LSH oikeudenkäynnin puolustuksen asiantuntijat ovat tulleet esiin. Uutinen on jo tuotu tänne, mutta nostan tässä esiin oleellisimmat seikat.
https://www.is.fi/kotimaa/art-2000009423296.html
Otteita:
Kokenut kirurgi kertoo olleensa oikeudessa eri mieltä fyysisistä todisteista. Toinen puolustuksen kutsuma asiantuntijatodistaja arvioi, että Auerin tapaus toi päivänvaloon Suomen oikeusjärjestelmässä kytevän ihmisoikeus- ja oikeusturvapommin.
Arvista:
Ilta-Sanomien haastattelemat oikeudessa kuullut asiantuntijatodistajat paljastavat nyt erikoisia yksityiskohtia tapauksen oikeuskäsittelystä ja siitä julkisuuteen annetuista tiedoista. Turun hovioikeuden antaman tuomion julkisen selosteen mukaan lääketieteen asiantuntijat olivat yksimielisiä arpi- ja vammalöydöksistä. Selosteessa sanotaan, että vammojen synnylle ei esitetty uskottavampaa selitystä kuin lasten kertomukset – ne samat, jotka he ovat nyt pyörtäneet.
Todellisuudessa oikeudessa kuultiin puolustuksen kutsumana todistajana lastenkirurgian dosentti Harry Lindahlia kahteen otteeseen. Vuosikymmeniä lasten suolistosairauksien parissa työskennellyt ja sittemmin eläkkeelle jäänyt Lindahl kertoo nyt Ilta-Sanomille olleensa arpien synnystä alun alkaen eri mieltä toisen tapauksessa kuullun lääkärin, Minna Joki-Erkkilän kanssa.
– Olen nähnyt lääkärin lausunnot. Olen eri mieltä fyysisistä todisteista, Lindahl kommentoi.
Että se siitä asiantuntijoiden yksimielisyydestä. Tämän yllä olevan lausunnon perusteella tuomareiden suorittama näytön arviointi asettuu erittäin kyseenalaiseen valoon.
Lastenkirurgian dosentin mielestä arvet eivät viitanneet siihen mekanismiin, johon tuomio osittain perustui.
– Minun käsittääkseni tällaisia arpia ei voi tulla niin kuin syytteessä oli kuvattu. Tyypillinen syy tämänkaltaisten arpien synnylle on krooninen ummetus, Lindahl sanoo.
Puolustuksen käyttämät psykologit kertovat seuraavaa:
Psykologian professori Pekka Santtila ja psykologian tohtori Katarina Finnilä laativat oikeudelle puolustuksen pyynnöstä satasivuisen lausunnon, jossa he arvioivat, että lasten kertomukset rikoksista olivat ”aika monen seikan perusteella kauttaaltaan epäluotettavia”.
Nykyään Åbo Akademin psykologian yliopistonlehtorina ja aikuisten psykoterapeuttina työskentelevä Finnilä pitää Auerin tapausta esimerkkinä siitä, kuinka hataralla pohjalla Suomen oikeusjärjestelmä on lapsia koskevien rikosepäilyjen tutkinnassa.
– Suomen järjestelmässä on ihmisoikeus- tai oikeusturvapommi, jonka tämä tapaus toi päivänvaloon. Ulkomailla on ihmetelty, miten Suomen järjestelmä voi olla niin pahasti vastoin syytetyn oikeusturvaa, Finnilä kuvailee.
Finnilä kertoo mielivaltaisesta toimintatavasta:
Suomessa ongelma on Finnilän mukaan se, että rikosepäilyjä tutkitaan poliisin pyynnöstä oikeuspsykiatrisissa yksiköissä, jolloin samat ihmiset ensin avustavat poliisia, sitten syyttäjää ja menevät lopulta oikeuteen puhumaan oman työnsä puolesta.
– Miten he, jotka ovat itse haastatelleet ja tutkineet lapsia, voivat objektiivisesti sanoa, että meidän tutkimus on hyvin tehty? Asiantuntijayksiköissä voi olla töissä ihmisiä, jotka ovat vastavalmistuneita, eikä heillä ole välttämättä laajaa, syvällistä ja tieteellistä osaamista.
Puolustuksen asiantuntijoita kohdellaan epäasiallisesti:
Finnilä on työurallaan työskennellyt sekä puolustuksen asiantuntijana että myöhemmin syyttäjän apuna esitutkinnassa. Kun hän oli siirtymässä pois oikeuspsykologin työstä, Anneli Auerin puolustus pyysi häntä asiantuntijatodistajaksi.
– Olen käytännössä kokenut sen, että kun on oikealla puolella, niin kohdellaan aivan eri tavalla. Kun olet puolustuksen puolella, mustamaalataan, kyseenalaistetaan ja ihmetellään, saatko työstä rahaa. Kohtelu oikeudessa on hyvin epäasiallista, jopa törkeää.
Finnilä nostaa esille merkittävän ongelman, joka käytännössä tuhoaa syytetyn oikeusturvan:
Finnilän mukaan ulkomailla on ihmetelty, miten suomalaisessa järjestelmässä syyttäjä, poliisi ja lastenpsykiatrian yksikkö istuvat lapsia kohdistuneiden rikosten tutkinnassa samoissa palavereissa, jakavat tietoa ja rakentavat tapausta yhdessä.
– Lain mukaan asiantuntijatodistajan pitäisi olla prosessin ulkopuolelta. Todellisuudessa asiantuntija tulee meillä todistamaan vain siitä, kuinka hyvin hänen työryhmänsä on toteuttanut lapsen kuulemisen.
Auerin tapaus on johtanut siihen, että Finnilä on vaihtanut alaa:
Finnilä sanoo, että Auerin ja Kukan tuomioiden esiin tuomat ongelmat Suomen oikeusjärjestelmässä ovat syy siihen, ettei hän halua enää toimia entisessä työssään asiantuntijatodistajana.
– Olen varma, että syyttömiä ihmisiä on tuomittu lapsiin kohdistuneista seksuaalirikoksista Suomessa aikaisemmin. En halua itse syyllistyä tai olla myötävaikuttamassa sellaiseen.
Minna Joki-Erkkilältä yritettiin saada kommentti:
Ilta-Sanomat kertoi vuonna 2013, että Lindahl oli kutsuttu esittämään vastatodistelua erikoislääkäri Minna Joki-Erkkilän todistusteemoihin. Joki-Erkkilä kertoi oikeudelle lasten vammoista, niiden syistä ja lasten kertomusten luotettavuudesta.
Aamulehti ja Satakunnan Kansa uutisoivat vuonna 2013 Hymyn julkaisemista tiedoista, joiden mukaan käräjäoikeuden tuomio perustui ratkaisevasti tamperelaisen naistentautien ja synnytysten erikoislääkäri Minna Joki-Erkkilän näkemyksiin. Joki-Erkkilä työskentelee lasten oikeuspsykiatrian yksikössä Tampereen yliopistollisessa sairaalassa.
Ilta-Sanomat tavoitti Joki-Erkkilän, mutta hän ei halunnut kommentoida Auerin tapausta ja esiin tulleita uusia tietoja millään tapaa.
Jos ja kun tuomio ja esitutkinta julkaistaan niin tuomion perusteisiin ja siihen, miten tuomarit ovat arvioineet esiin tuotua näyttö, saadaan vastauksia. Mikko Niskasaarihan on tuomion onnistunut saamaan käsiinsä ja on jo tuoreeltaan aikoinaan tuonut julkisuuteen, ettei perusteet kestä päivänvaloa. Toivottavasti tämä seikka oikeasti saadaan päivänvaloon tutkittavaksi.
Lasten seksuaalirikokset ovat äärimmäisen kuvottavia rikoksia, ja niistä tuomitut ovat merkittyjä ihmisiä lopun ikäänsä. Mutta jos ja kun asia voi olla niin, että tuomittujen joukossa on syyttömiä ihmisiä, niin voiko tosiaan luottaa siihen että vain oikeasti rikoksiin syyllistyneet on tuomittu? Kuinka monta ihmistä on tuhottu perättömillä tuomioilla?
