Palotarkastustoiminnassa on ollut runsain mitoin toivomisen varaa eikä yrittäjälläkään näyttäisi olleen intressiä asiaintilasta muistuttaa.
https://yle.fi/a/74-20076199
Pelastuslaitos laiminlöi palaneen hostellin palotarkastukset – kaksi kuoli palossa, kolmatta etsitään
Äkäslompolossa palanut hostellirakennus on todennäköisesti jäänyt kokonaan tarkastamatta vuosien ajan. Valvontasuunnitelman mukaan kohteiden valvontaväli on puolesta vuodesta viiteen vuoteen.
Armi Auvinen 23.2.2024
Lapin pelastuslaitokselta ei ole löytynyt palotarkastuspöytäkirjoja palaneesta Silver Fox -hostellista viimeisen kymmenen vuoden ajalta. Rakennuksen olisi lain mukaan pitänyt olla säännöllisen määräaikaisen valvonnan piirissä pelastuslaitoksella, mutta puuttuvien asiakirjojen perusteella se on todennäköisesti jäänyt valvontakierron ulkopuolelle.
Lapin pelastuslaitos tiedotti asiasta itse perjantaina.
Äkäslompolossa sijaitseva hostelli paloi maan tasalla viime viikolla. Palossa menehtyi kaksi henkilöä. Yksi tiettävästi rakennuksessa ollut henkilö on edelleen kateissa ja hänen epäillään menehtyneen myös palossa. Yhteensä 31 henkilöä pelastautui itse palosta.
Pelastuslain mukaan majoituskohteiden turvallisuus on aina kohteen omistajan ja haltijan sekä toiminnanharjoittajan vastuulla. Kohteen omistaa Suomen Latu.
Majoituskohteiden turvallisuutta pitäisi lain mukaan valvoa tarkastuskäynneillä ja asiakirjavalvonnalla. Lapissa majoituskohteiden turvallisuuden valvonta kuuluu Lapin pelastuslaitokselle. Kohteiden valvontaväli on puolesta vuodesta viiteen vuoteen. Tarkastuskäyntien valvontapöytäkirjojen säilytysaika on kymmenen vuotta.
Liikaa valvontakohteita, liian vähän tarkastajia
Lapin pelastuslaitoksen riskienhallintapäällikön Timo Rantalan mukaan pelastuslaitokselle kertyi 2010-luvulla aliresursoinnin myötä valvontavelkaa.
Valvontavelka tarkoittaa käytännössä, että valvontatoiminta on ollut puutteellista. Rantalan mukaan pahimpina vuosina valvontatavoitteista on jääty noin 30 prosenttia, toisin sanoen valvontakohteista noin kolmannes on voinut jäädä tarkastamatta.
Rantalan mukaan kohteita on jäänyt valvomatta muun muassa koska matkailun kasvun myötä valvottavien kohteiden määrä on lisääntynyt. Tällä hetkellä Lapin pelastuslaitoksella on määräaikaisvalvonnan piirissä noin 4000 kohdetta. Puutteiden takia pelastuslaitos palkkasi 12 uutta palotarkastajaa vuosina 2021–2022.
– Nykyisillä resursseilla arvioimme, että valvontavelka saadaan poistettua kokonaisuudessaan tämän vuosikymmenen loppuun mennessä, Rantala sanoo.
Laki ei tarkalleen ottaen määrittele, kuinka usein erilaiset kohteet tulisi tarkistaa. Laki kuitenkin vaatii pelastuslaitosta laatimaan vuosittain valvontasuunnitelman. Suunnitelman mukaiset valvontakohteet jaetaan vuosittain vastuupalotarkastajille ja he aikatauluttavat kohteet tulevalle vuodelle.
– Oma tavoitteemme on ollut, että majoituskohteet tarkastetaan puolen vuoden tai maksimissaan viiden vuoden välein, Rantala sanoo.
Entä olisiko ollut rakennuksen omistajan tai yrittäjän vastuulla huomata, ettei majoitusliikkeessä ole vuosikausiin tehty palotarkastusta?
– Sitä en lähde kommentoimaan, ja siihen en pysty vastaamaan, Rantala sanoo.
Onnettomuustutkintakeskus tiedotti perjantaina, ettei yksikään haastatelluista paikalla olleista kuullut palovaroittimia. Se ei silti täysin sulje pois sitä, etteivätkö ne olisi toimineet.
Ylen haastatteleman Suomen Ladun toiminnanjohtajan Eki Karlssonin mukaan kohteessa oli palovaroittimia, mutta niiden toimivuuteen tai kohteen paloturvallisuuteen hän ei ota kantaa.
Yle yritti tavoitella perjantaina 23.2. Eki Karlssonia sekä hostelliyrittäjä Pekka Laanpäätä kertomaan tiesivätkö he, ettei palaneen rakennuksen palotarkastuksia oltu tehty vuosiin. Emme ole toisaiseksi tavoittaneet heitä.
https://yle.fi/a/74-20076462
Työntekijän virhe johti siihen, että Äkäslompolon hostelli jäi pois palotarkastuksista
Hostelli oli luokiteltu pelastuslaitoksen tiedoissa väärin vapaa-ajan asunnoksi tai vuokramökiksi. Palotarkastuspöytäkirjoja ei ole löytynyt viimeisen kymmenen vuoden ajalta.
Anu Passoja 26.2.2024
Äkäslompolossa maan tasalle palanut hostelli putosi palotarkastusten ulkopuolelle näppäilyvirheen vuoksi. Majoitusrakennus oli luokiteltu pelastuslaitoksen valvontaohjelmistossa väärään kohtaan.
– Tässä on tapahtunut inhimillinen virhe. Kohde on tiedoissamme vapaa-ajan asunto ja sen tarkastusväli on kymmenen vuotta, kertoo riskienhallintapäällikkö Timo Rantala Lapin pelastuslaitokselta.
Rantalan mukaan isoja massatiedostoja pyörittävä ohjelmisto on jo vanha, ja on mahdollista että muitakin majoitusrakennuksia on merkitty virheellisesti vapaa-ajan asunnoksi.
– Se on mahdollista. Meidän täytyy alkaa käydä tietoja läpi, ettei täältä löydy muita.
Majoitusrakennuksissa palotarkastusväli on puolesta vuodesta viiteen vuoteen Lapin pelastuslaitoksen riskinarvioinnista riippuen.
Virheellinen luokitus vapaa-ajan asunnoksi on peräisin vuodelta 2022. Edellisessä, vuonna 2014 tehdyssä merkinnässä kohde oli luokiteltu vuokrattavaksi lomamökiksi, mikä sekin oli virheellinen merkintä. Majoitusrakennuksessa oli 36 vuodepaikkaa.
Rantalan mukaan virheet olisivat todennäköisesti nousseet esiin, jos Lapin pelastuslaitoksen valvontaresurssit olisivat riittävät. Jos työvoimaa olisi ollut enemmän, kohteita olisi Rantalan mukaan selvitetty valvontasuunnitelmaa varten tarkemmin esimerkiksi kaivamalla tietoja netistä ja soittelemalla.
Avi puuttui riittämättömään valvontaan
Pelastuslaitoksen mukaan valvontavelkaa kertyi viime vuosikymmenellä etenkin siksi, että matkailun kasvu tarkoitti lisää valvottavia kohteita, esimerkiksi juuri majoitusyrityksiä.
Eniten valvontavelkaa syntyi vuonna 2020, jolloin pelastuslaitos pystyi toteuttamaan vain 55 prosenttia suunnitelluista valvontakäynneistä. Sataan prosenttiin päästiin 2010-luvulla vain yhtenä vuonna.
Lapin aluehallintovirasto puuttui valvonnan riittämättömyyteen viime vuosikymmenen lopulla ja pelastuslaitos palkkasikin 12 uutta palotarkastajaa vuosina 2021–2022.
– Viimeisen kolmen, neljän vuoden aikana valvonnan kehittäminen on ollut pelastuslaitoksella määrätietoisempaa kuin koskaan aiemmin, sanoo avi:n pelastusylitarkastaja Seppo Lehto.
Pelastussuunnitelmissa on myös tuotu vuosittain esiin toteutumatta jääneiden tarkastusten osuus.
– Samantyyppisiä ongelmia tuntuu olevan kaikilla pelastuslaitoksilla sekä valvonnan että pelastuslaitoksen henkilökunnan riittävyyden osalta, Lehto toteaa.
...
