Helsinki Ullanlinna - psykiatri syytteessä vaimonsa murhasta 12/2022

[Birmakissa]

En ymmärrä näitä Vicin asianajaja kommentteja. Syyttäjä ajaa uhrin asiaa. Syytetyllä on asianajaja. Eli Vicin perhe ei ymmärtääkseni palkkaa ketään ei suomalaisista ei ruotsalaista asianajajaa vaan syyttäjä ajaa asiaa.
Jossain muussa esim perhoikeudenkäynnissä kummallakin on oma asianajaja. Mutta kun on syyttäjä syyttänyt taposta, ei ole asianomistajalla asianajajaa erikseen.

Rikosasiassa sjä voi esittää heidän puolestaan vahingonkorvausvaatimuksen vastaajalle, on tilanteita, joissa sjä ei kuitenkaan aja korvausvaatimusta, jos se on ilmeisen perusteeton tai jos sen esittämisestä aiheutuisi olennaista haittaa syytteen ajamiselle. Tässä tuskinpa sellaista tilannetta muodostuu. Jos sjä kieltäytyy korvausvaatimuksen esittämisestä, voivat he ajaa vaatimuksensa tuomioistuimessa itse tai antaa valitsemansa oikeudenkäyntiasiamiehen esimerkiksi aa:n tehtäväksi. Rikosasiassa voidaan mennä sjän matkassa, kuten totesit, mutta usein koetaan, että oma aa on vihkiytyneempi asiaan omasta näkökulmasta. Itse tällaisessa asiassa valitsisin oman aa:n ajamaan asiaa / etua.

Täällä on juridianom väläytelly että Vicin omaisten asianajaja ajaa murhatuomiota ellei syyttäjä sitä tee. Korvaukset on ihan eri juttu kun murhasta syyttäminen.

En ihan ymmärrä alkuperäistä kysymystäsi / ihmettelyäsi.

[Nauravanakki]

Rikosasiassa sjä voi esittää heidän puolestaan vahingonkorvausvaatimuksen vastaajalle, on tilanteita, joissa sjä ei kuitenkaan aja korvausvaatimusta, jos se on ilmeisen perusteeton tai jos sen esittämisestä aiheutuisi olennaista haittaa syytteen ajamiselle. Tässä tuskinpa sellaista tilannetta muodostuu. Jos sjä kieltäytyy korvausvaatimuksen esittämisestä, voivat he ajaa vaatimuksensa tuomioistuimessa itse tai antaa valitsemansa oikeudenkäyntiasiamiehen esimerkiksi aa:n tehtäväksi. Rikosasiassa voidaan mennä sjän matkassa, kuten totesit, mutta usein koetaan, että oma aa on vihkiytyneempi asiaan omasta näkökulmasta. Itse tällaisessa asiassa valitsisin oman aa:n ajamaan asiaa / etua.

Täällä on juridianom väläytelly että Vicin omaisten asianajaja ajaa murhatuomiota ellei syyttäjä sitä tee. Korvaukset on ihan eri juttu kun murhasta syyttäminen.

En ihan ymmärrä alkuperäistä kysymystäsi / ihmettelyäsi.

Eli alla ote juridianom kommentista. Eli minun mielestä asianajaja ei aja murhaa vaikka syyttäjä siitä luopuu. Asianomainen ei voi palkata asianajajaa ajamaan murhaa. Sen tekee syyttäjä jos tekee. Korvaukset on ihan eri asia.

Quote
"Helpompi on vyöryttää epäilyksen taakkaa sivuten sukellusvolvoa henkilötodisteluin Ullisprosessissa.
Mahdollista on että esitutkinta-aineiston haltuun saatuaan Vicin omaisten asianajaja ajaa tuomiota murhasta, vaikka syyttäjä päätyisi mihin hyvänsä.
Etenkin silloin osoittaakseen suunnitelmallisuuden ja vakaan harkinnan saatettaisiin vedota sukellusvolvoon eli että pyrkimys kalmoon on ollut jo hääkellojen lyödessä."

[Miss Holmes #1]

Pyydän rautalangasta vääntöä.

Pystyykö avauksen perusteella näyttämään toteen esim uhrin saaneen ensimmäiset vammat 15.12. klo 22.00-24.00. ja kuolleen 16.12. klo 03.00-05.00 välillä?

Kuinka tarkkaan kuolinajan pystyy määrittämään?
Kuinka tarkkaan pystyy määrittämään näkyvien väkivallan merkkien syntyajankohdan?

Selvää kaiketi on, että kuoleman jälkeiset vammat pystytään erottamaan ennen kuolemaa syntyneistä, mutta kuinka tarkkaan?

Kuinka tarkkaan pystytään kellottamaan hetkestä 1 aina loppuun asti?
Ja onko nuo sitten arvioita vai kylmää faktaa?
Pystyykö puolustus kaatamaan höpöselityksillä ruumiinavauksen tulokset?

Mä nyt lainaan itseäni, koska olen aika varma, että täällä joku osaa kertoa.
Kiitos tuosta mitä CM vastasi, mutta luulisin eron olevan kohtalaisen suuri, jos tutkitaan luonnollista kuolemaa vs murhaa.
En tiedä, kuvittelen.

[Oppenheimer]

↑
Oikeuslääketieteellinen ruumiinavaus on kattavampi kuin ns. tavallinen ruumiinavaus. Vainajasta otetaan mm. erilaisia näytteitä, joita tavallisessa ruumiinavauksessa ei oteta. Mitä niistä sitten pystyy päättelemään, on toinen asia.

Lainaustorni korvattu nuoliviittauksella
-NILS-

[Birmakissa]

Eli minun mielestä asianajaja ei aja murhaa vaikka syyttäjä siitä luopuu. Asianomainen ei voi palkata asianajajaa ajamaan murhaa. Sen tekee syyttäjä jos tekee. Korvaukset on ihan eri asia.

Kiitos kun selvensit mitä tarkoitit. Nyt ymmärrän mitä tarkoitit:
"Eli minun mielestä asianajaja ei aja murhaa vaikka syyttäjä siitä luopuu. Asianomainen ei voi palkata asianajajaa ajamaan murhaa. Sen tekee syyttäjä jos tekee. Korvaukset on ihan eri asia."v

Omassani kommentoin kahta eri asiaa korvauksia ja syyttäjän perässä menoa (rikosasia), vähän huonosti kirjoitin sen.

En muiden tulkintoja tai kirjoitteluja ollut vailla. Tuo riittää miten selvensit - kiitos ☺

Sekavat lainaukset yritetty saada selkeämmäksi
-NILS-

[Criminal Minds]

Pyydän rautalangasta vääntöä.

Pystyykö avauksen perusteella näyttämään toteen esim uhrin saaneen ensimmäiset vammat 15.12. klo 22.00-24.00. ja kuolleen 16.12. klo 03.00-05.00 välillä?

Kuinka tarkkaan kuolinajan pystyy määrittämään?
Kuinka tarkkaan pystyy määrittämään näkyvien väkivallan merkkien syntyajankohdan?

Selvää kaiketi on, että kuoleman jälkeiset vammat pystytään erottamaan ennen kuolemaa syntyneistä, mutta kuinka tarkkaan?

Kuinka tarkkaan pystytään kellottamaan hetkestä 1 aina loppuun asti?
Ja onko nuo sitten arvioita vai kylmää faktaa?
Pystyykö puolustus kaatamaan höpöselityksillä ruumiinavauksen tulokset?

Kiitos tuosta mitä CM vastasi, mutta luulisin eron olevan kohtalaisen suuri, jos tutkitaan luonnollista kuolemaa vs murhaa.

Oikeuslääketieteellinen ruumiinavaus on kattavampi kuin ns. tavallinen ruumiinavaus. Vainajasta otetaan mm. erilaisia näytteitä, joita tavallisessa ruumiinavauksessa ei oteta. Mitä niistä sitten pystyy päättelemään, on toinen asia.

Muistaakseni kyseessä oli oikeuslääketieteellinen ruumiinavaus. Vainajalla ei ollut mitään perussairauksia ja oli iältään vasta varhaisessa keski-iässä. Mitään rikokseen viittaavaa ei ollut.

[Miss Holmes #1]

Mä olen katsonut liikaa kaiken maailman poliisisarjoja, mutta olen jäänyt käsitykseen, että suht’tuoreesta kropsusta pystyy saamaan paljonkin infoa tapahtumista.
Pitänee illalla keskittyä aiheeseen. Jos löydän jotain viisasta, jaan sen toki kanssanne

[Doris Watson]

Pyydän rautalangasta vääntöä.

Pystyykö avauksen perusteella näyttämään toteen esim uhrin saaneen ensimmäiset vammat 15.12. klo 22.00-24.00. ja kuolleen 16.12. klo 03.00-05.00 välillä?

Kuinka tarkkaan kuolinajan pystyy määrittämään?
Kuinka tarkkaan pystyy määrittämään näkyvien väkivallan merkkien syntyajankohdan?

Selvää kaiketi on, että kuoleman jälkeiset vammat pystytään erottamaan ennen kuolemaa syntyneistä, mutta kuinka tarkkaan?

Kuinka tarkkaan pystytään kellottamaan hetkestä 1 aina loppuun asti?
Ja onko nuo sitten arvioita vai kylmää faktaa?
Pystyykö puolustus kaatamaan höpöselityksillä ruumiinavauksen tulokset?

Olisi mielenkiintoista jos täällä kommentoisi patologi tai edes kyseisestä erikoisalasta tarkemmin tietävä. Jäi mieleen jostain lehtijutusta että selvitellään teon kestoa, tietenkin. Onko muutakin asiaa valaisevaa löydettävissä kuin R:n kertomus, jota kenties syytä epäillä. Jos esim teko oli kuristaminen niin voiko verikaasu- analyysistä tai muista veriarvoista päätellä teon kestoa että kauanko jollain tasolla hengitellyt ennenkuin lopullinen hengenlähtö tullut?

[Juridianom]

Asianomistajilla, ei kuitenkaa kaikilla asianosailla on toissijainen syyteoikeus ja tämä koskee myös rikosnimikettä, eli Vicin omaiset, jotka tulevat jälkeensä asianomistajan sijaan voivat nostaa ja ajaa itse tai asianajajansa toimesta "vuosia suunniteltua kidutusmurhaa" vaikka syyttäjä päätyisi nostamaan syytteen perusmuotoisesta kuolemantuottamuksesta taikka jättäisi koko syytteen nostamatta.
Asianomistajalla siis on siis harkintansa mukaan itse oikeus nostaa syyte rikoksesta tuomioistuimen käsiteltäväksi ja ajaa tällöin asiaa tällöin siis omalla (kulu)vastuullaan.

Vaikka syyttäjä syyttäisi murhasta, on omaisilla mahdollisuus antaa vahingonkorvausvaatimuksensa syyttäjän ajettaviksi, jos se käy haitatta päinsä eivätkä ne ole ilmeisen perusteettomia taikka erottaa vaatimukset rikosasiasta ja ajaa riita-asian käsittelyjärjestyksessä vahingonkorvaukset omana juttunaan esimerkiksi rikostuomion saatua lainvoiman.

Väläytin vain mahdollisuuden että Vicin omaiset ajaisi murhasta ja syyttäjä taposta, mutta esitutkinta-aineisto viime kädessä ratkaisee mihin päätyvät tahoillaan.

[Birmakissa]

Asianomistajilla, ei kuitenkaa kaikilla asianosailla on toissijainen syyteoikeus ja tämä koskee myös rikosnimikettä, eli Vicin omaiset, jotka tulevat jälkeensä asianomistajan sijaan voivat nostaa ja ajaa itse tai asianajajansa toimesta "vuosia suunniteltua kidutusmurhaa" vaikka syyttäjä päätyisi nostamaan syytteen perusmuotoisesta kuolemantuottamuksesta taikka jättäisi koko syytteen nostamatta.
Asianomistajalla siis on siis harkintansa mukaan itse oikeus nostaa syyte rikoksesta tuomioistuimen käsiteltäväksi ja ajaa tällöin asiaa tällöin siis omalla (kulu)vastuullaan.

Vaikka syyttäjä syyttäisi murhasta, on omaisilla mahdollisuus antaa vahingonkorvausvaatimuksensa syyttäjän ajettaviksi, jos se käy haitatta päinsä eivätkä ne ole ilmeisen perusteettomia taikka erottaa vaatimukset rikosasiasta ja ajaa riita-asian käsittelyjärjestyksessä vahingonkorvaukset omana juttunaan esimerkiksi rikostuomion saatua lainvoiman.

Väläytin vain mahdollisuuden että Vicin omaiset ajaisi murhasta ja syyttäjä taposta, mutta esitutkinta-aineisto viime kädessä ratkaisee mihin päätyvät tahoillaan.

Tässä ketjun tapauksessa en osta mahdollisuutta sjän ajaessa tappoa uhrin omaisten ajaessa murhaa vaihtoehtoa. Lakia tulkitessaan voi aina pyöritellä asioita abstraktilla tasolla. Nimeätkö tietyn rikoscasen esimerkkinä missä näin toimittu? Sjän vie tappona ja uhrin omaiset murhana?

[Juridianom]

Asianomistajilla, ei kuitenkaa kaikilla asianosailla on toissijainen syyteoikeus ja tämä koskee myös rikosnimikettä, eli Vicin omaiset, jotka tulevat jälkeensä asianomistajan sijaan voivat nostaa ja ajaa itse tai asianajajansa toimesta "vuosia suunniteltua kidutusmurhaa" vaikka syyttäjä päätyisi nostamaan syytteen perusmuotoisesta kuolemantuottamuksesta taikka jättäisi koko syytteen nostamatta.
Asianomistajalla siis on siis harkintansa mukaan itse oikeus nostaa syyte rikoksesta tuomioistuimen käsiteltäväksi ja ajaa tällöin asiaa tällöin siis omalla (kulu)vastuullaan.

Vaikka syyttäjä syyttäisi murhasta, on omaisilla mahdollisuus antaa vahingonkorvausvaatimuksensa syyttäjän ajettaviksi, jos se käy haitatta päinsä eivätkä ne ole ilmeisen perusteettomia taikka erottaa vaatimukset rikosasiasta ja ajaa riita-asian käsittelyjärjestyksessä vahingonkorvaukset omana juttunaan esimerkiksi rikostuomion saatua lainvoiman.

Väläytin vain mahdollisuuden että Vicin omaiset ajaisi murhasta ja syyttäjä taposta, mutta esitutkinta-aineisto viime kädessä ratkaisee mihin päätyvät tahoillaan.

Tässä ketjun tapauksessa en osta mahdollisuutta sjän ajaessa tappoa uhrin omaisten ajaessa murhaa vaihtoehtoa. Lakia tulkitessaan voi aina pyöritellä asioita abstraktilla tasolla. Nimeätkö tietyn rikoscasen esimerkkinä missä näin toimittu? Sjän vie tappona ja uhrin omaiset murhana?

Mahdollisuutta siihen ei voi poissulkea. Kyse ei ole myöskään abstraktista laintulkinnasta, vaan laintulkinta on tämän suhteen yksiselitteistä, vakiintunutta ja lain sanamuodon mukaista.

Oma vaillinainen mielipiteeni on että taloudellisesti riippumattomattomassa asemassa olevat rintaperilliset toimivat näin tavanomaistakin tapausta suuremmalla todennäköisyydellä, sillä intressit tahallisen henkirikostuomion saamisen ja sen pysyvyyden eli lainvoimaiseksi saattamisen suhteen ovat sekä taloudelliset (RT:llä ei sijaa jäämistöön tai henkivakuutuskorvaukseen) että oikeudelliset, jotta rikosvastuu toteutuu täysimääräisesti, että inhimilliset eli että äitinsä hengenriistäjä istuu mahdollisimman pitkään. Vielä kun omaisilla on pätäkkää, on AA:nsa mahdollista perehtyä tapaukseen tunteja laskematta ja murhasyyte ei jää vain väitteen varaan. Toiseksi RT:llä on pätäkkää, mikä ei ole rikosasian vastaajan kohdalla itsestäänselvyys, eli mikäli syyte menestyy vastaa RT pääsääntöisesti myös puolustuksen kuluista.

Nimeän pyynnöstäsi tapauksen, tosin toin tämän ketjuun jo kertaalleen.

Nainen menehtyi ampumavammaan Pietarsaaressa – oikeus tuomitsi miehen törkeästä kuolemantuottamuksesta

https://www.is.fi/kotimaa/art-2000008301121.html

[Miss Holmes #1]

^ Juuri tuota olen miettinyt minäkin. Omaisilla taloudelliset mahdollisuudet tehdä kaikkensa, jotta syytetty saa maksimirangaistuksen.
Itse en jättäisi syyttäjän varaan.

[Birmakissa]

Miten epäillyn kuulemisen osalta tilanne muuttuisi, jos sjä ja tj päätyisivät esitutkinnan ollessa kesken muuttamaan rikosnimikkeen murhaksi. Eikö silloin kuulla uudelleen ja näyttöä / perusteet tulee kertoa epäillylle tässä vaiheessa?

Voidaanko olla tilanteessa, että esitutkinta jatkuu tappo-nimikkeellä ja sjä kuitenkin syyteharkinnan aikana päätyisi nostamaan murhana (ensisijainen) syytteen pääteon osalta?

Lisätutkintaa själtä voi esim uhrin omaiset vielä pyytää tutustuttuaan esitutkintamateriaaliin syyteharkinnan aikaan vai täytyykö se pyyntö tulla lisätutkintaan viimeistään poliisille omaisten toimesta loppulausunnon fataljilla myötä/ennen? Lisätutkintaa, jos heidän mielestään jotakin olennaista / nimettyä asiaa jätetty tutkimatta.

[Väkivaltaa paennut]

Pyydän rautalangasta vääntöä.

Pystyykö avauksen perusteella näyttämään toteen esim uhrin saaneen ensimmäiset vammat 15.12. klo 22.00-24.00. ja kuolleen 16.12. klo 03.00-05.00 välillä?

Kuinka tarkkaan kuolinajan pystyy määrittämään?
Kuinka tarkkaan pystyy määrittämään näkyvien väkivallan merkkien syntyajankohdan?

Selvää kaiketi on, että kuoleman jälkeiset vammat pystytään erottamaan ennen kuolemaa syntyneistä, mutta kuinka tarkkaan?

Kuinka tarkkaan pystytään kellottamaan hetkestä 1 aina loppuun asti?
Ja onko nuo sitten arvioita vai kylmää faktaa?
Pystyykö puolustus kaatamaan höpöselityksillä ruumiinavauksen tulokset?

Mä nyt lainaan itseäni, koska olen aika varma, että täällä joku osaa kertoa.
Kiitos tuosta mitä CM vastasi, mutta luulisin eron olevan kohtalaisen suuri, jos tutkitaan luonnollista kuolemaa vs murhaa.
En tiedä, kuvittelen.

Huolellinen artikkeli oileuslääketieteellisen patologian haasteista. Valitsin kaksi mielestäni varsin keskeistä lainausta.

Li N, Du Q, Bai R, Sun J (2020) Vitality and wound-age estimation in forensic pathology: review and future prospects. Forensic Sci Res 5(1):15–24

"Wound-age estimation has been a focus of research in recent decades. Determining wound age, particularly at the early stages, largely depends on the experience of the pathologist."

"Estimating the time of wounding is thus affected by individual variation, degree of damage, postmortem interval, and the storage conditions of the sample. Mathematical modelling has contributed to analyses of other complex systems (e.g. weather, the economy) and thus may also be applicable to determining wound age in the forensic setting."

https://www.ncbi.nlm.nih.gov/pmc/articles/PMC7241561/

[padlock]

Pyydän rautalangasta vääntöä.

Pystyykö avauksen perusteella näyttämään toteen esim uhrin saaneen ensimmäiset vammat 15.12. klo 22.00-24.00. ja kuolleen 16.12. klo 03.00-05.00 välillä?

Kuinka tarkkaan kuolinajan pystyy määrittämään?
Kuinka tarkkaan pystyy määrittämään näkyvien väkivallan merkkien syntyajankohdan?

Selvää kaiketi on, että kuoleman jälkeiset vammat pystytään erottamaan ennen kuolemaa syntyneistä, mutta kuinka tarkkaan?

Kuinka tarkkaan pystytään kellottamaan hetkestä 1 aina loppuun asti?
Ja onko nuo sitten arvioita vai kylmää faktaa?
Pystyykö puolustus kaatamaan höpöselityksillä ruumiinavauksen tulokset?

Pystyy hyvinkin tarkkaan. Vauriot alkavat korjaantua hyvinkin nopeasti, ja sen perusteella voidaan laskea kuinka kauan ennen kuolemaa ne tapahtuivat.