HÄKE 'nauha' (ketju 2)

[kerroush]

Huvittavia nämä kuuntelusodat.

Kyllä!

Mutta huvittavinta on kuitenkin se, että eihän täällä enää meitä toisinajattelijoita edes tarvita. Vannoutuneet annelistit saavat riidan aikaan keskenään.

Näköjään on jo etukäteen päätetty, että tilanteessa on mukana ulkopuolinen tappaja - ja sen mukaan sitten ollaan kuulevinaan sanomisia.

Mielikuvitusolento on milloin Jukan päällä tai poisnousemassa - ja sitä sitten 100% varmana faktana julistetaan täällä.

Tämä on myös kunnioitettavaa toimintaa!

Välillä hu(i)ppumies murhailee, välillä hakee lisää murha-aseistusta ulkoa. Olen aiemminkin täällä kirjoittanut, että tuollainen ei ole normaalin* ihmisen toimintaa. Tuollaisessa murhailussa kun nuo adrenaliinitasot nousevat niin korkeiksi, että jokapäiväinen ajattelu ainakin hämärtyy ellei lopu kokonaan.

Vähänkään ihmismieleen tutustunut ihminen ei tule tuollaista väittämään. Kuvatunlaiseen toimintaan kykenee ainoastaan koulutettu sotilas tai hmmm...

* https://www.murha.info/phpbb2/viewtopic ... 43#p677743

(Tuo ja seuraava sivu kannattaa lukea, siinä on selvitetty mm. normaali-sana sekä adrenaliinitaso (-ryöppy) jokseenkin hyvin.)

Olisi niin paljon tyrmättävää, kyseenalaistettava ja kommentoitavaa, mutta eipä taida näin vanhan keissin kanssa jaksaa.

Samoin. Eikä ainakaan näin kuumalla, varjossa jo 32 astetta.

Huvittavaa sekin, että aivan pokerina väitetään, ettei lasinpala mukamas voi avojalan alla napsahtaa poikki? Mihinkähän "fysiikkaan" tuokin mielipide taas muka perustuu?

Mutuologiaan?

[zem]

CSI:

Huvittavaa sekin, että aivan pokerina väitetään, ettei lasinpala mukamas voi avojalan alla napsahtaa poikki? Mihinkähän "fysiikkaan" tuokin mielipide taas muka perustuu?

Ihan terveeseen järkeen. Lämpölaseissa käytetään ainakin uloimpana karkaistua lasia,
minkä lujuus on kolmin-viisinkertainen tavalliseen lasiin nähden. Paksuus vähintään pari
milliä, isoissa laseissa yli 6 mm. Tässä näkyy olleen parisen milliä. Ei ihan helppo rikkoakaan,
niikuin nähty.

Jalkapohja puolestaan on pehmeä ja kivulle ja tunnolle herkkä. Ainoa isompi ja kovempi
luu on kantapäässä, missä sitäkin peittää useamman millin paksuinen nahka- ja kudoskerros.
Jos paljas jalka osuu lasiin, lasi uppoaa kudokseen ja mahdollisesti tekee haavan, niinkuin
nähtiin esim. Auerin jalkapohjan tutkimuksessa. Eli kudos antaa periksi, ei lasi.

Tietysti lasinpalan koko ja sijainti vaikuttaa asiaan. Mutta vaikka suurempi lasinpala
olisi osittain toisen päällä, vaikea sitä on saada murtumaan, ainakaan palljaalla jalalla.
Ennemmin herää ajatus murtuuko lasinpala kengänkään iskusta?

Tallenteella kuitenkin kuullaan napsahduksia (joiden puutetta syyttäjä oli ihmettelevinään).
Ei näille parempaakaan selitystä löydy kuin se, että massiivisen painon omaava henkilö
junttaa jalkansa (missä kova pohja) lasipirstaleisiin, jolloin mahdollisesti suuremmat
räsähtävät kahtia.

CSI:

Näköjään on jo etukäteen päätetty, että tilanteessa on mukana ulkopuolinen tappaja -
ja sen mukaan sitten ollaan kuulevinaan sanomisia.

Kun tallenteella on selvästi sellaisia inhimillisiä ääniä, jotka eivät voi tilanteesta johtuen olla
kenenkään asunnossa hereillä olevan ääniä, ja häke on pois linjoilta, normaalijärjellä
päättelee, että kas, siellähän on ulkopuolinen!

Ne, joille normaalijärki on vieras, päättelevät, että "kas, tallenteella on etukäteen
nauhoitettua aineistoa", johon kuitenkin on jostain syystä sekaantunut asiaankuulumattomia ääniä. "Huvittavia nämä kuuntelusodat."

[CSI]

CSI:

Huvittavaa sekin, että aivan pokerina väitetään, ettei lasinpala mukamas voi avojalan alla napsahtaa poikki? Mihinkähän "fysiikkaan" tuokin mielipide taas muka perustuu?

Ihan terveeseen järkeen. Lämpölaseissa käytetään ainakin uloimpana karkaistua lasia,
minkä lujuus on kolmin-viisinkertainen tavalliseen lasiin nähden. Paksuus vähintään pari
milliä, isoissa laseissa yli 6 mm. Tässä näkyy olleen parisen milliä. Ei ihan helppo rikkoakaan,
niikuin nähty.

No siinä tapauksessa "terve järki" ei ole nyt aivan kunnossa. Monta oletustasi meni pieleen:

a) karkaistun lasin ns. rikkoontumisen jälkeinen jäännöslujuus ei ole lähelläkään edes tavallisen lasin lujuuksia - karkaistulla lasilla on totta kyllä suuremmat lujuusominaisuudet EHJÄNÄ sen pintaan aiheutetulla puristusstressillä. Mutta se pätee vain EHJÄLLE lasille....

b) Lämpölaseissa ei mikään terassinovia koskeva rakennusnormi vaadi käyttämään uloimmassa lasissa karkaistua lasia eikä sitä myöskään siellä käytetä. Lasikatteille on muistaakseni suositus, että pitäisi käyttää. Ei sekään mikään pakko ole.

c) 6 millin lasinvahvuutta käytetään vain jos on pakko ja terassinovessa yleensä se lasi on sen verta korkealla, ettei siinä ole kuusmillistä. Näin oli käsittääkseni Ulfvilsbölessäkin.

Jalkapohja puolestaan on pehmeä ja kivulle ja tunnolle herkkä. Ainoa isompi ja kovempi
luu on kantapäässä, missä sitäkin peittää useamman millin paksuinen nahka- ja kudoskerros.
Jos paljas jalka osuu lasiin, lasi uppoaa kudokseen ja mahdollisesti tekee haavan, niinkuin
nähtiin esim. Auerin jalkapohjan tutkimuksessa. Eli kudos antaa periksi, ei lasi.

Tuossa tilanteessa tuskin jalkapohjan kivut Jukan aivoja kiinnostavat. Olematta lääkäri - mutta kuitenkin lääketieteeseen kohtalaisen perehtynyt, kivulle on varsin rajatut kanavat olemassa. Lasi napsataa jalkapohjan alla poikki aivan siinä missä kengänkin alla: sopivasti kenolleen jäänyt lasi napsahtaa painon alla poikki.

Tosin sinähän mainostat, että siellä on käytetty karkaistua lasia. No, sellainen menee niin tuhannen pieneksi silpuksi ekasta iskusta, ettei siellä ole oikein palasia enää mitkä voisivat napsahdella. Mikrofonin napsahteluteoriasi siten kokee katastrofin karkaistun lasin tapauksessa

Tietysti lasinpalan koko ja sijainti vaikuttaa asiaan. Mutta vaikka suurempi lasinpala
olisi osittain toisen päällä, vaikea sitä on saada murtumaan, ainakaan palljaalla jalalla.
Ennemmin herää ajatus murtuuko lasinpala kengänkään iskusta?

Pelkkää spekulointia vailla luonnontieteellistä tukea väitteille.

Tallenteella kuitenkin kuullaan napsahduksia (joiden puutetta syyttäjä oli ihmettelevinään).
Ei näille parempaakaan selitystä löydy kuin se, että massiivisen painon omaava henkilö
junttaa jalkansa (missä kova pohja) lasipirstaleisiin, jolloin mahdollisesti suuremmat
räsähtävät kahtia.

Tai sitten ne ovat jotain muita ääniä.

[CSI]

Kumpi seuraavista vaikuttaa sinusta oikeammalta lähestymistavalta tarkastella Ulvilan murhatapahtumaa, kun käytetään todisteena Ulvilan häketallennetta:

A. Käytetään lähtöolettamana, että ulkopuolinen tappaja on mahdoton.

B. Käytetään lähtöolettamana, että ulkopuolinen tappaja on mahdollinen.

Oikea vastaus on:

C. Ei käytetä mitään lähtöolettamaa.

Käsittääkseni koko kamala soppa syntyi, kun syyttäjä otti lähtöolettamakseen todistaa, että ulkopuolinen tappaja on mahdoton.
.

No ei käräjillä olla enää juttua pohdiskelemassa ainakaan syyttäjän toimesta. Siellä ollaan syyttämässä.

Täällä taas ei olla käräjillä ja kannattaisi edes yrittää olla objektiivinen ja analyyttinen. Minkä en usko annelisteiltä onnistuvan.

[zem]

CSI:

No siinä tapauksessa "terve järki" ei ole nyt aivan kunnossa. Monta oletustasi meni pieleen:

a) karkaistun lasin ns. rikkoontumisen jälkeinen jäännöslujuus ei ole lähelläkään edes tavallisen lasin lujuuksia - karkaistulla lasilla on totta kyllä suuremmat lujuusominaisuudet EHJÄNÄ sen pintaan aiheutetulla puristusstressillä. Mutta se pätee vain EHJÄLLE lasille....

b) Lämpölaseissa ei mikään terassinovia koskeva rakennusnormi vaadi käyttämään uloimmassa lasissa karkaistua lasia eikä sitä myöskään siellä käytetä. Lasikatteille on muistaakseni suositus, että pitäisi käyttää. Ei sekään mikään pakko ole.

c) 6 millin lasinvahvuutta käytetään vain jos on pakko ja terassinovessa yleensä se lasi on sen verta korkealla, ettei siinä ole kuusmillistä. Näin oli käsittääkseni Ulfvilsbölessäkin.

Ohessa lämpölasin rakenne:

Eli monta kerrosta - tosin kyseessä taitaa olla nykyisten ohjeiden ja säädösten mukainen
ikkuna. Uloinna karkaistu selektiivilasi, mikä on luja ja heijastaa uv- ja lämpösäteilyä
pois kesäisin. Muut lasit eivät ole karkaistuja. Sisin selktiivi heijastaa lämmön takaisin sisälle. Saattaa olla, että Ulvilan terassinoven ikkunassa oli molempia? Sekä ulkona että sisällä oli sekä lasimurskaa (ihan kynnyksillä) että isompia - hyvinkin isoja - kappaleita (loitompana):



Mutta aika paksulta isot palaset näyttävät.
CSI:

Tuossa tilanteessa tuskin jalkapohjan kivut Jukan aivoja kiinnostavat.

Autonominen hermosto huolehtii tilanteesta eli reagoi terävän/viiltävän päälle astuttaessa
ennenkuin muut aivojenosat ennättävät edes rekisteröimään kipua. Nyt kuullaan
napsahduksia mutta ei kivunhuutoja, joten astujalla on suojanaan You Two/Oakwood
maihari.

Ja verijäljet näyttävät olevan lasin päällä, jolloin astujan jalka näkyy olleen uhrin
veressä, ei tekijän omassa. Enpä viitsi testata kumpi antaa periksi, jalkapohja vai
lasinpala - lapsuuden kokemukseni mukaan jalkapohja. Siihen viittaavat myös verihaavat
sekä Auerin että Jukan jalkapohjissa.

[CSI]

Ohessa lämpölasin rakenne:

Väärin taas. Oikeampi otsikointi olisi: "Ohessa erään valmistajan yhden lämpölasituotteen rakenne:"

On niitä muitakin eikä niissä kaikissa mitään karkaistuja kasimillisiä laseja ole. Todellakaan. Tässä esimerkki toiselaisesta tuotteesta, yhtä lailla lämpölasi tämäkin. https://lasiverkkokauppa.fi/eristyslasi ... yslasi-2k3

Ärsyttävää lisäksi, että käynnistät Valehtelijoiden Klubin™ aiheesta, josta et selvästi käsitä pätkän vertaa (=rakennustekniikka). Josta minä taas käsitän aika paljonkin. Reilua olisi myös, että kuvan sijasta postaisit reilun linkin siihen yksittäiseen tuotteeseen, josta kävit tuon kuvan napsimassa.

Eli monta kerrosta - tosin kyseessä taitaa olla nykyisten ohjeiden ja säädösten mukainen
ikkuna. Uloinna karkaistu selektiivilasi, mikä on luja ja heijastaa uv- ja lämpösäteilyä
pois kesäisin. Muut lasit eivät ole karkaistuja. Sisin selktiivi heijastaa lämmön takaisin sisälle. Saattaa olla, että Ulvilan terassinoven ikkunassa oli molempia? Sekä ulkona että sisällä oli sekä lasimurskaa (ihan kynnyksillä) että isompia - hyvinkin isoja - kappaleita (loitompana):

No sinä olet tässä asiassa selvästi hukassa. Karkaistua käytetään vain, jos rakennusmääräykset niin vaativat. Samoin paksumpia lasipaksuuksia. Ei niitä kukaan alalla huvikseen tilaile (=maksaa).

Katsoin kuvaa. Ei ole ollut ainakaan karkaistua lasia mikään ikkuna. Ihan tavallista float-lasia näkyy olevan.

Mutta aika paksulta isot palaset näyttävät.

Ne varmaan näyttävät sinun silmääsi sellaiselta minä ne haluat nähdä. Koska "paksu" sopii ottamaasi ennakko-olettamaan ja narratiivisi paremmin,näet ne paksuna.

Minusta nuo eivät normia nelimillistä kummempia ole mutta mulle on toisaalta täysin yhdentekevää. En kinaamaan ala. Kunhan nyt vain naureskelleen huomautin teille, että näette mitä haluatte nähdä.

Autonominen hermosto huolehtii tilanteesta eli reagoi terävän/viiltävän päälle astuttaessa
ennenkuin muut aivojenosat ennättävät edes rekisteröimään kipua. Nyt kuullaan
napsahduksia mutta ei kivunhuutoja, joten astujalla on suojanaan You Two/Oakwood
maihari.

Vai oikein "autonominen hermosto"? Ensimmäistä kertaa kuulen, että se liittyisi jotenkin kivun aistimiseen. Hienoa, että Suomessa tehdään uraauurtavaa lääketiedettä ja vieläpä täällä Minfossa. Koskahan on lupa odotella noobelia?

[zem]

CSI:

Väärin taas. Oikeampi otsikointi olisi: "Ohessa erään valmistajan yhden lämpölasituotteen rakenne:"

On niitä muitakin eikä niissä kaikissa mitään karkaistuja kasimillisiä laseja ole. Todellakaan. Tässä esimerkki toiselaisesta tuotteesta, yhtä lailla lämpölasi tämäkin. https://lasiverkkokauppa.fi/eristyslasi ... yslasi-2k3

OK, you win. Congratulations. Hyvä mieli? Kuvasta näkyy muuten selkeästi miltä sivustolta
peräisin. En lähde metsästämään, kuvassa tarpeellinen tieto.

Lähtökohta oli CSI:n tämä kysymys:

Huvittavaa sekin, että aivan pokerina väitetään, ettei lasinpala mukamas voi avojalan alla napsahtaa poikki? Mihinkähän "fysiikkaan" tuokin mielipide taas muka perustuu?

Esitän edelleen, että kolmen (tai yli) millin paksuisen lasinkappaleen rikkominen, kun sille
astuu paljaalla jalalla, ei onnistu edes CSI:n erikoistapauksessa:

Lasi napsataa jalkapohjan alla poikki aivan siinä missä kengänkin alla: sopivasti kenolleen jäänyt lasi napsahtaa painon alla poikki.

Pehmeän kudoksen peittämä jalkapohja ei kykene antamaan terävää iskua, mikä lohkaisisi
lasinpalan, lasi uppoaa kudoksen mikä vaimentaa iskua.

Ja jos onnistuu, lasiin muodostuu leikkauspinta, mikä viiltää kudoksen, mikä taas johtaa
tuskanparahdukseen, eikä tällaisia tallenteen napsahdusten yhteydessä kuulla, muistaakseni,
ainakaan aina.

[TobiasW]

Oma teoriani on tämä: koko jutun ytimessä on lapsiin kohdistunut seksuaalirikosvyyhti, josta Jukka Lahti oli päässyt selville ja yritti ennen kuolemaansa ilmoittaa poliisille sekä raha, ts. vapaudenmenetyskorvaukset. Auer ja Kukka hakivat tuomion purkua, ei onnistunut. Auer hakee edelleen miljoonakorvauksia, mutta entäpä Kukka? Ajatusleikkinä miettikääpä, mitä hän voisi vaatia korvauksena, jos kävisi ilmi hänen olleen sittenkin syytön? Muuta ei tarvittaisi, kun yhtäpitävät lasten kertomukset siitä, että kaikki olikin valhetta ja mielikuvituksen tuotosta... tai hyvin taitavaa manipulointia, ken tietää...

[TobiasW]

Mitä Jukka S. Lahden murhaajaan tulee, haluaisin tietää missä Jens Kukka oli murhan tapahtuessa.

[Pieni liekki]

Oma teoriani on tämä: koko jutun ytimessä on lapsiin kohdistunut seksuaalirikosvyyhti, josta Jukka Lahti oli päässyt selville ja yritti ennen kuolemaansa ilmoittaa poliisille sekä raha, ts. vapaudenmenetyskorvaukset. Auer ja Kukka hakivat tuomion purkua, ei onnistunut. Auer hakee edelleen miljoonakorvauksia, mutta entäpä Kukka? Ajatusleikkinä miettikääpä, mitä hän voisi vaatia korvauksena, jos kävisi ilmi hänen olleen sittenkin syytön? Muuta ei tarvittaisi, kun yhtäpitävät lasten kertomukset siitä, että kaikki olikin valhetta ja mielikuvituksen tuotosta... tai hyvin taitavaa manipulointia, ken tietää...

Jutun ytimessä on Jukka S. Lahden murha, joka on edelleen pimeä. Ajatusleikkejä ei kannata leikkiä, vaan keskittyä keskeneräisten asioiden viemiseen loppuun. Motiivin Jukka S. Lahden murhaan tietää mahdollisesti ainoastaan hänet murhannut henkilö.

Huomasithan, että tässä keskusteluketjussa on tarkoitus puhua Ulvilan häketallenteesta ja siihen liittyvistä asioista.

[Pieni liekki]

Mitä Jukka S. Lahden murhaajaan tulee, haluaisin tietää missä Jens Kukka oli murhan tapahtuessa.

Mainitsemallasi Anneli Auerin entisellä miesystävällä ei ole mitään tekemistä Jukka S. Lahden murhan kanssa. He ovat tavanneet ensimmäisen kerran vasta noin vuosi Auerin aviomiehen kuoleman jälkeen.

[TobiasW]

En olisi asiasta ihan noin varma.

[Pieni liekki]

https://www.hs.fi/kotimaa/art-2000006267444.html

Yhdysvalloissa on jo vuosikymmenten ajan tutkittu tieteellisesti hätäpuheluiden aitoutta ja rakennetta. Nykyisin niiden perusteella pyritään päättelemään, onko soittaja itse voinut olla surmaaja. Yli tuhat hätäpuhelua tutkineet Tracy Harpster ja Susan Adams ovat luoneet lomakkeen, joka voi antaa poliisille oikean suunnan tutkintaan.

Näin syyllisen ja syyttömän hätäpuhelut yleensä eroavat toisistaan Tracy Harpsterin ja Susan Adamsin mukaan:

Syytön

• Pyytää apua uhrille ja keskittyy muutenkin uhriin.

• Ei halua uskoa uhrin kuolleen.

• Antaa olennaista tietoa, jotta päivystäjä pystyy lähettämään avun oikeaan paikkaan.

• Antaa tietoa esimerkiksi uhrin verenvuodosta.

• Huutaa päivystäjälle nopeuttaakseen avun saantia. Saattaa äännellä jo ennen kuin päivystäjä vastaa.

• Pysyttelee yleensä uhrin lähellä.

Syyllinen

• Ei välttämättä pyydä apua uhrille.

• Saattaa kertoa uhrin kuolleen, joskus jopa ennen kuin tämä on.

• Antaa epäolennaista tietoa, joka viivyttää avun saamista.

• Ei kuvaile uhria vaan lattialla olevan veren määrää.

• Ei välttämättä ilmaise kiirettä. Saattaa viivytellä vastauksissaan ja esimerkiksi kysyä päivystäjän nimeä.

• Pysyttelee mielellään erossa uhrista.

• Saattaa mielistellä ja olla ylikohtelias.

• Saattaa loukata tai syytellä uhria.

• Saattaa avoimesti vähätellä omaa osuuttaan tilanteeseen.

• Saattaa lipsauttaa ja paljastaa esimerkiksi kuolintavasta jotain sellaista, mitä syytön ei voisi tietää.

• Saattaa olla epämääräinen, selittää tilanteen epäselvästi tai harhaanjohtavasti ja olla muutenkin yhteistyökyvytön.

[Pieni liekki]

Voiko olla totta, että meiltä kaikilta on oikeasti mennyt ohi seuraava opinnäytetyö ja sen tarkempi tarkastelu:

https://www.theseus.fi/handle/10024/131011

Forensinen lingvistiikka : kielentutkimuksen hyödyntäminen esitutkinnassa ja tuomioistuimessa
Rentola, Roosa (2017)

Opinnäytetyön aihe oli forensinen lingvistiikka. Kyseinen soveltavan kielitieteen ala on Suomessa vielä melko vähän tunnettu ja tutkittu, eikä Poliisiammattikorkeakoulussa ollut aikaisemmin tehty aiheesta tutkimusta. Työn tarkoituksena oli tehdä teoriaa ja käytäntöä yhdistävä kirjallisuuskatsaus, josta voisivat hyötyä erityisesti poliisialalla työskentelevät, mutta myös kielentutkijat ja muut forensisista tieteistä kiinnostuneet. Forensisen lingvistiikan asiantuntijoita ei ole poliisin palveluksessa, vaan tutkimusta tekevät organisaation ulkopuoliset kielentutkijat.

Tutkimuksessa selvitettiin, mitä forensinen lingvistiikka on, miten alaa on hyödynnetty ulkomailla ja Suomessa erilaisten rikostapausten yhteydessä ja miten sitä voitaisiin hyödyntää tulevaisuudessa enemmän. Työssä käytettiin lähdeaineistona suomalaista ja ulkomaista tutkimus- ja oikeuskirjallisuutta, artikkeleita, uutisia ja oikeuden ennakkopäätöksiä. Työ koostui teoriatietoa kartoittavasta osuudesta sekä erilaisten ulkomaisten ja suomalaisten rikostapausten esittelystä.

Forensisella lingvistiikalla tarkoitetaan kielentutkimusta, jota tehdään poliisin esitutkinnan tai tuomioistuinkäsittelyn yhteydessä. Tutkimuskohteena olevana aineistona voi olla mikä tahansa teksti, joka liittyy jollakin tavalla rikos- tai tuomioistuinkontekstiin. Kielentutkijan eli lingvistin tulee tuntea kattavasti erilaisia kielentutkimuksen metodeja voidakseen analysoida aineistoja. Tutkimuksen tavoitteet voivat olla monenlaisia, kuten opinnäytetyössä esitellyt rikostapaukset osoittivat. Kielentutkimusta voidaan hyödyntää esimerkiksi epäillyn profiloinnissa, tekstin kirjoittajan tunnistamisessa tai väärennysepäilyjen tutkimisessa. Kielentutkija antaa tutkimuksensa tuloksista lausunnon ja tarvittaessa todistaa oikeudessa.

Ulvilan surman hätäpuhelun litterointeihin liittyen opinnäytetyössä on asiaa sivuilla 43-47. En tiedä, mikä on syy, että opinnäytetyössä mainittujen litterointien tekijöiden joukossa ei ole mainittu lainkaan Tampereen yliopiston hypermedialaboratorion studiotilassa tehtyä analysointia:

https://niinaberg.com/2015/09/16/hatapu ... -analyysi/

Minua valistettiin, että vaikka poliisissa ei ehkä tutkittukaan hätäpuhelua aikoinaan kielentutkimuksen kannalta, niin puolustus on sen tutkituttanut. En tiedä, onko tämä Pekka Santtilan tekemä tutkimus jostain saatavilla. Sen on ilmeisesti kuitenkin Santtila esitellyt oikeudessa ja tutkimuksen tulos on kiistatta ollut soittajan syyttömyyttä tukeva. Täytyisi vissiin palata kuuntelemaan oikeudenkäynneistä olemassa olevia tallenteita Santtilan osalta.

[Jaikki]

Näin offtopicina tuli mieleen tätä kuvaa tutkiessa, että onpa omituisen vähän verijälkiä lasinsirujen päällä olettaen että murhaaja olisi tuosta luikkinut pakoon. Onko Zem sinulla lisää kuvia rikospaikalta? Maalaisjärjellä ajateltuna tuon kohdan pitäisi olla suhteellisen täynnä verisiä jalanjälkiä.