HÄKE 'nauha' (ketju 2)

[Pieni liekki]

Kaikki Tapio Santaojan johdolla suoritetut rekot olivat väärin tehtyjä. Ne eivät vastanneet olosuhteita, ja niiden toteutus oli täysin pielessä.

Saisiko tarkemmat perustelut miksi ne olisivat väärin tehtyjä? Millä tavalla eivät vastanneet "olosuhteita"? Miten niiden toteutus olisi pitänyt tehdä?

Oletko harkinnut, että tutustuisit Naakan kokoamaan kirjaan "Ulvilan surma - miksi Anneli Auer on syytön"? Siellä on sinun kaltaisellesi kaverille selvitetty juurta jaksaen ja ratakiskosta vääntäen asioita, joita on ollut ilmeisesti useamman mielestä haastavaa ymmärtää.

Suosittelen lukemaan Naakan kirjan kokonaisuudessaan, mutta jos erityisesti tapauksen tiimoilta tehdyt vääristellyt rekonstruktiot kiinnostavat, niin niistä on Naakan kirjassa luku nimeltään Rekosekoilua sivuilla 90-100.

[Pieni liekki]

Joko nyt selvisi? En meinaa postailla näitä enää kovin monta kertaa. Ihan tyhmää tämmönen jankkaaminen.

Koska korjaat ne äänen tallentumisväitteet puhelinlinjan + Nicelogiin oikeiksi nettikirjaasi?

"Tyhmä jankkaus" jatkuu muuten maailman tappiin asti.

CSI, voitko tarkentaa, mitä huomautettavaa taikka mahdollisia puutteita näet Naakan kirjassa sivuilla 60-62 olevasta luvusta "Ääninauhan laadulliset rajoitukset"?

[Pieni liekki]

Anneli Auerin muistoja murhayön tapahtumista:

"Seisoin puhelimessa, kun takkahuoneesta kuului tappelun ääniä ja Jukan tuskanhuutoja. Puhelimen vierestä ei nähnyt takkahuoneeseen eikä puhelimen kanssa voinut liikkua, joten en tiennyt, mitä siellä tapahtui. Äänistä päätellen tunkeutuja hakkasi veitsellä Jukkaa kerta toisensa jälkeen ja Jukka huusi kivusta joka kerta iskun saadessaan. Pelkäsin, että hän ehtisi kuolla ennen kuin joku tulisi apuun. Ihmettelin, miksi puhelimesta ei kuulunut enää mitään ja miksi kukaan ei tullut pelastamaan meitä.

"Annu!" kuulin Jukan huutavan nimeäni.

Minun olisi mentävä apuun. Ehkä voisin heittää tunkeilijaa jollain esineellä. Sitten muistin, että nainen oli pyytänyt minua odottamaan. Pyysin hereillä olleen tyttäreni puhelimeen. Työnsin luurin hänen käteensä. Selitin samalla, että olin soittanut poliisille ja että siellä oli pyydetty pysymään linjoilla."

[Corazzon]

Niin hän, syytetty meille kertoo. Hän voi kertoilla ihan mitä vaan ja muuttaa kertomisiaan, kuten on tehnytkin. Turha uskoa, koska tämä syytetty on valehdellut ja kaunistellut tarinoitaan, jopa tunnustanutkin tappaneensaa miehensä, Jukan. Tutustukaa Jarmo Björkqvistin koottuihin selityksiin, samanlaista sontaa suoltaa kuin AA. "Minä olen syytön ja kaikki muut on blaablaablaa syyllisiä siihen, mitä tapahtui". No, Anneli Auer on tuomittu lapsiinsa kohdistuneista raskaista rikoksista, pahoinpitelyistä ja muista karmeista teoista. Jarmo ehkä istuu vielä hetken vaimonsa murhasta. Nähtäväksi jää, mitä sen jälkeen tapahtuu. Jukan murhaamisen jälkeen lapset joutuivat kärsimään, onneksi he ovat nyt turvassa.

[Pieni liekki]

Niin hän, syytetty meille kertoo. Hän voi kertoilla ihan mitä vaan ja muuttaa kertomisiaan, kuten on tehnytkin. Turha uskoa, koska tämä syytetty on valehdellut ja kaunistellut tarinoitaan, jopa tunnustanutkin tappaneensaa miehensä, Jukan. Tutustukaa Jarmo Björkqvistin koottuihin selityksiin, samanlaista sontaa suoltaa kuin AA. "Minä olen syytön ja kaikki muut on blaablaablaa syyllisiä siihen, mitä tapahtui".

Kuten varmasti huomasit, niin tuossa edellä oli pätkä Auerin alkuperäisestä selvityksestä koskien murhayön tapahtumia. Auer ei ollut tuolloin teosta epäiltynä.

Jos olet tarkkana, niin voit seurata Auerin tarinoiden muuttumista poliisin hänelle suorittamista kuulusteluista siltä ajalta, jolloin hän oli miehensä murhasta epäiltynä. Auerin tarina muuttui vasta syksyllä 2009 poliisien hänelle syöttämien valheiden ja johdattelevien kysymysten takia. Poliisien toiminta syksyllä 2008 ja vuonna 2009 oli Auerin perheen näkökulmasta katsottuna erittäin harkitsematonta ja epäeettistä. Olen pahoillani, että joudun tätä asiaa korostamaan, mutta se ei kaunistelemalla muuksi muutu. Pääsääntöisesti arvostan kyllä Suomen poliisin työpanosta monessa asiassa hyvin korkealle tasolle, vaikka Auerin tapauksen hoitamisessa olen nähnyt merkittäviä ja valitettavia puutteita. Virheistä voidaan aina ottaa opiksi, jos omaa toimintaa halutaan kehittää.

No, Anneli Auer on tuomittu lapsiinsa kohdistuneista raskaista rikoksista, pahoinpitelyistä ja muista karmeista teoista. Jarmo ehkä istuu vielä hetken vaimonsa murhasta. Nähtäväksi jää, mitä sen jälkeen tapahtuu. Jukan murhaamisen jälkeen lapset joutuivat kärsimään, onneksi he ovat nyt turvassa.

Selvyyden vuoksi totean, että omaan riittävät todisteet siitä, etteivät Auer ja hänen entinen miesystävänsä ole raiskailleet Auerin lapsia. Toivottavasti Turun hovioikeuden seksuaalirikosasiassa antamat väärät tuomiot saadaan asianmukaisesti purettua, koska niin moni oman alansa ammattilainen on perehtynyt Auerin perheen tapaukseen ja on antanut panoksensa siihen, että riittävä aineisto tuomioiden purkuprosessin uudelleen käynnistämiseksi on käsitykseni mukaan kasassa.

Olen kanssasi samaa mieltä, että lapset ovat joutuneet kärsimään kohtuuttomasti isänsä murhan johdosta. Voisitko, Corazzon, avata meille muille niitä seikkoja, joiden vuoksi olet vakuuttunut, että Auerin kaikki neljä lasta ovat tällä hetkellä turvassa?

Minusta lapset ovat henkisesti vapaita vasta sen jälkeen, kun heidän isänsä murhaaja on vastaamassa tekosistaan oikeudessa ja heidän äitinsä ja tämän entisen miesystävän loatut maineet on puhdistettu.

[Susku London]

Kun Anneli Auer soitti aikoinaan hätäkeskukseen, hän toimi aivan oikein, juuri niin kuin pitääkin toimia:

Hätäkeskuspuhelu alkaa 1.12. 2006 kello 2.43,22.

0:00 Epäilty: Huoh!

0:00 Häke: Hätäkeskus.

0:01 Epäilty nopeasti huutaen: Huoh! Tää, – Tääl o joku tappaja. *Tulkaa nopeesti! (*kuuluu vaimeita taustaääniä)

YLE:n jutussa alla sanotaan, että hätäkeskus pystyy tilaamaan apua paikalle ilman, että virkailija poistuu linjoilta. Miksi häke-virkailija kuitenkin poistui minuutiksi jättäen ulvilalaisen perheenäidin yksin lapsineen murhaajan kanssa ilman selkeitä ohjeita mitä pitäisi tehdä, muuta kuin pysyä linjoilla?


Hätäkeskuspuhelussa jokainen kysymys on tarkkaan harkittu – vastaa niihin rauhallisesti ja luota päivystäjään

Jokaisella hätäkeskuspäivystäjän kysymyksellä on merkityksensä. Ne auttavat päivystäjää mitoittamaan oikean avun määrän.

Hätäpuhelu 7.6.2019 klo 19.09

KUVA: Nainen tietokoneen äärellä
Kuvateksti: Hätäkeskustietojärjestelmän aluepääkäyttäjä Tanja Salmen työpaikka on Porin hätäkeskuksessa.Tapio Termonen / Yle

Tapio Termonen

– Hätäkeskus.

– Tulkaa äkkiä. Täällä on tulipalo!

Näillä sanoilla alkaa moni hätäkeskuspuhelu. Soittaja on havainnut tulipalon ja soittaa hätäkeskukseen. Hän menee myös heti asiaan.

Hätäkeskuspäivystäjän näkökulmasta kyseinen puhelun aloitus kertoo heti, mistä on kysymys. Tämän jälkeen päivystäjän on kuitenkin tehtävä lisäkysymyksiä. Niiden rauhallinen kuunteleminen ja niihin selkeästi vastaaminen on tärkeää.

Normaalisti, jos soittajan nimitiedot ovat saatavilla, hätäkeskuspäivystäjä näkee ruudultaan soittajan puhelinnumeron ja sijainnin. Sijainnin tarkkuus voi kuitenkin vaihdella esimerkiksi lähistöllä olevien tukiasemien perusteella.

KUVA:Porin kartta tietokoneen näytöllä
Kuvateksti: Hätätilanteen tarkka paikantaminen on tärkeää. Tapio Termonen / Yle

Soittajan onkin hyvä selvittää mahdollisimman tarkkaan oma sijaintinsa. Jos se ei ole tiedossa, päivystäjä voi haarukoida sijaintia täsmentävien kysymyksien avulla. Päivystäjä voi suurentaa karttanäkymää, jolloin siinä näkyy enemmän yksityiskohtia.

– Voidaan kysyä soittajalta esimerkiksi sitä, että onko siinä lähellä kauppaa, selittää hätäkeskustietojärjestelmän aluepääkäyttäjä Tanja Salmi Porin hätäkeskuksesta.

Kaupunkialueella jokaisessa kadunkulmassa näkyvät katujen nimet. Ne auttavat soittajaa, jos tämä on vieraassa kaupungissa.

Rauhallisesti vaihe vaiheelta

Kun soittajan sijainti on selvinnyt, alkaa hätäkeskuspäivystäjä kysyä tarkentavia kysymyksiä. Tulipaloon liittyvissä puheluissa hän selvittää seuraavaksi, missä vaiheessa soittajan havaitsema tulipalo on. Eli näkeekö soittaja liekkejä vai kuuleeko hän palovaroittimen äänen. Eri vaihtoehtoja on yhteensä yhdeksän.

KUVA: Grafiikkakuva hätäkeskuslaitoksen tavasta kysyä kysymyksiä hätäpuheluhn aikana.
Kuvateksti: Tietojärjestelmä Erica esittää hätäkeskuspuheluun liittyviä kysymyksiä vaihe vaiheelta. Grafiikka: Paula Collin

Kun päivystäjä on valinnut soittajan antaman vastauksen rasti ruutuun -periaatteella, tarjoaa hätäkeskuksen tietojärjestelmä uuden kysymyksen. Siinä selvitetään, minkälaisesta kohteesta on kysymys. Vaihtoehtoja on taas useita. Selvitetään esimerkiksi onko kyseessä pieni, tavanomainen tai suuri rakennus. Jos vastaus on tavanomainen, selvitetään seuraavaksi onko kyseessä esimerkiksi omakotitalo, kerrostalo vai varasto. Näitäkin vaihtoehtoja on useita.

Jokainen vastaus päivittää hälytyksen suuruutta. Ja jokaisen kysymyksen jälkeen päivystäjä esittää taas uuden kysymyksen, johon on useita vastausvaihtoehtoja. Jo muutaman kysymyksen jälkeen päivystäjä voi hälyttää ensimmäiset autot liikkeelle.

– Pyrimme kertomaan soittajalle, kun apua on lähetetty. Hädissään oleva soittaja ei sitä aina huomaa, Tanja Salmi sanoo.

Keskustelun edetessä kysymysten luonne muuttuu yhä tarkemmaksi ja yksityiskohtaisemmaksi. Kysymysten lopullinen määrä riippuu tilanteesta.

Kuuntele tarkasti ja kerro kaikki havainnot

Hätäkeskuspäivystäjän esittämät kysymykset ovat selkeitä. Vaikka päivystäjällä on edessään rasti ruutuun -periaattella oleva lomake, voi hän esittää myös muita täsmentäviä ja täydentäviä kysymyksiä selkeän vastauksen löytämiseksi.

Tärkeää on se, että soittaja keskittyy puheluun ja kertoo havainnoistaan niin selkeästi kuin mahdollista. Omia havaintojaan voi myös muuttaa, jos tilannekuva selkeytyy.

– Päivystäjän on helppo korjata soittajan antamia tietoja. Mahdollisimman oikea tilannekuva on hyvä saada, sanoo Tanja Salmi Porin hätäkeskuksesta.

Päivystäjän kysymykset ovat etukäteen suunniteltuja

Kaikissa Suomen kuudessa hätäkeskuksessa käytetään Erica-nimistä tietojärjestelmää. Se on otettu käyttöön vaiheittain kevään 2019 aikana.

Tietojärjestelmä tuo hätäkeskuspäivystäjän näyttöpäätteelle hätäpuheluun liittyviä kysymyksiä vaihe vaiheelta.

Kysymykset ovat pelastusviranomaisten suunnittelemia ja ne johtavat aina uuteen kysymykseen. Uudet kysymykset riippuvat siitä, mitä edelliseen kysymykseen on vastattu.

Jokainen vastaus vaikuttaa siihen, mitä hätäkeskuspäivystäjä kysyy seuraavaksi ja miten hän päivittää hälytyksen laajuutta.

Salmen mukaan soittaja ei aina ymmärrä kaikkien kysymysten merkitystä. Soittaja voi olla hermostunut ja hän voi kokea osan kysymyksistä turhiksi.

Laatupäällikkö Tommi Hopearuoho Hätäkeskuslaitokselta kuitenkin painottaa, että kaikki kysymykset ovat tarkkaan harkittuja. Niillä kaikilla on oma merkityksensä. Hätäkeskukseen soittavalta ihmiseltä toivotaan rauhallisuutta ja kärsivällisyyttä.

– Luota päivystäjään, Hopearuoho tiivistää.

Sulje puhelin vasta kun saat luvan

Hätäkeskuspuhelu kestää yleensä muutamia minuutteja. Usein apu lähtee matkalle jo puhelun aikana. Hätäkeskuspäivystäjä voi laittaa avun liikkeelle, vaikka ei poistu hetkeksikään puhelinlangalta.

Hätäkeskuspäivystäjät ovat vastaanottaneet monenlaisia puheluja. Monet niistä sujuvat hyvin, mutta valitettavan usein soittaja käyttäytyy tilanteeseen sopimattomalla tavalla. Ikävimmillään päivystäjät saavat kuulla törkeitä loukkauksia, jotka eivät kuulu asiaan millään tavalla.

Tärkeimmät hätäkeskuksesta soittajalle annettavat ohjeet ovat, että soittaja pysyisi rauhallisena, selvittäisi mahdollisimman tarkan sijainnin, kuvailisi tapahtuman, kuuntelisi kysymykset tarkasti ja vastaisi niihin mahdollisimman selkeästi.

– Ja sulje puhelin vasta kun saat luvan, lisää hätäkeskustietojärjestelmän aluepääkäyttäjä Tanja Salmi Porin hätäkeskuksesta.
...

Anneli Auerin suorittama hätäkeskuspuhelu alkaa 1.12. 2006 kello 2.43,22.

0:00 Epäilty: Huoh!

0:00 Häke: Hätäkeskus.

0:01 Epäilty nopeasti huutaen: Huoh! Tää, – Tääl o joku tappaja. *Tulkaa nopeesti! (*kuuluu vaimeita taustaääniä)

0:03 Häke: Mi-, mikä? (päällekkäin soittajan kanssa)

0:04 Epäilty huutaen ja hengästyneenä: Joku tuli ikkunast sisää (huoh).

0:05 Häke vaativasti: Rauhotu, mikä paikkakunta?

0:06 Epäilty kiireisesti: Ööh…Ulvila!

0:08 Häke rauhallisesti: Ulvila, jooh. (Taustalta kuuluu vaimeita ääniä).

0:10 Epäilty: nielaisee ja sanoo kiireisesti osoitteen: Tähtisentie 54

0:11 Häke: Anteeks mikä?

0:12 Epäilty toistaa painokkaasti tien nimen ja hengittää huohottaen: Tähtisentie!

0:13 Taustalta kuuluu joku ääni. Voi olla luurin pitämisestä kädessä, liikehtimisestä tai häkestä?

0:14 Häke rauhallisesti: Joo-o.

0:15 Epäilty toistaa kadun numeron: 54!

0:16 Häke rauhallisesti: Onks tää omakotitalo?

0:17 Epäilty vastaa nopeasti: On. Kuuluu vaimeita taustaääniä.

0:17 Häke: Joo, Mitä siellä nyt tapahtuu?

0:19 Epäilty hengästyneenä: Joku tuli ikkunast sisää ja hakkaa puukol mun miestäni. Muaki on hakattu.

0:23 Häke: Joku hakkaa puukolla? Taustalla uhri huutaa samaan aikaan kivusta: Auuu!

0:24 Epäilty vastaa kiireisesti: Kyllä!

0:24 Häke kysyy vaativasti päälle: Kuka siellä hakkaa puukolla?

0:25 Taustalta kuuluu (uhrin?) ääntä. Sanoo epäselvästi jotain? Öyn?

0:26 Epäilty vastaa päälle: Heti.

0:27 Häke vaativasti: Kuka siellä* hakkaa puukolla? *taustalla kuuluu uhrin valitusta Uhri: Auu. (ETP-papereissa tässä lukee Annuu)

0:28 Epäilty hengittää raskaasti luuriin

0:29 Häke: Tunneksä sitä?

0:30 Epäilty (hengästyneesti, murtuneella äänellä epätoivoisena, mutta rauhallisemmin): E-Ei siel o pimeetä. Mä juoksi puhelimee ku mä pääsi(n). Mu-Mullakin tulee näköjää verta.

0:35 Häke: Joo, -joo.

0:36 Epäilty huudahtaa hätääntyneesti: Hei! Nopeesti!

0:37 Häke: Joo, laitan apua. Onks teillä monta siellä?

0:39 Epäilty epätoivoisesti kiirehtien: Meil o myös neljä lasta täälläh.

0:41 Häke: Neljä lasta?

0:42 Epäilty painokkaasti: Kylläh!

0:43 Häke: Jaaha,* Odota hetki, mä meen hetkeks pois linjalta. Älä sulje puhelinta, älä me pois. (*Taustalta kuuluu samalla äännähdys).

0:47 Epäilty: Enh. Epäilty hengittää raskaasti luuriin.

0:50 Taustalta kuuluu kovalla kuin huonekalun liikahdus (laahaava ääni) ja heti perään uhrin huutoa tuskasta Uhri: A-Aiii!

0:52 Epäilty huudahtaa hädissään: Nopeesti! Epäilty hengittää raskasti hengitys vapisten luuriin.

0:53 Uhri: huutaa taustalla mahdollisesti “tuu joo” (tarkoittaen tuu jo?)

0:54 Epäilty hengittää raskaasti, sanoo epätoivoisena kimakalla äänellä: Ku-Kuuleksä ku mun mieheni huutaa?

0:56 Uhri: Iskuääni ja heti perään uhrin reaktio: -Uohh!, perään kaksi perättäistä onttoa iskuääntä (kuin klapilla päähän iskuja?), joiden jälkeen Uhri parahtaa: Ähh! ja jotain muuta, joka katkeaa kesken epäillyn alkaessa taas puhua luuriin.

0:59 Epäilty huudahtaa epätoivoisesti ja hengästyneenä lapselleen, joka on ilmeisesti näköyhteydessä takkahuoneeseen: Meni, -lähtikse mies jo?

– Korjaan, että tässä kohtaa nauhaa ei käy vielä selville onko lapsi tullut jo huoneestaan. Anneli on voinut tarkoittaa tämän sittenkin miehelleen. Lapsen ilmestyminen kutsuttaessa tulee selväksi kohdassa 1:36. Tämän väärinkäsityksen takia Annelia on syytetty lapsen lähettämisestä katsomaan onko murhaaja vielä talossa.

1:01 Uhri: Kopsautus ja Aargh!! (erittäin voimakas karjaisu tuskasta).

1:02 Epäilty: (hengittää raskaasti puhelimeen)

1:04 Epäilty: huoahtaa puhelimeen ja hengittää raskaasti

1:06 Kuin huonekalun laahaus ääni ja kolaus/iskuääni?.

1:08 Toinen laahaava ääni ja uhrin älähdys päällekkäin –uuoh!

1:09 Isku/kopsahdus ja uhri huutaa tuskasta: Äähh, auuh!

1:10 Epäilty: hengittää raskaasti puhelimessa

1:11 Iskuääni ja uhri huutaa kovaa tuskasta: Tule Aaahh! (yrittää sanoa tule auttaan, mutta kova kipu estää lauseen loppuun lausumisen?)

1:12 Epäilty: O-Onks joku tulossa jo? hengitys edelleen epätasaista

1:14 Taustalta kuuluu painokas: Vittu! Tämä on ulkopuolinen murhaaja, sillä epäilty on puhelimessa ja heti perään kuuluu uhrin älähdys kivusta

1:15 Uhri tuskainen: Öhh! vaimeata kolinaa

1:16 Epäilty hengittää raskaasti vapisten luuriin.

1:18 Uhri huudahtaa lyhyesti…auto! -Voi yrittää sanoa auta!?

1:19 Epäilty hengittää raskaasti vapisten luuriin. Taustatapahtumia vaikea erottaa hengityksen alta, kuin kopsahdus kuuluisi.

1:21 kopsahdus

1:23 vaimea iskuääni

1:24 toinen vaimea iskuääni

1:25 kolmas vaimea iskuääni, Uhri tuskasta: Uoh!

1:26 Epäilty hengittää edelleen raskaasti luuriin.

1:26 taustalla iskuääni tai huonekalun liikahdus ja –Ähh!

1:28 Uhri huutaa: Karkuun! tai Varpyyyyyn! perään kopsahdus, vaiko puhelin käsittelystä ääni?

1:30 Uhri huutaa: —-, tule tänne apuun! Epäilty hengittää raskaasti luuriin, joten vaikea kuulla alkua. Liitessä 33 (FBI versio?) KKO:n arkistossa kuulin saman kohdan: “Annu, tule tänne apuun!”

1:34 –35 KATKOS nauhassa, katkaisiko häke vahingossa nauhoituksen ollessaan pois linjalta? TARKISTETTAVA onko tämä katkos alkuperäisessä häkenauhassa, vai onko nauhaa poliisi käsitellyt? Miksi katkos, kun epäilty hengittää kuitenkin luuriin ja äänentaso on nousussa, ei laskussa (ei voi olla noise gate effect/squelch)?

===

1:36 Epäilty huudahtaa: Hei, mun täytyy ny. (huutaa lastaan nimeltä!).

1:38 Lapsi etäämmältä: Niih.

1:39 Epäilty: Tuuksä tänne puhelimee?

1:40 Taustalta vaimea ääni: Joo! ja kopsahdus ääni päälle. Ei kuullosta uhrilta eikä lapselta, vaan pikemminkin ulkopuoliselta, sillä äänimaisema poikkeaa edellisistä. Vai onko mikrofoni voinut vääristää lapsen äänen mikäli tämä on ollut kääntyneenä pois mikrofonin suunnasta?

1:41 Epäilty: Mä meen kattoo tonne.

1:42 Lapsi: Mitä mä…? Taustalta kuuluu uhrin huuto ”Tule apuun”

1:43 Epäilty vastaa päälle: Mä, -mä soitan poliisil, siel pyydettii et…

1:46 Uhri huutaa vaativasti mongertaen: Tule pjaa pjaa! (yrittää sanoa Tule pian pian?)

1:46 Epäilty: me pysytään sen linjoil. Tämä oli litteroitu täysin väärin ja väärän ihmisen sanomaksi ”Mite mä pääse linjoil”. Nauhoituksessa on eri atmosferinen saundi (äänimaisema), ei taustaääniä, ei hengitystä. Luuri on kauempana suusta, epäilty ojentaa sitä juuri lapselle? Tapahtuiko sama, kun lapsi vastasi ”Joo” aiemmin?

1:48 Uhri huutaa erittäin vaativasti: Tule(han)*Annu auttaa(n)! (*kopsahdus tai lasin päällä askel?) Tämäkin on ollut täysin väärin litteroitu ”No vähä voit auttaakii” Luuri on suunnattuna/ojennettu lapselle takkahuoneeseen päin, sillä tämä kuuluu hyvin selvästi.

1:50 Uhri: Tule Annu! kopsahdus, lasin päällä kävely tai isku?

1:51 Epäilty kysyy mieheltään topakasti takkahuoneen ääreltä: Lähtikse jo?

1:52 Uhri huutaa epätoivoisena vaimolleen: Tule auttaan!

1:54 Epäilty huutaa raivokkaasti ja paniikissa lujaa (näkee murhaajan?): “mitäkö” tai “pitääkö”

1:55 Uhri: (y)öh! (ähkäisy, huonekalun ääni tai iskun ääni? Murhaaja Jukan kimpussa?)

1:56 Epäilty huutaa kimakasti paniikissa murhaajalle: Vittikö! Murhaaja kääntyy Annelia kohden?

1:57 – 2.00 juoksuaskelia (Epäilty pakenee murhaajaa, suunta ohi puhelimen), tuulikaapin oven aukaisu 1:58/59?). MENEEKÖ ULOS ASTI? Kts. etp.

2:00 Uhri huutaa epäselvästi: Tule (Annu) aut! lapsen hengitys kuuluu luurissa

2:02 Uhri: A-laa-lalala (ei pysty puhumaan enää selvästi, kopsahdus keskellä) kivusta ja pelosta mongerrus, kun murhaaja kääntyy takaisin uhrin kimppuun?

2:03 Surmaaja huudahtaa raivokkaasti kesken uhrin mongerruksen/vaikerruksen: Kuole! (2-tavuinen sana, päällekkäin miehen valituksen kanssa). Ei voi olla Annelin ääni, sillä Anneli juuri paennut asunnosta tuulikaappiin tai ulos asti.

2:03-04 Uhri mongertaa tuskissaan kuin ”aijaa lalalala”, puheesta ei saa selvää

2:05 vaimea kopsahdus tai askel keskellä mongerrusta?

2:05/06 Uhri: LaLa – ja perään –Uhh! Ulkopuolinen surmaaja ähkäisee ponnistuksesta uhrin kimpussa? Epäilty ei ehtisi millään takaisin puhelimeen kahdessa sekunnissa takkahuoneesta.

2:07 vaimeita askelia kohti puhelinta. Anneli on palannut sisälle.

2:08 Epäilty: voihkaisee puhelimeen (kuuluu voimakkaasti): nyyh! taustalta kuuluu uhrin parkaisu –Ääh!

2:09 Epäilty tokaisee epätoivoisena aivan lapsen viereltä luuriin: Tuleeksielt kettää?

2:10 Lapsi ahdistuneena puhelimeen: Hei, onksiel joku, tulkaa äkkii, mun iskä (*)voi huonosti…(kimakalla anelevalla äänellä). Vetää henkeä. *(kuuluu taustaääni. Liian lyhyt, ei saa selvää lapsen jatkaessa puhetta päälle).

2:14/15: Kuuluu Annelin kolme askelta taustalta kohti takkahuonetta.

2:16 Lapsi jatkaa epätoivoisella kimakalla äänellä: Tulkaa äkkii! (taustalla uhri valittaa –aah!)

2:17 Taustalla uhrin valitusta tai surmaajan puhetta: kuin ”(n)ui vaa –”. Taustaäänet kuuluuvat erittäin vaimeana lapsen puhuessa luuriin.

2:18 Lapsi vetää henkeä ahdistuneena: Iih!

2:19 Lapsi huutaa tuskaisena: Iskä, älä kuole! Taustalla ääntelyä, josta ei saa selvää, koska lapsi huutaa puhelimeen.

2:22 Uhri: Aiih!

2:22/23 Epäilty huutaa todella raivokkaasti surmaajalle: Hei, lopeta!

2:24 – 2.27 Nopeita pakenevia askelien ääniä. Epäilty juoksee karkuun surmaajaa. Suunta jälleen puhelinta kohti pois takkahuoneen suulta?

2.25/26 Tuntematon ääni juoksuaskelten joukosta kuin: ”Aja”.

2:26 Häke tulee linjoille ja katkaisee samalla juoksuaskelten ja muut äänet: Joo, haloo.

2:27/28 Uhri tai tuntematon vaimeasti: kuulostaa kuin ”Se jäi”.

2:28 Lapsi epätoivoisena kimakalla äänellä: Nii, tulkaa äkkii (taustalla joku lyhyt ääni, onko isku?), mun iskä voi huonosti, -jooko? (taustalla jotain vaimeeta kolinaa, tai luurin pitely käsissä?)

2:31 Häke: Joo, tä-sinne on apu jo tulossa. Osaakko sä, onks siel joku aikuinen paikalla nytte? Häke nostanut volyymia, sillä häken hengitys suhisee mikrofonissa?

2:35 Lapsi vastaa lohduttautuneena: Äiti.

2:36 Häke: Voisko äiti puhuu?

2:38 Lapsi: Äiti tuu. (Huom. Lapsella on näköyhteys äitiin).

2:39 (kolahdus)

2:39 Lapsi lohduttautuneena: Nyt siel puhutaa taas.

2:41 taustalta kuuluu vaimea kolahdus epäillyn tarttuessa luuriin

2:42 Epäilty ääni vapisten / hätääntyneellä itkuisella äänellä: Mä yritä(n) auttaa. Tämä puuttuu kokonaan Niemen litteroinnista!

2:43 Epäilty jatkaa epätoivoisena: Onks sielt tulos joku?

2:44 Häke: Joo, mä oon apuu hälyttäny. Mä, voidaan nyt, mä vähän kyselen lisätietoja. Taustalta kuuluu vaimeita ”high pitch” ääniä ja kolahdus! Surmaaja kalauttaa uhria? Onko poliisiradio auki?

2:47 Epäilty: Joo. (osittain päällekkäin häken kanssa)

2:47 Häke: Mikä tää tilanne nyt? Apu on koko ajan tulossa.

2:49/50 Taustalta kuuluu puhetta! Surmaaja edelleen uhrin kimpussa? Joko surmaaja puhuu jollekkin, tai poliisiradiolinja on auki?

2:50 Epäilty: Joo. Mä en tiedä mikä tyyppi se o, se (huoh). Kuuluuko täs kohtaa kolahdus taustalta?

2:51 Epäilty vetää henkeä: -Ehh!

2:52 Epäilty jatkaa: -hajotti meiän ton, -huoh (vetää henkeä)

2:53 Häke: Niih.

2:54 Epäilty jatkaa: se takaovi, Kuuluuko täs kohtaa vaimea kolahdus taustalta?.

2:55 Häke: Joo-o

2:54 Epäilty jatkaa häken päälle: sil o mus-mustat vaatteet.

2:56 Häke: Joo, onks hän siel paikal viel?

2:58 Epäilty ähkäisee: Mä olen tääl, mä juoksin äske (vetää henkeä)

2:59 Häke: Joo

3:00 Epäilty jatkaa hengästyneenä: ulos, et mä meen sinne, se lähtee juoksee mun perää. Se meni takas ja se aikoo tappaa mun mieheni, se oli äske viel hengis. (Epäilty huohottaa).

3:06 Häke: Joo, missä se sun mies, mimmoses tilas se sun mies siel nyt on? (volyymia nostettiin taas häkessä, kuuluu huomattavasti kovempaa).

3:09 kova rahina (hengitys mikrofoniin?).

3:10 Epäilty: Makaa siel lattial ja huus äske a(pua)

3:11 Epäilty huudahtaa tuskaisena: Nyt hiljeni!

3:13 Lapsi alkaa itkeä taustalla, Iiih…

3:13 Häke puhuu päälle: Sun mies hiljeni vai? lapsen itkua kuuluu taustalla

3:14 Epäilty vetää henkeä

3:15-17 Lapsi: voimakas pitkä kirkaisu

kohdassa 3:16 lapsen kirkuessa kuuluu kopsahdus. Tippuiko murhaajalta veitsi lattialle poistuessaan? Sitä mieltä oli myös jutun taktinen päätutkija rikoskomisario Kare Koskinen, että tekijä poistuu, kun lapsi kirkaisee.

3:17 Häke: Haloo! plus joku taustaääni/puhetta kuuluu häkestä?

3:18 Epäilty: Älä itke (lapsen nimi) hei, siel. Vetää henkeä, -Nyyh!

3:21 Häke: Joo, sinne on apu koko ajan nyt tulossa, onks sun mies nyt iha tiedottomana sielä makaa vai? Lapsi itkee taustalla ja vaimeita muita taustaääniä (häkestä?).

3:25/26 Epäilty nyyhkäisee puhelimeen

3:26 Epäilty jatkaa itkuisena: Mä en tie, mä oon nyt keittiös, mä enh (huohottaa).

3:29 Epäilty jatkaa kysyen: Meneks mä kattomaa? Huoh.

3:30 Häke: Joo, mut missäs se tekijä nyt on, missä se tekijä täl hetkel on?

3:33 Epäilty: No, todennäkösest siel ellei lähteny ulos jo. Mei makuuhuoneessa siis.

3:36 Häke: Lähti ulos jo vai?

3:37 Epäilty: En tiedä, siel hiljeni.

3:39 Häke: Jaaha.

3:39 Epäilty kysyy lähellään seisovalta lapselta hauraalla äänellä: (Lapsen nimi), oliks se viel siel? Hengitystä luuriin

3:41 Lapsi vaimealla äänellä: Joo, se lähti.

3:42 Epäilty: Se lähti jo vai?

3:43 Häke: Joo, Sano vähä tuntomerkkejä* mä voin sanoo poliisille, mustat vaatteet ja mitä muuta? *Häken taustalta kuuluu möreitä ääniä. Onko ne peräisin poliisiradiosta?

3:47 Epäilty: Mustat vaatteet, semmonen joku (huoh), sanotaa et vähintää 180 senttiä pitkä, vähä, aika tukeva (huoh).

3:53 Häke: Joo.

3:54 Epäilty sanoo hengästyneesti ja ääni vapisten: Semmoset niinku mustat vaatteet, semmoset, ettei naamaa kokonaa näkyny. Iha vieraan näköne mulle.

3:58 Häke: Iha vieras.

3:59 Epäilty: Jooh (taustalta kuuluu lapsen itkua).

3:59-4:00 Häke: Joo

4.00 Epäilty epätoivoisena: Nyyh! Heih, tulkaa nopeesti!

4:01 Häke päällekkäin epäillyn kanssa, lohduttaen: Joo, poliisi soittaa sul, me voidaan lopettaa sitte.

4:05 Epäilty: Onks tänne joku ambulanssi tulossa kans?

4:07 Häke: On, ambulanssi on kans tulossa ja poliisi, mut me voidaan lopettaa, ni poliisi soittaa.

4:11 Epäilty: Joo.

4:12 Häke: No ni, täst tavottaa tästä sun numerosta, mistä sä soitat nyt. (lapsi itkee taustalla)

4:14 Epäilty: Joo.

4:15 Häke: No ni, me voidaan lopettaa, poliisi soittaa. (lapsi itkee taustalla).

4:16 Epäilty: Selvä.

4:17 Häke: Joo, joo hei.

4:18 Epäilty lohdullisena: Heihei.

– Poliisi saapui paikalle n. 4 minuuttia puhelun päättymisen jälkeen 2:51.
...

LINKKI YLE:n juttuun
https://yle.fi/uutiset/3-10807744

[Pieni liekki]

Otin jokin aika sitten uudet nappikuulokkeet käyttöön ja kuuntelin äsken pitkästä aikaa Ulvilan hätäpuhelua. Sain ahaa-elämyksen, sillä tajusin viimein sen epäselvän kohdan kohtien 1:48 ja 1:51 välissä, kun uhri toteaa: "Kylhän nous". Sitä ei ollut Suskukaan jostain syystä huomannut litteroida tuossa edellisessä viestissä.

Anneli oli ollut puhelimessa häkevirkailijan kanssa ja yrittänyt samalla selvittää, oliko ulkopuolinen tunkeutuja jo poistunut paikalta huutamalla: "Meni, lähtikse mies jo?". Vaikka häkevirkailija oli pyytänyt Annelia pysymään puhelimessa, tämä pyysi hereillä olleen tyttärensä puhelimeen ja lähti kaikesta huolimatta katsomaan tilannetta takkahuoneella.

Minusta tämän ulkopuolisen tunkeutujan on täytynyt olla tuolloin Jukan päällä ja tappaja on noussut uhrinsa päältä ylös suunnilleen sillä hetkellä, kun Anneli on ilmestynyt näköetäisyydelle miehistä. Sen takia Jukka on vastannut Annelille, että mies nousi (kylhän nous = kyllä hän nousi) ja huutanut perään vaimolleen: "Lähe auttaa".

[Kuolemannaakka]

Otin jokin aika sitten uudet nappikuulokkeet käyttöön ja kuuntelin äsken pitkästä aikaa Ulvilan hätäpuhelua. Sain ahaa-elämyksen, sillä tajusin viimein sen epäselvän kohdan kohtien 1:48 ja 1:51 välissä, kun uhri toteaa: "Kylhän nous". Sitä ei ollut Suskukaan jostain syystä huomannut litteroida tuossa edellisessä viestissä.

Anneli oli ollut puhelimessa häkevirkailijan kanssa ja yrittänyt samalla selvittää, oliko ulkopuolinen tunkeutuja jo poistunut paikalta huutamalla: "Meni, lähtikse mies jo?". Vaikka häkevirkailija oli pyytänyt Annelia pysymään puhelimessa, tämä pyysi hereillä olleen tyttärensä puhelimeen ja lähti kaikesta huolimatta katsomaan tilannetta takkahuoneella.

Minusta tämän ulkopuolisen tunkeutujan on täytynyt olla tuolloin Jukan päällä ja tappaja on noussut uhrinsa päältä ylös suunnilleen sillä hetkellä, kun Anneli on ilmestynyt näköetäisyydelle miehistä. Sen takia Jukka on vastannut Annelille, että mies nousi (kylhän nous = kyllä hän nousi) ja huutanut perään vaimolleen: "Lähe auttaa".

Lue kirjani sivu 51, siinä kerron tuosta kylhännoussista.
Tämä "kylhännous" nimittäin kuuluu joskus aivan selvästi "tule apuun", vaikka sanat ovat täysin erilaiset. En ihan vaan arkijärjellä päättelemällä usko Jukan mitään kylhännoussia huudelleen, vaan mielestäni hän ei huuda käytännössä mitään muuta kuin apua. Kun "tietää", mitä Niemi on litteroinut, on helppo myös kuulla se. Kuuntelukerrasta toiseen aivot voivat tulkita äänet aivan toisella tavalla. Omiin kuunteluihin ei ole juurikaan luottamista.

Omasta mielestäni surmaaja ei ollut tässä tilanteessa Jukan kimpussa lainkaan, vaan astaloa hakemassa (palaa mielestäni 1:54-55). Jukka ei pysty huutamaan eikä huutaisi apua, jos hänen kimpussaan olisi joku veitsimies tai vaikka tämä seisoisi vain hänen vieressään. Jukka ehkä uskoo hyökkääjän poistuneen kokonaan, kun alkaa huutamaan Annelia apuun (1:42). Eihän hän muuten vaimoaan surmaajan käsiin huutelisi, eikä tämä mitään voisi tehdäkään. Surmaajan on kuitenkin haettava astalo, koska sitä ei ollut sisälle tullessa.

Mun mielestä. Tulkintojahan nämä aina on.

[Pieni liekki]

Otin jokin aika sitten uudet nappikuulokkeet käyttöön ja kuuntelin äsken pitkästä aikaa Ulvilan hätäpuhelua. Sain ahaa-elämyksen, sillä tajusin viimein sen epäselvän kohdan kohtien 1:48 ja 1:51 välissä, kun uhri toteaa: "Kylhän nous". Sitä ei ollut Suskukaan jostain syystä huomannut litteroida tuossa edellisessä viestissä.

Anneli oli ollut puhelimessa häkevirkailijan kanssa ja yrittänyt samalla selvittää, oliko ulkopuolinen tunkeutuja jo poistunut paikalta huutamalla: "Meni, lähtikse mies jo?". Vaikka häkevirkailija oli pyytänyt Annelia pysymään puhelimessa, tämä pyysi hereillä olleen tyttärensä puhelimeen ja lähti kaikesta huolimatta katsomaan tilannetta takkahuoneella.

Minusta tämän ulkopuolisen tunkeutujan on täytynyt olla tuolloin Jukan päällä ja tappaja on noussut uhrinsa päältä ylös suunnilleen sillä hetkellä, kun Anneli on ilmestynyt näköetäisyydelle miehistä. Sen takia Jukka on vastannut Annelille, että mies nousi (kylhän nous = kyllä hän nousi) ja huutanut perään vaimolleen: "Lähe auttaa".

Lue kirjani sivu 51, siinä kerron tuosta kylhännoussista.
Tämä "kylhännous" nimittäin kuuluu joskus aivan selvästi "tule apuun", vaikka sanat ovat täysin erilaiset. En ihan vaan arkijärjellä päättelemällä usko Jukan mitään kylhännoussia huudelleen, vaan mielestäni hän ei huuda käytännössä mitään muuta kuin apua. Kun "tietää", mitä Niemi on litteroinut, on helppo myös kuulla se. Kuuntelukerrasta toiseen aivot voivat tulkita äänet aivan toisella tavalla. Omiin kuunteluihin ei ole juurikaan luottamista.

Omasta mielestäni surmaaja ei ollut tässä tilanteessa Jukan kimpussa lainkaan, vaan astaloa hakemassa (palaa mielestäni 1:54-55). Jukka ei pysty huutamaan eikä huutaisi apua, jos hänen kimpussaan olisi joku veitsimies tai vaikka tämä seisoisi vain hänen vieressään. Jukka ehkä uskoo hyökkääjän poistuneen kokonaan, kun alkaa huutamaan Annelia apuun (1:42). Eihän hän muuten vaimoaan surmaajan käsiin huutelisi, eikä tämä mitään voisi tehdäkään. Surmaajan on kuitenkin haettava astalo, koska sitä ei ollut sisälle tullessa.

Mun mielestä. Tulkintojahan nämä aina on.

Kuinka paljon viiveellä tajuntansa rajamailla oleva uhri saattaa todeta tuon "kyllä hän nousi", jos joku on oikeasti noussut pois hänen päältään hetkeä aikaisemmin? Vertaa vaikka kohtaan 3:10, jossa Anneli toteaa häkevirkailijalle viiveellä "Nyt hiljeni!" tajutessaan, että iskujen äänet ja avunhuudot ovat lakanneet takkahuoneen suunnalla.

Kuuntelen vielä jossain vaiheessa uudelleen tuon ahaa-elämyksen itselleni aikaansaaneen kohdan ja palaan aiheeseen. Kohta on ollut itselleni vähän sillisalaattia, mutta tuntui, että sain sitä hieman aukeamaan, mikäli tuo kylhännous voisi viitata tappajan nousemiseen ylös uhrin kimpusta. Se olisi yksi todiste lisää ulkopuolisesta tappajasta, mikäli tulkintani sattuisi olemaan oikea. Vaikka en minä niitä lisätodisteita ulkopuolisesta tappajasta tarvitse, kun tiedän hänen siellä olleen jo muun todisteaineiston perusteella.

[IsoD]

YLE:n jutussa alla sanotaan, että hätäkeskus pystyy tilaamaan apua paikalle ilman, että virkailija poistuu linjoilta. Miksi häke-virkailija kuitenkin poistui minuutiksi jättäen ulvilalaisen perheenäidin yksin lapsineen murhaajan kanssa ilman selkeitä ohjeita mitä pitäisi tehdä, muuta kuin pysyä linjoilla?

Siksi että nykyisin kaikissa Suomen hätäkeskuksissa on hätäkeskustietojärjestelmänä Erica kun taas tapahtuma-aikaan oli käytössä muistaakseni ELS jossa hälytyksen teki omalla puheella päivystäjä kun taas Ericassa hälytys lähtee nappia painamalla viesteinä ja puhesyntetisaattorilla eteenpäin. Erica on otettu käyttöön viimeisen vuoden sisällä. ELS:in hälytystavan vuoksi linja mykistettiin jotta asiakas ei kuule mitä päivystäjä hälyttää ja sanoo radioon.

[zem]

KN:

Tämä "kylhännous" nimittäin kuuluu joskus aivan selvästi "tule apuun", vaikka sanat ovat täysin erilaiset. En ihan vaan arkijärjellä päättelemällä usko Jukan mitään kylhännoussia huudelleen, vaan mielestäni hän ei huuda käytännössä mitään muuta kuin apua. Kun "tietää", mitä Niemi on litteroinut, on helppo myös kuulla se. Kuuntelukerrasta toiseen aivot voivat tulkita äänet aivan toisella tavalla. Omiin kuunteluihin ei ole juurikaan luottamista.

Kyllä tässä Niemi ja PL ovat oikeassa - he ovat sentään kuunnelleet tallennetta, KN:n kanta
perustuu arvailuun ("ei ole voinut sanoa..."). Kaikella kunnioituksella Naakkaa kohtaan, mutta
ei siinä "tule apuun" kuulla...

Niemi litteroi kyseisen kohdan aivan oikein, vaikka muualla vinouttaakin pahasti -ilmeisesti
tässä kohdassa ei tarvetta vinouttaa. Tai tietysti vinouttaa, kun ei tulkitse napsahdusta
lasinpalan rikkoutumiseksi, mikä todistaisi ulkopuolisen läsnäolon, kun Jukka tuskin paljain
jaloin lasinpalaa rikkoo:

1:50,80 Uhri: Kylhä nous (keskellä sanaa kuuluu napsahdus).

Ja itse asiassa tämä "Kylhän nous" kuullaan jo 8 sek aiemmin - PL voinee verifioida tämän,
Niemi ei ole noteerannut. Tässä oma litteraationi:

1:42 Lapsi: Mitä mä sanon?
1:43,30 Uhri taustalla: "Kylhän nous".
1:43 Epäilty: Mä soitan poliisil, siel pyydettii et..

Jukan avunhuudot ovat alkaneet jo kohdassa 1:16, eli tällöin tekijä on jo "noussut" uhrin
päältä, Jukan oletettamana lopullisesti, tosiasiassa hakemaan astaloa. Tässä vaiheessa
pahoinpitelyä on jatkunut n. 2,5 - 3 min sisääntunkeutumisesta. Jukalla vielä voimia
ja mahdollisuus pyytää kuulolla olevaa puolisoa avunhankintaan. Ei ehkä tiedä, että Annu
on tehnyt jo hätäpuhelun.

Ihmetyttää millaisella heppoisuudella tätä keskeistä todistuskappaletta "aueristienkin"
puolella kuunnellaan - ei kunnon välineitä (so. esim tavalliset kuppikuulokkeet), mutta
sitäkin varmempia mielipiteitä.

[Kuolemannaakka]

KN:

Tämä "kylhännous" nimittäin kuuluu joskus aivan selvästi "tule apuun", vaikka sanat ovat täysin erilaiset. En ihan vaan arkijärjellä päättelemällä usko Jukan mitään kylhännoussia huudelleen, vaan mielestäni hän ei huuda käytännössä mitään muuta kuin apua. Kun "tietää", mitä Niemi on litteroinut, on helppo myös kuulla se. Kuuntelukerrasta toiseen aivot voivat tulkita äänet aivan toisella tavalla. Omiin kuunteluihin ei ole juurikaan luottamista.

Kyllä tässä Niemi ja PL ovat oikeassa - he ovat sentään kuunnelleet tallennetta, KN:n kanta
perustuu arvailuun ("ei ole voinut sanoa..."). Kaikella kunnioituksella Naakkaa kohtaan, mutta
ei siinä "tule apuun" kuulla...

Niemi litteroi kyseisen kohdan aivan oikein, vaikka muualla vinouttaakin pahasti -ilmeisesti
tässä kohdassa ei tarvetta vinouttaa. Tai tietysti vinouttaa, kun ei tulkitse napsahdusta
lasinpalan rikkoutumiseksi, mikä todistaisi ulkopuolisen läsnäolon, kun Jukka tuskin paljain
jaloin lasinpalaa rikkoo:

1:50,80 Uhri: Kylhä nous (keskellä sanaa kuuluu napsahdus).

Ja itse asiassa tämä "Kylhän nous" kuullaan jo 8 sek aiemmin - PL voinee verifioida tämän,
Niemi ei ole noteerannut. Tässä oma litteraationi:

1:42 Lapsi: Mitä mä sanon?
1:43,30 Uhri taustalla: "Kylhän nous".
1:43 Epäilty: Mä soitan poliisil, siel pyydettii et..

Jukan avunhuudot ovat alkaneet jo kohdassa 1:16, eli tällöin tekijä on jo "noussut" uhrin
päältä, Jukan oletettamana lopullisesti, tosiasiassa hakemaan astaloa. Tässä vaiheessa
pahoinpitelyä on jatkunut n. 2,5 - 3 min sisääntunkeutumisesta. Jukalla vielä voimia
ja mahdollisuus pyytää kuulolla olevaa puolisoa avunhankintaan. Ei ehkä tiedä, että Annu
on tehnyt jo hätäpuhelun.

Ihmetyttää millaisella heppoisuudella tätä keskeistä todistuskappaletta "aueristienkin"
puolella kuunnellaan - ei kunnon välineitä (so. esim tavalliset kuppikuulokkeet), mutta
sitäkin varmempia mielipiteitä.

No lue sinäkin tuosta kirjasta sivut 50-51 (tai vaikka koko oma litteorintini perusteluineen), se perustuu ihan omaan kuunteluun eikä arvailuun. Olen kuullut kummallakin tavalla, eri päivinä. Näistä kahdesta valitsen "tule apuun", koska "kylhännous" ei tarkoita mitään, eikä se varsinkaan tuossa tilanteessa tarkoita mitään. Ihmistä tapettiin siellä, mitä ihmettä Jukka tuommoista väärää murretta olevaa ihmerepliikkiä toistelisi?

Nauha (puhelinlinja) ei välitä s-konsonanttia lainkaan, joten kaikki ässät on omien aivojen tuottamaa vain. Omiin kuunteluihin ei kannata luottaa. Uhri ei puhu siansaksaa, vaikka siltä kuulostaisi.

Susku on litteroinut "tule apuun" taustalta myös kohdassa 1,42. Jostain syystä nämä kirjoitettuna aivan erilaisilta näyttävät repliikit voivat kuulua samanlaisina.


Nauhasta tekemiini päätelmiin on tämän vuoden aikana tullut kaksi muutosta: vasta nyt on selvinnyt, ettei takkahuoneessa ollut mitään valoja päällä, vaan valot olivat ainoastaan olohuoneessa. Aikaisemmin on ollut "fakta", että takkahuoneessa oli valot, ja siksi valojen sytyttäminen on täytynyt jonnekin sijoittaa. Eli olen sijoittanut sen siihen hetkeen kun surmaaja hakee astalon, mutta sitä ei siis tarvita. Ei muuta asioita sinänsä, koska astalo täytyy joka tapauksessa hakea, eikä uhri voi huutaa apua jos surmaaja on hänen kimpussaan.

Toinen on surmaajan tallaaminen uhrin kasvoille astaloinnin jälkeen, joka ei ollut vielä tiedossa kirjan kirjoittamisen aikaan, vaan uskoin, että nenä oli murrettu jossain vaiheessa nyrkillä (vaikka ihmettelin, miksi nenästä ei ole tullut verta). Tämä tapahtuu todennäköisesti 2:50 taustalta mielestäni kuuluvan "Saatana"-kiroilun aikana ja tämän jälkeen surmaaja lähtee poistumaan. Poistumisaikaan ei tule muutoksia, se on mielestäni 3:00-3:05 maissa suunnilleen, eli ennen tytön kirkaisua. Jäljistä nähdään, että surmaaja lähti poistumaan melkein saman tien uhrin tapettuaan.

Lisäksi ovessa olleet ohuet roiskeet ovatkin todennäköisesti tulleet kolmesta olkapäähän osuneesta pistosta (alla olkavaltimo), eikä astaloinnista. Pistot on annettu lattialla oven edessä, samoin kuin neljä pistoa vatsaan. Sopii ajankäyttöönkin paremmin ja ennenkaikkea surma-astalo voi olla sorkkapäinen, kuten muiden jälkien perusteella on. Noita roiskeitahan olen kautta vuosien ihmetellyt, kun olen yrittänyt keksiä, mikä astalo semmoiset jättää, eikä sorkkarauta niihin mitenkään sovi. Olkapistot ratkaisevat ison ongelman, ja sijaitsevat roiskeisiin nähden juuri oikeassa paikassa. Turumurrelta (taas) hieno oivallus.

Kyllä näitä on kuunneltu ja ajateltu, mutta jokainen saa tietysti tulkita kuten haluaa.

[zem]

KN:

Kyllä näitä on kuunneltu ja ajateltu, mutta jokainen saa tietysti tulkita kuten haluaa.

En osaa olla tuosta samaa mieltä. Syyttäjälle ja muille Aueria syylliseksi ajaneille se on
kyllä sopinut - kuuntelua on hämärretty koko ajan oikein olan takaa. Aina ihmettelin
- esimerkiksi - että KN:n mainitsema Turunmurre hyppäsi niin auliisti Alpo Holistin
kelkkaan, joka itsestäni vaikutti lähinnä yrittävän pelastaa (mahdollisen tuttunsa) tulkitsijatoverinsa karmeat vinoutukset. Mutta - mikäli pitäydyttäisiin KN:n kannassa niin
sen kanta, joka jaksaa intää pisimpään, voittaa. Itse en ole inttämisessä kunnostautunut.
Enkä tule kunnostautumaan.

Mutta pyynnöstä - katsotaampa KN:n mainitsenia sivuja 50 - 51 hänen litteroinnistaan.
Lukiessani KN:n esitystä aiemmin sivuutin tämän osuuden, koska se vaikutti olevan
vähiten ansioitunein osa tutkimusta. (BTW kiitos kopiointimahdollisuudesta!)

Sivu 50.

Tämä käynti voisi olla 1:30-1:38 välillä, mistä hän sitten tulisi puhelimeen. Yksittäiseen vilkaisuun ei juurikaan aikaa menisi. Tämä tuntuu kuitenkin aivan uskomattomalta tuurilta,
että juuri tuon lyhyen surmaajan ulkona olon aikana tyttö kävisi olohuoneessa. Käymisen olohuoneessa pystyisi kuitenkin tähän kohtaan sijoittamaan. Itse en vielä usko, että Amanda näki Jukkaa ennen tämän kuolemaa lainkaan ainakaan missään lattialla, vaan muistaa tämän asian väärin ja on sekoittanut sen nauhalla kuultavaan näkemiseen, jossa hän kirkaisee.

Alleviivattu tulkinta kyseenalaistaa niin tytön kuin Auerinkin todistuksen ja korvaa nämä
spekulaatiolla. Tyttö kertoi (vapaasti siteeraten) käyneensä takkahuoneen suunnassa ja
nähneensä iskän lattialla, minkä jälkeen "äiti pyyti puhelimeen ja meni ite kattomaan":

Axxxxx: No, sillo iskä oli lattial ja sit, tota äiti oli menos just puhelimee.

Selvää puhetta. Entä Auer "ite":

Pyysin Axxxxxa puhelimeen ja kävin itse katsomassa. Kun kävin katsomassa, kun Jukka huusi Annu. (Kuulustelu 9.12.2006.)

Stemmaa! Mutta esim. KN ei välitä, vaan korvaa käynit spekulaatioilla, mitkä
kyseenalaistavat tytön ja äidin todistusten tarkkuuden.

On myös toisaalta voinut nähdä surmaajan astalonhakupoistumisen 1:26, jos sellainen olisi ollut. Tässä teoriassa tyttö ei siis näkisikään poistumista puhelun loppupuolella, vaan jo aiemmin, eikä tiedä, että surmaaja tulikin takaisin.

Tyttö tietysti meni takkahuoneen suuntaan, kun iskä alkoi anella apuja eikä kamppailun ääniä enää kuulunut eli surmaaja oli kuten KN arvelee joko ulkona tai "katveessa" mahdollisesti
huilaamassa ja miettimässä mitäpä tekisi.

KN:

 1:46 Uhri huutaa vaativasti mongertaen: Tule pjaa pjaa! (yrittää sanoa Tule pian pian?)

Ei todellakaan. Ei Jukka pyydä Aueria tulemaan veitsen eteen tai astaloitavaksi, koskaan.
Kuulen "Pyydä Jannea" - ja KN voi kyseenalaistaa, että "ei tarkoita mitään". Mutta mitäpä
hengenhädässä tarkoitetaan muuta kuin että "joku apuun paikalle ja heti"?

KN:

1:46 Epäilty: me pysytään sen linjoil. Tämä oli litteroitu täysin väärin ja väärän ihmisen sanomaksi ”Mite mä pääse linjoil”. Nauhoituksessa on eri atmosferinen saundi (äänimaisema), ei taustaääniä, ei hengitystä. Luuri on kauempana suusta, epäilty ojentaa sitä juuri lapselle?

Olisihan se kiva, että Auer lausuisi tuon KN:n ehdottaman, mutta kun useampi on kuullut
siinä saman kuin minä että "miten mä pääsen - linjoille" ja Auerin sanomana. Tästä nyt on
vain revittävä - itse päättelen, että A haluaa löytää yhteyden, jonka kuvittelee katkenneen,
ja kohdassa kuuluu vähän napseahtelua, joka viittaisi siihen, että hänellä on Jukan
kännykkä (tai lisäpuhelin) kädessä. Niemi ei hyväksi sanojaksi Aueria, koskapa ei nyt
murhaaja hirväesti halua ylläpitää linjoja viranomaisiin, kun ajan voisi mahdollisesti käyttää
lavastuksiinkin ja sanoa että "yhteys vain katkes".

KN:

1:50 Uhri: Tule Annu! kopsahdus, lasin päällä kävely tai isku? Kuulen 1:48-1:50 ” Tule Annu auttaa! Tule apuun!” Tuon viimeisen Tule Apuun / Tule Annu – repliikin voi kuulla myös ”kylhännou(s)”-tyylisenä sanana, jonka Niemikin oli litteroinut, vaikka luettuna se on aivan erilainen! Sehän ei tarkoita mitään, mutta moni amatööri on sen kuullut ja eilen kuunnellessani kuulin sen joka kerran. Kirjoitin ylös, että ei kuulosta yhtään ”Tule Annu”- huudolta! Tänään kun kuuntelin, niin kuulin heti ”tule apuun!”. Huonosti ymmärrettävien repliikkien kuuntelu on erittäin riskialtista touhua, koska ihminen tosiaan alkaa kuulla sitä mitä kuvittelee, ja kuulokuvat voivat muuttua. Ja tämä repliikki sentään kuuluu ihan suht isolla äänellä! Äänensävy on valittava, lähes itkuinen, ja keuhkovaurion takia resonanssi on vähentynyt; äänessä on ikään kuin torvimainen tai metallinen sointi. Muttei tämän miehen molemmat keuhkot vielä puhki ole, saati että ne olisi puhkaistu jo puoli tuntia sitten. Ääntä riittää.

Kohdassa n. 1:50 voi helposti vertailla eroja Jukan avuinhuutojen "lähe Annu auttaa!" ja "Lähe
auttaa!" sekä kyseisen "Kylhän nous!" -ilmaisun välillä. Ei yhtään samankaltaisia! Lisäksi
kohdassa kuullaan parikin lasipalan napsahdusta, joita paljasjalkaiset Annut tai Jukka ei
ole voineet tuottaa.

Korostan, että häke-tallenne on merkittävin todistuskappale jutussa, eikä sen tutkimisessa
kelpaa asenne "ihminen tosiaan alkaa kuulla sitä mitä kuvittelee, ja kuulokuvat voivat
muuttua" (tässä Niemi on kunnostautunut!) tai asenne "jokainen saa tietysti tulkita kuten
haluaa". Vai ottaako KN saman asenteen esim. verijälkitutkimuksen suhteen?

[Pieni liekki]

Kuuntelin sunnuntaina Ulvilan häkepuhelua useampaan kertaan. Minusta väli 1:46 - 1:56 on tallenteessa yhä vaan aikamoista sillisalaattia. Voi olla, että sillisalaatti johtuu osittain siitä, että huoneistossa on yhtä aikaa niin paljon tekeillä ja tytär pitelee puhelinta erilailla kuin äitinsä - ainakin puhelimen luuri on matalammalla korkeudella kuin äidin pitämänä ja ehkä lapsi pitelee sitä epävakaammin.

Kuulen vastaavalla tavalla kuin Zem kohdassa 1:46 sanottavan "Miten mä pääsen linjoil?". Minusta kysymys on ihan looginen Auerin suusta sanotuksi, koska hän on jäänyt linjoille odottamaan häkevirkailijan paluuta ja toivoo saavansa tähän uudelleen yhteyden. Huoneistossa on käsittääkseni käsitelty häkepuhelun aikaan ainoastaan yhtä puhelinta, joka on ollut keittiössä sijainnut lankapuhelin. Tämän asian on Auer aikoinaan selkeästi todennut, kun ei osannut Jukan kännyköitä käyttää.

Jos tallenteella kuuluu uhrin sanomana "Kylhän nous" (=kyllä hän nousi), niin olen edelleen sitä mieltä, että joko tappaja on noussut pois maassa makaavan uhrin kimpusta tai hän on noussut hakemaan astaloa.

[Kuolemannaakka]

KN:

Kyllä näitä on kuunneltu ja ajateltu, mutta jokainen saa tietysti tulkita kuten haluaa.

En osaa olla tuosta samaa mieltä. Syyttäjälle ja muille Aueria syylliseksi ajaneille se on
kyllä sopinut - kuuntelua on hämärretty koko ajan oikein olan takaa. Aina ihmettelin
- esimerkiksi - että KN:n mainitsema Turunmurre hyppäsi niin auliisti Alpo Holistin
kelkkaan, joka itsestäni vaikutti lähinnä yrittävän pelastaa (mahdollisen tuttunsa) tulkitsijatoverinsa karmeat vinoutukset. Mutta - mikäli pitäydyttäisiin KN:n kannassa niin
sen kanta, joka jaksaa intää pisimpään, voittaa. Itse en ole inttämisessä kunnostautunut.
Enkä tule kunnostautumaan.

Mutta pyynnöstä - katsotaampa KN:n mainitsenia sivuja 50 - 51 hänen litteroinnistaan.
Lukiessani KN:n esitystä aiemmin sivuutin tämän osuuden, koska se vaikutti olevan
vähiten ansioitunein osa tutkimusta. (BTW kiitos kopiointimahdollisuudesta!)



Sivu 50.

Tämä käynti voisi olla 1:30-1:38 välillä, mistä hän sitten tulisi puhelimeen. Yksittäiseen vilkaisuun ei juurikaan aikaa menisi. Tämä tuntuu kuitenkin aivan uskomattomalta tuurilta,
että juuri tuon lyhyen surmaajan ulkona olon aikana tyttö kävisi olohuoneessa. Käymisen olohuoneessa pystyisi kuitenkin tähän kohtaan sijoittamaan. Itse en vielä usko, että Amanda näki Jukkaa ennen tämän kuolemaa lainkaan ainakaan missään lattialla, vaan muistaa tämän asian väärin ja on sekoittanut sen nauhalla kuultavaan näkemiseen, jossa hän kirkaisee.

Alleviivattu tulkinta kyseenalaistaa niin tytön kuin Auerinkin todistuksen ja korvaa nämä
spekulaatiolla. Tyttö kertoi (vapaasti siteeraten) käyneensä takkahuoneen suunnassa ja
nähneensä iskän lattialla, minkä jälkeen "äiti pyyti puhelimeen ja meni ite kattomaan":

Axxxxx: No, sillo iskä oli lattial ja sit, tota äiti oli menos just puhelimee.

Selvää puhetta. Entä Auer "ite":

Pyysin Axxxxxa puhelimeen ja kävin itse katsomassa. Kun kävin katsomassa, kun Jukka huusi Annu. (Kuulustelu 9.12.2006.)

Stemmaa! Mutta esim. KN ei välitä, vaan korvaa käynit spekulaatioilla, mitkä
kyseenalaistavat tytön ja äidin todistusten tarkkuuden.

On myös toisaalta voinut nähdä surmaajan astalonhakupoistumisen 1:26, jos sellainen olisi ollut. Tässä teoriassa tyttö ei siis näkisikään poistumista puhelun loppupuolella, vaan jo aiemmin, eikä tiedä, että surmaaja tulikin takaisin.

Tyttö tietysti meni takkahuoneen suuntaan, kun iskä alkoi anella apuja eikä kamppailun ääniä enää kuulunut eli surmaaja oli kuten KN arvelee joko ulkona tai "katveessa" mahdollisesti
huilaamassa ja miettimässä mitäpä tekisi.

KN:

 1:46 Uhri huutaa vaativasti mongertaen: Tule pjaa pjaa! (yrittää sanoa Tule pian pian?)

Ei todellakaan. Ei Jukka pyydä Aueria tulemaan veitsen eteen tai astaloitavaksi, koskaan.
Kuulen "Pyydä Jannea" - ja KN voi kyseenalaistaa, että "ei tarkoita mitään". Mutta mitäpä
hengenhädässä tarkoitetaan muuta kuin että "joku apuun paikalle ja heti"?

KN:

1:46 Epäilty: me pysytään sen linjoil. Tämä oli litteroitu täysin väärin ja väärän ihmisen sanomaksi ”Mite mä pääse linjoil”. Nauhoituksessa on eri atmosferinen saundi (äänimaisema), ei taustaääniä, ei hengitystä. Luuri on kauempana suusta, epäilty ojentaa sitä juuri lapselle?

Olisihan se kiva, että Auer lausuisi tuon KN:n ehdottaman, mutta kun useampi on kuullut
siinä saman kuin minä että "miten mä pääsen - linjoille" ja Auerin sanomana. Tästä nyt on
vain revittävä - itse päättelen, että A haluaa löytää yhteyden, jonka kuvittelee katkenneen,
ja kohdassa kuuluu vähän napseahtelua, joka viittaisi siihen, että hänellä on Jukan
kännykkä (tai lisäpuhelin) kädessä. Niemi ei hyväksi sanojaksi Aueria, koskapa ei nyt
murhaaja hirväesti halua ylläpitää linjoja viranomaisiin, kun ajan voisi mahdollisesti käyttää
lavastuksiinkin ja sanoa että "yhteys vain katkes".

KN:

1:50 Uhri: Tule Annu! kopsahdus, lasin päällä kävely tai isku? Kuulen 1:48-1:50 ” Tule Annu auttaa! Tule apuun!” Tuon viimeisen Tule Apuun / Tule Annu – repliikin voi kuulla myös ”kylhännou(s)”-tyylisenä sanana, jonka Niemikin oli litteroinut, vaikka luettuna se on aivan erilainen! Sehän ei tarkoita mitään, mutta moni amatööri on sen kuullut ja eilen kuunnellessani kuulin sen joka kerran. Kirjoitin ylös, että ei kuulosta yhtään ”Tule Annu”- huudolta! Tänään kun kuuntelin, niin kuulin heti ”tule apuun!”. Huonosti ymmärrettävien repliikkien kuuntelu on erittäin riskialtista touhua, koska ihminen tosiaan alkaa kuulla sitä mitä kuvittelee, ja kuulokuvat voivat muuttua. Ja tämä repliikki sentään kuuluu ihan suht isolla äänellä! Äänensävy on valittava, lähes itkuinen, ja keuhkovaurion takia resonanssi on vähentynyt; äänessä on ikään kuin torvimainen tai metallinen sointi. Muttei tämän miehen molemmat keuhkot vielä puhki ole, saati että ne olisi puhkaistu jo puoli tuntia sitten. Ääntä riittää.

Kohdassa n. 1:50 voi helposti vertailla eroja Jukan avuinhuutojen "lähe Annu auttaa!" ja "Lähe
auttaa!" sekä kyseisen "Kylhän nous!" -ilmaisun välillä. Ei yhtään samankaltaisia! Lisäksi
kohdassa kuullaan parikin lasipalan napsahdusta, joita paljasjalkaiset Annut tai Jukka ei
ole voineet tuottaa.

Korostan, että häke-tallenne on merkittävin todistuskappale jutussa, eikä sen tutkimisessa
kelpaa asenne "ihminen tosiaan alkaa kuulla sitä mitä kuvittelee, ja kuulokuvat voivat
muuttua" (tässä Niemi on kunnostautunut!) tai asenne "jokainen saa tietysti tulkita kuten
haluaa". Vai ottaako KN saman asenteen esim. verijälkitutkimuksen suhteen?

Valitettavasti itselläni ei ole kopiointimahdollisuutta tässä, mutta yritän pärjätä=))
Ei ole kyse inttämisestä. Jos luet "disclaimerin" tuon litteroinnin (joka on siis Susku Londonkin litteorointi, johon olen mustalla boldatulla tektillä tehnyt omat kommenttini ja kuulemiseni, jotka eivät monessa kohtaa ole samat kuin Suskulla) alusta, niin kirjoitan hyvin varovaisesti, ettei kyse ole mistään jumalan sanasta, vaan yksittäisen ihmisen perustellusta mielipiteestä. Olen lukenut kuuloaistimusten ja kuulemisen tulkinnasta jonkun verran, ja minulla on se tieto/käsitys, että kuuleminen on aina subjektiivinen kokemus: toinen kuulee toista ja toinen voi kuulla toista, eikä ole välttämättä mahdollista sanoa, kumpi oli oikeassa tai oliko kumpikaan. Se, mitä olettaa kuuluvan, vaikuttaa tulkintaan. Niemen litterointi on luettu satoja kertoja, mutta jos kuuntelisi tietämättä mitä Niemi kirjoitti, voisikin kuulla erilaisesti.

Pyrkimykseni on ollut selvittää takkahuoneen TAPAHTUMAT, ei eri repliikkejä. Kukaan meistä ei ollut paikalla, joten tapahtumia pitää PÄÄTELLÄ. USKON, että ne tapahtumat olen aika hyvin selvittänyt (ainakin ne peruslinjat, eli mitä surmaaja ja Anneli tekivät, ja missä Jukka oli), ja näissä on suurena tukena olleet verijäljet, uhrin vammat ja käytettävissä oleva aika. Repliikit ovat hyvin suppeita; niistä ei mielestäni juuri mitään selviä. Kaikki niihin liittyvä on spekulointia, mutta esim se ajatus, ettei surmaaja voi olla uhrin kimpussa silloin, kun tämä huutaa apua, on oikea, ja se sitäpaitsi sopii täysin tapahtumiin ja siihen, että surmaajan pitää hakea astalo. Siis noin 1:15-20 maissa surmaaja irtosi tappelusta, kuten itsekin kirjoitit. Me olemme monesta kohdasta ihan samaa mieltä.

Huomaatko, että tuossa 1:38 kerron heti, että käynti voisi olla mahdollinen tässä kohdassa? Se sopii minulle ihan hyvin, jos tällainen pystytään todistamaan. Amanda olisi käynyt katsomassa takkahuoneeseen juuri sillä hetkellä, kun surmaaja on ulkona astaloa hakemassa. Hyvä tuuri, mutta täysin mahdollinen. Tässä vaan nyt pitää punnita se, kuinka todennäköistä tuo on: kävikö surmaaja ulkona ylipäätään (itsehän sitä nimenomaan varovaisesti tuossa litteroinnissani ehdottelen, vaikka mielestäni kukaan muu ei ole uskaltanut tällaista väittää. Kuitenkin aikaa ON tarpeeksi vaikka käydä ulkona.) Amanda muisti, että oli jo valot: nykytietämyksen mukaan ei ollut, sillä valot sytytettiin vasta Auerin toisen käynnin jälkeen. Mitä tässä sitten voi sanoa, kuka muistaa väärin? Myöskään silminnäkijöiden kertomuksiin ei pidä sokeasti luottaa, vaan pitää hakea muuta tietoa myös ja miettiä, voiko kertomus pitää paikkaansa. Tytön kertomus on aika vaikea sijoittaa tapahtumiin; se on mielestäni yksi harvoja asioita, joita en ole kovin tyydyttävästi vielä onnistunut itselleni selvittämään. Siinä on ristiriitaisuuksia ja todistetusti väärin muistamisia myös: eihän hän ensimmäisessä kertomuksessaan muistanut edes, että poliisit soittivat hätäpuhelun jälkeen. Hän voi siis sekottaa asioita muutenkin. Hän on kertonut samoista asioista eri kuulusteluissa eri tavalla tai hyvin sekavasti, sehän tässä juuri vaikeus onkin. Onneksi hänellä ei ole tapahtumissa mitään ratkaisevaa roolia sinänsä, muuta kuin tietysti silminäkijän rooli, mutta sitähän ei oikeus huomioinut lainkaan.

Ja tässä on toinen kohta mikä pitää huomioda: kohta 1:38, jolloin Auer pyytää tyttöä puhelimeen. Missä tyttö on tällöin? Onko hän jossain olohuoneessa, vai onko hän oman huoneensa ovella? Jos hän tulee huoneestaan, olisiko hän voinut käydä olohuoneessa mitään katsomassa 10 sek aiemmin? Ja siispä olen päätellyt, että koska tyttö äänen ja nopean puhelimeen saapumisensa takia tuntuu olevan hyvin lähellä Auerin kutsuessa, paremminkin siellä "eteisessä" oman ovensa suussa, niin hän EI olisi käynyt Jukkaa katsomassa tätä ennen.
Kts. kommentit 1:38-1:42. En vedä asioita hatusta (yleensä) vaan yritän niille löytää perusteita. Yritän ainakin ihan vilpittömästi, vaikka en tietysti aina osaa.

Olen monessa kohtaa tehnyt kaksi mahdollista vaihtoehtoa, olkoon se sitä spekulointia sitten. Mielestäni on rohkeaa sanoa asioista mitään varmaa tietyissä kohdissa, kun niiden tueksi löytyy ristiriitaista aineistoa tai ei mitään aineistoa.


Kohta 1:46: Susku on kuullut "Tulee pjaa pjaa", minä olen tulkinnut "Tule pian pian", sinä olet varm, että uhri huutaa "Pyydä Jannea". Minkä tässä voi, kun toinen kuulee toista, ja toinen toista? Tapahtumiin repliikki ei juurikaan vaikuta. Itse saan omasta versiostani pontta sille, että Jukka näki surmaajan palaavan ja tiesi, että nyt oli Annelilla viimeinen tilaisuus jotenkin yrittää estää lähestyvä murha. Jukalla oli ehkä se toinen klapikin kädessä, hän otti sen kasasta surmaajan poistuttua. Spekulaatiota: enhän minä ollut paikalla, eikä kukaan ole asiasta kertonut. Mutta minusta Jukan hoputuksiin tulee kiireinen sävy ja hän toistaa niitä monta kertaa lähes yhteen menoon, IKÄÄN KUIN hän tajuaisi, että surmaaja kiipeääkin ikkunasta takaisin sisälle, ja nyt on avulla kiire. Surmaaja ei lähtenytkään, kuten Jukka kuvitteli, kun alkoi kutsumaan Annua paikalle.

No, mitä sitten tarkoittaa tässä kohdassa huuto "Pyydä Jannea"? Annelille ilmeisesti kuitenkin huutaa? Pyytää Annelia pyytämään jotain Jannea (en tiedä tässä jutussa yhtään Janne-nimistä) puhelimeen hätäkeskuksesta tai poliisista? Vai mitä tämmöinen tarkoittaa? Mitä se Janne olisi tilanteessa auttanut? Jos sinä kuulet näin ja olet siitä vakuuttunut, niin enhän minä sille mitään voi, mutta en vaan tajua, mitä tämmöinen huuto tarkoittaisi. Ja koska itse kuulen Tule pian, pian, niin se tuntuu minusta paljon järkevämmältä ja sopii tapahtumiin täysin.

Mitä muuta tämmöinen voi olla kuin tulkintaa? Ei ainakaan kannata riidellä näistä.


1:50 lasinpalojen napsahdukset sopivat juuri siihen, että surmaaja tuli takaisin uhrin kimppuun. Hän mielestäni löi uhria selkään veitsellä noin kohdassa 2:00-05, minkä jälkeen uhri yökkää, eikä pysty enää juurikaan puhumaan, koska toinenkin keuhko puhkeaa. Miten joku "kylhännous" sopii tähän hetkeen? Missä surmaaja on mielestäsi? Omasta mielestäni hän oli palannut uhrin luo (ehkä löi häntä Jukan kädestä riistetyllä klapilla 3 kertaa), ja sitten Auer tuli hänelle huutamaan ja hän kävi olohuoneen puolella kääntymässä. Hän löi veitsellä joko juuri ennen Auerin käyntiä tai heti Auerin poisjuoksun jälkeen.


Tämä häke-litterointi kommentteineen on tosi pitkä ja vaikeaa ja uuvuttavaa luettavaa, ja tiedän, ettei sitä jaksa moni ajatuksella läpi käydä. Mutta itse olen käynyt OMALLA ajatuksellani asiat tarkasti läpi, ja sieltä ne pointit löytyvät, vaikka onkin paljon tekstiä ja myös pohdintaa.