TURUMURRE!

[Tara]

Pieni liekki: osalainaus

Tyttö on ollut tarkka havaintojaan tehdessään, sillä hän oli havainnut huppumiehen tummassa selässä valkoista tekstiä. Harmi, ettei hän ehtinyt todeta, mitä selässä luki.

Miksi tyttö itse sitten kertoi 1.12.2006, että selässä ei ollut kirjoitusta, että 'ei, iha musta'. Näin vastasi, kun kysyttiin mahdollisesta kirjoituksesta hänen näkemässään selässä. Auerin veljen vaimo, totta kyllä muisteli, ensimmäisellä kerralla kun häntä kuultiin (sairaalakeskusteluista), että tyttö oli kertonut jostain kirjotuksesta hupun selässä.
Ristiriitaista...

[Pieni liekki]

Pieni liekki: osalainaus

Tyttö on ollut tarkka havaintojaan tehdessään, sillä hän oli havainnut huppumiehen tummassa selässä valkoista tekstiä. Harmi, ettei hän ehtinyt todeta, mitä selässä luki.

Miksi tyttö itse sitten kertoi 1.12.2006, että selässä ei ollut kirjoitusta, että 'ei, iha musta'. Näin vastasi, kun kysyttiin mahdollisesta kirjoituksesta hänen näkemässään selässä. Auerin veljen vaimo, totta kyllä muisteli, ensimmäisellä kerralla kun häntä kuultiin (sairaalakeskusteluista), että tyttö oli kertonut jostain kirjotuksesta hupun selässä.
Ristiriitaista...

En nyt menisi suoralta kädeltä toteamaan, että tytön ja Minna Auerin kertomuksissa olisi jotain ristiriitaista. En myöskään ihmettelisi, jos huppumiehen selässä olisi ollut valkoisella tekstillä "POLIISI", kun niin omituisia menettelytapoja on Joutsenlahden tutkinnanjohtajuuden jälkeen ollut käytössä. Mulla on kyllä edelleen luottamus poliisiin, että se poistaa joukostaan mädän omenan, jos sinne on sellainen eksynyt.

[sisotalo]

On välttämätöntä suhteutua litterotujen kuulusteujen ykistyiskohtiin varauksellisesti. Tässä pari esimerkkiä työstäni KKO:n arkistossa

Myönnän, että oli suuri työ kun piti koko ajan verrata litterointia siihen mitä videossa näkyy. Ilmankos olen jäänyt yksin siinä asiassa kahta kohtaa lukuunottamatta, mutta ne ovat aivan ratkaisevia. Ensimmäisen kuulustelun lopussa poliisi ottaa esille Amandan huudon, joka yllättää Amandan, se heijastuu jopa litteroinnissakin. Poliiist haluavat, että paikalla olisi ollut myöskin murhaaja. siis erinomainen ratkaisu Annelin puolustajalle. Kaksi kärpästä yhdellä iskulla.

Mutta näin ei asia ollut. Sen Amanda kieltää pudistamlla päätään ja sanomalla ei. Saman havainnon teki Pekka Lehto omassa litteroinnissaan, Poliisin litteroinnissa Amanda myöntää nähneensä molemmat. Tämä avaa näkymän keskusteluun siitä koska murhaaja poistui.

Toiseen asiaan tarttui tuomari muistaakseni 2013. Videolla Amanda torjuu äidin tunnustuksen sanomalla: miks TE sen ikkunan rikkositte. Literointiin on kirjoitettu: miks SÄ sit sen ikkunan rikkosit. Tämä tapahtui 2009-10-06 ja siitä muodostui käännekotakohta Annelin tunnustuksen peruuttamiselle. Amanda kuulustelussa jatkossa käytettiin kuitenkin väärää litterointia ja niin saatiin Amanda puhumaan väärin.

Väärät litteroinnit huomaa kun ne vievät väärän suuntaan, sellaiseen, jota videolla ei näy. Ei tarvitse sormella seurata paperia siitä missä mennään kun kuuntelee videoita. Paras esimerkki siitä kuinka kokonaisuus videolla antaa vastauksen kokonaiseen kysymykseen on uhrin pojan kuulustelu 2009-08-16, siitä mitä poika todella koki murhayönä. Sen ymmärtää vain kun videon katsoo. Sitä paitsi se on saatavilla videonakin kuten Annelin sairaalakuulustelu 2006-12-02

[turumurre]

Kolme rekonstruktiota, kolme epäonnistumista 1/3

Elokuun lopussa 2011 kun syyttäjät olivat jättäneet valituslupahakemuksensa KKO:een Hovin tuolloisesta tuomiosta, heillä oli perusteena pojan muuttuneet kertomukset. Tässä vaiheessa ei vielä oltu järjestetty kuin muutamia lasten kuulemisia, eikä näin ollen oltu saatu järjestettyä niistä luotettavuusarvioitakaan. Pitikö saada lisää näyttöjä esitettäväksi…?

12/2011 järjestettiin surmatalossa uusia rekonstruktioita. Äänitutkija oli keinopäineen tutkimassa oven taakse kuuluvia ääniä. Teemoiksi otettiin myös pesuhuoneen oven avautumiskulma, rikotusta ovi-ikkunasta kulkeminen ja ns. jarrutusjälki oh/th rajapinnalla.

Kirjoitukseni käsittelee näitä kolmea viimeksi mainittua rekonstruktiota. Laajuuden vuoksi kirjoitus on jaettu kolmeen osaan, tässä ensimmäinen.

PESUHUONEEN OVEN AVAUTUMISKULMA

Tausta:

Anneli Aueria epäillään siitä, ettei hän olisi käynyt ns. pulssinkokeilureissullaan siellä pesuhuoneen oven takana olleenkaan. Auer kuitenkin jo ensimmäisissä kuulusteluissaan kertoi käyneensä ja että ylettyi miestänsä vain olkapäähän. Lisäksi tiedetään, että ensipartion L kehoitti häntä jo heidän puhelimessa puhuessaan näin tekemään. Auer myös tuoreeltaan kertoi siinä keittiön lattialla maatessaan, ensihoitajien häntä hoitaessa, tarkistaneensa miehensä tilan.

Koska Auerin t-paidan hihoista löydettiin pienet verijäämät miehensä verta vuoden 2009 -tutkimuksissa, esittävät syyttäjät Valkama-Kulmala ja verijälkitutkija Tauru, että ne ovat tulleet jostain muusta tilanteesta. Syyttäjät / Tauru esittävät, että koska uhrin pää on ollut liian lähellä ovea, Auer ei ole mahtunut oven rakoon koskettamaan miestään.

Rekonstruktio:

Kyseisestä rekonstruktiosta on julkaistu videoleike, jossa naissuorittaja avaa ovea ja rekouhri huutaa heti ’hep’, kun ovi koskettaa häntä päähän.

Ohessa kuvakaappaus tästä poliisien tekemästä ja Iltasanomien julkaisemasta videoinnista:



Tässä siis rekouhri on huutanut jo ’hep’, eli ovi koskettaa hänen päätänsä. Halutessaan itsekukin voi katsella koko rekonstruktio-tapahtuman tallenteesta:
http://www.iltasanomat.fi/kotimaa/art-1 ... 60355.html

Nyt sopii ihmetellä miksi kyseinen rekonstruktio on yleensä tehty, koska oven aukeamiskulma käsiteltiin jo Hovissa 2011 ja paljastui että surmapaikalta on otettu kuva, jossa tekninen tutkija havainnollistaa oven avautumiskulmaa seisomalla itse oven raossa:



Tämän kuvan liitetekstinä lukee että:
”Tutkija demonstroi pesuhuoneesta takkahuoneeseen johtavan oven avautumiskulmaa. Vainaja makasi lattialla lähellä ovea. Ovi on avattu kuvassa lähelle vainajan päätä kuitenkin siten, ettei vainajan pää osu oveen.”
Tutkija Mäkinen on kertonut oven avautuneen 27cm, kun ovi ei vielä osunut vainajaa päähän.

Huomatkaa siis, ovi ei vielä osu vainajan päähän tuossa aidossa kuvassa, kun taas edellisessä rekokuvassa se ovi on jo kiinni päässä. Harjaantunut silmä näkee jo näitä kuvia vertailemalla, että tässä rekonstruktiossa (2011) ovi avautuu huomattavasti vähemmän.

Seuraavassa on rekonstruktiokuva (2011), joka kertoo vastaavan tilanteen kuin mitä edellä oleva aito kuvakin, eli tässä ovi ei vielä ota rekouhrin päähän kiinni.
Todellisuuden ja rekotilanteen kesken on siis valtava ristiriita:





Aito rikospaikkakuva (jossa tutkija oven raossa) ’näki päivänvalon’ vasta Hovioikeudessa:
Oli tehty kaksi toisistaan poikkeavaa esitutkintamateriaalin valokuvaliitettäkin, aikaisemmassa tämä kyseinen kuva vielä oli mukana, mutta myöhemmästä, mm julkisuuteen jaetusta, se oli poistettu. Syy tähän toimenpiteeseen?
Tästä kuvanpoistosta kerrontaa myös seuraavassa:
Kuvan poisto esitutkintamateriaalista

Eikä tässä kaikki! Jo 26.11.2009 tehtiin tästä samasta oven avautumiskulma-tilanteesta rekonstruktio. Tämä reko tehtiin puolestaan sen jälkeen, kun Auer oli perunut ’tunnustuksensa’. Mielettömintä tässä kaikessa on se, että tuolloin rekonstruktioissa rekouhrin pää oli sijoitettu ihan eri paikkaan kuin näissä myöhemmissä rekonstruktioissa:



Molemmissa rekonstruktioissa rekouhrin paikka on ’määritelty valokuvien perusteella’ (…nyt tuntuu vain siltä, ettei sitä sopivaa kuvaa tahdo oikein löytyä, mikä kertoisi sopivan pään paikan tutkijoille…).

Myös tässä aikaisemmassa rekossa on todennäköisesti se tilanne, että rekouhrin pää on väärin, se on n. 10cm:n etäisyydellä ovesta, kun kaikki etptk-tekstimateriaalit kertovat uhrin pään olleen n. 15cm etäisyydellä ovesta.

Eräs lisäerikoisuus näiden kahden rekonstruktion (v2009 / v2011) vertailussa on ns. mittanauhakuvat:



Aikaisemmassa rekokuvassa (2009), jossa ovi ei vielä ota uhrin päähän kiinni, on mittanauha, joka osoittaa oven ulommaiseen reunaan 20cm:n aukeamista (oven sisempään reunaan 19cm). Ja ihan sama mittanauha-arvo on myös tässä uudemmassa rekokuvassa (2011): ulommaiseen reunaan 20cm (oven sisempään reunaan 19cm).

Vaikka päät ovat ihan eri paikassa näissä eri vuosien rekoissa (uudemmassa rekossa jopa hitusen lähempänä ovea), on tähän uudempaan kuvaan/videoon laitettu samaa tarkoittava teksti: ”Noin 19cm etäisyydellä ovi ei vielä ota kiinni ’uhrin’ päähän”.

Jokainen joka tälläisten asioiden kanssa on toiminut, niin havaitsee jo ensi silmäyksellä että ovi tässä uudemmassa rekokuvassa on jo tiukasti kiinni rekouhrin päässä, oven ollessa auki mittanauhan osoittaman verran.

Haluttiinko tällä tekstillä osoittaa että päiden sijainnit näiden eri vuosien rekojen kesken olivat jotenkin samanlaisia…?

Varmemman vakuudeksi laitan tähän vielä ylhäältä projisoidun 2D-esityksen näistä kahdesta rekonstruktiotilanteesta:



Lukijat voivat miettiä sitä ajatusta, että oliko vuoden 2011 -toistorekonstuktion tarkoitus saada vain valituslupahakemukseen KKO:een syyllistävää lisämateriaalia?

[turumurre]

Kolme rekonstruktiota, kolme epäonnistumista 2/3

RIKOTUSTA OVI-IKKUNASTA KULKEMINEN

Tausta:

Keskeisin tämän tapauksen aiheista on ulkopuolisen murhaajan kulku rikotusta ikkunasta. Tästä on tehty rekonstruktioita jo vuodesta 2008 lähtien. Siitä seuraava rekonstruktio tehtiin v2009 ja nyt viimeisin vuoden lopulla 2011. Tämän rekonstruktion tulokset liitettiin syyttäjien tekemään valituslupahakemukseen, joka toimitettiin KKO:een lisänäyttönä Auerin syyllisyydestä.

Aikaisempina vuosina syyttäjien teemana on ollut, ettei rikotusta ikkuna-aukosta pääse kulkemaan siten kuin mm silminnäkijänä ollut tytär on kertonut. Vuoden 2009 tyttären kuulusteluissa hänelle jopa suoraan sanottiin, että on nähnyt olemattomia, eivätkä kuulustelijoina toimineet poliisi ja sosiaalivirkailija uskoneet häntä. Tämä kyseinen sosiaalivirkailija toimi myös syyttäjän todistajana oikeudenkäynneissä. Sanomanaan tällä sosiaalivirkailijalla oli että tytär
”pysyy kertomuksessaan, koska hän uskoo ja haluaa uskoa
siihen. Kyseessä itsesuojelu, näin selviää eteenpäin” (Käräjät 2010).

Nykyään tiedetään tästäkin paljon enemmän. Viime päivinä olemme saaneet lukea miten vakuuttavasti tytär on pysynyt näkemässään: Murhaaja poistui ikkunasta. Tytön kertomus ei ole muuttunut v2009 rankoissa itketys-kuulusteluissa, eikä myöskään silloin, kun äitinsä kertoi olettavansa että hän itse on se, joka isän surmasi. Poliisi/sosiaalityöntekijä yrittivät murtaa tytön kertomuksen kuulusteluissa ja syyttäjät tältä pohjalta yrittivät samaa oikeudenkäynneissä. Molemmat em. ryhmät, kuten tiedetään, laihoin tuloksin.

Tultiin vuoteen 2013 ja edelleen sama syyttäjien peli jatkuu uusilla rekonstruktio -’näytöillä’. ’Näytöillä’, joilla pyritään osoittamaan, ettei ulkopuolinen murhaaja ole kulkenut rikotusta ikkuna-aukosta, koska rekonstruktion koehenkilöt eivät aiheuttaneet sellaisia verijälkiä poistumisissaan kuin mitä surmatalon oven ympäristössä oli.


Rekonstruktio:

Syyttäjien tilaamassa ja poliisin toteuttamassa rekonstruktiossa oli hankittu koehenkilöiksi 10 poliisia. Verijälkitutkija Taurun mukaan lähes kaikki kyseiset koepoliisit olivat tapauksesta tietämättömiä ja siksi soveliaita rekonstruktioon. Voisi kuitenkin ihmetellä sitä, että löytyykö maastamme sellaista poliisia, joka ei tapauksesta ja sen tärkeimmästä elementistä mitään tiedä. No, todennäköisesti sellaisia henkilöitä ei löydy ylipäätään…

Rekonstruktio oli 4-osainen. Koehenkilöt tulivat ulkoa sisälle ilman apuvälinettä ja apuvälineenä olevan tuolin kautta (tehtävä 1 ja tehtävä 2). Näistä Tauru ei ole raportoinut mitään, voinemme siten olettaa että ne ovat menneet sujuvasti ja kokeen kannalta kelvollisesti. Tehtävät 3 ja -4 olivat ulosmenokokeita rikotusta ikkuna-aukosta.

Tehtävässä 3 mentiin lattiatasolta suoraan ja tehtävässä 4 apuvälineen kautta eli ’arkulta’ ponnistaen. Tehtävä 4 oli jo alkututkinnan (v2007) arvelema poistumistyyli. Tehtävä 3 oli poliisien suorittamana uusi, siinä mentiin suoraan lattiatasolta terassin puolelle. Tehtävissä ulkopuolella laskeutumista helpottamassa oli sama tuoli, joka surmayönäkin paikallaan oli.

Tämän 3. tehtävän mukaan ottaminen koetilanteeseen oli positiivinen seikka siksi, että viimein tunnustettiin tämäkin mahdollisuus poistumislähtökohtana. Ponnistaminen suoraan lattiatasolta on ollut täällä murhainfossa tiiviisti esillä.

Koetta varten rekoilijoiden näppylähanskojen sormet (ei peukaloa) kostutettiin vereen. Koehenkilöiksi valittiin ominaisuuksiltaan sekalainen joukko, alla luettelo näiden ominaisuuksista (et-ptk):

1. 57v, 181cm, 104kg
2. 57v, 174cm, 85kg
3. 29 v, 175cm, 83kg
4. 33v, 190cm, 110kg
5. 31v, 175cm, 83kg
6. 55v, 180cm, 90kg
7. 43v, 187cm, 97kg
8. 31v, 182cm, 90kg
9. 33v, 182cm, 85kg
10. 29v, 179cm, 78kg

Miksihän on valittu näin epäyhtenäinen joukko. Surmaajahan oli jo profiloitu aikaisemmin, ominaisuuksiltaan tietynlaiseksi: Aikaisemmista rekonstruktioista saatiin vinkkejä tähän, profiloija on tehnyt omat arvionsa ja myös silminnäkijät ovat antaneet omat lausuntonsa. Ei kai tässä enää pitänyt tutkia surmaajaprofiilia vaan sitä, miten jo tietyt ominaisuudet omaava suorittaa rekotehtävät.

Yleisesti rekonstruktion tuloksia arvioitaessa voidaan todeta, että poistuminen rikotusta ikkuna-aukosta on hyvin todennäköistä ja mahdollista (vaihtelevalla tyylillä toki). Tehtävässä 3 vain yhdeltä koehenkilöltä jäi teko suorittamatta; koehenkilö 4 ei suoriutunut (liekö epäonnistumisen syynä ollut sitten paino ja koko.…). Tehtävässä 4 epäonnistui koehenkilö nro 6 (tämän koehenkilön suoritus [tosin tehtävässä 3] on katseltavissa julkisuuteen levitetyssä videoklipissä).

Lähtökohdat rekonstruktioon pitäisi saattaa aina alkuperäisen rikospaikan mukaisiksi. Tämän ei luulisi olevan mitenkään vaikeata. Panoksena sentään tässäkin tapauksessa mahdollinen elinkautinen murhasta.

Jo aikaisemmassa ’pesuhuoneen avautumiskulma’ kirjoituksessani osoitin, että siinä oli tehty raskaita virheitä, tämäkään rekonstruktio ei tehnyt poikkeusta tässä suhteessa.

Aitoon paikkaan oli sentään tuotu aito ovi, joten kaiken piti olla kunnossa…, mutta kun ei ollut. Oleellinen virhe tehtiin, kun kyseiseen kulku-oveen kiinnitettiin sen sisäpuolelle vedin väärään asentoon. Liekö sitten syynä se, että unohdettiin ottaa matkaan toiskätinen sisäpuolen vedin ja jouduttiinko sitten asentamaan tämä ulkopuolen vedin siihen sisäpuolelle… Sisäpuolelle vedin on näemmä asennettu siten, että kun ovi oli kiinni lukittuna, oli vedin vaaka-asennossa.



Vedin silloin surmayönä oli alastaitettuna (ovi kiinni ja lukittu). Sisäpuolisen vetimen oikean asennon pystyy havainnoimaan valokuvista jotka otettu surmayönä, oven vielä ollessa kiinni:





Lisäksi olemassa on valokuvia sisäpuolelta kuvattuna, niistä näkee kun ovi avattuna, on vedin tällöin vaaka-asennossa.

Rekonstruktiosa tämä ’tyrkylle’asentaminen johti muutamissa tapauksissa siihen että vetimeen helposti tarrauduttiin, nämä Tauru raportoinnissaan myös huomioi. Ohessa näistä kuvia:



Mitä tämä sitten vaikutti sellaisissa tilanteissa joissa suoraan ei vetimeen käyty käsiksi? Voisi olettaa, ettei vaaka-asentoon asennettu vedin ainakaan helpota kulkemista rikotusta ikkuna-aukosta.. Joka tapauksessa näin tärkeässä asiassa tuollaisen virheen pitäisi mitätöidä koetuloksia yleensä.

Toinen, mielestäni oleellinen epäonnistuminen tehtiin rekojärjestelyiden suunnittelussa siinä, että rekohenkilöiden molemmat kädet olivat vapaina. On nimittäin oletettavampaa, että murhaaja poistui kädessään se toinen tappoväline. Jos astalo olisi ollut toisessa kädessä, toinen tarttumiskoura vain käytössä, olisi se pakottanut koehenkilöitä tarttumaan vapaalla kouralla ylempää kiinni.
Mahdollista toki että ulkopuolinen murhaaja on astaloaan kuljettanut vyöllään. Oletettavampaa on kuitenkin astalon pitäminen kädessä, joten tästä olisi pitänyt tehdä vähimmillään oma rekotehtävänsä.

Kaikkineen verijälkien koetulokset olivat kirjavia.
Koska koetuloksia oli paljon, ei niiden läpikäyminen ole tässä mahdollista. Poimin tähän noiden ’oven vetimeen tarttumisten’ lisäksi ’surkeimman’ tuloksen, ja se tietysti oli se, mistä julkisuuteen levitetyssä videoklipissä nähtiin otteita. Miksihän juuri tämän koehenkilön (nro 6, tehtävä 3) oli kelpuutettu julkisuuteen:
http://www.iltalehti.fi/iltvuutiset/201 ... 2_v0.shtml



Määrältään lähes puolessa tapauksista, koetulokset olivat kuitenkin lähellä sitä totuutta, mitä surmatalon verijäljetkin kertoivat:









Epäyhtenäisen joukon ollessa kyseessä, noita edellä olevia voi pitää jopa suuntaa antavina. Verijälkitutkija Taurulle nämä eivät kuitenkaan kelvanneet, koska hänen mielestään se tärkein jäi puuttumaan: Suora kosketus siihen oven karmissa ylhäällä, ulkoa katsoen vasemmalla olevan verisen hanskanjäljen kohtaan. Koetulosten pohjalta hän raportoikin että ko verisen hanskan jälki näyttää lavastetulta.

Eli tämä homma ratkesi hänen mukaansa siihen, ja sen myötä varmaan kaikki muutkin verijäljet oven seutuvilla olivat lavastettuja, vaikka suuri osa niistä on ihan ’oikeilla’ kohdin. Nämä jäljet nimittäin kertovat, että siitä ikkuna-aukosta on joku mennyt, lavastajalta vaatisi liian monimutkaista ajattelua huomioida kyseisenlaisia verijälkiä.

[turumurre]

Kolme rekonstruktiota, kolme epäonnistumista 3/3

LIUKUMAJÄLKI

Tausta
Olohuoneen ja takkahuoneen rajapinnalta, olohuoneen puolelta, tutkijat löysivät verisen liukumajäljen. Jälki sijaitsi n 60cm etäisyydellä oh/th oviaukosta. Jäljen koko ei suuren suuri ollut, voisi arvioida että leveys oli n7cm.



Tutkinnan alkuvuosina jäljen arveltiin tulleen siitä tilanteesta, kun ulkopuolinen surmaaja käväisi siinä kohtaa hätistelemässä Aueria pakoon. Tutkijat vaihtuivat ja v2009 lähtien on arveltu, että Auer on itse lavastanut kyseisen jäljen kertomuksensa tueksi. Nyt viimeisimmässä järjestetyssä rekonstruktiossa edelleen pyrittiin osoittamaan, että jälki on lavastettu. Auer itse ei ole kuulusteluissaan pystynyt kertomaan jäljen synnystä mitään, ja voi olettaa, että vaikeaa se tietämättömälle olisikaan…

On esitetty myös hurjia arvioita siitä mistä jälki on muodostunut, jopa sellaisia arvioita on esitetty, että jälki olisi veristen sormenpäiden jälkiä lapsen tekemänä. Kuitenkin jo käräjillä 2010 tekniset tutkijat kertoivat jäljen olleen liukumajäljen, joka on muodostunut verisen kengän syrjästä. Näitä surmapaikkaa tutkineiden arvioita voi tavallaan pitää pysyvinä, sillä enäähän jälkeä ei ole tutkittavana, on vain valokuvat tästä.

Rekonstruktio
Suoritettu reko oli monivaiheinen; rekohenkilön eri nopeuksilla tehtynä ja siten, että kengän pohja kastettiin ihmisvereen kokonaan ja sitten niin, että kengän päkiä osa kastettiin verilammikkoon. Lammikko sijaitsi pesuhuoneen oven edessä. Rekonstruktiossa tutkittiin itse liukumajäljen syntymistä ja minkä kokoisia jälkiä yleensä tulee mihinkin lähtöpaikasta sinne ’jättöpaikkaan’ (ja toisin päin).

Perustavanlaatuinen virhe tehtiin jo valmisteluvaiheessa: tutkijat eivät löytäneet oikeanlaista kengän pohjakuviota kokeeseensa. Tämän toki verijälkitutkija Tauru on raporttiinsa joutunut mainitsemaan:

”Laajoista etsinnöistä huolimatta kyseisenlaisia kenkiä ei tätä rekonstruktiota varten pystytty hankkimaan.” (lähde et-ptk)

Onhan aivan käsittämätöntä, että jos ei löydetä oikeanlaista kenkää pohjakuvioineen, niin koe silti suoritetaan. Tällaista voisi verrata esim. rekonstruktioon, jossa tutkitaan/rekotaan murtautumista tavallisesta ulko-ovesta ja rekoajat hommaavat paikalle autotallin oven.

Koe oli siis täysin arvoton todisteena kyseisestä liukumajäljestä. Alkuajan tutkijat ovat kuitenkin vastaavat kengät löytäneet ja teettäneet siitä myös pohjakuviolayerin. Alla kuvat surmapaikalla olleesta pohjakuvioinnista ja vieressä rekossa käytetystä:



Kyseisessä rekonstruktiossa kenkä kastettiin siis verilammikkoon kokonaan ja puolittain, lammikon sijaitessa pesuhuoneen oven edessä. Koetuloksia arvioidessaan Tauru toteaa, ettei koetuloksia vastaavia selviä meno- ja paluujälkiä ollut surmapaikalla.

Tässä ilmeisesti on tutkijoilla käynyt toinen kömmähdys, eihän se kyseinen liukumajälki ollut muodostunut koko kengän pohjasta/koko päkiän osasta kuten rekoajat suorittivat:



Verijälkitutkija Tauru ilmeisesti olettaa, että ainoa paikka mistä kengän pohjaan on voinut verta tulla, oli ko. verilammikko takkahuoneen perällä.

Näin ei ollut. Jo Käräjillä 2010 erimieltä oleva tuomari Illman totesi että:

Totean, että Jukka Lahti on tapettu asunnon takkahuoneessa. Teon yhteydessä lattialle syntyneet verijäljet ovat olleet pääasiassa takkahuoneen sängyn läheisyydessä. Verisiä jalanjälkiä on ollut kuitenkin muuallakin takkahuoneessa. Valokuvista 21 ja 22 on nähtävissä takkahuoneen lattiassa lähellä olohuoneen rajaa jälki, joka näyttää veriseltä kengänjäljeltä. Etäisyys tästä jäljestä olohuoneen puolella olevaan verijälkeen ei ole kovinkaan pitkä. Jälkien välisen etäisyyden perusteella olohuoneen lattialla olevaa jälkeä ei voi pitää lavastuksena.
(lähde: Käräjäoikeuden tuomio 22.6.2010)

Myös rikospaikkaa paikalla tutkinut tekninen tutkija Lapinniemi on antanut verijälkiin liittyvän lausunnon:

Asunnon olohuoneen ja takkahuoneen välisellä oviaukolla olohuoneen puolella parketissa on ollut verinen jälki, mikä paikalla tutkittu verisen jalkineen jättämäksi luisumisjäljeksi. Kyseisen jäljen vieressä on ollut myös pieniä heikompia yksittäisiä verisiä jälkiä, mutta näitä ei ole pystytty tulkitsemaan, mistä jäljet ovat peräisin. Nämä yksittäiset jäljet ovat kuitenkin olleet luisumisjäljen välittömässä läheisyydessä, eli ne ovat voineet syntyä jopa samaan aikaan. Nämä jäljet ovat olleet tätä voimakkaasta jäljestä noin 10-30 cm etäisyydellä. Mitään muita silmin nähden havaittavia jälkiä tässä parketilla olohuoneen puolella ei ollut.
(lähde: Etpk, lisätutkinta 2012, R Lapinniemen kuulustelu)

Siinä siis selvää sanomaa siitä, että jälkiä mistä kyseinen verijäämä on voinut kengän pohjaan tulla, on lähistöllä ollut.

Koetuloksia liukumajäljestä, mitä tuolla väärällä kengän pohjakuvioilla syntyi, ei syystä kannata edes käsitellä. Totean vain, että Taurun mukaan lähimpänä aitoa oli koetulos, jossa kenkä otettiin käteen ja sitä sitten liu’utettiin… ja sanomattakin on selvää, että koetulosten perusteella jälki vaikuttaa hänen mukaansa lavastetulta.



*

Arvioni jäljen synnystä:
Miten tuo kyseinen jälki sitten on todennäköisesti syntynyt. Seuraavassa olen tarkastellut tätä aitojen kuvien ja aidon kengän pohjakuviolayerin avulla (layer selkeytetty ja terävöitetty poliisien layerista).

Omien tutkailujeni perusteella olen arvioinut, että kengällä on astuttu hieman aikaisemmin johonkin pieneen ’pulunpaskan’ kokoiseen verijäämään (joita siis siinä vieressäkin oli). Toinen vaihtoehto voi aivan hyvin olla se, että juuri siinä jäljen kohdalla on jo valmiina ollut se pienehkö ’pulunpaskan’ kokoinen verijäämä, johon siis suoraan astuttu. Kengän sisäsyrjä on saanut siis kosketuksen siihen (ko. kohdan kengän pohjassa voi nähdä kuvista).

Koska alussa vartalon painopiste on takana, ja jalka edessä, veriläntti aiheuttaa ensin lyhyen suoran liukumisen. Kun vartalon painopiste siirtyy enempi kengän päälle; edempänä oleva kengän päkiäosan veretön kohta aiheuttaa ensinnäkin enenevää kitkaa (rekokokeissa koko päkiäosa oli vääränlaisesti verinen), ja kun nyt vielä vartalo samanaikaisesti kääntyy vasemmalle, aiheuttaa liikesarja kaikkineen kuvissa olevan lievästi s-muotoisen jäljen.



Jäljen paikka, kengän pohjakuvion kera, on suoraan ylhäältä projisoituna seuraava:



*

Lopuksi
Näihin kolmeen rekonstruktioon perehtyessäni on väkisinkin joutunut pohtimaan sitä, miksi kyseiset rekot yleensä suoritettin. Voiko olla muuta syytä kuin että näillä haluttiin lisäsyyllistää Aueria? Ja oliko tarve saada lisämateriaalia valituslupahakemukseen?

Kaikki rekot olivat järjestelyiltään ala-arvoisia. Millään ei jaksa uskoa, että normaalisti poliisien rekot olisivat tätä tasoa, joku muu syy siis täytyy olla näissä ’epäonnistumisissa’.

Kuka näistä rekojärjestelyistä sitten ottaa ’kunnian’? Luulenpa, ettei tällaisen tavoitteluun löydy halukkuutta. Toisaalta esitutkintalaki esitutkintayhteistyö-pykälällään antaa osviittaa siitä, mihin suuntaan tämä ’kunnia’ kuuluisi osoittaa…

[turumurre]

VERHO RIKOTUSSA OVI-IKKUNASSA

Kaikille on kaiketi tiedossa, että uusi tutkintajohto 2009 lähetti surmahuoneen lähes kaikki keskeisimmät todisteet Krp:n labraan uudestaan tutkittavaksi. Tavarat tutkittiin uudestaan kevään ja syksyn aikana 2009. Lasinpalasistakin määriteltiin uudet DNA:t jne. Uusia tavaroitakin labrassa tutkittiin: Mm näppylähanskoja ja suuret määrät Auerin vaatteita, mattoakin vielä v2012. Veitsestä hajusiirrännäisiä v2009, 2012 jne jne…

Tiedossa on kaiketi myös se, että juurikin Auerin t-paidasta löydettiin ne pienet verijäämät hihansuista vasta uusintatutkimuksissa v2009. Tarkoitus oli siis varmistaa ja löytää, jotain jos löydettävää oli…

Mutta eipähän näin käynytkään ikkunaverhon osalta. Alkuvuosina 2006–2007 verhosta tutkittiin vahingoittumiset, kuituteipeistä löydettiin tuntemattomia kuituja ja hiukkastutkimuksessa nypittiin silminhavaittavia mustan teipin suikaleita ja kuituteipeistä löytyi myös pari sirua mustaa epoksimaalia. Dna- tutkimuksessa yhdessä näytteessä yksilöitiin Lahden verta ja DNA.

Miksi verhoa ei tutkittu vuoden 2009 ’tiheällä kammalla’ uudelleen? Eihän tässä ole mitään mieltä, kun vertaa muihin tavaroihin. Tutkimustuloksia ei löydy Et-ptk:sta.

Sen sijaan tämä tärkeä todistekappale tuhottiin kesän 2009 rikkomisrekonstruktiossa:

21.7.2009; Ikkunaelementtejä rikottaessa aukossa käytettiin ”sisäpuolella” samaa ikkunaverhoa kuin oli tapahtuma-aikaan takkahuoneen ulko-ovessa.
(lähde: Et-ptk)

Miksi verho tuhottiin tuossa rekonstruktiossa, tälläisen todisteen tuhoamisen ei olettaisi olevan kovinkaan yleistä! En näe todisteverhon rekonstruktioon ottamisessa mitään pätevää syytä, koska esim. iskujälkiä ei edes analysoitu labrassa jälkeen. Miksi ei? Ja miksei tosiaankaan verhoa tutkittu uudelleen kuten muita, olisihan siitäkin voinut löytyä jotain, kuten löytyi Auerin t-paidasta…

Verhon osalta oli yksi näennäinen tulos, sen käyttäytyminen sisältä rikottaessa, joka vuodatettiin mediaan loppuvuonna 2009 tai alkuvuonna 2010. Tällä ’uutisella’ haluttiin osoittaa syyllisyyttä, aivan kuin samoihin aikoihin vuodatetuilla tiedoilla, että ’veitsi oli sängyssä, koska vuodevaatteen kuituja löytyi siitä’. Vuodatuksilla haluttiin luoda ennakkokäsitys kansalaisille Auerin syyllisyydestä. Tätä nimenomaista uutista verhon käyttäytymisestä en tuolta ajalta enää löytänyt, mutta siinä perusteltiin, että verho irtosi jo ’parin lyönnin jälkeen’. Kaiketi haluttiin osoittaa miksi lasinpalasia oli paljon takkahuoneen sisäpuolella. Jälkeenpäinkin tästä verhon käyttäytymisestä on kuitenkin uutisoitu:

Oven sisäpuolelle oli kiinnitetty sama verho, joka ovessa oli surmapäivänä. Vain sisäpuolelta rikottaessa verho irtosi yläkiinnikkeistään samalla tavalla kuin surmayönä. Heidi Pohjala Iltasanomat 11.5.2012.

Tämäkö oli siis syy alkuperäisen verhon käyttöönottoon rekoon: Antaa jukisuuteen kuva siitä, että reko on tehty ammattimaisesti ja huolella, koska alkuperäistä verhoakin käytettiin. Ja osoittaa, miten alkuperäinen verho irtoaa…; näinhän sitä syyllisyyttä perusteltiin suhteessa verhon irtoamiseen.

Oliko tämä verhon irtoaminen aikaisessa vaiheessa samanlaista ’fiilausta’ kuten muutkin syyllistävät rekonstruktiot, joista julkisuudessa ei tuolloin tiedetty (et-ptk –materiaaliakaan ei ollut kansalaisten käytettävissä).


Perusteltuna:

Surmatalossa kyseinen verho oli pingoitettu vaijerilla ja nämä kiinnitetty lujasti silmukkaruuveilla oveen, mutta rekonstruktiossa verho, kuvien mukaan, kiinnitettiin heikoilla dyckert-nauloilla. Jokainen tuollaisia naputellut tietää, kuinka heikkoja ne lujuudeltaan ovat. Silmukkaruuvit ovat aivan eri lujuusluokkaa.



Rikkomis-rekonstruktio on mielenkiintoinen

http://www.iltasanomat.fi/videot/kotima ... 93161.html

Siitä voi havaita, että ’ulkoapäin rikottaessa’ iskut kohdistettiin pitkään keskelle ruutua, kun taas ’sisältä rikottaessa’ alusta asti lyönnit suuntautuivat ylälaitaan ja siihen kulmaan, josta verho sitten neljännellä lyönnillä tipahtikin.

Mitähän tällä ’sisältä rikkomisessa’oli muutenkaan tarkoitus osoittaa; Siinä vanttera poliisimies huitoo 30s ennätyksen, ajattelivatko kenties, että myös surmayönä siellä takkahuoneessa seisoi vanttera mies rikkomispuuhissa. Aivan upeaa ammattitaitoa tutkijoilta saada selvyys minkälaista jälkeä tulee, jos sisältä rikkojana olisi ollut Auerin kokoinen hintelä nainen. Eiköhän poliisilaitokselta olisi löytynyt samankokoinen naiskonstaapelikin tuohon rekoon rikkojaksi…

Asettakaapa itsellenne mietinnän alle kysymykset:

Mitä tuolla verhon tipahtamisella oli tarkoitus osoittaa?
Miksi tuo oleellinen todisteverho tuhottiin?

*

Aikanaan kun tuon verhon tipahtaminen nostettiin koetulosten kärkeen ns. syyllistävänä seikkana, niin silloin ei puhuttu mitään varsinaisista tuloksista jotka olisivat antaneet aihetta täysin toisenlaisiin tulkintoihin siitä kummalta puolelta ikkuna on rikottu. Nimittäin kun tuloksia tarkastelee, voidaan havaita että ikkuna on rikottu ulkoapäin. Olen tätä käsitellyt kirjoituksessani:

Koetulosten arviointia

Kannattaa muuten huomioida edelle linkitettyä videota katsellessa myös se, miksi lasinsirpaleet ulkoa rikottaessa eivät lennä alussa sisäänpäin; verho estää tämän!

*

Surman jälkeen suoritetuissa labrakokeissa tutkittiin mm. verhossa olleita vahingoittumisjälkiä ja minkälaisesta rikkomisvälineestä ne olisivat syntyneet. Tätä ei kuitenkaan pystytty määrittelemään.

Nämä selkeät jäljet olen merkinnyt punaisilla palluroilla alla oikealla olevaan kuvaan (kuvalähde et-ptk). Lisäksi alla vasemmalla on kuva rikotusta ikkuna-aukosta (kuvakaappaus Iltasanomien videosta). Tähän vasempaan kuvaan olen siirtänyt vastaavat punaiset pallurat osoittamaan ns. ’iskukohtia’, lisätty myös punaviivoja



Oma päätelmäni on, että ulkopuolinen surmaaja on ensin rikkonut muutamalla täsmäiskulla ikkunaa oven lukituksen kohdilta ja yrittänyt sitten muodostuneesta aukosta avata ovea sisäpuolelta. Tähän viittaa myös se, että ikkunan vasen puoli on jyystetty karmia myöten, kun taas oikealla puolella on huomattavasti enemmän lasinpalasia jäljellä.

[luxetveritas]

--Oma päätelmäni on, että ulkopuolinen surmaaja on ensin rikkonut muutamalla täsmäiskulla ikkunaa oven lukituksen kohdilta ja yrittänyt sitten muodostuneesta aukosta avata ovea sisäpuolelta. Tähän viittaa myös se, että ikkunan vasen puoli on jyystetty karmia myöten, kun taas oikealla puolella on huomattavasti enemmän lasinpalasia jäljellä.

Loogiselta vaikuttava päättely ikkuna-aukon lasijäämien perusteella ja muutenkin oletettavaa, jos kyseessä oli ulkopuolinen tunkeutuja! Mutta miten sitten on mahdollista, ettei tunkeutuja saanut ovea auki vaikka se vanhimman lapsen mukaan oli helppoa vain kahvasta vääntämällä?

[awa]

Miksi rikkoisi lasin kun oven saa auki koputtamalla?!

Erikoista ja mielenkiintoista on tämä nikki turunmurren esiintyminen sekä täällä keskusteluissa, että oikeussalissa.

Huppumiehestä ei ole jäänyt jälkeäkään ja sitä "jälkeä" ei vääristelemällä ja valehtelemalla saa kukaan sinne syntymään. Vaikka kuin 3d kuvia piirtelisi. Valitettavasti.

Niin - se on helppoa, että selittää jälkeenpäin toisen selityksen tapahtumille - että näinhän se on voinut mennä. Tähän tämän TM sepustaminen perustuu.

[Nätti_Jussi]

Miksi rikkoisi lasin kun oven saa auki koputtamalla?!

Erikoista ja mielenkiintoista on tämä nikki turunmurren esiintyminen sekä täällä keskusteluissa, että oikeussalissa.

Huppumiehestä ei ole jäänyt jälkeäkään ja sitä "jälkeä" ei vääristelemällä ja valehtelemalla saa kukaan sinne syntymään. Vaikka kuin 3d kuvia piirtelisi. Valitettavasti.

Niin - se on helppoa, että selittää jälkeenpäin toisen selityksen tapahtumille - että näinhän se on voinut mennä. Tähän tämän TM sepustaminen perustuu.

Koputtamalla? Avaisitko oven kahtakymmentä vaille kolme yöllä takkahuoneen oveen koputtavalle naamioituneelle miehelle? Onko awa ikinä kuullut sellaisesta asiasta kuin itsesuojeluvaisto?

[awa]

Mille naamioituneelle?

Jos joku koputtaisi oveen, avaisin ja kysyisin, että mikä on hätänä.

Jos joku hakkaisi ikkunaa rikki puoli minuuttia, niin voin vakuuttaa, että siitä ikkunasta ei meille makuuhuoneeseen tulisi kukaan sisään.

[turumurre]

Loogiselta vaikuttava päättely ikkuna-aukon lasijäämien perusteella ja muutenkin oletettavaa, jos kyseessä oli ulkopuolinen tunkeutuja! Mutta miten sitten on mahdollista, ettei tunkeutuja saanut ovea auki vaikka se vanhimman lapsen mukaan oli helppoa vain kahvasta vääntämällä?

Jatketaan päättelyä.

Tunkeutuja siis rikkonut ikkunaa lukon puolelta, tarkoituksena avata lukitus sisäpuolelta (tosin laajemmaltihan se rikki menee mitä tuolla edellä olevassa esimerkkikuvassani on punaviivahahmotelmalla näytetty).

Talonväelle lukitus oli tietenkin helppo koska sitä päivittäin käytettiin, tuskin kuitenkaan tunkeutujalle: Siinä pitää ensin lukon yläosassa olevasta 'nupista' kääntää lukitus pois päältä, ja vasta tämän jälkeen alaspäin oleva vedin voidaan kääntää vaakatasoon jolloin ovi aukeaa.
Kädessä ehkä paksutkin hanskat jotka hankaloittivat avaamista (sekä tullessa että lähtiessä).

Mahdollisesti sisäpuolella oleva verho vielä paikallaan hankaloittamassa, epäilen tosin että juuri tässä vaiheessa tunkeutuja on riuhtaissut verhon alas. Tähän viittaa se että yläpuoliset verhon silmukkaruuvit pettäneet ja lukon vastakkaisella puolella oleva alasilmukkaruuvi lähes pettänyt (nippanappa verho siinä roikkui), kun taas lukonpuolen alasilmukkaruuvi eheä. Tämä viittaa mielestäni siihen, että verhon putoamisen on aiheuttanut voima joka oli viistosti yläoikealta alas vasemmalle (ulkoa katsoen), eli riuhtaistu viistosti alaspäin lukon puolelta.

Lahdella on ollut puuklapi kädessä, saiko tunkeutuja näpeilleen... Joka tapauksessa liiemmälti ei aikaa ole näpräillä lukitusta.

Tuon ekarikkomisen jälkeen pieni duumaustauko, Miksi?
Ehkä tunkeutuja odotti että tupaan tulisi jotain valoa, tai ehkä odotti että isäntä itse avaisi oven ja tulisi terassille katsomaan...
Samalla tytär pelmahtaa paikalle (kuulee kun isänsä sanoo 'jonkun lievän kirosanan'), poistuu nopeasti isänsä osoitettua näin. Tunkeutujakin havaitsee liikettä talossa (näkee ehkä lapsen tulevan paikalle)...odottaa, haluaa ehkä varmistaa mitä edessä odottaa...

Kun tytär poistuu, isä sytyttää valoa, katsoo ehkä aukosta terassille, tai on liian lähellä ovea ja saa puolittaisen iskun rikkomisvälineestä tässä kohtaa takaraivoonsa [Tytär on kertonut että: 'Äiti kerto että isä katsoi sinne terassille, varmaan suojellakseen meitä' (tjms.)].

Loput ikkunasta lyödään nopeasti rikki, ripustetaan rikkomisastalo karmiin tai ovenvetimeen, otetaan tuoli, ja rynnitään sisään...

*
Kun poistumisen aika tuli, surmaajalla mielessä se ettei se lukko auennut tullessaan, tästä syystä jätti kokeilut ja poistui muutamassa sekunnissa rikotusta ikkuna-aukosta Ulvilan yöhön...

Erikoista ja mielenkiintoista on tämä nikki turunmurren esiintyminen sekä täällä keskusteluissa, että oikeussalissa.

Huppumiehestä ei ole jäänyt jälkeäkään ja sitä "jälkeä" ei vääristelemällä ja valehtelemalla saa kukaan sinne syntymään. Vaikka kuin 3d kuvia piirtelisi. Valitettavasti.

Niin - se on helppoa, että selittää jälkeenpäin toisen selityksen tapahtumille - että näinhän se on voinut mennä. Tähän tämän TM sepustaminen perustuu.

Kiva, että entiselle 'awalleni' mielenkiintoa turumurrea kohtaan vielä rittää.
Noinhan se on tosiaankin voinut mennä, kuten yllä esitän. Siinä nimittäin toteutuu tuhottomasti tiedettyjä seikkoja tapauksesta, rikkomisen kaksivaiheisuudesta lähtien.
Osoitappa vääräksi...

[luxetveritas]

--
Myös rikospaikkaa paikalla tutkinut tekninen tutkija Lapinniemi on antanut verijälkiin liittyvän lausunnon:

Asunnon olohuoneen ja takkahuoneen välisellä oviaukolla olohuoneen puolella parketissa on ollut verinen jälki, mikä paikalla tutkittu verisen jalkineen jättämäksi luisumisjäljeksi. Kyseisen jäljen vieressä on ollut myös pieniä heikompia yksittäisiä verisiä jälkiä, mutta näitä ei ole pystytty tulkitsemaan, mistä jäljet ovat peräisin. Nämä yksittäiset jäljet ovat kuitenkin olleet luisumisjäljen välittömässä läheisyydessä, eli ne ovat voineet syntyä jopa samaan aikaan. Nämä jäljet ovat olleet tätä voimakkaasta jäljestä noin 10-30 cm etäisyydellä. Mitään muita silmin nähden havaittavia jälkiä tässä parketilla olohuoneen puolella ei ollut.
(lähde: Etpk, lisätutkinta 2012, R Lapinniemen kuulustelu)

Siinä siis selvää sanomaa siitä, että jälkiä mistä kyseinen verijäämä on voinut kengän pohjaan tulla, on lähistöllä ollut.
--
Arvioni jäljen synnystä:
Miten tuo kyseinen jälki sitten on todennäköisesti syntynyt. Seuraavassa olen tarkastellut tätä aitojen kuvien ja aidon kengän pohjakuviolayerin avulla (layer selkeytetty ja terävöitetty poliisien layerista).

Omien tutkailujeni perusteella olen arvioinut, että kengällä on astuttu hieman aikaisemmin johonkin pieneen ’pulunpaskan’ kokoiseen verijäämään (joita siis siinä vieressäkin oli). Toinen vaihtoehto voi aivan hyvin olla se, että juuri siinä jäljen kohdalla on jo valmiina ollut se pienehkö ’pulunpaskan’ kokoinen verijäämä, johon siis suoraan astuttu. Kengän sisäsyrjä on saanut siis kosketuksen siihen (ko. kohdan kengän pohjassa voi nähdä kuvista).

Koska alussa vartalon painopiste on takana, ja jalka edessä, veriläntti aiheuttaa ensin lyhyen suoran liukumisen. Kun vartalon painopiste siirtyy enempi kengän päälle; edempänä oleva kengän päkiäosan veretön kohta aiheuttaa ensinnäkin enenevää kitkaa (rekokokeissa koko päkiäosa oli vääränlaisesti verinen), ja kun nyt vielä vartalo samanaikaisesti kääntyy vasemmalle, aiheuttaa liikesarja kaikkineen kuvissa olevan lievästi s-muotoisen jäljen.



Jäljen paikka, kengän pohjakuvion kera, on suoraan ylhäältä projisoituna seuraava:


--

Mielenkiintoinen kuvasarja!

Yritin itsekin aiemmin sovitella jalkineen layeriä olkkarin verijälkeen. Huonolla menestyksellä.

Ensimmäinen epävarmuustekijä, mikä tulee eteen, koskee kuvien mittakaavaa: sekä kenkälayerin että verijäljen kuvien pitäisi olla samassa mittakaavassa, että ne olisivat keskenään vertailukelpoisia. Ilmeisesti tämä olisi verijäljen vieressä olevalla mitalla ainakin jossain määrin varmennettavissa.

Toinen asia koskee sitä, miten jälki on voinut muodostua. Oletetaan, että mittakaava on vertailukelpoinen ja jäljen 4-5 verijuovaa saadaan sopimaan oikean jalan kengän pohjakuvion sisäreunaan, 2-3 kengänpohjan keskellä olevaan sopivasti lovettuun 'palaseen'. Minulle jäi vähän epäselväksi astuttiinko kyseisellä askelluksella mielestäsi a) jalkineen koko pohjan alalla tai sen päkiäosalla jossain vaiheessa lattiapintaan vai b) oliko ainoa pintakosketus vain jalkineen päkiäosan reuna.

Oletetaan vielä, että kyseinen veri olisi sattunut olemaan peräisin olohuoneessa 'valmiina' olleesta pienestä veren läntistä eikä kulkeutunut sinne kengässä isommasta verimäärästä takkahuoneessa, jossa varsinainen veriteko ilmeisesti toteutettiin.

a) Jos askellus olisi jossain vaiheessa saanut alleen tukevan lattiapinnan, eikö olisi oletettavaa, että siitä olisi jäänyt samaan paikkaan jotain muutakin verijälkeä kuin vain pelkkä reunan liukujälki? Sellaista ei veriraitojen alku- eikä loppupäässä näytä kuitenkaan olevan.

b) Jos taas askellus petti esittämäsi painopisteen muutoksen yhteydessä ja lattiaan jäi ainoastaan tuo reunan liukujälki, eikö se välttämättä tarkoittaisi sitä, että astuja menetti tasapainonsa ja kaatui? Eipä taida jäädä vaihtoehtoa.

Kolmas asia koskeekin jäljen mahdollista syntyhetkeä. Sikäli kuin tulkitsen esitystäsi oikein jälki olisi mielestäsi syntynyt Auerin kertomassa takaa-ajotilanteessa huppumiehen jalasta. Jos jälki on siitä peräisin, tarkoittaa se nähdäkseni sitä, että astujalla on ollut vauhtia ja hän on tuolloin menettänyt tasapainonsa. Siitä, että yli 180-senttinen mies kaatuu vauhdissa osittain puuparketille, olettaisi syntyvän jonkin ääntä. Oletko onnistunut paikantamaan häke-tallenteelta tämän kaatumisen?

Neljäs asia koskee tulo- ja paluujälkiä. Kysymystä ei nähdäkseni ole kyetty loogisesti selvittämään. Jos 10-30 cm päässä liukujäljestä on jalkineen pohjaan sopiva jälki tai osajälki (josta ei taida olla valokuvaa), se tuskin voi olla peräisin ainakaan edeltävästä askeleesta. Niin lyhyt askelväli ei näet sovi vauhdikkaaseen taka-ajotilanteeseen. Paluujäljeksi etäisyys ehkä sopisi. Kun ei tiedä millainen jälki on kyseessä, sitä on mahdoton arvioida sopisiko kaatumisen jälkeen ylösnousseen jalan jäljeksi. Takaa-ajoteoriaan sopivaa tulojälkeä pitäisi nähdäkseni etsiä takkahuoneen lattialta jostain terassioven edestä. Lattialla olleesta Lahden ruskeiden housujen lahkeesta?

Selkeiden tulo- ja paluujälkien puuttuminen voidaan yrittää selittää sillä, että yksinäinen liukujälki olisi saanut verensä olkkarin lattialla olleesta läntistä. Veri on tässä tapauksessa tosin kuitenkin niin kaukana varsinaiselta tekopaikalta, että 'pulun paskan' kokoisen läntin tuoreena pysyminen (ei-kuivuneena) herättää vahvoja epäilyksiä ainakin minussa.

Viides asia koskee itse jälkeä. Selitys, jonka mukaan olkkarin s-muotoa mukaileva neljäviiruinen verijälki voisi muodostua kengän sivureunasta painopisteen muutosten seurauksena, tuntuisi edellyttävän sellaista rusettiluistelua, johon mielikuvitukseni ei riitä. Mutta minähän olenkin tylsä tyyppi...



Vaikka kuvat pohjalayeristä tai kengänpohjasta ja verijälki olisivat mittakaavaltaan vertailukelpoisia, askelluksen painopisteen muutos ei nähdäkseni poista sitä epäsymmetrisyyttä, mikä 4-5 eri verijuovan välillä on havaittavissa. Verijuovien kaarevuus ja keskinäinen väli vaihtelee epätasaisesti niin että juovat lähenevät toisiaan lopuksi.

En ole varma, mutta näkyisikö kuvassa (salamavalon heijastus häiritsee) ennen kuin paksummat verijuovat näkyvät tasaista ohutta ikäänkuin laahausjälkeä...

Anyway. Verijuovia näyttäisi olevan 4-5. Selkeästi 4 on paksumpaa ja mahdollisesti 1 ohuempi, joka voisi myös olla sormikkaan sormen laahausjälki. Kun katsoo kuvan alareunassa olevia lähekkäisiä jälkiä, muistuttavat ne mielestäni sormikkaiden päistä syntyviä jälkiä. Tuon tyyppisen jäljen liittäisin näin ollen käsineillä syntyneeksi. Mutta onko nyt kuitenkin niin, että jälki kokonaisuudessaan ja juovat ovat niin pienet, etteivät ne sormikkaan jälkinä soveltuisi aikuisen käteen vaan ainoastaan pikkulapsen käteen? - Näin asia ilmeisesti on, jos esittämäsi kenkälayerin kuva on samassa mittakaavassa verijäljen kanssa.

[luxetveritas]

Loogiselta vaikuttava päättely ikkuna-aukon lasijäämien perusteella ja muutenkin oletettavaa, jos kyseessä oli ulkopuolinen tunkeutuja! Mutta miten sitten on mahdollista, ettei tunkeutuja saanut ovea auki vaikka se vanhimman lapsen mukaan oli helppoa vain kahvasta vääntämällä?

--
Talonväelle lukitus oli tietenkin helppo koska sitä päivittäin käytettiin, tuskin kuitenkaan tunkeutujalle: Siinä pitää ensin lukon yläosassa olevasta 'nupista' kääntää lukitus pois päältä, ja vasta tämän jälkeen alaspäin oleva vedin voidaan kääntää vaakatasoon jolloin ovi aukeaa.
Kädessä ehkä paksutkin hanskat jotka hankaloittivat avaamista (sekä tullessa että lähtiessä).
--

Pitikö siis kuitenkin joku nappi ensin kääntää ennen kuin oven olisi saanut auki kahvasta vääntämällä? Kuulemislausuntojen perusteella vaikutti siltä kuin ovi olisi auennut helposti pelkästään kahvasta vääntämällä.

• Tekninen rikostutkija Matti Mäkinen 23.7.2013
  "K: Mitä havaintoja teit ulkoterassilla/ulkona yleensä?"
  "V: Menimme ulos terassille takaovesta joka johti takkahuoneeseen terassilta. Ovi aukesi helposti vääntämällä kahvasta. Minulle tuli sellainen ajatus ettei tekijä osannut avata ovea siitä kahvasta..." (http://www.mikkoniskasaari.fi/node/190)
  
  vanhin lapsi (9 v.) 1.12.2006
  19.04 Koskinen: Mimmone se teidä parvekkee ove lukko 0, saako sen helposti auki.
  19.09 A. Noo o. Se 0 semmone et sitä ei mun mielest saa muutako avaimel
  ulkopuolelt mut sisäpuolel 0 semmone et niinko sillai niinko siin on
  semmone et sitä väännetää sit se avataa se kahva yIöspäi ni sit se saa auki.
  19.26 Mäkinen: Sää saat se ihan itte helposti auki et se ei 00 jäykkä eihä.
  19.29 A: Yyy.
  19.30 Mäkinen: Sää saat se ihan vaan tosta vaan ... Just.
  

[peikonlehti]

LV kirjoitti: "Kolmas asia koskeekin jäljen mahdollista syntyhetkeä. Sikäli kuin tulkitsen esitystäsi oikein jälki olisi mielestäsi syntynyt Auerin kertomassa takaa-ajotilanteessa huppumiehen jalasta. Jos jälki on siitä peräisin, tarkoittaa se nähdäkseni sitä, että astujalla on ollut vauhtia ja hän on tuolloin menettänyt tasapainonsa. Siitä, että yli 180-senttinen mies kaatuu vauhdissa osittain puuparketille, olettaisi syntyvän jonkin ääntä. Oletko onnistunut paikantamaan häke-tallenteelta tämän kaatumisen?"

Tätä takaa-ajoa on vaikea kuvitella pelkästään olohuoneen lattialta puuttuvien verijälkien vuoksi. Jos vereen on astuttu ei siitä pelkästään yhtä liukumajälkeä jää. Mistä se "pulunpaskan" kokoinen veriläntti on pelkästään tuohon kohtaa lattiaa tullut?

Liukastumisen jälkeen on tehty piruetti ilmassa ja näin päästy takaisin takkahuoneeseen?

Takkahuoneen verijäljet ovat valokuvien perusteella suhteellisen vähäiset. Onko esimerkiksi takan päällä/ympärillä veriroiskeita? Siinä takanedustallahan on kamppailtu ja annettu ensimmäiset "puukonpistot", jos AA:n kertomus pitää paikkansa.

Veriroiskeita tuntuu löytyvän esimerkiksi kylpyhuoneen ovesta (uhrin päähän kohdistuneet iskut) ja seiniltä sieltä, mistä JL:n ruumis löytyi. Verta sinänsä on imeytynyt sänkyyn. Havaintoa uhrista sängyllä makaamassa ei ole tehty.

Valokuvan perusteella tuo olkkarin lattian veriviirut -jälki on kaikkea muuta kuin kengällä aikaansaatu. Tai sitten on tykkänään erilaiset kengät olleet jalassa liukasteltaessa ja ne ovat itsepuhdistuvat.