isotalo kirjoitti:Tämän sotkun sisältä täytyy kaivaa esiin se salainen aineisto, jonka Alibi on saanut. Se on ilmeisesti puolustuksen asiantunjain kommentti Annelin pojan ja pienten tyttöjen todistuksiin Ulvilan surmasta vaikka se kuuluukin lhs-aineistoon. Siis ei mikään dokumentti siitä mitä lapset ovat sanoneet vaan niiden kommentti. Alibi julkaisee myös näiden asiantuntijain arvion siitä kuinka valemuistot ovat syntyneet. En usko, että tällaisella todistelulla on ratkaisevaa merikitys Ulvilan surmassa. Siinä on riittävästi aneistoa, joka osoittaa valemuistot mahdottomiksi ihan fyysisesti.
Se, että isotalo on sekaisin ei nyt ole uutta. Hän ilmeisesti viittaa puolustuksen hankkimaan asiantuntijalausuntoon jossa vakuutellaan valemuistojen mahdollisuutta. On kuitenkin huomioitava muutama seikka ennen kuin nielaisee tätä koukkua ( joka tosin on jo syvällä isotalon valemuisto-kitusissa - ja se mikä hänen ihan ensimmäisenä tulisi kaivaa esiin ). Ensinnäkin puolustuksen asiantuntijat saavat toki nähdä syyttäjän aineiston ja mm lasten kuulemisten videoinnit. Sen sijaan lapset voivat kieltäytyä puolustuksen kuulemisista/haastatteluista ( ja varmaan tekevätkin ). Toisekseen, vaikka puolustus tarjoaisi asiantuntijalausuntoa niin oikeuden tuomarit päättävät voiko sitä esittää. Onko asiantuntija relevantti. Ja jos luvan vaikka saavatkin, niin tietenkin istunnossa punnitaan onko lausunto mitään todistava vai onko se mielipide.
Otetaan vaikka ote TYKSin lastenpsykiatrian esittelytekstistä:
Yksikössä tehdään aktiivisesti tieteellistä tutkimustyötä. Tästä on osoituksena yhteensä 18 väitöskirjaa, mikä on yli 40 % maan viidessä lastenpsykiatrian yliopistoyksikössä tuotetuista väitöskirjoista. - Mitä luulette. Onko tämän laitoksen monikymmenpäisen henkilöstön tiedossa se, mitä tarkoittaa valemuistot. Vai ottavatko vastaan luennon Seppo Isotalolta - joka tosin voi olla elävä esimerkki valeista ja katoavista muistosta.
http://www.med.utu.fi/psykiatria/henkilokunta/
Kun lapsille on jo tehty oikeuspsykiatrisen laitoksen tutkimukset niin ne perustuvat kansainvälisesti hyväksyttyyn ja koettuihin alati kehitettäviin metodeihin joihin vain yliopistollisilla sairaaloilla on resurssit. Itseasiassa lakisääteiset resurssit johon oikeus voi luottaa ja jotka tehdään puolueettomasti - lapsen apu ensisijaisena. Oikeuspsykiatriahan ei ota kantaa syyllisyyteen vaan siihen vahvistaako tutkimus epäilyä vai ei. Oikeus sitten punnitsee asian. Tästä syystä mm haastatteluissa on yhtä isossa roolissa kysymysten analysointi. Tämä ei ole käräjäoikeudelle mitenkään uutta. Uutta tosin jossakin määrin voi olla se, että puolustus pyytää kuultavaksi omia "asiantuntijoitaan" ulkopuolelta näiden lakiin kirjattujen menetelmien. Hovi puolestaan on useimmiten koventanut käräjien tuomioita. Siksi ankarampi on nykyisin noudatettava skaala lasten hyväksikäytölle johtuen mm kansainvälisestä nykyisin paremmin vertailtavasta laista ja syytenimikkeistä.
Toinen seikka on se, että LSH-aineisto viittaa myös fyysisiin tutkimuksiin. Nythän niin murhaan liittyvä kuin näihin seksuaalirikoksiinkin liittyvä tutkimus on varmasti ollut samanaikaista. Aineiston ja lausuntojen perusteella sitten eriytetty koskemaan milloin murhaa milloin väkivallantekoja. Tottakai haastattelujen ohjaamana mutta osin päällekkäin. Somaattiset löydöt eivät ole kovin tavanomaisia ( vain n 4% oikeuspsyk. tutkimuksista ). Mutta ne ovatkin siksi raskauttavat.
Käypähoito: Oireet
Somaattiset oireet ja löydökset
Somaattinen oireilu on hyvin yksilöllistä, ja oireet ovat usein riippuvaisia lapsen iästä.
Seksuaalisen hyväksikäytön kohteeksi joutuneille lapsille saattaa syntyä vammoja sukupuolielimiin, peräaukon seutuun, suuhun tai eripuolille kehoa esimerkiksi kiinni pitämisen aiheuttamana. Epäily hyväksikäytöstä voi syntyä sukupuoli- ja virtsaelinten tulehdusoireista, erilaisista virtsaamiseen ja suolen toimintaan liittyvistä psykosomaattisista oireista tai alkaneen raskauden tultua ilmi 1, 2, 3.
Somaattiset löydökset riippuvat hyväksikäytön muodosta. Suurella osalla seksuaalisen hyväksikäytön kokeneista lapsista ei todeta löydöksiä somaattisessa tutkimuksessa. Poikkeava löydös on myös harvoin yksinään osoitus lapsen seksuaalisesta hyväksikäytöstä 1, 2.
Kun tutkijat ja terveysviranomaiset lakisääteisesti tutkivat lapsia niin selvitellessään seksuaalisen hyväksikäytön suhteen lasten kertomusten luotettavuutta ja sitä mitä niiden takana on niin yhtälailla he katsovat murhailtaa ja siihen liittyviä kertomuksia ja syynäävät niiden taustat. LSH-haastattelut oikeus jo punnitsi. Murhan haastattelut on nähnyt oikeusistuimista vasta KKO mutta katsoi, että ne edellyttävät koko oikeusprosessia käräjiltä asti. Siksi paljon nekin vakuuttivat.
Palataan vielä hetkeksi Isotalon kirjoittamaan. Lukekaa hitaasti:
Alibi julkaisee myös näiden asiantuntijain arvion siitä kuinka valemuistot ovat syntyneet. En usko, että tällaisella todistelulla on ratkaisevaa merikitys Ulvilan surmassa. Siinä on riittävästi aneistoa, joka osoittaa valemuistot mahdottomiksi ihan fyysisesti.
Joko mies on tullut hetkellisesti selväpäisten joukkoon tai kirjoittanut ymmärtämättä jonkun muun selostamia ajatuksia.