Vapaaehtoisia sukeltajia ilmoittautuu M/S Mysteryn tekijöille – kokenut murhatutkija pitää Airiston ruumisetsintöjä suuritöisinä
Mahdolliset sukellukset kiinnostavat siinä määrin, että julkinen paine niiden toteuttamiseen kasvaa. Toimittaja Riku Rantala työryhmineen on ehdottanut viranomaisille merenpohjan tutkimista.
Turun hovioikeus käsittelee parhaillaan lakimies
Ilpo Härmäläisen henkirikostapausta. Käräjäoikeudessa niin kutsuttu mainosmies tuomittiin murhasta sen jälkeen, kun vuosikymmeniä kateissa ollut uhri löydettiin merenpohjasta.
Keskusrikospoliisi harkitsee nyt tutkivansa Airistolla paikat, jotka kartoitettiin viranomaistyönä Härmäläisen jutun yhteydessä. Kaikkia lupaaviksi todettuja merenpohjan kohteita ei silloin tarkastettu.
Suositun M/S Mystery -podcastin toimittaja
Riku Rantala työryhmineen toivoo hankkeen toteutuvan.
– Meille on nimittäin jo tullut vapaaehtoisia, halukkaita sukeltamaan lähtijöitä. Voimme tarvittaessa avustaa viranomaisia.
Merenpohjan perusteellinen tutkiminen nostettiin esille M/S Mystery -podcastin jaksossa Itämeren salainen hauta? Siinä sukelluksia puolsi Härmäläisen tapauksen avannut rikostutkija
Aki Lahtinen.
Ruotsinlaivoilta katoaa aika ajoin ihmisiä, joista monet jäävät löytymättä. Toimittaja Riku Rantala ymmärtää, ettei viranomaisilla tavallisesti ole resursseja kartoittaa merenpohjaa kadonneiden löytämiseksi.
Murhaepäily oli eri asia.
Rantala kuitenkin huomauttaa, että kadonneiden löytyminen on erittäin tärkeää omaisille.
– Jos siellä kymmeniä mahdollisia kohteita on, niin olisihan ihme, jos ei löytyisi joku näistä kymmenistä kadonneista.
Viime vuonna puolen tusinaa sukellusta riitti siihen, että löydettiin henkirikoksen uhri ja toinenkin, vielä kauemminkin meressä maannut vainaja.
Ex-poliisi: ”Kaipa heillä on syynsä”
Eläkkeellä oleva poliisi, kirjailija
Juha Rautaheimo on seurannut uutisia Airiston etsintäsuunnitelmista hieman epäileväisin mielin. Rautaheimo on pitkäaikainen Helsingin väkivaltayksikön johtaja.
– Kaipa heillä siihen syynsä on, että tällaisia etsintöjä järjestetään. Kuulostaa kovin isotöiseltä, Rautaheimo aloittaa.
– Mielestäni pitää olla myös syytä epäillä, näyttöä siitä, että sieltä nyt oikeasti on jotain löydettävissä.
Rautaheimo arvelee, että poliisi etsii kadonneita henkilöitä, joiden on syytä epäillä löytyvän nimenomaan Airistolta. Henkirikostutkintaa ei aloiteta etsimällä ensin uhreja.
– Jokaikinen henkirikos on täysin uniikki tapauksensa. Henkirikostutkinta lähtee liikkeelle aivan muusta kuin siitä, että lähdetään summamutikassa kaivelemaan jotain paikkoja ja etsimään.
Vääriä vainajia ei ole
Toisinaan vainajia löytyy merialueilta sattumalta. Löytäjä voi olla jopa tavallinen saaristossa liikkuva kansalainen.
Kokenut rikostutkija Juha Rautaheimo kertoo uralleen sattuneesta tapauksesta, jossa etsittiin Helsingissä joulun seutuvilla kadonnutta miestä.
– Kuinka ollakaan, Töölönlahdesta tarttui meidän naaraan ihan eri vainaja, joka oli kadonnut jo aikaisemmin. Eli tavallaan löydettiin vainaja, mutta väärä vainaja.
Etsityn miehen ruumis löytyi merestä seuraavana keväänä. Kumpaankaan tapaukseen ei liittynyt rikosta.
Rautaheimo painottaa, että kadonneen henkilön löytyminen on omaisille aina tärkeintä, löytyipä tämä elävänä tai kuolleena.
Näin ajateltuna vääriä vainajia ei ole.
