Tuhansien henkilöiden tietoja on urkittu HUSissa – KRP:n tutkima tapaus on paljastunut oletettua suuremmaksi
Keskusrikospoliisin tutkinnanjohtajan mukaan teon motiivi on edelleen epäselvä.
HUS-yhtymän työntekijän epäilty vakava tietoturvaloukkaus on paljastunut oletettua suuremmaksi. HUS-yhtymä vastaa Uudenmaan erikoissairaanhoidosta.
Tutkinnanjohtaja Tiia Grönberg keskusrikospoliisista kertoo, että urkinta on kohdistunut muutamaan tuhanteen henkilöön
– Määrä on kasvanut tutkinnan edetessä. Kokonaisarvio on useita tuhansia.
Tapauksen laajuuden vuoksi kaikkiin tietoturvaloukkauksen kohteeksi joutuneisiin ei ole vielä ehditty ottaa yhteyttä, Grönberg kertoo.
Keskusrikospoliisi tutkii tapausta, koska tietoturvaloukkauksen kohteeksi joutuneita asianomistajia on ympäri Suomen.
Motiiviksi epäilty on kertonut uteliaisuuden.
– Tähän mennessä tutkinnassa ei ole ilmennyt, että tietoja olisi käytetty väärin, Grönberg toteaa.
Rikosta tutkitaan edelleen tietosuojarikoksena. Epäiltyä on kuulusteltu ja kuulustellaan lisää, mutta hän ei ole ollut pakkokeinojen kohteena, esimerkiksi pidätettynä.
Tutkinnanjohtajan mukaan tutkinta jatkuu vielä pitkälle alkuvuoteen.
Tietoja urkittiin useita vuosia
HUS tiedotti tapahtuneesta huhtikuussa. Tapaukset ajoittuvat noin 3,5 vuoden ajanjaksolle kyseisen työntekijän työssäoloaikaan lokakuun 2019 ja maaliskuun 2023 välille.
Luvaton katselu on kohdistunut HUSissa hoidossa olleisiin ja henkilökuntaan, mutta myös henkilöihin, joilla ei ole mitään yhteyttä HUSiin.
Asiakaslaskutusta hoitanut epäilty reskontranhoitaja haki perusteettomasti väestötietojärjestelmästä henkilöiden perus- ja perhetietoja sekä HUSin potilastietojärjestelmistä henkilötietoja ja tietoja käynneistä HUSissa.
Epäilyllä ei ole ollut pääsyä potilaskertomuksiin, tutkimustuloksiin tai hoitotietoihin.
Epäilty työntekijä ei ole enää HUSin palveluksessa. Hänen työsuhteensa purettiin välittömästi asian tultua ilmi.
HUS teki tapauksesta tutkintapyynnön poliisille ja on ollut yhteydessä kirjeitse osaan luvattoman tietojenkatselun kohteeksi joutuneista asianomistajista.
Jokainen asianomistaja voi tehdä rikosilmoituksen, jolloin heillä on oikeus vaatia rangaistusta ja korvauksia.
– Joka tapauksessa syyttäjä vie tämän asian eteenpäin, mutta jokaiselta henkilöltä kysytään, haluaako hän tehdä rikosilmoituksen omassa asiassaan, tutkinnanjohtaja Grönberg toteaa.
https://yle.fi/a/74-20065327