Oulainen: Yrittäjä-politiikon omaisuutta takavarikkoon 1,6 miljoonan edestä

Tähän osioon onnettomuudet ja muu rikoksiin liittyvä keskustelu.
Pikimies
Armas Tammelin
Viestit: 77
Liittynyt: To Huhti 15, 2021 9:32 pm

Re: Oulainen: Yrittäjä-politiikon omaisuutta takavarikkoon 1,6 miljoonan edestä

Viesti Kirjoittaja Pikimies »

Oulaisten ylilaskutuksen käräjät päätökseen –  Korkea-arvoisille henkilöille vaaditaan ehdotonta vankeutta: "Tämähän on ollut todella suunnitelmallista, säännöllistä, järjestelmällistä ja pitkäkestoista"

Syyttäjä katsoo, että kahden syytetyn rikokset ovat olleet samanveroisia keskenään. Kolmas osa puoli on ollut viimeinen niitti siinä, että rikosvyyhdissä on onnistuttu.

Oulun käräjäoikeuden Ylivieskan istuntopaikassa päättyi kaksipäiväinen istunto, jossa kahta henkilöä syytetään ylilaskutuksesta vuosina 2010-2021.

Oulaistelainen yrittäjä, toimitusjohtaja Jorma Kortesoja on syytettynä törkeästä petoksesta ja törkeästä lahjuksen antamisesta. Lisäksi syyttäjä hakee Oulaisten kaupungin kiinteistöpäällikkönä toimineelle Timo Junttilalle rangaistusta törkeästä petoksesta, törkeästä lahjuksen ottamisesta ja törkeästä virka-aseman väärinkäyttämisestä. Syytettynä on myös Oulaisten kaupungin tekninen johtaja Markku Ketonen, joka on tällä hetkellä pidätettynä virastaan. Häntä syytetään tuottamuksellisesta virkavelvollisuuden rikkomisesta.

Syyttäjä hakee Kortesojalle ja Junttilalle tekojen vakavan laadun vuoksi vähintään kolmen vuoden ja enintään kolmen vuoden ja kolmen kuukauden ehdotonta vankeusrangaistusta. Syyttäjä Petri Oulasmaa toteaa, ettei asiassa voida ottaa huomioon vastaajien ikää tai terveydentilaa rikosten suuruusluokan takia. Hän myös tuo esiin sen, että Junttilan rooli rikosten toteutumisessa on ollut yhtä merkittävän kuin Kortesojan.

– Junttilalla on ollut välttämätön, suunniteltu rooli ja tehtävä. Ilman muuta on katsottava, että Junttila on tekijä tai vähintäänkin avunantaja, Oulasmaa toteaa.

Hän korosta myös sitä, että sekä Junttila että Kortesoja ovat olleet korkea-arvoisia henkilöitä erityistä luottamusta herättävissä asemissa, minkä myötä tekoja on saatu häivytettyä ja kiinnijääminen on estetty.

Syyttäjä näkee, että Ketosen hyväuskoisuutta on käytetty hyväksi tapahtumaketjussa.

– Hänen oli pitänyt toimia huolellisemmin. Ketosen toiminta on viimeisenä niittinä mahdollistanut tämän toiminnan.

Junttilan puolustajan puheenvuorossa vedotaan Oulaisten kaupungin laskutusjärjestelmään ja siihen, ettei Junttilalla ole ollut tietoa ylilaskutusten määrästä. Junttila ei ole myöskään suoranaisesti erehdyttänyt toimillaan Oulaisten kaupunkia, sillä hän ei ole saanut kaupungilta rahaa, vaan Kortesojalta. Puolustuksen mukaan Junttilan tuomio voi olla yhdyskuntapalvelun kera alle kaksi vuotta ja ehdollinen, jotta tämä säilyttää uuden työpaikkansa.

Kortesojan puolustaja puolestaan vetoaa siihen, että syyttäjän Kortesojalta vaatima 1,5 miljoonaa perustuu arvailuun. Ylilaskutuksesta todetaan, että pitäisi osoittaa, mitä laskutuksesta on sovittu, jotta voidaan puhua ylilaskuttamisesta. Oulaisten kaupungin budjetitkaan eivät ole paukkuneet laskutusten myötä. Puolustuksen mukaan tuomio on selkeästi ehdollinen ja reilusti alle kahden vuoden mittainen.

Ketosen puolustuksen mielestä Ketosta on käytetty surutta hyväksi ja koko kuvio perustuu ykkösluokan huijaukseen. Puolustus jättäisi Ketosen tuomitsematta, toissijaisesti antaisi korkeintaan varoituksen.

Käräjien viimeinen todistaja oli Oulaisten entinen kaupunginjohtaja Hannu Kaartinen, joka jäi eläkkeelle vuonna 2021. Hän kertoo, että Kortesojan yrityksen laskuilla oli aina kiire ja laskuista puuttui liitteet, mikä ei ole normaalikäytäntö. Laskuista ei näkynyt päivämääriä, jolloin työtunteja on tehty.

Kesti vuosikausia, että epäilykset heräsivät. Miksi poikkeuksellinen menetelmä oli sallittu niin pitkään, kysyy syyttäjä.

– Sitä en pysty sanomaan. Tässä on mun käsittääkseni jonkinlainen aukko löydetty, jolloin on lähdetty liikkeelle. Tositetarkastus kuuluu tilintarkastusyhteisölle, jolta palvelu on ostettu. Sieltä ei ole tullut huomautusta, että liitteitä puuttuisi.

Kaartinen tuo ilmi Kortesojan luottamustoimet. Kortesoja on toiminut vuosien aikana esimerkiksi Oulaisten teknisen lautakunnan ja tarkastuslautakunnan jäsenenä.

– Hän on tuntenut hyvin järjestelmän toiminnan, Kaartinen toteaa.

– Tämähän on ollut todella suunnitelmallista, säännöllistä, järjestelmällistä ja pitkäkestoista.

Kaartinen kertoo myös, että kaupungilla on ollut sellainen käsitys, että Junttilalla on ainakin ollut hallussaan mappi, jossa ovat olleet Kortesojan yrityksen laskuihin liittyvät liitteen.

– Mappia ei löydetty, kun asiaa lähdettiin tutkimaan. Ei sitä ainakaan siinä vaiheessa enää ollut.

Haastehakemuksen mukaan Timo Junttila ja Jorma Kortesoja ovat erehdyttämällä saaneet Oulaisten kaupungin suorittamaan Kortesojan omistamalle rakennusliikkeelle määriltään ylisuuria ja osiltaan perusteettomia laskusuorituksia kymmenen vuoden aikana yli 1,5 miljoonan euron arvosta.

Kortesojan yritys oli syyteaikana sopimussuhteessa Oulaisten kaupungin kanssa. Sopimussuhde ja yrityksen työskentely kaupungin kohteissa on perustunut kilpailutuksiin ja niiden perusteella tehtyihin hankintapäätöksiin. Näissä työkohteissa kaupungin puolella tilaajana, yhdyshenkilönä ja laskujen käsittelijänä on toiminut Junttila.

Kortesoja on vaikuttanut merkittävästi myös Kalajoella entisenä Suomen Keskusvaraamon yrittäjänä ja toimitusjohtajana.
https://www.keskipohjanmaa.fi/uutinen/643727

Pikimies
Armas Tammelin
Viestit: 77
Liittynyt: To Huhti 15, 2021 9:32 pm

Re: Oulainen: Yrittäjä-politiikon omaisuutta takavarikkoon 1,6 miljoonan edestä

Viesti Kirjoittaja Pikimies »

Käräjät on istuttu ja nyt odotellaan mielenkiinnolla minkälaisia tuomioita napsuu ja erityisesti sitä minkäsuuruiset korvaukset määrätään maksettavaksi. Vähällä pääsevät kun noin kolmen vuoden tuomiota syyttäjä hakee. Puolitoista vuotta istumista...

Junttilan osalta lienee selvä, että ainakin nuo lahjuksena saatu n 200k€ menee maksuun, joka taitaa tarkottaa sitä, että talo menee vasaran alle. Talo taitaa olla yhteisomistuksessa vaimon kanssa niin miten tällaisen kiinteistön myynti onnistuu? Ostaako joku talon jossa Junttilan rouva nukkuu toisessa makuuhuoneessa :shock: :shock:

Oudolta tuntuu tuo Junttilan puolustuksen näkemys että hänellä ei olisi tietoa ylilaskutuksen määrästä eikä hän olisi erehdyttänyt kaupunkia. Tämä sankarihan sen koko homman sai alulle ja oli käytännössä välttämätön pala koko ketjua.

Kortesojan osalta puolustus taitaa lähtä siitä, että myönnetään summat siltä ajalta kun työntekijöiden tuntilappuja on tutkinnassa tullut esille. Eli muutaman viime vuoden ajalta. Sen sijaan niitä alkuvuosien summia voi olla hankalampi näyttää toteen. Juuri tällä alkuvuosien petoksella saadulla rahalla ilmeisesti Kortesoja on ostanut tätä muuta yritystoimintaa, kuten Suomen Keskusvaraamon.

Voiko käydä niin että Kortesoja menettää myös nämä muut bisnekset?

Erikoinen on myös Kortesojan puolustuksen näkemys että pitää osoittaa mitä laskutuksesta on sovittu että voidaan puhua ylilaskuttamisesta. Pitäs olla kyllä selvää, että tuntitöissä laskutetaan tehdyt tunnit eikä ruokatuntiakaan yli.

Kauankohan käräjäoikeus pähkäilee tuomiota?

tokkaukko
Christopher Lorenzo
Viestit: 1694
Liittynyt: Su Syys 15, 2019 1:12 pm

Re: Oulainen: Yrittäjä-politiikon omaisuutta takavarikkoon 1,6 miljoonan edestä

Viesti Kirjoittaja tokkaukko »

Pikimies kirjoitti:
Ma Elo 22, 2022 4:07 pm
Käräjät on istuttu ja nyt odotellaan mielenkiinnolla minkälaisia tuomioita napsuu ja erityisesti sitä minkäsuuruiset korvaukset määrätään maksettavaksi. Vähällä pääsevät kun noin kolmen vuoden tuomiota syyttäjä hakee. Puolitoista vuotta istumista...
Eli istuu enemmän kuin nykyään usein pakolainen saa teininraiskauksesta,menevät monesti ehdollisalla niistä kun ne on nykyään rutiinirikoksia suomessa.

Kolme vuotta siitä että olet juksannut valtion varoja eli käytännössä ne ei ole ollu koskaan keltään elämästä pois sinänsä,kukaan ei ole kärsiny fyysisesti tai saanu lopun elämän traumoja vrt ihminen-ihminen rikoksia.

Hakkaat joltaki silmän puhki,raiskaat mummoa vähän ku ei ota kunnolla eteen,kestää hetken vaan,se on lievä raiskaus,teet pienempiä rikoksia kymmeniä vuosien aikana,tuhoat naapurin autot,murtaudut lapsiperheiden kotiin,teet kymmenen pahoinpitelyä,porukkaa makaa sairaalassa,ihan jotaki ohikulkijoita siis,teet lukemattomia häiriköintejä,törkeitä varkauksia 24/7 päissäs ympäristössäs ja saat 1-1½ vuotta..

Kummalle sinä antaisit 3 vuotta mieluummin ja kummalle 1½ vuotta? Ja kumman otat sitten myöhemmin naapuriksi,ovat molemmat rikollisia joilla vuosien vankeustuomiot?

Minusta jo se että tältä takavarikoitiin "kaikki takasin" on tuntuva menetys 1.6 milliä on todella paljon,sitä vastaan saa pankistaki heti 500,000€ tilille eikä mene ku vartti ku ovat nostettavissa.Toki varmaan tuomiota pitää antaa mutta kyllä nämä tuomiot on suomessa aivan päin vittua.
Pitäs tuomioita jakaessa enemmän miettiä sitä että onko kyseessä rikollinen vai "rikollinen".
Toki suomessa tuo mainitsemani jälkimmäinen monialarikollinen saa 2 vuotta alennusta tuomiot yhdistelemällä kun sillä on vastaavia tekoja 10 vuoden ajalta nonstoppina ja se on lusinu 6 kertaa aiemminki :D
Jos peli on epäreilu,älä pelaa.

Pikimies
Armas Tammelin
Viestit: 77
Liittynyt: To Huhti 15, 2021 9:32 pm

Re: Oulainen: Yrittäjä-politiikon omaisuutta takavarikkoon 1,6 miljoonan edestä

Viesti Kirjoittaja Pikimies »

tokkaukko kirjoitti:
Ma Elo 22, 2022 4:20 pm

Eli istuu enemmän kuin nykyään usein pakolainen saa teininraiskauksesta,menevät monesti ehdollisalla niistä kun ne on nykyään rutiinirikoksia suomessa.

Kolme vuotta siitä että olet juksannut valtion varoja eli käytännössä ne ei ole ollu koskaan keltään elämästä pois sinänsä,kukaan ei ole kärsiny fyysisesti tai saanu lopun elämän traumoja vrt ihminen-ihminen rikoksia.

Hakkaat joltaki silmän puhki,raiskaat mummoa vähän ku ei ota kunnolla eteen,kestää hetken vaan,se on lievä raiskaus,teet pienempiä rikoksia kymmeniä vuosien aikana,tuhoat naapurin autot,murtaudut lapsiperheiden kotiin,teet kymmenen pahoinpitelyä,porukkaa makaa sairaalassa,ihan jotaki ohikulkijoita siis,teet lukemattomia häiriköintejä,törkeitä varkauksia 24/7 päissäs ympäristössäs ja saat 1-1½ vuotta..

Kummalle sinä antaisit 3 vuotta mieluummin ja kummalle 1½ vuotta? Ja kumman otat sitten myöhemmin naapuriksi,ovat molemmat rikollisia joilla vuosien vankeustuomiot?

Minusta jo se että tältä takavarikoitiin "kaikki takasin" on tuntuva menetys 1.6 milliä on todella paljon,sitä vastaan saa pankistaki heti 500,000€ tilille eikä mene ku vartti ku ovat nostettavissa.Toki varmaan tuomiota pitää antaa mutta kyllä nämä tuomiot on suomessa aivan päin vittua.
Pitäs tuomioita jakaessa enemmän miettiä sitä että onko kyseessä rikollinen vai "rikollinen".
Toki suomessa tuo mainitsemani jälkimmäinen monialarikollinen saa 2 vuotta alennusta tuomiot yhdistelemällä kun sillä on vastaavia tekoja 10 vuoden ajalta nonstoppina ja se on lusinu 6 kertaa aiemminki :D
Siitä oon sinun kans samaa mieltä että tuomiot monista rikoksista on aivan naurettavia. Ja nämä könttäalennukset pitäs olla paremminkin könttökorotuksia. Raiskaajille sais olla vähintään 5 vuoden tuomiot.

Mutta että toista kymmentä vuotta kestänyttä, käytännössä viikottain tehdystä rikoksesta selviää 1.5 vuoden istumisella niin pidän sitä vähäisenä. Jos menettää 1.5 M€ rahaa/omaisuutta joka ei edes hänelle laillisesti kuulu niin miten se voi olla tuntuva menetys?

Kaupunki saa sen mikä veronmaksajille kuuluu.

tauno123
Nikke Knakkertton
Viestit: 182
Liittynyt: Ti Huhti 11, 2017 12:31 pm

Re: Oulainen: Yrittäjä-politiikon omaisuutta takavarikkoon 1,6 miljoonan edestä

Viesti Kirjoittaja tauno123 »

tokkaukko kirjoitti:
Ma Elo 22, 2022 4:20 pm
Pikimies kirjoitti:
Ma Elo 22, 2022 4:07 pm
Käräjät on istuttu ja nyt odotellaan mielenkiinnolla minkälaisia tuomioita napsuu ja erityisesti sitä minkäsuuruiset korvaukset määrätään maksettavaksi. Vähällä pääsevät kun noin kolmen vuoden tuomiota syyttäjä hakee. Puolitoista vuotta istumista...
Eli istuu enemmän kuin nykyään usein pakolainen saa teininraiskauksesta,menevät monesti ehdollisalla niistä kun ne on nykyään rutiinirikoksia suomessa.

Kolme vuotta siitä että olet juksannut valtion varoja eli käytännössä ne ei ole ollu koskaan keltään elämästä pois sinänsä,kukaan ei ole kärsiny fyysisesti tai saanu lopun elämän traumoja vrt ihminen-ihminen rikoksia.

Hakkaat joltaki silmän puhki,raiskaat mummoa vähän ku ei ota kunnolla eteen,kestää hetken vaan,se on lievä raiskaus,teet pienempiä rikoksia kymmeniä vuosien aikana,tuhoat naapurin autot,murtaudut lapsiperheiden kotiin,teet kymmenen pahoinpitelyä,porukkaa makaa sairaalassa,ihan jotaki ohikulkijoita siis,teet lukemattomia häiriköintejä,törkeitä varkauksia 24/7 päissäs ympäristössäs ja saat 1-1½ vuotta..

Kummalle sinä antaisit 3 vuotta mieluummin ja kummalle 1½ vuotta? Ja kumman otat sitten myöhemmin naapuriksi,ovat molemmat rikollisia joilla vuosien vankeustuomiot?

Minusta jo se että tältä takavarikoitiin "kaikki takasin" on tuntuva menetys 1.6 milliä on todella paljon,sitä vastaan saa pankistaki heti 500,000€ tilille eikä mene ku vartti ku ovat nostettavissa.Toki varmaan tuomiota pitää antaa mutta kyllä nämä tuomiot on suomessa aivan päin vittua.
Pitäs tuomioita jakaessa enemmän miettiä sitä että onko kyseessä rikollinen vai "rikollinen".
Toki suomessa tuo mainitsemani jälkimmäinen monialarikollinen saa 2 vuotta alennusta tuomiot yhdistelemällä kun sillä on vastaavia tekoja 10 vuoden ajalta nonstoppina ja se on lusinu 6 kertaa aiemminki :D
Minustakin seksuaalirikoksista tulee liian pieniä tuomioita. Ja niin tulee tästäkin. Ihan turha verrata edes seksuaalirikoksiin ja tottakai pakolaisöyhötys tuli turhaan mukaan tekstiin. Tässä on kyseessä vuosien mittainen, harkittu ja törkeä petos. Vaikka miten ajattelisi, ettei mitään fyysistä väkivaltaa ole tehty niin kyllä tästä pitäisi tulla kovempi tuomio kuin hetken mielijohteesta tehdystä raiskauksesta tai pahoinpitelystä.

Kuten jo aiemmin todettiin niin se ei ole mikään rangaistus, että joutuu maksamaan huijaamansa rahat takaisin. Sinun ehdotelmissa suorastaan kannustettaisiin vastaaviin törkeisiin petoksiin jos tuomiona menettäisi vain huijatut rahat, saisi suunnilleen ehdollista ja olisi rikollinenkin vain lainausmerkeissä.

Petoksia on eri laatuisia ja niistä saa erilaisia tuomioita. Valitettavasti monesti se ihmisen pahoinpitely tai raiskaaminen ei ole yhteiskunnalle lähellekään niin iso lovi kuin satojentuhansien tai jopa miljoonien pitkäkestoiset petokset. Tällöin tuomiotkin ovat ihan oikeassa suhteessa, vaikka nostaisinkin molempia.

Doctor Lecter
James Bond (Daniel Graig)
Viestit: 17026
Liittynyt: Pe Kesä 22, 2007 9:32 am

Re: Oulainen: Yrittäjä-politiikon omaisuutta takavarikkoon 1,6 miljoonan edestä

Viesti Kirjoittaja Doctor Lecter »

tauno123 kirjoitti:
Ma Elo 22, 2022 11:35 pm
Valitettavasti monesti se ihmisen pahoinpitely tai raiskaaminen ei ole yhteiskunnalle lähellekään niin iso lovi kuin satojentuhansien tai jopa miljoonien pitkäkestoiset petokset. Tällöin tuomiotkin ovat ihan oikeassa suhteessa, vaikka nostaisinkin molempia.
Tähän vielä se, että sangen usein raiskaaja on joku sotaa ja vainoa paennut, jota ei voida palauttaa, niin hänen (ja sukunsa) elättäminen kymmenien vuosien ajan tekee erittäinkin ison loven kansakunnan kukkaroon, puhumattakaan uhrin tarvitsemista terapioista ja sairaslomista.

Oulaisten tapaus on esimerkki eräänlaisesta pelolla hallitsemisesta. Tulee mieleen "korruptiovapaa" Suomi ja Keskusta sekä lestadiolaiset. Mitenkähän tälläinen "esimerkillinen yrittäjä" pärjäisi jossain muualla päin Suomea, jossa ei olisi mielistelijöitään, eikä mies olisi tunnettu millään tavoin.

Linnaan vaan vuosiksi ja omaisuus valtiolle.
Aina kun kuulen sanan suvaitsevaisuus, poistan varmistimen!

Häkkisänky
Susikoski
Viestit: 38
Liittynyt: La Touko 22, 2021 9:56 am

Re: Oulainen: Yrittäjä-politiikon omaisuutta takavarikkoon 1,6 miljoonan edestä

Viesti Kirjoittaja Häkkisänky »

Olikos se huomenna, kun käräjäoikeus antaa tuomion?

jhou
Perry Mason
Viestit: 3810
Liittynyt: Ti Maalis 31, 2015 3:09 pm

Re: Oulainen: Yrittäjä-politiikon omaisuutta takavarikkoon 1,6 miljoonan edestä

Viesti Kirjoittaja jhou »

Doctor Lecter kirjoitti:
Ti Elo 23, 2022 11:59 am
Oulaisten tapaus on esimerkki eräänlaisesta pelolla hallitsemisesta. Tulee mieleen "korruptiovapaa" Suomi ja Keskusta sekä lestadiolaiset. Mitenkähän tälläinen "esimerkillinen yrittäjä" pärjäisi jossain muualla päin Suomea, jossa ei olisi mielistelijöitään, eikä mies olisi tunnettu millään tavoin.

Linnaan vaan vuosiksi ja omaisuus valtiolle.
Lisäksi pienen paikkakunnan pieniä piirejä, joka seikka tässäkin varmasti vaikutti siihen, että saattoi jatkua näin pitkään ja summat nousivat näin suuriksi. Kun kaikki tuntee toisensa, niin selvittely- ja tutkintakynnys tuppaa olemaan korkea. Esimerkiksi se Kangasalan henkirikos, joka selvisi vasta vuosien kuluttua ja jossa alun poliisitutkinta oli aika heikkoa. Tai Kyllikki Saaren tapaus, jossa paikalliset voimakkaasti lobbasivat sen puolesta, että paikkakunnalta ei löydy tekijäksi ketään riittävän turmeltunutta henkilöä, joten pakko olla ulkopaikkakuntalainen. Siellähän oli hääritty yöllä pitkin metsiä, kätketty tavaraa sinne tänne ja ruumiskin osoittautui pariin kertaan haudatuksi - ei varmasti mitään random ohikulkijan tekosia. Ja sitten tietysti uunisurma, joka kylläkin selvisi mutta rikosoikeudellista rangaistustahan ei tekijälle saatu enää leivottua. Siinäkin paikallinen poliisi aika pitkään tyytyi vain tekijän puheisiin, eikä kuunnellut esim. omaisia lainkaan.

Lestat ja muut lahkot on erityisen suotuisa maaperä väärinkäytöksille. Kun on omat oikeusneuvostot ja niillä suora linja ylituomarille, niin eihän se ole justiin niin nuukaa tuon maallisen esivallan kanssa.
Hyvin suunniteltu on edelleenkin tekemättä.

Oppenheimer
Andy Sipowich NYPD
Viestit: 1360
Liittynyt: To Syys 26, 2013 5:27 pm

Re: Oulainen: Yrittäjä-politiikon omaisuutta takavarikkoon 1,6 miljoonan edestä

Viesti Kirjoittaja Oppenheimer »

tokkaukko kirjoitti:
Ma Elo 22, 2022 4:20 pm
Pikimies kirjoitti:
Ma Elo 22, 2022 4:07 pm
Käräjät on istuttu ja nyt odotellaan mielenkiinnolla minkälaisia tuomioita napsuu ja erityisesti sitä minkäsuuruiset korvaukset määrätään maksettavaksi. Vähällä pääsevät kun noin kolmen vuoden tuomiota syyttäjä hakee. Puolitoista vuotta istumista...
Eli istuu enemmän kuin nykyään usein pakolainen saa teininraiskauksesta,menevät monesti ehdollisalla niistä kun ne on nykyään rutiinirikoksia suomessa.

Kolme vuotta siitä että olet juksannut valtion varoja eli käytännössä ne ei ole ollu koskaan keltään elämästä pois sinänsä,kukaan ei ole kärsiny fyysisesti tai saanu lopun elämän traumoja vrt ihminen-ihminen rikoksia.

Hakkaat joltaki silmän puhki,raiskaat mummoa vähän ku ei ota kunnolla eteen,kestää hetken vaan,se on lievä raiskaus,teet pienempiä rikoksia kymmeniä vuosien aikana,tuhoat naapurin autot,murtaudut lapsiperheiden kotiin,teet kymmenen pahoinpitelyä,porukkaa makaa sairaalassa,ihan jotaki ohikulkijoita siis,teet lukemattomia häiriköintejä,törkeitä varkauksia 24/7 päissäs ympäristössäs ja saat 1-1½ vuotta..

Kummalle sinä antaisit 3 vuotta mieluummin ja kummalle 1½ vuotta? Ja kumman otat sitten myöhemmin naapuriksi,ovat molemmat rikollisia joilla vuosien vankeustuomiot?

Minusta jo se että tältä takavarikoitiin "kaikki takasin" on tuntuva menetys 1.6 milliä on todella paljon,sitä vastaan saa pankistaki heti 500,000€ tilille eikä mene ku vartti ku ovat nostettavissa.Toki varmaan tuomiota pitää antaa mutta kyllä nämä tuomiot on suomessa aivan päin vittua.
Pitäs tuomioita jakaessa enemmän miettiä sitä että onko kyseessä rikollinen vai "rikollinen".
Aivan. Miljoonia kunnalta "juksaava" ei ole itse asiassa lainkaan rikollinen, varsinkin jos on sisäsiisti ja arvostetussa asemassa. Käsi ylös virheen merkiksi, riittäisikö se? Ja on se kova paikka, kun kaikki pöllity puolitoista milliä karhutaan takaisin. Eikö hyväveli-verkostoon voi enää luottaa.

Avatar
Tarkastaja Levisi
Angus MacGyver
Viestit: 6592
Liittynyt: La Heinä 18, 2020 4:44 pm

Re: Oulainen: Yrittäjä-politiikon omaisuutta takavarikkoon 1,6 miljoonan edestä

Viesti Kirjoittaja Tarkastaja Levisi »

https://yle.fi/uutiset/3-12652836

Oulaisten entiselle kiinteistöpäällikölle ja paikalliselle yrittäjälle kovat tuomiot petosjutussa – kummallekin 2 vuotta ja 2 kuukautta vankeutta

Urakoitsija oli saanut entiseltä kiinteistöpäälliköltä tietoja, joiden perusteella yritys sen jälkeen laskutti ylihintaa.



7.10.2022 14:14


Oulun käräjäoikeus on antanut tuomionsa niin sanotussa Oulaisten ylilaskutusjutussa.

Entiselle kiinteistöpäällikölle tuomittiin törkeästä petoksesta ja törkeästä virka-aseman väärinkäyttämisestä 2 vuotta ja 2 kuukautta vankeutta. Syyte törkeästä lahjuksen vastaanottamisesta hylättiin.

Paikalliselle urakoitsijalle tuomittiin samoin 2 vuotta ja 2 kuukautta vankeutta törkeästä petoksesta.

Aluesyyttäjä Petri Oulasmaa vaati Oulaisten entiselle kiinteistöpäällikölle ja paikalliselle yrittäjälle kolmen vuoden vankeustuomiota törkeästä petoksesta. Syyttäjän mukaan kaupungille aiheutui yli 1,5 miljoonan euron vahinko.
– Touhumme eteni yhä pitemmälle, ja kun aloimme suoraan sanoen nussia lauteilla sylikkäin, Kari Tapio räjähti, Frederik muistelee kirjassa.

Häkkisänky
Susikoski
Viestit: 38
Liittynyt: La Touko 22, 2021 9:56 am

Re: Oulainen: Yrittäjä-politiikon omaisuutta takavarikkoon 1,6 miljoonan edestä

Viesti Kirjoittaja Häkkisänky »

Tarkastaja Levisi kirjoitti:
Pe Loka 07, 2022 2:34 pm
https://yle.fi/uutiset/3-12652836

Oulaisten entiselle kiinteistöpäällikölle ja paikalliselle yrittäjälle kovat tuomiot petosjutussa – kummallekin 2 vuotta ja 2 kuukautta vankeutta


Onkohan tuo ehdotonta vai ehdollista?

Pikimies
Armas Tammelin
Viestit: 77
Liittynyt: To Huhti 15, 2021 9:32 pm

Re: Oulainen: Yrittäjä-politiikon omaisuutta takavarikkoon 1,6 miljoonan edestä

Viesti Kirjoittaja Pikimies »

Kaleva uutisoi:

Yrit­tä­jä ja vir­ka­mies las­kut­ti­vat yh­teis­tuu­min Ou­lais­ten kau­pun­gil­ta yli­mää­räi­siä laskuja 1,3 mil­joo­nan euron edestä – mo­lem­mil­le yli kaksi vuotta van­keut­ta


Oulun käräjäoikeus on antanut tänään ratkaisunsa niin sanotussa Oulaisten ylilaskutusjutussa. Käräjäoikeus katsoi sekä Oulaisten kaupungin entisen virkamiehen että kaupungille kunnossapidon tehtäviä tehneen yrittäjän syyllistyneen törkeään petokseen.

Molemmat heistä tuomittiin yli kahdeksi vuodeksi ehdottomaan vankeuteen.Käräjäoikeuden mukaan heidän menettelynsä aiheutti Oulaisten kaupungille 1,3 miljoonan euron vahingot.

Aiemmin haastehakemusvaiheessa syyttäjä katsoi vahinkoja aiheutuneen yli 1,5 miljoonan euron edestä. Yrittäjän mukaan vahinkoja taas oli syntynyt 800 000 euron edestä, eli summasta oli riitaisuutta.

Oikeuden mukaan yrittäjä ja virkamies erehdyttivät Oulaisten kaupunkia maksamaan ylisuuria ja osin myös perusteettomia suorituksia kiinteistöjen kunnossapitoa koskevissa toimeksiannoissa ja laskuissa.

Tuomitun yrittäjän firma teki kaupungille kunnossapidon tehtäviä. Virkamiehen vastuulla oli kiinteistöjen hoito, ylläpito ja laskujen tarkastaminen.

Käräjäoikeus katsoi yrittäjän laskuttaneen sekä henkilötyöstä että kurottajalla tehdystä konetyöstä tekemättömiä tunteja. Kurottaja on työkone, jolla voidaan esimerkiksi siirtää ja nostaa rakennustarvikkeita.

Kaikki alkoi talousvaikeuksista


Käräjäoikeuden mukaan ylilaskutusmenettely sai alkunsa viranhaltijan taloudellisista vaikeuksista. Myöhemmin molemmilla oli rahatarpeita, joiden vuoksi yrittäjä päätyi laskuttamaan kaupunkia perusteetta.

Oikeuden mukaan kaupungin virkamies tiesi aina, kun yrittäjältä tulleessa laskussa oli mukana tekemätöntä työtä. Lisäksi laskut olivat aina kohteisiin, joihin oli ohjattu määrärahaa. Oikeus katsoi, että virkamies oli kertonut yrittäjälle rakennushankkeet, joihin perusteettomat laskut tulisi ohjata. Viranhaltijan asiatarkastuksen jälkeen ne lähetettiin hyväksyttäväksi.

Näin käräjäoikeus katsoi, että he olivat toimineet tapauksessa tekijäkumppaneina. Käräjäoikeuden mukaan molempien tietoisuus kattoi sen, että liiallisella laskutuksella saatava raha päätyy aina toisen heistä käyttöön.

Teot ajoittuvat yli kymmenen vuoden ajalle, vuosille 2010–2021.


Lahjussyytteet hylättiin

Oulaisten kaupungin entinen virkamies myönsi oikeudessa syytteet törkeästä lahjuksen ottamisesta ja törkeästä virka-aseman väärinkäytöstä, mutta kiisti syytteet törkeästä petoksesta.

Oulun käräjäoikeus katsoi vuonna 1968 syntyneen Timo Veikko Junttilan syyllistyneen törkeään petokseen ja törkeään virka-aseman väärinkäyttämiseen ja tuomitsi tämän kahdeksi vuodeksi ja kahdeksi kuukaudeksi ehdottomaan vankeuteen. Hänet tuomittiin myös menettämään sotilasarvonsa.

Yrittäjä myönsi syytteensä oikeudessa. Oulun käräjäoikeus tuomitsi vuonna 1960 syntyneen Jorma Henrikki Kortesojan kahdeksi vuodeksi ja kahdeksi kuukaudeksi vankeuteen törkeästä petoksesta. Lisäksi hänet määrättiin neljän vuoden liiketoimintakieltoon, joka päättyy marraskuussa 2026.

Käräjäoikeus hylkäsi Junttilan osalta syytteet törkeän lahjuksen vastaanottamisesta ja Kortesojan osalta törkeän lahjuksen antamisesta. Oikeuden mukaan yrittäjän virkamiehelle suorittamia rahaluovutuksia ei voitu tilanteessa pitää luontevasti lahjuksena, vaan kyse oli ennemminkin petoksella hankittujen varojen luovuttamisesta ja jakamisesta.

Junttila ja Kortesoja määrättiin maksamaan Oulaisten kaupungille yhteisvastuullisesti 1,3 miljoonan euron korvaukset petoksella aiheutuneesta vahingosta.

Laskut hyväksyneen Oulaisten kaupungin virkamiehen syyte hylättiin. Häntä syytettiin tuottamuksellisesta virkavelvollisuuden rikkomisesta, mutta käräjäoikeus katsoi, ettei virkamies ollut tietoinen yrittäjän ja toisen virkamiehen petoksista.

Oppenheimer
Andy Sipowich NYPD
Viestit: 1360
Liittynyt: To Syys 26, 2013 5:27 pm

Re: Oulainen: Yrittäjä-politiikon omaisuutta takavarikkoon 1,6 miljoonan edestä

Viesti Kirjoittaja Oppenheimer »

Häkkisänky kirjoitti:
Pe Loka 07, 2022 3:07 pm
Tarkastaja Levisi kirjoitti:
Pe Loka 07, 2022 2:34 pm
https://yle.fi/uutiset/3-12652836

Oulaisten entiselle kiinteistöpäällikölle ja paikalliselle yrittäjälle kovat tuomiot petosjutussa – kummallekin 2 vuotta ja 2 kuukautta vankeutta


Onkohan tuo ehdotonta vai ehdollista?

Ehdotonta. Ehdollista ei voi tuomita yli kahta vuotta.

Pikimies
Armas Tammelin
Viestit: 77
Liittynyt: To Huhti 15, 2021 9:32 pm

Re: Oulainen: Yrittäjä-politiikon omaisuutta takavarikkoon 1,6 miljoonan edestä

Viesti Kirjoittaja Pikimies »

Oulun Käräjäoikeus
Os 2. osasto
Asianumero R 22/13
Tuomio 22/139485
Annettu kansliassa 07.10.2022

Puheenjohtaja Käräjätuomari Heikki Sneck
Syyttäjä Aluesyyttäjä Petri Oulasmaa

Vastaajat
Timo Veikko Junttila
Markku Juhani Ketonen
Jorma Henrikki Kortesoja

Asianomistaja Oulaisten Kaupunki
Asia Törkeä petos

Vireille 04.01.2022

Syyttäjän rangaistusvaatimukset
1. Törkeä petos
5770/R/0009197/21
Rikoslaki 5 luku 3 §
Rikoslaki 36 luku 2 § 1

01.01.2010 - 28.02.2021 Oulainen

Timo Junttila ja Jorma Kortesoja ovat, hankkiakseen itselleen ja toiselle oikeudetonta taloudellista hyötyä sekä toista vahingoittaakseen, erehdyttämälläja erehdystä hyväksi käyttämällä saaneet Oulaisten kaupungin tekoajalla suorittamaan Kortesojan omistamalle ja yksinomaisessa päätäntävallassa olevalle Rakennuspalvelu J. Kortesojalle (jäljempänä yritys) määriltään ylisuuria ja osiltaan perusteettomia laskusuorituksia.
Junttila on syyteaikaan toiminut Oulaisten kaupungin palveluksessa kiinteistöpäällikkönä. Hänen vastuualueinaan ovat muun ohella olleet
kaupungin kiinteistöjen kiinteistönhoito ja ylläpito sekä erilaiset kiinteistöihin liittyvät asiat (kuten LVI-asiat, tilapalvelut, erityislaitteiden huolto ja ylläpito,kiinteistöpäivystyksen organisointi, rakennuttamistehtävät ja töiden valvonta),kiinteistönhuollon työntekijöiden esimiehisyys sekä vastuualueensa laskujen asiatarkastus (vuosina 2010-12 myös laskujen hyväksyntä).

Kortesoja on syyteaikana toiminut omistamansa toiminimen (yrityksen) vastuunalaisena yhtiömiehenä. Yrityksen toimialana on ollut
talonrakentaminen, rakennusasennus ja viimeistely, ja sillä on ollut syyteaikana henkilöstöä (muiden ohella Teijo Koskela, Ari Matikainen ja
28.2.2018 saakka Aki Putila) ja kalustoa muun muassa Manitoba-merkkinen ns. kurottaja (kappaleiden siirtoon tarkoitettu työkone).
Yritys on syyteaikana ollut sopimussuhteessa Oulaisten kaupungin kanssa. Sopimussuhde ja yrityksen työskentely kaupungin kohteissa on perustunut
kilpailutuksiin ja niiden perusteella tehtyihin hankintapäätöksiin. Eri aikoina voimassa olleiden sopimusten mukaan yritys on sovituilla henkilö- ja ko
netyöhinnoilla suorittanut kaupungin kohteissa erityisesti kunnossapidon työtehtäviä. Näissä työkohteissa kaupungin puolelta tilaajana sekä laskutuksenyhdyshenkilönä ja laskujen käsittelijänä on toiminut Junttila.

Junttila ja Kortesoja ovat vuonna 2009 sopineet Oulaisten kaupunkia erehdyttävästä, ns. ylilaskutus-järjestelystä. Junttila on antanut Kortesojalle
virassaan saamiaan em. työkohteisiin liittyneitä taloudellisia tietoja (mm. eri työkohteisiin varattujen määrärahojen tilanteesta). Näillä tiedoilla Junttila on samalla osoittanut ne työkohteet, joihin ylilaskutus voidaan kohdentaa. Kortesoja on käyttänyt hyväkseen näitä tietoja ja lisännyt yrityksen laskuihin erheellisesti ylisuuria henkilötuntimääriä (työntekijöiden Koskela, Matikainen ja Putila osalta) ja konetyötuntimääriä (ns. kurottajan osalta). Osana petollista menettelyä ja teon ilmitulon häivyttämistä Junttila on sallinut Kortesojan laatia
ja toimittaa yrityksen laskut Oulaisten kaupungille ilman tavanmukaisesti edellytettyjä liiteselvityksiä (esim. tuntikirjanpito). Osana petosmenettelyä
Junttila on vuosina 2010-12 sekä asiatarkastanut että maksettavaksi hyväksynyt erheellisiksi tietämänsä laskut. Ajalla 1.1.2012 - 28.2.2021 Junttila
on edelleen asiatarkastanut erheellisiksi tietämänsä laskut ja toimittanut ne Oulaisten kaupungin teknisen johtajan hyväksyttäväksi (viite syytekohdat 4 ja 5).

Junttila ja Kortesoja ovat näin menetellen erehdyttäneet Oulaisten kaupungin suorittamaan perusteettomia maksueriä (kurottaja- ja miestyö yhteensä) yritykselle ainakin:
-2012: 107.774,64euroa
-2013: 165.362,30 euroa
-2014: 174.129,40 euroa
-2015: 164.809,00 euroa
-2016: 133.916,00 euroa
-2017: 139.000,00 euroa
-2018: 181.839,40 euroa
-2019: 190.728,65 euroa
-2020: 229.427,80 euroa
-1-2/2021 35.707,60 euroa
eli yhteensä 1.516.694,79 euroa.

Kortesoja on saanut tekoonsa liittyvää taloudellista hyötyä itselleen yritykseltä omistus- ja vastuuasemansa ja käteisnostojensa kautta. Junttilalle on ohjattu tekoon liittyvää taloudellista hyötyä jäljemmissä syytekohdissa 2 ja 3 esitetyllä tavalla. Oulaisten kaupungille on aiheutunut vähintään edellä esitetyt vuotuiset vahingot.

Junttilan ja Kortesojan petosmenettelyssä on tavoiteltu ja saavutettu huomattavaa hyötyä. Menettelyllä on aiheutettu asianomistajalle huomattavaa
tai erityisen tuntuvaa vahinkoa. Rikos on tehty käyttämällä hyväksi vastaajien vastuullisiin asemiin perustuvaa erityistä luottamusta. Kun näiden seikkojen lisäksi huomioidaan menettelyn liityntä muihin tässä haastehakemuksessa esitettyihin tekoihin sekä teon laatu muutoin (osatekojen määrä, teon kesto, menettelyn häivyttäminen), petos on myös kokonaisuutena arvostellen törkeä.

Syyttäjä on toissijaisesti vaatinut, että Junttila tuomitaan rangaistukseen ainakin avunnosta törkeään petokseen.

2. Törkeä lahjuksen antaminen
5770/R/0009197/21
Rikoslaki 16 luku 14 §
01.01.2010 - 28.02.2021 Oulainen

Jorma Kortesoja on tekoajalla antanut Oulaisten kaupungin kiinteistöpäällikkönä toimineelle Timo Junttilalle, tämän syytekohdassa 1
esitettyyn virkatoimintaan ja rikolliseen menettelyyn liittyen, lahjoja tai muita etuuksia, joilla on vaikutettu tai pyritty vaikuttamaan taikka jotka ovat olleet omiaan vaikuttamaan Junttilan po. virkatoimintaan. Kortesoja on luovuttanut Junttilalle useita kymmeniä kertoja käteisvaroja
edellä esitetyssä tarkoituksessa. Junttila on arvioinut kuukausittain luovutetuksi keskimäärin 2.500 - 3.000 euroa. Vuositasolla varojen
yhteismäärät ovat olleet Junttilan pankkitililleen tekemien käteispanojen osalta ainakin:
-10-11/2010: 3.100 euroa
-2011: 20.550 euroa
-2012: 23.946,50 euroa
-2013: 16.900 euroa
-2014: 18.275 euroa
-2015: 20.110 euroa
-2016: 15.230 euroa
-2017: 12.100 euroa
-2018: 18.700 euroa
-2019: 26.640 euroa
-2020: 24.249,65 euroa
-1-2/2021: 5.488,60 euroa
eli yhteensä 205.289,75 euroa.

Kyseisillä käteisvarojen luovutuksilla on pyritty saamaan ja saatukin Junttila toimimaan virkavelvollisuuksiensa vastaisesti sekä Kortesojaa ja tämän
yritystä huomattavasti hyödyttäen ja vastaavasti Oulaisten kaupungille tuntuvaa vahinkoa tai haittaa aiheuttaen. Lahjojen tai muiden etuuksien
(käteisvaraluovutusten) arvo / yhteismäärä on ollut huomattava. Kun huomioidaan teon laatu, pitkäkestoisuus, osatekojen määrä, vastaajan
yhteiskunnallinen asema (luottamushenkilöasema) sekä menettelyn liityntä muihin tässä haastehakemuksessa käsiteltyihin tekoihin, teko on myös
kokonaisuutena arvostellen törkeä.

3. Törkeä lahjuksen ottaminen
5770/R/0009197/21
Rikoslaki 40 luku 2 §
01.01.2010 - 28.02.2021 Oulainen

Oulaisten kaupungin kiinteistöpäällikkönä toiminut Timo Junttila on tekoajalla ottanut, syytekohdassa 1 esitettyyn virkatoimintaansa ja rikolliseen
menettelyynsä liittyen, Jorma Kortesojalta lahjoja tai muita etuuksia, joilla on vaikutettu tai pyritty vaikuttamaan taikka jotka ovat olleet omiaan
vaikuttamaan Junttilan po. virkatoimintaan. Junttila on ottanut Kortesojalta useita kymmeniä kertoja käteisvaroja edellä
esitetyssä tarkoituksessa. Junttila on arvioinut kuukausittain vastaanotetuksi keskimäärin 2.500 - 3.000 euroa. Vuositasolla varojen yhteismäärät ovat olleet Junttilan pankkitililleen tekemien käteispanojen osalta ainakin:
-10-11/2010: 3.100 euroa
-2011: 20.550 euroa
-2012: 23.946,50 euroa
-2013: 16.900 euroa
-2014: 18.275 euroa
-2015: 20.110 euroa
-2016: 15.230 euroa
-2017: 12.100 euroa
-2018: 18.700 euroa
-2019: 26.640 euroa
-2020: 24.249,65 euroa
-1-2/2021: 5.488,60 euroa
eli yhteensä 205.289,75 euroa.
Junttila on asettanut kyseisten lahjusten saamisen syytekohdassa 1 esitetyn rikollisen toimintansa ehdoksi. Kyseisillä käteisvarojen luovutuksilla on
pyritty saamaan ja saatukin Junttila toimimaan virkavelvollisuuksiensa vastaisesti sekä Kortesojaa ja tämän yritystä huomattavasti hyödyttäen ja
vastaavasti Oulaisten kaupungille tuntuvaa vahinkoa tai haittaa aiheuttaen. Lahjojen tai muiden etuuksien (käteisvaraluovutusten) arvo / yhteismäärä on ollut huomattava. Kun huomioidaan teon laatu, pitkäkestoisuus, osatekojen määrä, vastaajan yhteiskunnallinen asema (asema johtavana virkamiehenä) sekä menettelyn liityntä muihin tässä haastehakemuksessa käsiteltyihin
tekoihin, teko on myös kokonaisuutena arvostellen törkeä.

4. Törkeä virka-aseman väärinkäyttäminen
5770/R/0009197/21
Rikoslaki 40 luku 8 §
Suomen perustuslaki 2 § 3 ja 118 § 1
Hallintolaki 6 §, 27 § ja 28 § 1/3
Laki kunnan ja hyvinvointialueen viranhaltijasta 17 §
01.01.2010 - 28.02.2021 Oulainen

Oulaisten kaupungin kiinteistöpäällikkönä toiminut Timo Junttila on tekoajalla, hankkiakseen itselleen tai toiselle hyötyä taikka aiheuttaakseen
toiselle haittaa tai vahinkoa, rikkonut virkatoiminnassa noudatettaviin säännöksiin tai määräyksiin perustuvan virkavelvollisuutensa osallistuessaan
päätöksentekoon tai sen valmisteluun tai käyttäessään julkista valtaa muissa virkatehtävissään.

Junttila on syytekohdassa 1 esitetysti toiminut tiettyjen Oulaisten kaupungin teknisen puolen tehtävien vastuuhenkilönä ja palvelujen tilaajana sekä
vastuualueensa ostolaskujen asiatarkastajana. Hänet on kaupunginhallituksen ja teknisen lautakunnan päätöksissä määritelty esimerkiksi "rakennusten" kustannuspaikan "kunnossapito"-toiminnon osalta menojen hyväksyjäksi ja tulosalueen esimieheksi (2010-2012) ja vuodesta 2013 alkaen alkaen po.toiminnon / kustannuksen vastuuviranhaltijaksi.

Teknisen lautakunnan päätösten mukaan Junttilan on tullut
-laskujen hyväksyjänä vastata muun ohella siitä, että maksutosite on muodollisesti ja asiallisesti oikea ja
-laskujen tarkastajana varmistaa, että laskun perusteena oleva tavara tai palvelu on saatu.

Junttila on syytekohdassa 3 esitetyllä menettelyllään rikkonut kunnalliselle viranhaltijalle asetettua kieltoa ottaa vastaan tai hyväksyä sellaista taloudellista etua, josta säädetään rikoslain 40 luvussa. Junttila on tämän menettelynsä vuoksi tullut hallintolaissa (27 - 28 §) tarkoitetulla tavalla esteelliseksi osallistumaan yritystä koskevien asioiden (laskujen) käsittelyyn (laskujen hyväksyminen maksettaviksi) ja tarkastuksiin (laskujen asiatarkastus), koska asioiden ratkaisuista on edellä esitettyjen syytekohtien mukaisesti ollut odotettavissa hänelle erityistä hyötyä.
Junttila on kuitenkin esteellisenä syytekohdassa 1 esitetysti

-sallinut Kortesojan laatia ja toimittaa yrityksen laskut Oulaisten kaupungille ilman tavanmukaisesti käytettäväksi edellytettyjä liiteselvityksiä (esim.
tuntikirjanpito),
-asiatarkastanut ja maksettavaksi hyväksynyt erheellisiksi tietämänsä laskut
(2010-12) sekä
-ajalla 1.1.2012 - 28.2.2021 edelleen asiatarkastanut erheellisiksi tietämänsä
laskut ja toimittanut ne Oulaisten kaupungin teknisen johtajan (Ketonen)
hyväksyttäväksi ilman tarvittavia lisäselvityksiä. Junttila on käyttänyt hyväkseen erityistä luottamusasemaansa ja väittänyt Ketoselle, tämän asiaa
kysyessä, laskujen olevan oikeellisia.

Junttila on menettelyllään tavoitellut huomattavan suurta hyötyä ja pyrkinyt aiheuttamaan Oulaisten kaupungille erityisen tuntuvaa haittaa tai vahinkoa. Rikos on myös tehty aiemmissa syytekohdissa esitetysti erityisen suunnitelmallisesti tai häikäilemättömästi. Virka-aseman väärinkäyttäminen on näiden seikkojen lisäksi myös kokonaisuutena arvostellen törkeä (liityntä muihin tässä haastehakemuksessa esitettyihin tekoihin, teon laatu, vastaajan asema johtavana virkamiehenä, teon kesto ja osatekojen määrä). Syyttäjä on toissijaisesti vaatinut, että Junttila tuomitaan rangaistukseen ainakin virkavelvollisuuden rikkomisesta

5. Tuottamuksellinen virkavelvollisuuden rikkominen
5770/R/0009197/21
Rikoslaki 40 luku 10 §
Hallintolaki 6 §
Laki kunnan ja hyvinvointialueen viranhaltijasta 17 § 1-2
01.01.2012 - 28.02.2021 Oulainen

Oulaisten kaupungin teknisenä johtajana toiminut Markku Ketonen on tekoajalla virkaansa toimittaessaan huolimattomuudestaan rikkonut
virkatoiminnassa noudatettaviin säännöksiin tai määräyksiin perustuvan virkavelvollisuutensa.
Ketonen on syytekohdissa 1 ja 4 esitetysti toiminut Oulaisten kaupungin teknisen puolen tulosalueen ylimpänä esimiehenä ja tiettyjen ostolaskujen
hyväksyjänä. Hänet on kaupunginhallituksen ja teknisen lautakunnan päätöksissä määritelty esimerkiksi "rakennusten" kustannuspaikan "
kunnossapito"-toiminnon osalta menojen hyväksyjäksi. Teknisen lautakunnan päätösten mukaan Ketosen on tullut
-laskujen hyväksyjänä vastata muun ohella siitä, että maksutosite on
muodollisesti ja asiallisesti oikea.

Ketonen on kuitenkin syytekohdassa 4 esitetysti -ajalla 1.1.2012 - 28.2.2021 hyväksynyt ilman tavanmukaisesti käytettäväksi
edellytettyjä liiteselvityksiä (esim. tuntikirjanpito) suuren määrän (1456 kpl) Junttilan asiatarkastamia yrityksen laskuja.
Kun huomioidaan teon haitallisuus, vahingollisuus ja muut tekoon liittyvät seikat (kesto, osatekojen määrä sekä laiminlyönnin vaikuttavuus syytekohdan 1 menettelyn toteuttamisessa), teko ei ole kokonaisuutena arvostellen vähäinen.

Syyttäjän muut vaatimukset
Todistelukustannusten korvaaminen syytekohdassa 1
Vastaaja Kortesoja on velvoitettava korvaamaan valtiolle todistelukustannukset.
Laki oikeudenkäynnistä rikosasioissa 9 luku 1 §

Vastaaja Kortesoja on velvoitettava suorittamaan rikosuhrimaksu 80 euroa.
Laki rikosuhrimaksusta 2-3 §
Rikosuhrimaksu syytekohdassa 1

Vastaaja Junttila on velvoitettava suorittamaan rikosuhrimaksu 80 euroa.
Laki rikosuhrimaksusta 2-3 §
Rikosuhrimaksu syytekohdassa 1

Muu vaatimus syytekohdassa 1
Vastaaja Kortesoja on määrättävä liiketoimintakieltoon. Vastaaja on liiketoiminnassa syyllistynyt rikolliseen menettelyyn, jota ei voida pitää
vähäisenä, ja hänen toimintaansa on kokonaisuutena arvioiden pidettävä velkojien, sopimuskumppanien taikka terveen ja toimivan kilpailun kannalta vahingollisena.
Laki liiketoimintakiellosta 3 § 1 ja 2

Muu vaatimus syytekohdassa 1
Vaatimus vakuustakavarikon määräämisestä / Junttila syytekohdan 1 osalta (syyttäjän ensisijainen vaatimus)
Pyydän, että käräjäoikeus määrää vaatimuksen mukaisesti vastaaja Junttilan omaisuutta pantavaksi vakuustakavarikkoon tämän haastehakemuksen
syytekohdan 1 asianomistajan (Oulaisten kaupunki) mahdollisten rikosperusteisten vahingonkorvausvaatimusten maksamisen turvaamiseksi.
Vakuustakavarikkoon on asetettava vastaajan omaisuutta enintään määrä, joka vastaa summaltaan asianomistajan mahdollista korvausvaatimusta, jollaiseksi on esitutkinnassa arvioitu 1.659.492,10 euroa. Oulun käräjäoikeus on 17.6.2021 (ja edelleen 14.10.2021) päättänyt asiassa PK21/2032, että vastaajan omaisuutta on määrätty pantavaksi vakuustakavarikkoon 1.659.492,10 euroa. Tämä vakuustakavarikko on määrättävä pidettäväksi voimassa, kunnes asianomistajalle suoritettu korvaus on maksettu, sen perimiseksi on laillisessa järjestyksessä toimitettu ulosmittaus taikka asiasta toisin määrätään. Erityisinä perusteina asiassa on se, että muutoin on olemassa vaara, että vastaaja pyrkii
välttämään vahingonkorvausten maksamista kätkemällä tai hävittämällä omaisuuttaan taikka muulla näihin rinnastettavalla tavalla.
Viite: Oulun poliisilaitoksen vakuustakavarikkopöytäkirjat 5770/R/9197/21 liite 6, s. 3029-3033 ja 3036-3037).
Pakkokeinolaki 6 luku 1 § 1

Vaatimus rikoksen tuottaman taloudellisen hyödyn määräämisestä menetetyksi valtiolle / Junttila syytekohdan 1 osalta (syyttäjän toissijainen vaatimus) Mikäli asianomistaja ei esittäisi asiassa korvausvaatimusta tai mikäli tuomioistuin ei sellaisen vaatimuksen johdosta velvoittaisi vastaaja Junttilaa rikosperusteiseen vahingonkorvausvastuuseen, vastaaja Junttila on tuomittava,yhteisvastuullisesti vastaaja Kortesojan kanssa, menettämään valtiolle rikoksen tuottamana taloudellisena hyötynä 1.659.492,10 euroa. Edellä mainitun vakuustakavarikon pysyttäminen on perusteltua tämän toissijaisen, valtiolle menetettäväksi vaaditun rahamäärän maksamisen vakuudeksi.

Viite: kuten edellä.
Rikoslaki 10 luku 2 § 1/1
Muu vaatimus syytekohdassa 1

Vaatimus vakuustakavarikon määräämisestä / Kortesoja syytekohdan 1 osalta (syyttäjän ensisijainen vaatimus)
Pyydän, että käräjäoikeus määrää vaatimuksen mukaisesti vastaaja Kortesojan omaisuutta pantavaksi vakuustakavarikkoon tämän haastehakemuksen syytekohdan 1 asianomistajan (Oulaisten kaupunki) mahdollisten rikosperusteisten vahingonkorvausvaatimusten maksamisen turvaamiseksi. Vakuustakavarikkoon on asetettava vastaajan omaisuutta enintään määrä, joka vastaa summaltaan asianomistajan mahdollista korvausvaatimusta, jollaiseksi on esitutkinnassa arvioitu 1.516.694,79 euroa. Oulun käräjäoikeus on 18.5.2021 (ja edelleen 14.9.2021) päättänyt asiassa PK21/1607, että vastaajan omaisuutta on määrätty pantavaksi vakuustakavarikkoon 1.659.492,10 euroa.
Tämä vakuustakavarikko on määrättävä pidettäväksi voimassa, kunnes asianomistajalle suoritettu korvaus on maksettu, sen perimiseksi on laillisessa järjestyksessä toimitettu ulosmittaus taikka asiasta toisin määrätään. Erityisinä perusteina asiassa on se, että muutoin on olemassa vaara, että vastaaja pyrkii välttämään vahingonkorvausten maksamista kätkemällä tai hävittämällä omaisuuttaan taikka muulla näihin rinnastettavalla tavalla. Viite: Oulun poliisilaitoksen vakuustakavarikkopöytäkirjat 5770/R/9197/21 liite 6, s. 3024-3028 ja 3034-3035).
Pakkokeinolaki 6 luku 1 § 1

Vaatimus rikoksen tuottaman taloudellisen hyödyn määräämisestä menetetyksi valtiolle / Kortesoja syytekohdan 1 osalta (syyttäjän toissijainen vaatimus) Mikäli asianomistaja ei esittäisi asiassa korvausvaatimusta tai mikäli tuomioistuin ei sellaisen vaatimuksen johdosta velvoittaisi vastaaja Kortesojaa rikosperusteiseen vahingonkorvausvastuuseen, vastaaja Kortesoja on tuomittava, yhteisvastuullisesti vastaaja Junttilan kanssa, menettämään valtiolle rikoksen tuottamana taloudellisena hyötynä 1.659.492,10 euroa. Edellä mainitun vakuustakavarikon pysyttäminen on perusteltua tämän toissijaisen, valtiolle menetettäväksi vaaditun rahamäärän maksamisen vakuudeksi.
Viite: kuten edellä.
Rikoslaki 10 luku 2 § 1/1

Muu vaatimus syytekohdissa 1 ja 3-4
Vastaaja Junttila on syytekohtiin 1 ja 3-4 liittyen tuomittava menettämään sotilasarvonsa, mikäli hänet tuomitaan vähintään kahden vuoden
vankeusrangaistukseen. Junttilan sotilasarvo on Pohjois-Pohjanmaan ja Kainuun aluetoimistolta saadun tiedon mukaan alikersantti.
Rikoslaki 2 luku 14 a §

Asianomistajien vaatimus
Asianomistajan korvausvaatimus syytekohdassa 1

Oulaisten kaupunki on yhtynyt syyttäjän rangaistusvaatimukseen törkeästä petoksesta Timo Junttilaa ja Jorma Kortesojaa kohtaan.
Oulaisten kaupunki on vaatinut, että Timo Junttila ja Jorma Kortesoja velvoitetaan yhteisvastuullisesti korvaamaan Oulaisten kaupungille rikoksensa
aiheuttamana vahinkona:

1. erehdyttämällä suoritetut perusteettomat maksuerät kurottaja- ja miestyöstä
1.516.694,79 euroa.
Korkolain 4 § 1 momentin mukainen viivästyskorko seuraavasti:
- vuonna 2012 suoritetuille maksuille, 101.774,64 euroa, 31.12.2012 lukien,
- vuonna 2013 suoritetuille maksuille, 165.362,30 euroa, 31.12.2013 lukien,
- vuonna 2014 suoritetuille maksuille, 174.129,40 euroa, 31.12.2014 lukien,
- vuonna 2015 suoritetuille maksuille, 164.809,00 euroa, 31.12.2015 lukien,
- vuonna 2016 suoritetuille maksuille, 133.916,00 euroa, 31.12.2016 lukien,
- vuonna 2017 suoritetuille maksuille, 139.000,00 euroa, 31.12.2017 lukien,
- vuonna 2018 suoritetuille maksuille, 181.839,40 euroa, 31.12.2018 lukien,
- vuonna 2019 suoritetuille maksuille, 190.728,65 euroa, 31.12.2019 lukien,
- vuonna 2020 suoritetuille maksuille, 229.427,80 euroa, 31.12.2020 lukien,
- vuonna 2021 suoritetuille maksuille, 35.707,60 euroa, 28.2.2021 lukien. eli
yhteensä 1.516.694,79 euroa.
2. Asian selvittelykulut, oma työ 7.084 euroa
3. Asian selvittelykulut, ulkopuolinen työ 6.612,72 euroa
4. Oikeudenkäyntikulut 16.271,28 euroa
Kohdille 2.-4. korkolain 4 § 1 momentin mukainen viivästyskorko kuukauden
kuluttua tuomion antamisesta lukien.

Vastaus
Junttila
Junttila on kiistänyt kohdan 1 syytteen. Junttila on myöntänyt kohdan 3 syytteen. Sen ohessa hän ei ole kohdassa 4 syyllistynyt virka-aseman
väärinkäyttöön. Enintään voi olla kysymys virkavelvollisuuden rikkomisesta. Junttila on kiistänyt olevansa kaupungille korvausvastuussa ylilaskutuksesta 205.000 euroa enemmälti. Junttila on myöntänyt selvittelykustannuksia koskevat vaatimukset.
Junttila on lausunut, että kohdan 1 petoksen on tehnyt Jorma Kortesoja. Junttila ei ole ollut osallisena petoksessa ja petoksella saatu hyöty on mennyt
muulle taholle. Junttila on syyllistynyt rikokseen saadessaan taloudellista etua Jorma Kortesojan antaessa hänelle rahaa. Junttila on
myöntänyt syyllistyneensä kohdan 3 syytteen mukaiseen törkeään lahjuksen vastaanottmiseen. Junttilan ei voida katsoa menettelyllään syyllistyneen
virka-aseman väärinkäyttöön. Juntila on lausunut, että sikäli kun häntä pidetään osallisena kohdan 1 petokseen, hän ei ole syyllistynyt lahjuksen
vastaanottamiseen.

Rikollista toimintaa arvioitaessa tulee lieventävänä asianhaarana ottaa huomioon myös se että Junttila on hyväksynyt maksettavaksi vain vuonna
2011 reilun 20.000 € laskut, sen jälkeen laskut on hyväksynyt toinen henkilö. Junttila on vuosien varrella ihmetellyt miten laskut ”menevät läpi” kun ne eivät usein ole täyttäneet asetettuja vaatimuksia. Junttila ei kuitenkaan ole voinut menettelyä kyseenalaistaa kun ei ole tiennyt miksi laskut hyväksyttiin ja oma asema oli huono. Laskujen lukumääristä ja muodollisuuksista Junttila on kiinnittänyt huomiota tarkastusten yhteydessä ja puhumalla esimiehilleen. Laskujen lukumäärä vuosittain on ollut niin suuri, että asianmukaiseen tarkastukseen ei olisi ollut aikaa.

Jorma Kortesoja
Jorma Kortesoja on myöntänyt menetelleensä pääosin syytteen kohdassa 1 kuvatulla tavalla. Jorma Kortesoja on kuitenkin kiistänyt, että petoksella
hankittu hyöty ja kaupungille aiheutunut vahinko olisi ollut 800.000 euroa enempää. Jorma Kortesoja on kiistänyt kohdan 2 syytteen. Törkeä lahjuksen
antaminen sisältyy törkeään petokseen.

Asianomistajan vaatimuksista Jorma Kortesoja on myöntänyt Oulaisten kaupungin ylilaskutuksesta koskevasta vaatimuksesta 800.000 euroa viivästyskorkoineen rikosen päättymisajankohdasta lukien. Jorma Kortesoja on myöntänyt selvittelykustannukset vaatimuksen mukaisena.

Jorma Kortesoja on lausunut, että asia on lähtenyt Jorma Kortesojan kohdalta liikkeelle siten, että Junttila on omien talousvaikeuksiensa vuoksi pyytänyt Jorma Kortesojalta lainaksi rahaa. Ensimmäisen lainapyynnön jälkeen Junttila pyysi uudelleen lainaksi rahaa. Juttila oli sanonut, että Jorma Kortesoja voi ylilaskuttaa kaupungilta Juntilalle luovuttamansa rahat.

Jorma Kortesoja on tuonut vahingon määrän osalta esille muun ohessa sen, että vahingon määrässä ei ole huomioitu kaikkea hänen työtekijöidensä
tekemää työtä kaupungin hankkeissa. Kurottajaa on tarvittu kaupungin työmailla enemmän kuin syytteessä on huomioitu. Jorma Kortesojan omaa
työpanosta ei ole syytteessä huomioitu lainkaan. Erästä alihankintalaskua ei ole huomioitu.

Takavarikkovaatimuksen Kortesoja on kiistänyt perusteeltaan ja määrältään
800.000 euron ylittävältä osalta.

Liiketoimintakieltoa koskeva vaatimuksen Kortesoja on myöntänyt perusteeltaan. Kortesoja on pyytänyt, että mahdollista liiketoimintakieltoa ei
laiteta voimaan tuomiopäivästä vaan vasta 30 päivän päästä vasta tuomion antamisesta.

Ketonen
Ketonen on vaatinut, että kohdan 5 syyte tuottamuksellisesta virkavelvollisuuden rikkomisesta hylätään ja että valtio velvoitetaan
korvaamaan hänen oikeudenkäyntikulunsa korkoineen.

Ketonen on kiistänyt rikkoneensa virkavelvollisuuksiaan hyväksyessään asian käsittelyssä kyseessä olevia Junttilan asiatarkastamia laskuja. Ketonen on tarkastanut ja hyväksynyt laskut viranomaismääräysten ja ohjeiden mukaisesti tarkastaen niistä ne asiat ja sillä laajuudella, jotka hänen vastuullaan on ollut. Tapauksessa käsittelyssä olevat laskut ovat sisältäneet kaikki ne tiedot, jotka tavanomaisesti on niissä vaadittu määräysten mukaan olevan ja hyväksyjältä on odotettu tarkastettavan.

Kirjalliset todisteet
1. Oulaisten kaupunginhallituksen päätökset talousarvion täytäntöönpano-ohjeista syytteen eri vuosina (esitutkintapöytäkirja liite
8, s. 3622-3724)
2. Oulaisten kaupungin teknisen lautakunnan päätökset menojen hyväksymisestä ja tulosalueiden esimiehistä sekä menojen hyväksyjistä
syytteen eri vuosina (esitutkintapöytäkirja liite 6, s. 3038-3089)
3. Poliisin koonti asiaan liittyvistä kaupungin asiatarkastuksista ja hyväksynnöistä yrityksen laskuihin liittyen (esitutkintapöytäkirja liite 7,
s. 3112)
4. Oulun poliisilaitoksen tarkastajan selvitys 13.8.2021 (esitutkintapöytäkirja liite 3, selvitysosa s. 2554-2571)
5. Poliisin koonti asiaan liittyvistä kaupungin asiatarkastuksista ja hyväksynnöistä yrityksen laskuihin liittyen (esitutkintapöytäkirja liite 7,
s. 3112
6. Lisätutkinnassa saatu Kurtin selvitys 31.5.2022 (lisätutkinta)
7. Laskuesimerkkejä s. 447 ja 448
8. Jorma Kortesojan laatima excel-taulukko Kortesojan esitutkinnan jälkeen löytämistä tuntilapuista
9. Jorma Kortesojan laatima excel-taulukko Kortesojan esitutkinnan jälkeen löytämistä kurottajatuntilapuista
10. Oulaisten kaupungin tarjouspyyntö/kurottaja v. 2017
11. Oulaisten kaupungin tarjouspyyntö/kurottaja v. 2020
12. Kone ja kuljetuspalveluiden yleiset ehdot 08
13. Tmin tarjous kurottajasta v. 2019
14. Hankintasopimus kurottajasta v. 2020
15. Lääkärinlausunto SALASSAPIDETTÄVÄ
16. Hyväksyjät vuodelle 20212 (s. 3044-3047)

Tuomion perustelut

10 (35)
1. Johdanto
Asiassa on riidatonta, että Jorma Kortesoja on toiminut yksityisenä elinkeinonharjoittajana. Junttila ja Jorma Kortesoja ovat myöntäneet, että Jorma Kortesoja on laskuttanut kaupunkia elinkeinotoiminnassaan paitsi tehdystä henkilötyöstä ja konetyöstä myös tekemättömästä työstä (ylilaskutus).

Syytteen kohdassa 1 yksilöity runsaan määräinen1,5 miljoonan euron vahinkoarvio pohjautuu laskelmiin, joissa Jorma Kortesojan
kokonaislaskutuksesta on vähennetty perusteettomaksi laskutukseksi arvioitu osuus. Arvio on alunperin pohjautunut kolmen syytteessä mainitun henkilön työtunteihin ja arvioon siitä kuinka paljon kurottajaa pääasiallisesti käyttäneeltä henkilöltä on kulunut aikaa konetyöhön. Oikeudenkäynnin aikana Jorma Kortesoja on esittänyt selvitystä työtuntien määrästä, minkä syyttäjä ja asianomistaja oat hyväksyneet.

Käräjäoikeus toteaa, että asiassa on tarkoituksenmukaista aluksi käsitellä niitä konkreettisia seikkoja, mistä Jorma Kortesojan mukaan ilmenee syytteessä väitetyn arvion liiallisuus. Näitä kysymyksiä ovat:
- Jorma Kortesojan kaikkien työtekijöiden tekemien työtuntien määrään
kaupungin rakennuskohteissa
- mitä on ollut sopimusten tarkoittama kurottajan käyttäminen
- Jorma Kortesojan työntekijöiden konetyönä osuus heidän kokonaistyöajasta
- Jorma Korteojan oman työn määrä
- eräs alihankintalasku.

2. Jorma Kortesojan työntekijöiden tekemät työtunnit kaupungin rakennushankkeissa
Asiassa on selvää, että Jorma Kortesojan työntekijöistä ainakin syytteessä mainitut Koskela, Matikainen ja Putila ovat kiistatta tehneet sitä työtä, mitä Jorma Kortesoja on voinut laskuttaa kaupungilta. Oikeudenkäynnin aikana Jorma Kortesoja on löytämiensä tuntilappujen
pohjalta esittänyt selvitystä 5.189 tunnista, minkä ovat tehneet muut kuin Koskela, Matikainen ja Putila. Selvityksestä ilmenee, että Jorma Kortesojalla on ollut 2.1.2011-13.11.2014 mainittujen kolmen henkilön lisäksi vähintään yhdeksän muutakin työntekijää, jotka olisivat olleet työntekijöinä kaupungin hankkeissa. Syyttäjä ja asianomistaja ovat hyväksyneet Jorma Kortesojan esittämästä selvityksestä ilmenevät 5.189 tuntia. Riidattomaksi on siis tullut se, että Jorma Kortesojalla on ollut ainakin 2.11.2011-13.11.2014 yhteensä vähintään kaksitoista työntekijää, jotka ovat tehneet työtä kaupungin rakennuskohteissa.

Jorma Kortesoja on tuonut esille, että oikeudenkäynnin valmisteluvaiheen aikana hänellä ei enää ole ollut tallessa kaikkia työntekijöiden täyttämiä
tuntilappuja. Muiden kuin Koskelan, Matikaisen ja Putilan kaupungin kohteissa tekemien työtuntien määrän on täytynyt olla on suurempi kuin 5.189
tuntia. Käräjäoikeus toteaa, että Jorma Kortesojan selvitys ei siis perustu siihen samaan aineistoon, minkä pohjalta todistaja Kurtti oli pystynyt takavarikossa olleen kirjanpitoaineiston pohjalta varsin tarkasti esittämään Koskelan, Matikaisen ja Putilan työtunnit (ks. kirjallinen todiste numero 4, esitutkintapöytäkirjan s. 2554 ja 2557-2570). Alustavasti on siis todettava, että 1Jorma Kortesojan selvitys 5.189 tunnista ei välttämättä kovin kattavasti kuvaa selvityksestä ilmenevien yhdeksän henkilön työaikaa kaupungin rakennushankkeissa.

Verotusmenettelylain 15 b §:n mukainen työmaan päätoteuttajan velvollisuus antaa verohallinnolle tietoja työmaalla työskentelevistä työtekijöistä on tullut voimaan 1.7.2014 (laki 363/2013) Asiassa on riidatonta, että vuosilta 2016-2021 asianosaisten käytettävissä on ollut tietoa kaupungin
ilmoitusvelvollisuuteen kuuluneista Jorma Kortesojan työntekijöistä. Sikäli kun vastaavaa tietoa on ollut vielä saatavissa ajalta 1.7.2014-31.12.2015, se ei ole ollut syyttäjän ja vastaajien käytettävissä.

Kaupungin hankkeissa työskennelleistä Jorma Kortesojan työntekijöistä on todistajana kuultu oikeudenkäynnissä ja myös esitutkinnassa viittä henkilöä. Käräjäoikeus toteaa, että todistajana kuullut työntekijät eivät välttämättä muista tai tiedä vajaat kymmenen vuotta sitten esimerkiksi kaupungin toisella työmaalla olleita henkilöitä. Parhaiten oman työnsä toki muistaa itse kukin työntekijä. Tähän nähden todistelun arvioinnin kannalta erityisen keskeistä ei ole esimerkiksi se, että Putilan kertomina niminä on noussut esille hänen, Koskelan ja Matikaisen ohella vain Heikki Viinikangas, Matti Kortesoja ja eräs henkilö.

Kirjallisesta todisteesta (kirjallinen todiste numero 3, esitutkintapöytäkirjan s. 2559-2563) ilmenee, että Koskelan ja Matikaisen työtunnit olivat vuonna 2015 jääneet alhaisemmiksi kuin vuosina 2011-2014. Tämä viittaa siihen, että todennäköisesti myös Jorma Kortesojan esittämästä selvityksestä ilmenevien muiden työntekijöiden työpanosta kaupungin kohteissa on tarvittu vuonna 2015 vähemmän kuin aikaisempina vuosina. Henkilötyötuntien määrää koskeva riitaisuuden suhteen oleellisia ovat lähinnä vuodet 2012-2014. Eli eivät sen jälkeiset vuodet.

Käräjäoikeus toteaa, että Jorma Kortesojan esittämästä selvityksestä 5.189 tunnista koskee siis ajanjaksoa 2.1.2011-13.11.2014 eli vajaata neljää vuotta. Yhden henkilön keskimääräinen vuosityöaika on noin 1.880 tuntia (ks. kirjallisessa todiste numero 3, esitutkintapöytäkirjan s. 2555 ja siinä mainittu vuosityöaika). Jorma Kortesojan esittämän selvityksen mukaiset 5.168 tuntia vastaavat siis selkeästi vähempää kuin yhden henkilön vuosityöaikaa neljän vuoden aikana.

Vaadittavien työntekijöiden lukumäärä tavallisesti viittaa tehtävänä olevan työn määrään. Asiassa ei esitetty sellaista näyttöä, mistä esimerkiksi ilmenisi, että Jorma Kortesojan työntekijöiden lukumäärä 2.1.2011-13.11.2014 olisi perustunut työntekijöiden vaihtuvuuteen tai että kaupungilla oli runsaasti pieniä yhtä aikaa käynnissä olevia kohteita, joissa oli vain hetkellisesti tarvittu Jorma Kortesojan työntekijää.

Kaiken kaikkiaan kaupungin kohteissa 2.11.2011-13.11.2014 työntekijöiden lukumäärä pikemminkin viittaa siihen, että kyseiset 5.189 tuntia eivät ole riittävästi kattaneet Jorma Kortesojan työntekijöidensä tekemää työtä kaupungin kohteissa kuin siihen, että syyttäjän ja asianomistajan hyväksymä määrä olisi riittävä. Tätä on toki mahdoton arvioida kunnolla, kun selvityksestä ilmenevien yhdeksän henkilön vuosityöajat ovat jääneet
oikeudenkäynnissä epäselväksi. Sama koskee hyvin pitkälti sitäkin, mikä osuus heidän työajastaan on kohdistunut kaupungin kohteissa työskentelyyn.

Todistajana kuultu Viinikangas on kertonut olleensa Jorma Kortesojan työntekijänä vuosina 2011-2016. Viinikangas on kertonut, että hän oli jonkun
verran tehnyt työtä kaupungin kohteissa. Viinikangas ei tarkkaan muista sitä, oliko hän 2015-2016 tehnyt työtä kaupungin kohteissa.

Todistaja Matti Kortesoja on kertonut olleensa vuosina Vuosina 2011-2015myös Jorma Kortesojan työntekijänä. Näissä loppuvaiheissa Matti Kortesoja
teki töitä ainakin Matkanivan koululla, Lehtopään koulussa ja Rantakartanon sisätöissä. Matti Kortesoja ei oman muistinsa mukaan ole ollut vuonna 2016 Jorma Kortesojan työntekijänä kaupungin kohteissa.

Käräjäoikeus toteaa, että Viinikankaan ja Matti Kortesojan kertomista ei ole tehtävissä oleellisia suuntaa tai toiseen puhuvia päätelmiä sen suhteen,
kattaako Jorma Kortesojan esittämä selvitys kaiken heidän työnsä kaupungin rakennuskohteissa. Näin muun ohessa siihen nähden, että heidän vuosittainen kokonaistyöaika on jäänyt asiassa esitetyn näytön valossa epäselväksi.

Kaiken kaikkiaan asiassa esitetyn näytön valossa on varsin vaikea kunnolla kontrolloida ja punnita sitä, missä määrin Jorma Kortesojan esittämä selvitys kattaa hänen työntekijöidensä vuosien 2012-2014 työtunnit kaupungin työmailla. Tämä ajanjakso on kuitenkin mitä ilmeisimmin ollut sellainen, jolloin kaupungilla on ollut myöhempiä vuosia enemmän kohteita, joihin se on tarvinnut Jorma Kortesojan työntekijöitä. Asiassa ei ole esitetty sellaista näyttöä, minkä perusteella voitaisiin poissulkea se vaihtoehto, että Jorma Kortesojan muita työntekijöitä kuin syytteessä mainittuja kolmea henkilöä on tarvittu vuosina 2012-2014 kaupungin kohteissa enemmän kuin 5.189 tuntia.

Puuttuvaan selvitykseen nähden käräjäoikeus lopputuloksenaan päätyy siihen varsin karkeaan arvioon, että Jorma Kortesojan työntekijät ovat vuosina 2012-2021 tehneet kaupungin kohteissa 4.000 työtuntia enemmän, kuin mihin arvioon syytteessä väitetyn ylilaskutuksen määrä perustuu.

Kaupungin ja rakennuspalvelun välisessä sopimussuhteessa henkilötyötä koskenut tuntihinta vuosina 2012-2014 on ollut 27,40-28,40 euroa (ks.
kirjallinen todiste numero 4, esitutkintapöytäkirjan s. 2559-2561). Keskimääräisellä tuntihinnalla eli 27,90 eurolla laskettuna kaupungilta
perusteettomasti laskutettu määrä on 111.600 euroa vähemmän kuin mitä syytteessä väitetty noin 1,5 miljoonaa euroa.

3. Mitä sopimusten pohjalta voidaan pitää kurottajan käyttämisenä
3.1. Sopimusehtojen tulkinta
Jorma Kortesoja on lähtenyt siitä, että sopimusehtojen pohjalta hän on voinut pidempiaikaisissa työkohteissa laskuttaa paitsi siitä ajasta, kun kurottajaa on käytetty nostotöissä myös silloinkin, kun se on ollut työmaalla käytettävissä.
Jorma Kortesoja on kertonut, että hän ei ole laskuttanut kurottajien siirroista, vaikka se sopimusehtojen pohjalta olisi ollut mahdollista.
Kun Jorma Kortesoja ei ole laskuttanut siirtoajoista, hänen on katsottava luopuneen niistä laskuttamisesta. Asiassa on siis syytä arvioida vain sitä, onko Jorma Kortesoja saanut kertomallaan tavalla sisällyttää laskutukseensa kurottajatunteja, kun kone on ollut työmaalla pelkästään käytettävissä nostoja varten.
Oikeudenkäyntiaineistossa on varsin suppeasti kirjallista aineistoa, mikä on koskenut varsin pitkäaikaista kaupungin ja rakennuspalvelun välistä
sopimussuhdetta (kirjalliset todisteet numerot 10-14). Jorma Kortesojan käsitys sopimuksen tulkinnasta poikkeaa syyttäjän ja asianomistajan
tulkinnasta.
Todisteena esitetyistä tarjouspyynnöissä on viitattu konevuokrauksen yleisiin ehtoihin 2008. Todisteena esitetyssä yhtä vuotta (2020) koskeneeseen
hankintasopimukseen ei ole kirjattu ehtoja, joista olisi tehtävissä oleellisia päätelmiä, mitä rakennuspalvelu on voinut laskuttaa työkoneiden vuokrana, kun kurottajaa on konkreettisesti käytetty työpäivästä vai osan aikaa ja jolloin konetta käyttänyt henkilö on tehnyt muuta rakennustyötä. Kirjallisesta aineistosta keskeiseksi siis jäävät yleiset sopimusehdot. Yleisten ehtojen maksuperusteita- ja ehtoja koskevissa osassa on selostettu
aikaperusteista laskutusta koskeva ehto. Kyseisen ehdon mukaan tilaaja maksaa yrittäjälle koneen tai ajoneuvon työstä työajalta tuntivuokran.
Tuntivuokra maksetaan koneen tai ajoneuvon työajalta. Yleisen sopimusehtojen lopussa muiden lisäehtojen kohdalla on todettu
uudestaan, että tuntivuokra maksetaan koneen työajalta. Työaika on se aika, jolloin kone on tilaajan osoittamassa työssä.

Käräjäoikeus toteaa, ettei ehdoissa missään kohdassa tarkemmin määritellä mitä koneen työajalla tarkoitetaan. Yksinomaan asiakirjan perusteella on varsin vaikea tulkita sitä, koskeeko tilaajan osoittamassa työssä oleminen pelkästään koneen käyttämistä nostotyöhön vai sitäkin, kun kone on työmaalla käytettävissä nostotyöhön.

Todistajana kuullun Ketosen kertomuksesta ilmeni, että hänen käsityksensä on, että esimerkiksi investointikohteissa on voinut olla tilanteita, jolloin Jorma Kortesojalla on voinut olla perusteet laskuttaa kurottajatyönä koko päivä, vaikka konetta ei olisi käytetty nostoihin koko työpäivää.
Esitetyn näytön valossa käräjäoikeus päätyy siihen, että Jorma Kortesoja on joissakin tilanteissa voinut laskuttaa kaupunkia kurottajan tuntihinnan
mukaisesti, vaikka kurottajalla ei olisikaan tehty nostoja koko työpäivän aikana.

3.2.Pelkästään kurottajan käytettävissä olemisen pohjalta vähennettävä määrä
Asiassa on ollut riidatonta, että kurottajahintaan on sisältynyt kuljettajan hinta. Jorma Kortesoja ei ole itse arvioinut näin laskuttamaansa tuntimäärää eikä sitä ole mitä ilmeisimmin eritelty myöskään lakuissa. Sekin on jäänyt epäselväksi, onko Jorma Kortesoja huomioinut kurottajan pelkästä käytettävissä olemisesta laskuttaessaan huomioinut, että koneen seisomisen aikana sen kuljettajan tekemää muuta rakennustyötä ei voi laskuttaa erikseen.

Laskuja lähettäessään Jorma Kortesojan on täytynyt käsittää, että laskun tarkastamisen kannalta oleellista on eritellä koneen käyttämisen aika ja pelkkä koneen käytettävissä oloaika. Tämä muun ohessa sen vuoksi, ettei koneen mukana olleen henkilön henkilötyötunteja ole voinut laskuttaa erikseen. Se ettei oleellisia tietoja ilmene laskuissa hiukan puhuu siihen suuntaan, ettei nyt kyseessä olevan seisonta-ajan määrä välttämättä ole ollut kovin suuri.

Näytössä esille tulleiden seikkojen pohjalta on mahdotonta kunnolla arvioida, minkä verran rakennuspalvelu on perustellusti voinut laskuttaa kurottajan käytettävissä olemista. Punninnassaan käräjäoikeus päätyy siihen karkeaan arvioon, että Jorma Kortesojan laskuttamaksi määräksi pelkästään kurottajan käytettävissä olemisen on karkeasti arvioitava 500 tuntia. Kurottajan tuntihinta on eri vuosina ollut 48-52 euroa ja keskihinnaksi on laskettavissa 50,50 euroa (kirjallinen todiste numero 4, esitutkintapöytäkirjan s. 2559-2569 ). Syytteessä väitetystä noin 1,5 miljoonan vahingosta on siis perusteltua vähentää 22.250 euroa. Näin vaikka epäselväksi on jäänyt, miten Jorma Kortesoja oli laskuissaan huomioinut koneen kuljettajan työajan.

4. Kurottajatuntien määrän arviointi työntekijöiden tekemän työn osalta
Syyte pohjautuu laskelmiin, jossa Matikaisen osalta kurottajatunneiksi on arvioitu 25 prosenttia Matikaisen vuosien 2012-2021 kokonaistyöajasta
(kirjallinen todiste numero 4, esitutkintapöytäkirjan s. 2554-2557). Todisteesta ilmenee, että laskelmissa esitetty 25 prosentin arvio on pohjautunut Matikaisen esitutkintaan toimittamien, häntä itseään koskeviin tuntilappuihin vuosilta 2019-2021. Jorma Kortesoja on hyväksynyt, että vuosien 2019-2021 kohdalla rakennuspalvelun kurottajatuntien määrä on arvioitu 25 prosentiksi Asiassa riitaiseksi on jäänyt, minkä verran Matikaisen työajasta on kulunut kurottajan käyttämiseen vuosina 2012-2018. Kirjallisesta todisteesta 4 (esitutkintapöytäkirjan s. 2562-2569) ilmenee, että
Koskelan, Matikaisen ja Putilan vuosityötuntien yhteismäärä oli vuonna 2015 pudonnut 4.447 tuntiin ja ollut sitä pienempi 2016 ja 2017. Vuoden 2018
kokonaistyöaikaa on pienentänyt se, että Putilan siirtyminen kaupungin työntekijäksi oli mitä ilmeisimmin tapahtunut 31.3.2018 saakka.

Esitetyn näytön pohjalta käräjäoikeus päätyy punninnassaan siihen, että Jorma Kortesojan työntekijöiden työmäärät kaupungin rakennushankkeissa vuosina 2015-2018 eivät ole olleet ainakaan suurempia kuin vuosina 2019-2021. Asiassa ei ole perusteita arvioida Matikaisen vuosina 2015-2018 tekemän kurottajatyön osuutta suuremmaksi kuin millaisena se on arvioitu syytteen pohjana olevissa laskelmissa (eli 25 prosenttia Matikaisen tekemistä työtunneista).

Perusteluiden otsikon numero 2 alla lausutusta ilmenee, että muiden työntekijöiden kuin Koskelan, Matikaisen ja Putilan työskentely kaupungin
rakennuskohteissa on tapahtunut lähinnä vuosina 2012-2014. Matikainen on ollut Jorma Kortesojan työntekijöistä se, joka pääasiallisesti on
tehnyt kaupungin kohteissa kurottajatöitä. Kun Jorma Kortesojan palvelua on vuosina 2012-2014 tarvittu kaupungin kohteissa enemmän kuin myöhempinä vuosina, Matikaisen työtunneista kurottajan käyttämiseen on todennäköisesti kulunut vuosina 2012-2014 enemmän kuin edellä mainitut 25 prosenttia. Näin vaikka vuonna kurottajaa oli vuonna 2014 riidattomasti käyttänyt Jorma Kortesojan työntekijöistä muutkin kuin Matikainen.
Näytössä esille tulleita seikkoja yksittäin ja kokonaisuutena punnitessaan käräjäoikeus päätyy siihen, että Matikaisen tekemät kurottajatunnit on
perusteltua arvioida 30 prosentiksi hänen vuosina 2012-2014 tekemistään tunneista.

Kirjallisen todisteen numero 4 pohjalta on laskettavissa, että Matikaisen vuosina 2012-2014 tekemien tuntien kokonaismäärä on ollut 4.922,50 tuntia.
Mainitun 30 prosentin mukaan laskettuna Matikaisen kurottajatuntien määräksi vuosina 2012-2014 tulee 1.477 tuntia. Syytteessä väitettyä vahinkoa
koskevissa laskelmissa on Matikaisen vuosien 2012-2014 kurottajatunteina huomioitu yhteensä 1.223 tuntia (ks. kirjallinen todiste numero 3,
esitutkintapöytäkirjan s. 2560-2562). Eli nyt hyväksytystä määrästä on huomioimatta 254 tuntia.

Kurottajatyön tuntihinta on vuosina 2012-2014 ollut 52 euroa. Henkilötyön keskimääräiseksi tuntihinnaksi vuosina 2012-2014 on todisteessa 4
yksilöityjen tuntihintojen pohjalta laskettavissa 27,47 euroa. Eli niiden erotus on 24,53 euroa Kurottajatunteina huomioimatta vielä olleen määrän ja tuntihintojen erotuksen pohjalta syytteessä väitetystä noin 1,5 miljoonan vahingosta on siis perusteltua vähentää 6.230,62 euroa.

5. Jorma Kortesojan oma työpanos
Asiassa on ensinnäkin kysymys siitä, voidaanko Jorma Korteosojan katsoa lähinnä Junttilan ja muiden virkamiesten vuosilomien aikana tehneen sellaistasopimusten pohjalta kaupungille kuulunutta työnjohtotyötä, miltä osin laskutusta ei tulisi pitää perusteettomana.
Jorma Kortesoja oman kertomuksen mukaan kaupungin kohteissa hänen työnjohtoansa oli tapahtunut lähinnä syytteen kattaman ajan alkupuolella.
Todistaja Heikki Viinikangas on kertonut, että Junttilan ollessa poissa, Jorma Kortesoja oli käynyt näyttämässä kaupungin työmailla, mitä pitää tehdä.
Käräjäoikeus toteaa, että esitetyn näytön valossa poissuljettuna ei voi pitää sitä vaihtoehtoa, että Jorma Kortesoja on jossain määrin tehnyt lähtökohtaisesti kaupungin työnjohtovastuulla olleita tehtäviä.

Jorma Kortesojan työnjohtotehtävät ovat ajoittuneet kaupungin virkamiesten ja mitä ilmeisimmin myös rakennuspalvelun työntekijöiden loma-aikoihin. Jorma Kortesojan kaupungin kohteissa tekemä työnjohto ei voi tuntimäärien osalta olla erityisen suuri. Tähän viittaa sekin, ettei Jorma Kortesoja ei ole mitä ilmeisimmin laskuissaan eritellyt omaa työnjohtotyötään, mitä häneltä on voitu edellyttää laskujen oikeellisuuden tarkastamista silmällä pitäen.
Toiseksi asiassa on kysymys siitä, missä määrin Jorma Kortesoja on tehnyt kurottajatyötä.
Jorma Kortesoja itse on kertonut, että hän on vuosittain tehnyt kurottajatyötä kaupungin kohteissa. Hänen tekemänsä kurottajatyön määrä oli suurempi alkuvuosina ja sitä oli tapahtunut erityisesti silloin, kun Matikainen ei ollut töissä.

Todistaja Heikki Viinikankaan kertomuksen mukaan Jorma Kortesoja oli ajanut kurottajaa muissa kuin kaupungin kohteissa. Vastaaja Ketosen
kertomuksesta ilmeni, että hän muistaa aikanaan kuulleensa Jorma Kortesojalta, että hän itsekin oli ajanut kurottajaa. Erityisesti Ketosen kertoman valossa poissuljettuna ei voi pitää sitä, että Jorma Kortesoja on jonkun verran itsekin tehnyt kurottajatyötä kaupungin työmailla.

Arvioidessaan Jorma Kortesojan itsensä kaupungin kohteissa tekemän työnjohdon ja kurottajatyön määrää, käräjäoikeus toteaa, että Jorma Kortesoja ei ole pääkäsittelyssä arvioinut oman työnsä määrää eikä oikeudenkäyntiaineistoon ole noussut yhtäkään sellaista laskua, missä Jorma
Kortesoja olisi yksilöinyt laskutuksen perusteena työnjohtotehtäviään. Näytössä esille tulleiden seikkojen pohjalta käräjäoikeus päätyy siihen, että
vastaaja Jorma Kortesojan konkreettisesti tekemän työn määrä kaupungin kohteissa syytteen kattaman ajan pituudesta huolimatta lienee ollut varsin vähäinen. Kohtuuden mukaan riittävää on, että Jorma Kortesojan oman työn perusteella syytteessä väitetystä vahingosta vähennetään Jorma Kortesojan oman työn pohjalta 5.000 euroa.

6. Alihankintalasku
Jorma Kortesoja on esittänyt todisteena erään elinkeinonharjoittajan 31.12.2020 päiväämän 2.035,20 euron määräisen laskun missä on kuvauksena
esitetty saneeraus/purkutyö, Oulaisten kaupunki (kirjallinen todiste numero 17). Laskussa on mainittu määränä 68 (tarkoittanee tunteja) ja yksikköhintana 29,90 euroa. Jorma Kortesojan kertomuksen mukaan lasku on koskenut tämän toisen yrittäjän työntekijän tekemää työtä kaupungin työmaalla niin sanotulla yritystalolla. Kun tällä työmaalla oli tarvittu henkilöä, Jorma Kortesojan ja tämän toisen henkilön tekemästä sopimuksesta kyseinen työntekijä oli ollut lyhyen aikaa työssä kaupungin yritystaloa koskeneessa rakennushankkeessa.

Syyttäjä ei ole väittänyt saati näyttänyt, että tämän töisen elinkeinonharjoittajan työntekijä ei ole tehnyt työtä yritystalolla. Kysymys on
siis siitä, onko Jorma Kortesoja edelleen laskuttanut kyseiset tunnit kaupungilta.

Jorma Kortesoja ei tosin ole yksilöinyt sitä kaupungille lähettämäänsä laskua, missä hän olisi laskuttanut kaupungilta kyseisen alihankinnan kattamat
työtunnit. Muun ohessa tästä johtuen on vaikea arvioida sitä onko rakennuspalvelu laskuttanut kaupunkia. Eli kysymys kaupungilta
laskuttamisesta jää jossain määrin epäselväksi.

Asiassa on kuitenkin selvää, että Jorma Kortesoja on laskuttanut kaupunkia usein ja suhteellisen nopeasti. Käräjäoikeus pitää todennäköisenä, että Jorma Kortesoja oli viimeistään syytteen kattaman alkuvuoden 2021 (1.1.2021-28.2.2021) aikana ehtinyt laskuttamaan nyt kyseessä olevista 68
tunnista.
Kaupungille aiheutuneesta vahingosta on perusteltua vähentää 2.035,20 euroa.

7. Kokonaisarvio perusteettomasta laskutuksesta sekä kaupungille aiheutuneen vahingon määrä
Käräjäoikeus on Jorma Kortesojan väitteiden pohjalta päätynyt perusteluiden otsikoiden 2-6 alla siihen, että syytteessä väitetystä vahingosta on
vähennettävä yhteensä 147.115,82 euroa.
Edellä mainittu määrä on valtaosin pohjautunut karkeaan arvioon. Tähän nähden käräjäoikeus punninnassaan päätyy siihen, että perusteettoman
laskutuksen on katsottava olleen syytteessä väitetyn runsaan 1,5 miljoonan euron asemesta 1,3 miljoonaa euroa

8. Syytteen kohtia 1, 4 ja 5 liittyvä kysymys kaupungin edellyttämistä laskujen liitteistä
Johdanto
Syytteen kohdan 1 viidennessä kappaleessa on väitetty, että osana petollista menettelyä Junttila on sallinut Jorma Kortesojan laatia ja toimittaa
rakennuspalvelun laskut kaupungille ilman tavanmukaisesti edellytettyjä liiteselvityksiä (esim. tuntikirjanpito). Sama syyttäjän väite toistuu syytteen
kohdan 4 viidennessä kappaleessa ja syytteen kohdan 5 neljännessä kappaleessa.
Pääkäsittelyssä Jorma Kortesoja ja Ketonen ovat kiistäneet, että tätä olisi edellytetty, kun taas Junttila on tämän tunnustanut.
Asiassa on selvää, että Jorma Kortesojan laskuissa ei ole ollut liiteaineistoa. Edelleen asiassa on selvää, että kaupungin organisaatiossa on siirrytty
sähköiseen laskutusjärjestelmään vuoden 2012 alussa (ks. esim. kirjallinen todiste numero 2, esitutkintapöytäkirjan s. 3042). Syytteen kattamana ajanjaksona laskuja on käsitellyt kaupungin organisaatioissa kolme henkilöä eli reitittäjä, asiatarkastaja Junttila ja hyväksyjä Ketonen.

Jorma Kortesojan, Junttilan ja Ketosen kertomuksista ei ilmennyt mitään sellaista, että joku kaupungin organisaatiosta olisi suullisesti vaatinut Jorma Kortesojaa liittämään kaupungille lähetettäviin laskuihin liitteitä. Tällaista ei ole ilmennyt myöskään todistaja Yppärilän kertomuksesta. Kysymys on keskeisesti kirjallisen todistelun arvioinnista.

Kirjallisen todistelun arviointia
Kaupungin hallituksen päätöksissä talousarvion täytäntöönpano-ohjeissa (kirjallinen todiste numero 1) ei ole sellaisia kohtia, jotka koskisivat
kaupungille tulevia laskuja ja liitteitä. Teknisen lautakunnan päätöksissä menojen hyväksyjistä (kirjallinen todiste numero 2, esitutkintapöytäkirjan s. 3042 ja vastaava sivu myöhempien vuosien kohdalla) on todettu, että hyväksyjä vastaa siitä, että maksutosite on muodollisesti ja asiallisesti oikea, tositteessa on oikea tilimerkintä, menon suorittamiseen on käytettävissä määräraha ja että määrärahaa ei ylitetä. Ennen hyväksymistä laskun käsittelee asiatarkastaja, jonka tehtävänä on varmistaa, että laskun perusteena oleva tavara tai palvelu on saatu.

Oikeudenkäyntiaineistossa ei ole muuta kirjallista aineistoa, mikä koskisi kaupungin omalle henkilöstölleen antamaa ohjeistusta. Ketosen kertomuksen mukaan muuta ohjeistusta ei ole. Eli mainitut kaksi asiakirjaa ovat olleet ne, joilla kaupunki on ohjeistanut sitä henkilöstöään, joka on huolehtinut kaupungin maksatusprosessista.

Käräjäoikeus toteaa, että maksutositteen muodollinen ja asiallinen oikeellisuus on varsin yleisluontoinen ilmaisu. Teksti sellaisenaan ei viittaa laskujen liiteaineistoon. Asiassa ei myöskään ole esitetty henkilötodistelua tai muuta todistelua, minkä pohjalta olisi arviotavissa, mitä teknisen lautakunnan päätöksessä on tarkoitettu sillä, että maksutosite on muodollisesta ja asiallisesti oikea.

Näitä seikkoja yksittäin ja kokonaisuutena punnitessaan käräjäoikeus päätyy siihen, että ainakaan kaupungin organisaation kirjallisista päätöksistä ei ilmene, että Junttilan tai Ketosen olisi tullut huolehtia, että Jorma Kortesojan olisi tullut liittää laskuihin tuntilistoja tai jotakin muuta liiteaineistoa.
Oikeudenkäyntiaineistoon sisältyy yksi kaupungin ja rakennuspalvelun välinen hankintasopimus (kirjallinen todiste numero 14, esitutkintapöytäkirjan s. 2299). Tässä sopimuksessa ja siinä mainituissa sopimusasiakirjoissa ainoastaan kone- ja kuljetuspalveluiden hankinnan yleisissä ehdoissa 2008 (
kirjallinen todiste numero 12), on maksuperusteisiin ja -ehtoihin sisältyvä yksittäinen kohta, millä voi olla merkitystä näytön arvioinnissa.
Yleisissä ehdoissa on koneen tai ajoneuvon käyttöilmoituksia koskeva kohta. Sen mukaan käyttöilmoitukset, jotka ovat laskutuksen perusteena, tulee
toimittaa sovittuina aikoina tilaajan edustajalle hyväksymistä varten. Yrittäjän tulee huolehtia siitä, että kuljettaja täyttää työvuorottain koneen tai ajoneuvon käyttöilmoituksen, johon kirjataan työtä koskevat tiedot. Osapuolet voivat sopia myös muunlaisesta koneen tai ajoneuvon käytön ja työajan seurannasta.

Sopimusasiakirjoissa yleisiä ehtoja korkeammalla olevissa dokumenteissa ei ole ristiriitaisia kohtia, kun niihin ei sisälly sellaisia kohtia, jotka koskisivat tätä kysymystä. Eli yleisten ehtojen mukainen käyttöilmoitusten kaupungille toimittaminen on sinänsä koskenut myös Jorma Kortesojan ja kaupungin välistä sopimussuhdetta.

Näytön lopullinen punninta
Jorma Kortesoja on kertonut, että yrittäjäpiireissä oli käyty keskustelua kaupungille lähetettävistä laskuista. Osa oli pitänyt tarpeellisena liiteaineiston lähettämistä ja toiset eivät. Muun ohessa Junttilan ja Yppärilän kertomuksesta ilmeni, että ainakin eräs toinenkin yrittäjä oli lähettänyt laskunsa ilman liitteitä.

Näytössä esille tulleen pohjalta käräjäoikeus toteaa, että valtaosa kaupunkia laskuttaneista on liittänyt laskuihinsa jotakin liiteaineistoa, mutta eivät kaikki. Täysin epäselväksi kuitenkin jää se, onko liiteaineistoa toimittaneiden laskuttajien käytäntö perustunut laskuttajalta edellytettyyn vai esimerkiksi laskuttajan vakiintuneeseen laskutuskäytäntöön.

Niin kuin aikaisemmin on jo todettu, yleisten ehtojen mukainen käyttöilmoitusten kaupungille toimittaminen on sinänsä koskenut myös
rakennuspalvelun ja kaupungin välistä sopimussuhdetta. Kaupunki tai sen edustajina olleet Junttila ja Ketonen eivät ole kertaakaan useiden vuosien
aikana vaatineet Kortesojalta liitelaskuja. Kaupungin pitkäaikainen passiivisuus osoittaa sen, että kaupungin ja Jorma Kortesojan on katsottava
yleisten ehtojen mukaisesti tulleen sopineeksi muunlaisesta koneen tai ajoneuvon käytön ja työajan seurannasta kuin käyttöilmoitusten toimittamisen muodossa. Olkootkin niin, että se on jäänyt pelkästään siihen, että Jorma Kortesoja on laskuissaan maininnut kurottajatyön määrän.

Esitetyn kirjallisen ja suullisen näytön perustella ei voi päätyä siihen lopputulokseen, että asiassa on tullut näytetyksi se syytteessä väitetty, että
kaupunki on yleisesti ja siten myös Jorma Kortesojalta edellyttänyt laskuihin liitteitä.

Todistajina olleiden nimet poistettu
-NILS-

Pikimies
Armas Tammelin
Viestit: 77
Liittynyt: To Huhti 15, 2021 9:32 pm

Re: Oulainen: Yrittäjä-politiikon omaisuutta takavarikkoon 1,6 miljoonan edestä

Viesti Kirjoittaja Pikimies »

9. Onko Junttilan ja/tai Jorma Kortesojan menettely petosta (eli syytteen kohta 1)?
Punninta petoksesta
Asiassa on niin Junttilan kuin Jorma Kortesojan kertomusten perusteella selvää, että kaupungin ylilaskuttaminen oli saanut alkunsa Junttilan
taloudellisista vaikeuksista. Asiassa on selvää, että myöhemminkin Junttilalla ja Jorma Kortesoajalla oli ollut rahatarpeita, joiden vuoksi Jorma Kortesoja oli laskuttanut kaupunkia perusteettomasti. Jorma Kortesoja on kertonut muun ohessa siitä, että ylilaskutuksesta oli seurannut hänelle varsin suuret tuloverot.

Junttila ei ole riitauttanut syytteessä kuvattua tapahtumankulkua. Asiassa on muun ohessa Junttilan oman kertomuksen perusteella selvää, että hän oli tiennyt ylilaskutuksesta eli kuten hän oli tunnustanut jo esitutkinnassa antamassaan kertomuksessa. Junttila on siis ollut aina tietoinen, kun hänen tarkastettavakseen tullut Jorma Kortesojan lasku oli sisältynyt tekemätöntä työtä.

Asiassa on selvää, että Jorma Kortesoja oli onnistunut noin kymmenen vuoden ajan laatimaan ja ohjaamaan laskut aina sellaiseen kohteisiin, mihin on ollut käytettävissä määrärahaa. Tämä selittyy luontevasti sillä, että Junttila oli antanut ennakolta tietoa Jorma Kortesojalle siitä, mihin rakennushankkeisiin perusteettomat laskut on syytä ohjata.

Jorma Kortesoja on laskut laatiessaan osallistunut tekijänä kaupunkiin kohdistuneeseen perusteettomaan laskutukseen. Junttila on antanut Jorma
Kortesojalle etukäteen tietoja sopivasta laskutuskohteista. Laskun saapumisen jälkeen Junttila on laittanut laskuun tarkastusmerkintänsä ja lähettänyt sen kaupungin maksatusprosessissa eteenpäin laskun maksamista varten, vaikka hän oli tietoinen laskun sisältävän tekemätöntä työtä.

Junttilan ja Jorma Kortesojan tietoisuus on aina kattanut sen, että liiallisella laskutuksella saatava raha päätyy aina jomman kumman käyttöön. Tästä johtuen osallisuutta ja tekijäkumppanuutta arvioitaessa oleellisena ei voi pitää sitä, että kaupungin maksut oli suoritettu Jorma Kortesjärven pankkitilille. Junttilan osallisuus on ylilaskutusta koskeneessa toiminnassa ollut niin keskeinen, että myös häntä on yhdessä Jorma Kortesojan kanssa pidettävä tekijänä syytteessä kuvatussa ylislaskutusmenettelyssä.

Junttilan ja Jorma Kortesojan menettelyssä keskeistä on ollut se, että ylilaskutus on tapahtunut lukuisilla eri laskuilla, missä yksittäisen laskun
kohdalla tapahtunut ylilaskutuksen määrä on mitä ilmeisimmin ollut sitä suuruusluokkaa, ettei ylilaskutusta ole ollut erityisen helppo havaita laskutetun määrän ja ilmoitettujen tuntimäärien pohjalta. Ylilaskutus oli aina kohdistettu sellaisiin kaupungin rakennushankkeisiin, joihin myönnettyä määrärahaa on ollut käytettävissä.

Mainittujen seikkojen pohjalta käräjäoikeus päätyy siihen, että Junttilan ja Jorma Kortesojan menettelyyn on sisältynyt siinä määrin
Ketosen erehdyttämistä tai Ketosen erehdyksen hyväksikäyttämistä ilmentäviä piirteitä, että tekoa on pidettävä kaupungin erehdyttämisenä eli petoksena.
Näin vaikka Junttilalla on ollut maksatusprosessissa oma osuutensa kaupungin organisaatiossa ja vaikka sellaisia tilanteita, joissa organisaatioon kuuluva henkilö omaa asemaansa hyväksikäyttämällä hankkii itselleen tai toiselle oikeudetonta taloudellista etua taloudellisia väärinkäytöksiä ei aina pidetä petoksina (ks. esim KKO:1995:171 ja KKO:2018:1). Toisin oli ollut tilanne ratkaisussa KKO 1977 II 61, kun organisaatioon kuulunut ei ollut saanut itselleen taloudellista hyötyä.

Junttila ja Jorma Kortesoja ovat siis olleet toistensa tekijäkumppaneina kaikissa niissä tilanteissa, kun kaupungin varoja on perusteettomasti
ohjautunut Jorma Kortesojan laatimien laskujen maksuksi. Tällaisessa tilanteessa oleellista ei ole se, minkä verran kaupunkia erehdyttämällä
hankituista varoista on viime kädessä tullut Junttilalle ja minkä verran niitä oli jäänyt Jorma Kortesoajalle. Tästä johtuen käräjäoikeus ei petosta koskevan syytekohdan yhteydessä arvio sitä, minkä verran rahoista oli päätynyt Junttilalle.

Jorma Kortesoja on kertonut, että hän oli perusteettomasti laskuttanut kaupunkia niin, että hän oli saanut kutakuinkin samansuuruisen hyödyn kuin
Junttilakin. Jorma Kortesoja on kertonut, että ylilaskutuksesta hänen maksettavakseen oli tullut suuret tuloverot. Oikeudenkäynnissä ei ole väitetty
mitään sellaista, että Jorma Kortesoja olisi jättänyt viemättä elinkeinotoimistansa kirjanpitoon nyt kyseessä olevat 1,3 miljoonaa euroa.
Käräjäoikeus pitää mahdollisena, että Jorma Kortesoja on käyttänyt ylilaskutuksen kautta saamiaan rahoja tuloverojen eli myös kaupungille tulleen
kunnallisveron maksamiseen. Yhtä kaikki tuloverojen maksamisessa on ollut kysymys Jorma Korteosojan henkilökohtaisesta rahan käytöstä.

Verojen maksamista ei voi pitää sellaisena, että sillä olisi merkitystä toisaalta Junttilan ja Jorma Kortesojan tavoitteleman hyödyn kuin kaupungille
aiheutuneen vahingon määrää arvioitaessa. Sikäli kun nyt kyseessä olevan kaltaiset petoksella hankitut rahat kuuluvat tuloverotuksen piiriin, pohjautuu lopputulos tuloveroja koskeviin säännöksiin.

Junttilan ja Jorma Kortesojan yhdessä tavoittelema hyöty ja kaupungille aiheutunut vahinko on ollut 1,3 miljoonaa euroa. Petoksella tavoiteltu hyöty ja aiheutettu vahinko on ollut niin suuri, että pitkän ajan kestäneessä petoksessa on ollut kysymys törkeästä petoksesta.

Syyksi lukeminen:
Junttila ja Jorma Kortesoja ovat Oulaisissa 1.1.2012-28.2.2021 hankkiakseen itselleen ja toiselle oikeudetonta taloudellista hyötyä sekä toista
vahingoittaakseen, erehdyttämällä ja erehdystä hyväksi käyttämällä saaneet Oulaisten kaupungin tekoajalla suorittamaan Jorma Kortesojalle määriltään ylisuuria ja osiltaan perusteettomia maksuja.

Junttila on syyteaikaan toiminut Oulaisten kaupungin palveluksessa kiinteistöpäällikkönä. Hänen vastuualueinaan ovat muun ohella olleet laskujen
asiatarkastus. Jorma Kortesoajalla on ollut sopimussuhteesa kaupunkiin ja hänellä on ollut elinkeinotoiminnassaan työntekijöitä ja muun ohessa
työkoneena ns. kurottaja.

Junttila ja Jorma Kortesoja ovat sopineet Oulaisten kaupunkia erehdyttävästä, ns. ylilaskutus-järjestelystä. Junttila on antanut Jorma Kortesojalle virassaan saamiaan em. työkohteisiin liittyneitä taloudellisia tietoja (mm. eri työkohteisiin varattujen määrärahojen tilanteesta). Näillä tiedoilla Junttila on samalla osoittanut ne työkohteet, joihin ylilaskutus voidaan kohdentaa. Jorma Kortesoja on käyttänyt hyväkseen näitä tietoja ja lisännyt laskuihin erheellisesti ylisuuria henkilötuntimääriä ja konetyötuntimääriä. Junttila on sitten tietoisena laskujen perusteettomuudesta oman asiatarkastuksensa jälkeen toimittanut ne Oulaisten kaupungin teknisen johtajan hyväksyttäväksi ja ne ovatkin sitten tulleet sitten maksetuiksi.
Junttila ja Jorma Kortesoja ovat näin menetellen yhdessä erehdyttäneet Oulaisten kaupungin suorittamaan perusteettomia maksuja yhteensä 1.300.000 eurolla. Junttila ja Jorma Kortesoja ovat teollaan tavoitelleet huomattavaa ja hyötyä ja aiheuttaneet Oulaisten kaupungille huomattavan vahingon.

Suuri rahamäärä huomioiden ja kun petos on kestänyt pitkään, petos on ollut myös kokonaisuutena arvostellen törkeä.

10. Syytteen kohdat 2 ja 3
Rikoslain 40 luvun 1 § ja 2 §:n tarkoittama lahjus on joko lahja tai muu etuus. Nyt vallinneessa tapahtumankulussa ongelmallista on, voidaanko Jorma
Kortesojan katsoa antaneen lahjan tai muun etuuden ja vastaavasti taas Junttilan vastaanottanen lahjan tai muun etuuden.
Jorma Kortesojan ja Junttilan yhtenevistä kertomuksista ilmeni, että Jorma Kortesojan luovutukset olivat saanet alkunsa Junttilan taloudellisten
vaikeuksien seurauksena. Asiassa ei ole aihetta epäillä Jorma Kortesojan kertomusta siitä, että hän oli oli alkuvaiheissa antanut Junttilalle rahaa lainaksi ja että ylilaskutus oli alkanut sen jälkeen, kun Junttila ei ollutkaan pystynyt maksamaan velkaansa.

Jorma Kortesojan ja Junttilan kertomuksista ilmeni, että niin Junttila kuin Jorma Kortesoja ovat aina tienneet, kun ylilaskutus oli toteutettu siinä
tarkoituksessa, että Junttila tulee saamaan itselleen rahaa. Toki edellyttäen että kaupunki maksatusprosessinsa lopuksi tulee maksamaan laskut. Näin sitten kiistatta olikin tapahtunut.

Kaupunkia erehdyttämällä hankittujen rahojen luovutuksessa on ollut etukäteen tavoitellun päämäärän toteuttamista. Tätä kokonaisuuteen kuulunuttavaihetta on varsin vaikea nähdä sellaisena, että Jorma Kortesojan ja Junttilan väliset luovutukset ovat koskeneet lahjan tai muun etuuden antamista. Pikemminkin Jorma Kortesojan suoritukset Junttilalle on nähtävissä petoksella hankittujen varojen käyttämisenä tai jakamisena. Eli aivan samoin kuin on ollut niidenkin petoksella hankittuja rahojen kohdalla, mitkä ovat jääneet Jorma Kortesojalle.

Yksinomaan se että Junttila on kaupungin virkamiehenä ottanut itselleen niitä rahoja, joiden hankkiminen oli tapahtunut kaupunkia erehdyttämällä ei ole riittävä peruste tulkita Jorma Kortesjärven ja Junttilan välisiä luovutuksia lahjan tai muun etuuden antamiseksi ja sen vastaan ottamiseksi.

Käräjäoikeus toteaa, että syytteessä ei ole vedottu sellaisiin konkreettisiin seikkoihin, joiden pohjalta oikeudenkäynnin kohteena olisi ollut se, voisiko alkuvaiheen rahojen lainaamistarkoituksessa tapahtuneet luovutukset olla lahjusta. Oikeudenkäyntiaineiston perusteella epäselväksi on jäänyt sekin, onko tämä alkuvaihe ollut juuri syytteessä väitetyt ensimmäiset luovutukset. Näihin seikkoihin nähden käräjäoikeus ei erikseen arvioi rahalainaa lahjuksen näkökulmasta.

Vallinneessa tilanteessa tapahtunutta käteisvarojen luovuttamista ja vastaanottamista ei voi pitää rikoslain 40 luvun 1§:n ja 2 §:n tarkoittamana
lahjuksena. Kohtien 2 ja 3 syytteet on hylättävä.

11. Syytteen kohta 4
Rikoslain 40 luvun 7 §:n nojalla virka-aseman väärinkäyttönä rangaistavaa on muun ohessa virkamiehen itselle tai toiselle tapahtuva hyödyn hankkiminen rikkomalla virkatoiminnassa noudatettaviin säännöksiin tai määräyksiin perustuvan virkavelvollisuutensa osallistuessaan päätöksentekoon tai sen valmisteluun.

Käräjäoikeus pitää täysin selvänä, että rikoslain 40 luvun 7 §:n tarkoittama virkatoiminnassa noudatettaviin säännöksiin tai määräykseen perustuva
virkavelvollisuus ei edellytä jotakin sellaista yksityiskohtaista säännöstä tai määräystä, missä virkamieheltä erikseen kiellettäisiin anastaminen tai jonkun erehdyttäminen virkatehtävän suorittamisessa.

Junttilan virkavelvollisuuden suhteen yksinomaan kunnan ja hyvinvointialueen viranhaltijoista annetun lain 17 §:n mukainen yleinen velvollisuus siitä, että viranhaltijan on suoritettava virkasuhteeseen kuuluvat tehtävät asianmukaisesti kattaa sen, ettei virkamies perusteettomasti ota tai ohjaa viraston varoja itselleen tai toiselle.
Virkavelvollisuuksien näkökulmasta käsillä oleva tilanne ei ole mitenkään rinnastettavissa esimerkiksi ratkaisussa KKO:1999:46
käsiteltyyn tilanteeseen, missä virkavelvollisuuden sisältö oli silloin kyseessä olleiden säännösten pohjalta jäänyt epäselväksi

Junttilan virkatehtäviin on kuulunut laskujen asiatarkastus. Junttila on virkaansa hoitaessaan rikkonut omaa virkavelvollisuuttaan, kun hän on
tarkastuksensa jälkeen lähettänyt perusteettomia laskuja eteenpäin laskujen maksettavaksi hyväksymistä varten. Virkavelvollisuuden rikkominen on
tapahtunut hyödyn hankkimiseksi Junttilalle itselleen tai Jorma Kortesojalle. Junttilan menettelyä on pidettävä virka-aseman väärinkäyttönä.

Laskujen maksatusprosessissa asiatarkastajana Junttilan velvollisuutena on ollut sen varmistaminen, että laskun perusteena oleva tavara tai palvelu on saatu (kirjallinen todiste numero numero 2, esitutkintapöytäkirjan s. 3042 ja vastaava sivu myöhempien vuosien kohdalla). Asiatarkastajan roolia on pidettävä maksuprosessissa siinä määrin keskeisenä, että Junttilan on katsottava osallistuneen maksatusta koskeneeseen päätöksentekoon eikä sitä voi pitää pelkästään valmisteluun osallistumisena.

Junttilan virka-aseman väärinkäytössä on tosin kysymys käytännössä samasta menettelystä, mikä on jo luettu hänen syykseen törkeänä petoksena.
Virka-aseman väärinkäyttöä koskevan tunnusmerkistön suojeluobjektina on virkatehtävien asianmukainen hoitaminen. Junttilan menettely ei riittävästi tyhjenny yksinomaan törkeänä petoksena tapahtuneeseen syyksi lukemiseen. Sen vuoksi Junttila on tuomittava myös virka-aseman väärinkäytöstä. Virka-aseman väärinkäytössä Junttilan itselleen ja Jorma Korteosojalle tavoittelema hyöty on ollut suuri. Tavoitellun hyödyn määrä yksinään ja myös yhdessä väärinkäytön pitkän keston kanssa riittävät siihen, että tekoa on myös kokonaisuutena arvostellen pidettävä törkeänä.

Virka-aseman väärinkäyttönä Junttilan syyksi luetaan seuraava menettely:
Junttila on Oulaisissa 1.1.2012-28.2.2021 kaupungin kiinteistöpäällikkönä toimiessaan hankkiakseen itselleen ja Jorma Kortesojalle hyötyä rikkonut
virkatoiminnassa noudatettaviin säännöksiin tai määräyksiin perustuvan virkavelvollisuutensa osallistuessaan päätöksentekoon.
Juntilan virkatehtäviin kaupungin maksatusprosessissa on kuulunut, että hän laskujen tarkastajana varmistaa, että laskun perusteena oleva tavara tai palvelu on saatu. Junttila on tietoisena laskujen perusteettomuudesta tehnyt laskuihin omat asiatarkastusta koskeneet merkintänsä ja toimittanut ne eteenpäin laskujen maksettavaksi hyväksymistä varten. Maksujen hyväksytyksi tulemisen seurauksena Junttila ja Jorma Kortesoja ovat saaneet itselleen hyötynä syytekohdassa 1 todetut 1.300.000 euroa, mikä samalla on tullut kaupungin vahingoksi.

Junttila on menettelyllään tavoitellut itselleen ja Jorma Kortesojalle huomattavan suurta hyötyä ja pyrkinyt aiheuttamaan kaupungille erityisen
tuntuvaa haittaa tai vahinkoa. Tavoitellun hyödyn ja myös rikoksen pitkän kestoajan vuoksi tekoa on myös kokonaisuutena arvostellen pidettävä
törkeänä.

12. Syytteen kohta 5
Syyte keskeisesti perustuu siihen, että Ketosen virkavelvollisuuksiin on kuulunut laskujen hyväksyjänä vastata muun ohella siitä, että maksutosite on
muodollisesti ja asiallisesti oikea. Syytteen mukaan Ketonen on hyväksynyt laskuja ilman tavanmukaisesti käytettäväksi edellytettyjä liiteselvityksiä (esim. tuntikirjanpito).

Käräjäoikeus on perusteluiden otsikon numero 8 alla muun ohessa lausunut, että maksutositteen muodollinen ja asiallinen oikeellisuus on varsin
yleisluontoinen ilmaisu. Käräjäoikeus on näyttöä arvioidessaan päätynyt siihen, ettei näytetyksi ole tullut se syytteessä väitetty, että kaupunki on
yleisesti ja siten myös Jorma Kortesojalta edellyttänyt laskuihin liitteitä. Tämä sellaisenaan riittää siihen, että edelliseen kappaleessa pelkistettynä ilmaistu syyte on jäänyt näyttämättä toteen.

Liitteettöminä toimitettujen laskujen osalta käräjäoikeus kuitenkin toteaa, että laskujen suhteen Junttila on ollut se, joka on tilannut palveluita. Junttila on siis ollut hyvin perillä, mihin rakennuskohteisiin on tarvittu Jorma Kortesojan työntekijöitä.

Laskun hyväksyjänä Ketonen on tiennyt, että Junttila on ollut perillä siitä, mihin kaupungin hankkeisiin on tarvinnut tilata Jorma Kortesojalta saatavaa palvelua. Ketonen on tiennyt, että asiatarkastajan roolissa Junttilan on tullut tarkastaa, että laskun perusteena oleva tavara tai palvelu on saatu. Ketosen hyväksyttäväksi tulleissa laskuissa on ollut työmaihin viitanneita merkintöjä ja niitä koskevaa määrärahaa on aina ollut käytettävissä.

Käräjäoikeus toteaa, että kaupungin maksatusprosessi on nyt kyseessä olevien laskujen kohdalla ollut kaiken kaikkiaan sellainen, että asiatarkastaja on ollut palvelun tilaaja eli sellainen henkilö, joka on tiennyt palvelun saamisesta. Ketonen on laskuja hyväksyessään voinut varsin pitkälti luottaa hänen osuuttaan edeltäneeseen tarkastuksen. Laskuissa on myös ollut viittauksia myös konkreettisiin työkohteisiin.

Ketoselle täysin ennalta-arvaamatonta on ollut, että Jorma Kortesoja ja Junttila ovat erehdyttäneet laskujen hyväksyjänä toiminutta Ketosta.
Kaiken kaikkiaan se, että Ketonen on hyväksynyt liitteettömiä laskuja ei ole ollut hänen virkavelvollisuuksiensa vastaista toimintaa.

Pääkäsittelyssä käytiin esimerkinomaisesti läpi joitakin Jorma Kortesojan kaupungille lähettämiä laskuja. Syyttäjä lausui muun ohessa siitä, että laskut ovat olleet sisäisen tarkastuksen näkökulmasta sellaisia, ettei niiden pohjalta mitenkään ole voinut kontrolloida laskutuksen oikeellisuutta.
Syytteessä oikeudenkäynnin kohteeksi on saatettu Ketosen menettely siinä valossa, että kaupunki oli edellyttänyt laskuihin liiteaineistoa ja kun sellaisia ei ole ollut laskujen liitteinä, Ketonen oli laskuja hyväksyessään rikkonut virkavelvollisuuttaan.

Syytteestä ei ole väitetty, että Ketosen virkavelvollisuuksiin laskun hyväksyjänä on kuulunut vaatia Jorma Kortesojan laskuihin liiteaineistoa.
Oikeudenkäynnin kohteena ei siis ole se, että Ketosen asema kaupungin organisaatiossa on ollut sellainen, että hänen virkavelvollisuuksiinsa on
kuulunut huolehtia aineiston kattavuudesta sisäisiä tarkastuksia silmällä pitäen.Sikäli kun syytteessä on kuitenkin tätä tarkoitettu, syyte on hylättävä
yksilöimättömänä. Kun syyte on hylätty, valtio on velvoitettava korvaamaan Ketosen oikeudenkäyntikulut. Valtion puhevaltaa käyttävä syyttäjä on määrällisesti myöntänyt Ketosen oikeudenkäyntikulujen määrän. Myöntämisen perusteella Ketosen oikeudenkäyntikulut on tuomittu vaaditun mukaisena.

Todistajana kuullun Kaartisen kertomuksella ei ole ollut asian ratkaisemiseen vaikuttavaa merkitystä
13. Rangaistusten määrääminen
Rangaistuksen mittaamisen lähtökohdat
Rangaistuksen määräämisen lähtökohtana on kohdassa 1 Junttilan ja Jorma Kortesojan syyksi luettu törkeä petos. Heidän tavoittelemana hyötynä ja
kaupungille aiheutuneena vahinkona on pidetty 1,3 miljoonaa euroa

Törkeää petosta koskeneessa ratkaisussa KKO:2015:52 (kohta 16) on todettu, että rangaistuskäytännön yhtenäisyyteen pyrittäessä olennaista on verrata kysymyksessä olevaa tekoa muihin samankaltaisiin tekoihin ja ottaa huomioon niissä mitatut rangaistukset. Mainitussa ratkaisussa (kohta 20) on todettu, ettei viime vuosina ole annettu sellaisia rangaistuksen mittaamista ohjaavia ennakkoratkaisuja tai julkaisemattomia ratkaisuja, joista olisi saatavissa suoraan johtoa mittaamisharkintaan silloin kyseessä olleeseen petosasiaan.

Vertailua tehtäessä (mainitun ratkaisun kohta 21) on viitattu veropetos- ja kirjanpitorikosasiassa annetussa ratkaisussa tuomittuun ratkaisuun.
Nyt kyseessä olevan hyödyn määrä on siinä määrin poikkeuksellisen suuri, ettei mittaamista voi perustaa petoksia koskevaan yleiseen
rangaistuskäytäntöön. Käräjäoikeuden tiedossa ei myöskään ole petosta koskevaa julkaistua oikeuskäytäntöä, missä tavoiteltu hyöty ja aiheutunut
vahinko olisi verrattavissa Junttilan ja Jorma Kortesojan tavoittelemaan hyötyyn ja aiheutuneeseen vahinkoon. Eli huomiota voidaan siis kiinnittää
sellaisiin muita rikoksia koskeviin ratkaisuihin, missä rangaistuksen määrääminen on keskeisesti perustunut tavoitellun hyödyn ja aiheutetun
vahingon määrään.

Talousrikoksia koskevassa oikeuskäytännössä on lähdetty siitä, että tavoiteltu hyöty ja aiheutettu vahinko ovat keskeisiä perusteita rikoksen
vahingollisuuden ja vaarallisuuden arvioinnissa (ks. KKO:2013:92, kohta 18 viittauksineen sekä ja siinä viitattu KKO:2011:93 sekä KKO:2013:93).
Käräjäoikeus päätyy siihen, että törkeää petosta koskevan vertailuaineiston puuttuessa vertailussa on perusteltua kiinnittää huomiota törkeää veropetosta koskevaan rangaistuskäytäntöön.

Ratkaisu KKO:2013:92 on koskenut yhteensä 1,2 miljoonan euron verohyödyn hankkimista. Törkeän veropetoksen on katsottu edellyttäneen noin kolmen vuoden rangaistusta (kohta 20). Ratkaisu KKO:2013:93 on koskenut noin 800.000 euron verohyödyn hankkimista. Törkeän veropetoksen on katsottu edellyttäneen vajaan kolmen vuoden rangaistusta (kohta 14).

Junttilan syyksi on luettu myös virkamiesaseman väärinkäyttö. Hänen asemansa kaupungin organisaatiossa laskujen asiatarkastajana on ollut
oleellinen petoksen toteuttamisen kannalta. Rikosten keskinäinen yhteys huomioiden törkeän virka-aseman väärinkäytön merkitys jää suhteellisen
pieneksi Juntilalle tuomittavaa yhteistä vankeusrangaistusta määrättäessä. Petoksella hankituista rahoista Jorma Kortesojan käyttöön, esimerkiksi
tuloverojen maksamista varten, on kiistatta jäänyt huomattavasti enemmän rahaa kuin mitä hän on siirtänyt Junttilalle. Tämä huomioiden hänen
rangaistuksensa voi olla sama kuin Junttilalla, vaikka Juntilla oli syyllistynyt myös virka-aseman väärinkäyttöön.

Junttilan ja Jorma Kortesojan teon vahingollisuutta ja teosta ilmenevää heidän syyllisyyttään, käräjäoikeus päätyy siihen, että niin Junttilan kuin Kortesojan vankeusrangaistuksen pituus on 3 vuotta vankeutta ennen mahdollisten lieventämisperusteiden huomioimista.

Lieventämisperusteiden vaikutus
Lääkärinlausunnosta (kirjallinen todiste numero 15) ilmenee, että Jorma Kortesojalla on sairauksia. Lääkärinlausunnosta ilmenee, että sairaudetedellyttävät jatkotutkimuksia. Käräjäoikeus päätyy siihen, että sairauksia ei voi tässä vaiheessa pitää sellaisina, että ne olisi huomioitava
kohtuullistamisperusteena (rikoslain 6 luku 7 § 1 / 2)

Kun rikosepäily on koskenut huomattavaa rahamäärää ja kun siihen on kytkeytynyt myös Junttilan asema kaupungin virkamiehenä, esimerkiksi asian
saamaa julkisuutta ei voi pitää rikoksesta johtuvana muuna seurauksena (rikoslain 6 luvun 7 § 1 /1). Keskeiseksi asiassa jää se, mikä merkitys Junttilan ja Jorma Kortesojan tunnustamiselle voidaan antaa.

Vastaajat ovat vedonneet lieventämisperusteena tunnustamiseen ja myös syyttäjä on rangaistusta koskevassa kannassaan huomioinut tunnustamisen
lieventävänä seikkana.

Käräjäoikeus toteaa, että Jorma Kortesoja ja Junttila olivat esitutkinnan alkuvaiheissa kiistäneet syyllisyyttään. He ovat muuttaneet suhtautumistaan ja avoimesti kertoneet ylilaskutuksesta. Junttila on esitutkinnassa tunnustanut, että hän oli aina tietoinen, kun Jorma Kortesojan laskuihin oli sisältynyt ylilaskutusta. Eli he ovat koko esitutkinnan ja myös oikeudenkäynnin ajan tunnustaneet syyllisyytensä ylilaskutukseen, mikä on ollut syytteiden nostamisen pohjana.

Ilman tunnustamista esitutkinnassa olisi todennäköisesti ollut hankala saada näyttöä esimerkiksi siitä, että Junttila on tiennyt kaikkien Kortesojan laskujen kohdalla, että ne ovat olleet perusteettomia tai että niihin on sisältynyt perusteetonta laskusta. Erityisesti syytteen kattaminen alkuvuosien aikana

Jorma Kortesojan työntekijöiden tekemän työn määrän selvittäminen kaupungin kohteissa on lähtökohtaisesti ollut sellainen seikka, jota koskevan
näytön hankkiminen on ollut työlästä. Asiaa kokonaisuutena arvioitaessa ei voi päätyä siihen, että asia olisi ollut ilman tunnustamista viranomaisten tiedossa tai että se olisi ollut muutoin kokonaisuudessaan selvitettävissä hallussa jo olleen todisteluaineiston pohjalta. Junttilan ja Jorma Kortesojan tunnustamisia on pidettävä sellaisina, että heille tuomittavia rangaistuksia on lievennettävä rikoslain 6 luvun 6 §n 3 kohdan nojalla.

Arvioitaessa tekijän omaa pyrkimystä edistää rikoksensa selvittämisen merkitystä rangaistukseen mittaamiseen, tilanteet ovat varsin erilaisia.
Esimerkiksi itsensä ilmiantamiselle on voitu antaa suurikin merkitys (ks. KKO:2015:69). Toisaalta se, että rikoksen kiistäminen ei saa lähtökohtaisesti johtaa ankarampaan rangaistukseen kuin jos sen tunnustaa, sellaisenaan johtaa siihen, ettei tunnustamisen rangaistusta alentava konkreettinen vaikutus tavallisesti nouse kovin suureksi.

Pääkäsittelyssä lausutusta ilmeni, että Jorma Kortesoja ja Junttila ovat hakeneet asiassa sovinnollista ratkaisua, mihin ei kuitenkaan ole päästy.
Junttila on tuonut esille, että kuulustelutilanteessa käytiin keskusteluita ja Junttilalle jäi käsitys, että syytteestä neuvoteltaisiin erikseen, mikä kuitenkaan uusien viranomaislinjausten vuoksi ei ollut mahdollista.

Käräjäoikeus toteaa, että oikeudenkäynnissä ei ole missään vaiheessa kiistetty sitä asiaa, että ainakin Junttila olisi halunnut asian käsiteltäväksi
syyteneuvottelumenettelyssä. Sovinnollista ratkaisua on hakenut myös Jorma Kortesoja

Niin kuin ratkaisusta KKO:2018:2 (kohdat 16 ja siinä mainittu lainvalmisteluaineisto ja kohta 25 ) ilmenee, arvioitaessa tekijän
myötävaikutusta rangaistusta lieventävänä seikkana, syyteneuvottelua koskeva lainsäädäntö ja yhdenvertaisuusperiaate voivat olla seikkoja joihin on
kiinnitettävä huomiota rikoslain 6 luvun 6 §:n 3 kohtaa sovellettaessa.

Käräjäoikeus toteaa, että Junttilan ja Jorma Kortesojan tunnustaminen on ajoittunut varhaiseen vaiheeseen ja se on oleellisesti helpottanut asian
selvittämistä esitutkinnassa.

Se ettei asia ole päätynyt syyteneuvottelumenettelyyn, näyttäytyy nyt kyseessä olevassa asiassa johtuneen pitkälti Junttilasta ja Jorma Kortesojasta
riippumattomasta seikasta. Asiassa ei ole ollut kysymys siitäkään, että Jorma Kortesoja ja Junttila olisivat kiinni jäämisen ja tunnustamisen jälkeen jatkaneet vastaavaa menettelyä kuin mistä nyt on ollut kysymys. Nyt kyseessä olevassa tilanteessa Junttilan ja Jorma Kortesojan tunnustamisen merkitystä arvioitaessa on syytä huomioida myös syyteneuvottelua koskeva lainsäädäntö ja
yhdenvertaisuusperiaate.

Rikosoikeudenkäynteihin kuuluu se, että niissä käsitellään sellaisia kysymyksiä, jotka ovat jääneet riitaisiksi. Jorma Kortesojan ja Junttilan
tunnustuksen merkitystä ei siis vähennä se, että käräjäoikeus on perusteluiden otsikoiden numerot 2-8 alla käsitellyt riitaisia asiakysymyksiä, kun asia ei ole päätynyt tunnustamisoikeudenkäyntiin.

Tunnustuksen aikaisen vaiheen ja sen esitutkintaa helpottaneen merkityksen vuoksi ja kun sovintomahdollisuudet ovat estyneet Junttilasta ja Jorma
Kortesojasta riippumattomista syistä, käräjäoikeus päätyy siihen, että heille tuomittavia rangaistuksia on rikoslain 6 luvun 6 §:n 3 kohdan nojalla syytä alentaa 10:llä kuukaudella.

Kun Junttila on tuomittu yli kahdeksi vuodeksi vankeuteen hänet on tuomittava menettämään sotilasarvonsa.

14. Korvausvelvollisuus ja viivästyskorot
Kaupungille petoksesta aiheutuneen vahingon määrä on siis ollut 1.300.000 euroa. Vahinko on ollut seurausta Junttilan ja Jorma Kortesojan yhdessä
tekemästä rikoksesta, mistä aiheutunut vahinko heidän on korvattava. Asiassa on ollut riitaa siitä, mistä ajankohdasta lukien viivästyskorkoa on
maksettava.

Korkolain 8 §:n nojalla tahallisella rikoksella aiheutetun vahingon korvaukselle viivästyskorkoa on maksettava vahingon tapahtumisesta lukien.

Käräjäoikeus toteaa, ettei mahdotonta ole, että vahingollisen seurauksen katsottaisiin kohdistuneen velkojaan eli kaupunkiin vuosittain, niin kuin
kaupunki on vaatinut.

Kaupungin vaatimuksen mukainen vuosittainen vahinko on pohjautunut syytteessä kuvattuihin määriin. Käräjäoikeus on tuomionsa perusteluiden otsikoiden numerot 2-7 alla päätynyt siihen, ettei vahinko ole ollut syytteessä väitetyn mukainen. Kun kunakin vuonna tapahtuneen vahingon määrää ei nyt pysty tarkasti määrittämään, viivästyskoron maksuvelvollisuus on perusteltua määrätä alkamaan 1.3.2021 alkaen.

Selvittelykulut on tuomittu vaatimuksen mukaisena, kun ne on myönnetty

15. Liiketoimintakielto ja vakuustakavarikot
Asiassa on selvää, että Jorma Kortesoja on toiminut yksityisenä elinkeinonharjoittajana. Hänen palveluksessa on ollut syytteen kattamana
ajankohtana työntekijöitä. Hänellä on ollut syytteessä kuvattuna aikana kirjanpitovelvollisuus sellaisena kuin kirjanpitolaki on ollut voimassa hänen
syykseen luetun petosrikoksen aikana.

Hän on siis kuulunut liiketoimintakieltolain 2 §:n tarkoittamaan henkilöpiiriin sekä ennen 15.1.2018 voimaan tullutta lain muutosta (749/2017) kuin sen jälkeen. Jorma Kortesojan syyksi luettua liiketoiminnassa tapahtunutta rikosta ei voi pitää vähäisenä. Jorma Kortesoja on syytä määrätä neljän vuoden liiketoimintakieltoon.

Jorma Kortesoja on pyytänyt, että liiketoimintakielto tulisi voimaan kuukauden kuluttua tuomion antamisesta, jotta hän ehtii viedä loppuun
liiketoiminnan lopettamisen. Käräjäoikeus pitää Jorma Kortesojan esittämää perustetta sellaisena, että asiassa on syytä määrätä liiketoimintakielto voimaan kuukauden kuluttua.

Oulun käräjäoikeus on 18.5.2021 tekemällään päätöksellä (PK 21/1607) määrännyt Jorma Kortesojan omaisuutta vakuustakavarikkoon 1.559.492,10
euroa vastaavan määrän. Saman määräinen vakuustakavarikko on määrätty Junttilan kohdalla Oulun käräjäoikeuden 17.6.2021 tekemällä päätöksellä (PK 21/2032). Syytteen nostamisen määräaikaa on pidennetty 14.9.2021 tehdyillä päätöksillä niin, että määräaika on päättynyt 18.1.2022. Syyte on nostettu 4.1.2022.

Kun syyte on nostettu määräajassa ja kun Junttila ja Kortesoja on tuomittu korvaamaan kaupungille muun ohessa 1.300.000 euroa korkoineen,
vakuustakavarikot on syytä pitää voimassa 1.500.000 euron määräisinä korvausten maksamisen vakuudeksi.

16. Oikeudenkäynnin kustannukset
Syyttäjällä ei ole ollut huomautettavaa Junttilan ja Jorma Kortesojan puolustajien laskuista ilmenevään ajankäyttöön. Asian merkitykseen ja
laajuuteen nähden myös käräjäoikeus pitää laskuista ilmenevää ajankäyttöä asianmukaisena.

Kortesojan puolustajan palkkio jää valtion vahingoksi, kun hän olisi ollut oikeutettu myös oikeusapuun korvausvelvollisuudetta.

Junttila ja Kortesoja ovat riitauttaneet kaupungin vaatimien oikeudenkäyntikulujen määrän.

Käräjäoikeus toteaa, että asia ei ole ollut tavanomainen rikosasia. Oikeudenkäyntiä edeltävissä vaiheissa kaupungille on aiheutunut suurimääräis
et selvittelykustannukset. Tämän sellaisenaan on täytynyt vähentää oikeudenkäyntiavustajalta valmistelutoimien vaatimaa ajankäyttöä. Kysymys
on kuitenkin ollut myös kaupungille merkittävästä oikeudenkäynnistä.

Asianomistajan oikeudenkäyntikululaskussa on pääkäsittelyn ohella laskutettu runsaat 48 tuntia. Vastaaviin vaiheisiin on puolustajilta kulunut 81 ja noin 61 tuntia. Ajankäytön erot huomioiden asianomistajan vaatimia kuluja on pidettävä asianmukaisina lukuun ottamatta jälkitoimien tavanomaista
suurempana varattua määrää eli liiallisena on pidettävä 2 tunnin ajankäyttöä. Oikeudenkäyntikuina hyväksytään vaaditun määrän asemesta 15.750,48 euroa.

Syyttäjän nimeämä todistelu syytekohdassa 1 on koskenut petoksella aiheutetun vahingon määrää eli ne ovat koskeneet paitsi sekä Jorma
Kortesojan että Junttilan petosrikoksen selvittämistä. Kohtuullista ei ole, että yksistään Jorma Kortesoja velvoitetaan korvaamaan syyttäjän nimeämästä todistelusta syytekohdassa 1 aiheutuneita kustannuksia, kuten asiassa on vaadittu. Sen vuoksi henkilötodistelukustannukset saavat jäädä valtion vahingoksi.

Vastaa Viestiin