Oikeudessa käsiteltiin sitä rekonstruktiota (25.11.2008) minkä pohjalta päätelmät äänitutkija on tehnyt. Kuten jo v2010 selväksi kävi, rekonstruktio oli tehty kovin puutteellisesti. Silti Auerille langetettiin elinkautinen lähinnä Niemen analyysin pohjalta ("suurin näyttöarvo on äänitutkijan...")
Kyseisen lausunnon Niemi on allekirjoittanut samana päivänä kuin tutkimuspyyntö Porissa päivättiin. Kiire oli kova ja eräs konstaapeli lähti viemään henkilökohtaisesti hätäpuhelu-cd:tä krp.n tutkimuskeskukseen. Mittavan analyysinsä Niemi teki vielä samana päivänä.
Tutkimuspyyntö (lähde et-ptk):
Tutkimuspyynnössä pyydetään vertaaamaan rekonstruktioääniä (25.11.2008) hätäpuhelutallenteeseen.
Niemen lausunnosta 13.8.2009 osa (lähde et-ptk):
Pyydetyt tutkimukset:
6. Vertailu 25.11.2008 rekonstruktion (näyte 27) ja näytteen 26 soiton välillä.
Tutkimustulos:
6. Vertailu 28.22.2008 rekonstruktion (näyte 27) ja näytteen 26 välillä: lasin päällä kävely/juoksuäänet
-mahdollisen ulkopuolisen henkilön poistuminen takkahuoneen oven ikkunasta ja siitä aiheutuvat äänet puhelun 26 aikana puuttuu (rikkoutuneen lasin päälle astuminen ja ikkunasta ulos hyppääminen.
Kysymys kuuluu: Miten Niemi on pystynyt vertaamaan tätä ääntä, koska käsittääkseni se myös puuttuu rekotallenteelta. Oikeudessa siis käsiteltiin tätä rekoa ja ilmoille heitettiin kysymys oliko ovi auki. Ei kuulemma ollut, Niemi ei tosin muistanut tätä.
Mutta tämähän meinaa sitä ettei siellä ollut rikkonaista ikkunaakaan !
(ja äänetkin kuuluvat hyvin erilaisesti kun ovi on kiinni)
Taas havaitaan kuinka leväperäistä rekoilua harrastettiin, ja sitten tuo Niemen väärä ilmaisu...