin mielipahan väkivallalla.
Tampereen kaupunki on ollut huolissaan Hervannassa myös niin sanotusta kunniaväkivallasta. Pitkäsen mukaan jopa kouluikäiset nuoret kohtaavat sitä Tampereella. Nuorista on voitu kuvata sopimattomia videoita ja niiden avulla kiristetään.
– Toinen nuori on painostanut tai jopa pakottanut toista tietynlaiseen pukeutumiseen tai rajoitetaan liikkumista, kännykän käyttöä tai ystäviä. Poliisin tiedossa on tilanteita, joissa toisella nuorella on kuvia tai videoita hallussa, ja hän on näiden avulla painostanut toista.
Ilmiönä Tampereella näkyy myös nuorten joukkotappelut, jotka kuvataan sosiaalisen median kanaville. Poliisi kertoo saaneensa estettyä useita joukkotappeluita. Jos tieto sovitusta tappelusta tulee, poliisi on ilmoittanut koululle ja koulu Wilma-viestillä vanhemmille.
Joskus riidat ovat nuorisoporukoiden välillä. Varsinaisia jengejä on vaikea osoittaa, mutta ryhmiä voi yhdistää etninen tai kielellinen tausta tai ideologinen ajattelu. Poliisin mukaan nuorissa tekijöissä on sekä kantasuomalaisia että maahanmuuttajia.
– Suurin osa nuorten ryhmistä koostuu hyvin erilaisista nuorista eikä ryhmän jäsenien välillä voida selkeästi osoittaa tiettyä nimittäjää. Osa nuorista voikin kuulua useampaan eri kaveriporukkaan, Pitkänen sanoo.
Kokouksessa lähes 40 aikuista
Hervannassa ei ole kyse siitä, etteivätkö aikuiset tietäisi ongelmasta. Kymmenet aikuiset ovat kokoustaneet kuukausitolkulla alueen turvattomuuden ja ongelmien ratkaisemiseksi.
Tilanne oli viime vuonna jo niin hälyttävä, että Tampereen kaupunki kehotti kohdentamaan alueelle nopeita toimenpiteitä tilanteen rauhoittamiseksi. Projekti sai nimen Hervanta-haaste.
Yle sai nähtäväksi muistiot, joita kokouksista on tehty.
Osalla koululaisista on runsaasti lastensuojeluilmoituksia, poissaoloja, päihteiden käyttöä ja aggressiivisuutta.
Joulukuussa pidettiin suuri yhteistyön verkoston kokous. Aikuisten määrästä kokous ei ollut kiinni. Paikalla oli muistion mukaan lähes 40 aikuista eri kouluista, vanhempainyhdistyksistä, kaupungilta, päiväkodeista, sosiaalityöstä, etsivästä nuorisotyöstä, maahanmuuttopalveluista, seurakunnasta, jopa yökorishankkeesta.
Aikuiset laittoivat post it -lapuille huoliaan. Lappuja kertyi paljon.
Fyysinen ja seksuaalinen uhka näkyy kouluterveyskyselyssä
Nuorisotyöntekijä Aleksandr "Santtu" Lihatsov, 31, on elänyt Hervannassa lähes koko ikänsä. Nyt hän on toimintavastaava nuorten suosimassa Hervannan nuorisokeskuksessa.
Levottomuutta on ollut aina, mutta Lihatsov on nyt huolestunut suoranaisesta väkivallasta. Yhä nuoremmat oireilevat ja käyttävät kovia otteita.
– Osalla 10–13-vuotiaista ensimmäinen ratkaisu tuntuu olevan, että käydään nyrkein päälle.
Nuorityö on yrittänyt ratkoa tilannetta puuttumalla jo pieniin kiistoihin. Näin on saatu estettyä isompia konflikteja.
Myös nuorisotyöntekijät ilmoittavat pahoinpitelytapaukset poliisille, koska tämä on Lihatsovin mukaan tehokas tapa.
Nuoret ovat myös itse olleet huolissaan tilanteesta. Heidän mukaansa kouluissa on niin vähän välituntivalvontaa, etteivät opettajat havaitse tappeluita.
Viime vuoden kouluterveyskyselyssä tuli muistion mukaan ilmi tyttöjen kokema ahdistuneisuus ja ulkopuolisuus, poikien koulumotivaation aleneminen, fyysinen ja seksuaalinen uhka sekä lasten ja nuorten väsymys ja uupuminen.
Nuorisokeskus kutsui tästä syystä Hervannan koulujen vanhempainyhdistykset koolle. Tämän muistion mukaan erityisesti Pohjois-Hervannan koulutalon turvallisuus huolettaa.
– Oppilaat ovat kokeneet, että riitoihin ei puututa ajoissa ja käytävillä on välillä turvatonta. Opettajat eivät huomaa ajoissa, jos iso joukko kokoontuu ja sen keskellä kiusataan tai syntyy tappelu. Nuorista tuntuu, että koulun aikuiset eivät vaikuta puuttuvan tai ainakaan mahdolliset toimet eivät tunnu vaikuttavan lasten mielestä, muistiossa sanotaan.
Nuoriso-ohjaaja Mari-Katri Lempinen sanoo, että väkivallan syihin pitäisi pureutua tarkemmin.
– Nämä ongelmat kertovat isommasta, pitää miettiä miksi. Suurin osa nuorista on aivan ihania, suloisia ja kivoja, hän muistuttaa.
Lisää välituntivalvontaa
Pohjois-Hervannan koulutalo kuuluu Ahvenisjärven kouluun. Rehtori lähettää pitkän listan keinoista, joilla väkivaltaa yritetään suitsia.
Siirtymätilanteet välitunnille mennessä ja varsinkin välitunnilta tullessa ovat Ilpo Nybackan mukaan kaikken riskialtteimmat.
Tänä syksynä erittäin haasteelliset ryhmät tai oppilaat ovat olleet välitunnilla eri aikaan. Muutama oppilas viettää välitunnit sisälle, ettei häiriöitä aiheudu.
– Meillä on sovittu, että ykkösvalvoja avaa oven ja asettuu tiettyyn paikkaan portaikossa. Noin minuutin kuluttua tulee kakkosvalvoja ja oppilasvirran pitäisi mennä tasaisesti, Nybacka sanoo.
Heti kellojen pärähtäessä opettajien pitää lähteä luokkaan, etteivät oppilaat ole valvomatta.
Välituntivalvonnassa on mukana myös sosionomi. Osa opettajista on käynyt aggressionhallintakurssilla.
Kulunvalvontaa on tehostettu ovien lukituksilla. Tänä syksynä toisen koulun oppilas tuli haastamaan riitaa Ahvenisjärven koululle.
– Poistimme hänet kaksi, kolme kertaa rakennuksesta. Tämä kuvaa hyvin, miksi tieto siitä, keitä talossa on, ja aikuisen läsnäolo eri tilanteissa on niin tärkeää, rehtori Ilpo Nybacka kertoo.
Rehtorin mukaan parasta lääkettä väkivaltaan on normaali koulukäynti, sen selkeät rakenteet ja ennustettavuus.
– Ne tukevat oppilaita muun muassa olemaan erossa kännykästä. Silloin viestit eivät kulje oppitunnin aikana ja ei synny painetta välitunnille.
Etelä-Hervannan koulussa ongelmia on ollut vähemmän. Rehtori Ulla Ojalammi sanoo, että tämä voi osittain johtua siitä, että koululla on oma nuoriso-ohjaaja ja väistötilat.
– Nuoret sanovat, että meillä on niin ahtaat tilat, että valvonta on helpompaa.
Hervannassa asuu paljon eri etnisiä ryhmiä. Kielisyistä väärinymmärryksiä ja kulttuurierojen yhteentörmäyksiä voi sattua.
Ongelmat alkoivat ennen koulua
Tiina (nimi muutettu) näki lapsensa ikäluokassa ensimmäiset ongelmat jo esikoulussa.
– Jos olisin vuosia sitten tajunnut tämän, olisin puuttunut asioihin aiemmin ja ottanut vaikka yhteyttä aluehallintovirastoon. Olen ollut liian sinisilmäinen, Tiina sanoo.
Tiinan lapsi on äidin mukaan päässyt monia helpommalla. Silti häntäkin on äidin mukaan potkaistu ja kuristettu koulussa sekä uhkailtu koulun ulkopuolella. Lapsen kavereita on pahoinpidelty sekä koulussa että vapaalla.
Äitiä huolestuttaa myös opettajien jaksaminen.
– Jos olen kysynyt, mitä kuuluu, osa on purskahtanut itkuun.
Tiina ei syytä tilanteesta pelkästään kouluja, koska ongelmat ovat niin laajoja. Jos pahoinvoivat lapset ja perheet eivät saa apua, oireilu näkyy koulussa.
Tiina odotti paljon Hervanta-haasteelta, koska tuntui, että huoli lasten aggressiivisuudesta ja pahoinvoinnista vihdoin myönnettiin. Sitten tuli koronakevät ja asia tuntui hautautuvan. Syksyllä kokoukset ovat jatkuneet, mutta ongelmat eivät kadonneet Ylen haastattelemien vanhempien mukaan.
Oireilevien lasten vaikea saada apua
Tiina on nähnyt vuosien aikana monia tapoja ratkaista kiusaamista. On Kiva koulu -hanketta, lasten vertaissovittelua, puhetta vanhemmille kotiintuloajoista tai ruutuajoista.
Ongelmat ovat jo niin vakavia, ettei niitä Tiinan mukaan enää ratkaista näillä keinoilla. Jos osa nuorista ei kunnioita enää poliisiakaan, mitä tilanteelle voi tehdä?
Hervanta-haasteen muistioiden perusteella ongelmat ovat syviä ja laajoja. Pahoinvointi näkyy osalla lapsista jo päiväkodissa.
Osalla koululaisista on runsaasti lastensuojeluilmoituksia, poissaoloja, päihteiden käyttöä ja aggressiivisuutta. Psyykkisesti oireilevien lasten ja nuorten määrä on muistion mukaan suuri ja jatkohoitopaikkoihin on pitkät jonot.
– Koulu joutuu kannattelemaan oireilevia lapsia, muistioon on kirjattu.
Anita teki rikosilmoituksen poikansa pahoinpitelystä syyskuussa.
– En ymmärrä, miksi en ole tehnyt rikosilmoitusta aiemmin. Luulin, että koulu osaisi hoitaa nämä paremmin.
Tiina on yrittänyt vuosia vaikuttaa kiusaamisen vähentämiseen. Nyt perheen raja on tullut vastaan.
Pian on edessä muutto pois Tampereen Hervannasta.
Voit keskustella kiusaamisesta ja kouluväkivallasta tämän jutun alla 27.10. kello 22 asti.