Keskustelu poliiseista, syyttäjistä ja asiantuntijoista

Keskustelua Ulvilan tapauksesta
John Doe
Christopher Lorenzo
Viestit: 1595
Liittynyt: Su Helmi 22, 2009 4:28 pm
Paikkakunta: Desert Island

Keskustelu poliiseista, syyttäjistä ja asiantuntijoista

Viesti Kirjoittaja John Doe »

*Yhdistetty useampi viestiketju koskien syyttäjiä, asiantuntijatodistajia ja poliiseja. Ylläpito ja moderaattorit toivovat että uusia ketjuja näistä ei enää avata vaan keskustelu käydään tässä osiossa selkeyden vuoksi.* t. mode

Nyt kyllä ihan oikeasti haluaisin tietää, miten/miksi kyseinen "herra" voi toimia tämän jutun syyttäjänä AAa vastaan?? Nimittäin kun Valkama itse on ollut päättämässä tutkinnasta/tutkintalinjoista jo silloin "alussa", kun Joutsenlahti oli tutkinnanjohtajana!!
Siis Valkama syytti oikeudenkäynnissä poliisia huonosta tutkinnasta, jota oli itse päättämässä.
Niin että repikääpä tästä "huumoria", tosiasiassa juttu menee niin, että koko oikeudenkäynti menee uusiksi syyttäjän "jääviyden" takia.
Viimeistään hovioikeus palauttaa jutun käräjäoikeuteen ja uudella syyttäjällä varustettuna, muussa tapauksessa tässä maassa ei ole puolueetonta oikeutta!! 8)
Kuka,mikä ja missä olen...tiedätkö sinä?

MissHolmes
Ben Matlock
Viestit: 8828
Liittynyt: Ti Syys 11, 2007 2:19 pm
Paikkakunta: Etelä-Suomi

Syyttäjät

Viesti Kirjoittaja MissHolmes »

Itse en tiedä noista käytännöistä mitään, mutta voisiko olla kyse siitä, että oli mukana silloin alussa, eri tutkintalinjan aikaan? Ja voisiko juuri tuo jääviys olla syy siihen, että syyttäjiä oli useampi?

Ja korostan, etten todellakaan tiedä. Yritän vain ehdotella syitä. Mistä sinulle Vaavi tuo valkeni?
Nuotio & Äreät Tiput

v-a-45
Javier Pena
Viestit: 1873
Liittynyt: Su Helmi 08, 2009 12:40 pm

Re: Syyttäjä Valkama

Viesti Kirjoittaja v-a-45 »

MissHolmes kirjoitti:Itse en tiedä noista käytännöistä mitään, mutta voisiko olla kyse siitä, että oli mukana silloin alussa, eri tutkintalinjan aikaan? Ja voisiko juuri tuo jääviys olla syy siihen, että syyttäjiä oli useampi?

Ja korostan, etten todellakaan tiedä. Yritän vain ehdotella syitä. Mistä sinulle Vaavi tuo valkeni?
Syytäjinä oli Valkama ja omaisten taholta toinen joten ei liity yhteen.
kohtalo sekoittaa kortit ja me vain pelaamme

Ailar
Jessica Fletcher
Viestit: 3284
Liittynyt: Ti Kesä 26, 2007 3:25 pm

Re: Syyttäjä Valkama

Viesti Kirjoittaja Ailar »

Ei kai syyttäjä Valkama ole päättänyt tutkintalinjaa Juha Joutsenlahden osalta? Tämän on vissiin päättänyt JJ ihan itse. Asia on siis tutkittu, jonka jälkeen se on mennyt syyttäjälle ja tämä on nostanut syytteen.
Toki näin ollen Valkama voi arvostella tuota tutkintaa, jonka JJ on suorittanut.

taavetti
Perry Mason
Viestit: 3586
Liittynyt: Pe Helmi 26, 2010 9:17 pm

Re: Syyttäjä Valkama

Viesti Kirjoittaja taavetti »

Kyllä sitä esitutkintaa Suomessa johtaa edelleenkin poliisi eikä syyttäjä. Joutsenlahti oli määrittänyt linjat (tässä tapauksessa vahvasti ulkopuoliseen tappajaan viittaavat) ja näilä on alkuun menty. Metsään mielestäni.
Herrasmies kulkee aina portaissa edellä. Myös yksin ollessaan.

MissHolmes
Ben Matlock
Viestit: 8828
Liittynyt: Ti Syys 11, 2007 2:19 pm
Paikkakunta: Etelä-Suomi

Re: Syyttäjä Valkama

Viesti Kirjoittaja MissHolmes »

Jotenkin tuntuu, että nyt yritetään viedä pohjaa tulevalta tuomiolta, kun muuta ei enää ole....
Nuotio & Äreät Tiput

John Doe
Christopher Lorenzo
Viestit: 1595
Liittynyt: Su Helmi 22, 2009 4:28 pm
Paikkakunta: Desert Island

Re: Syyttäjä Valkama

Viesti Kirjoittaja John Doe »

Tosiasiassa, tänäpäivänä, tutkinnanjohtaja ja syyttäjä tekevät tiivistä "yhteistyötä" tutkinnan ja tutkintalinjojen kanssa. Syyttäjällä kun on enemmän tietoa laista ja sen sovelluksista ja poliisilla taas ei ollenkaan= syyttäjä kertoo tarpeensa ja poliisi tutkii sen mukaisesti. 8)

ps. Oottakaas vaan mitä jatkossa tulee tapahtumaan! :twisted:
Kuka,mikä ja missä olen...tiedätkö sinä?

Ailar
Jessica Fletcher
Viestit: 3284
Liittynyt: Ti Kesä 26, 2007 3:25 pm

Re: Syyttäjä Valkama

Viesti Kirjoittaja Ailar »

Kuten JD yksityisviestiisikin vastasin, jos tiedät jotain kerro. Jos et, älä vihjaile!

Itse asiaan: Yhteistyötä poliisi ja syyttäjä voivat tehdä, toki. Mutta jos yksinomaan syyttäjä päättää, mitä tutkitaan, mistä ihmeestä tulee sitten syyttämättäjättämispäätökset (joita tulee kaiken aikaa)? Kai se asiantunteva syyttäjä tietää kertoa, mitä ja milloin kannattaa tutkia, toisin kuin ne tyhmät poliisit.
Meilläpäin ilmeisesti kuljetaan senverran jäljessä kehityksessä, että poliisit tutkivat ja syyttäjät syyttävät, jos on tarpeen. :mrgreen:

Tarkastaja Karppanen

Re: Syyttäjä Valkama

Viesti Kirjoittaja Tarkastaja Karppanen »

No eipä ole vielä missään tullut vastaan ajatusta, että syyttäjä ei saisi olla yhteydessä tai vaikuttaa poliisiin esitutkintaa tehdessä. Oikeusprosessin jääviyskysymysten kanssa sillä ei ole niin minkäänlaista tekemistä.

Syyttäjä ei edusta asianomistajia muuten, kuin lukemalla mahdollisesti heidän vaateensa osana haastehakemusta. Tässäkin tapauksessa Lahden omaisilla oli oma edustaja, mutta hän ei tietenkään toimi syyttäjänä, vaikka syyttäjän rangaistusvaatimuksiin yhtyisikin.

Oikeudenkäynnin puolueettomuuden kannalta oleellista on se, että tuomarit eivät ole osallistuneet esitutkintaan (miksi olisivat?) eivätkä ole sukua asianosaisille. Samoin todistajien kohdalla on tehtävä selväksi mahdollinen sukulaisuus asianosaisiin, jolla voi olla oma vaikutuksensa todistajan uskottavuuteen.

Syyttäjät ja käräjätuomarit ovat lakimiehiä ja periaatteessa olisi mahdollista, että syyttäjänvirastosta joku lähtee käräjätuomarin vakanssin perään. Tällaisessa tapauksessa lienee selvää, ettei käräjätuomari tule istumaan itse syyttäjänä valmistelemiaan juttuja.

Ailar
Jessica Fletcher
Viestit: 3284
Liittynyt: Ti Kesä 26, 2007 3:25 pm

Re: Syyttäjä Valkama

Viesti Kirjoittaja Ailar »

John Doe kirjoitti:Oottakaas vaan mitä jatkossa tulee tapahtumaan! :twisted:
Niin hieman OT, jäi kysymättä: Jo aikanaan Oriveden vainaja -jutussa saavuit paikalle kahva edellä jarrut kirskuen ja julistit, miten kohta tulee tapahtumaan jotain odottamatonta (sanamuoto omani). Olen nyt kiihkeästi kuukausia odottanut istuen vain toisella kankullani jännityksestä täristen, mutta helkkari soikoon! mitään ei ole tapahtunut.
En nyt odotakaan, että teet noita järisyttäviä paljastuksiasi pikapuoliin, mutta voisitko ystävällisesti antaa pientä vinkkiä, minkä vuoden puolella nämä mieliä tutisuttavat tapahtumat - Oriveden ja Ulvilan kantilta - tulevat esiin. Toivottavasti Ulvilan osalta ennen AA:n kuolemaa, hänkään ei enää niin nuori ole! Luulen, etten ole ainoa kiinnostunut. Kiitos jo etukäteen!

Avatar
turumurre
Ainesta Watsoniksi
Viestit: 4783
Liittynyt: La Huhti 03, 2010 3:57 pm

Re: Syyttäjä Valkama

Viesti Kirjoittaja turumurre »

Tämä sopinee tähän ketjuun.
Jyrki Virolainen kirjoittaa 7.5.2010 blogissaan Ulvilan oikeudenkäynnin päättymisestä.

http://jyrkivirolainen.blogspot.com/201 ... aynti.html

268. Ulvilan surmajutun oikeudenkäynti osa IX: pääkäsittely on päättynyt

Käräjäoikeus ilmoitti antavansa tuomion 22.6.

1. Ulvilan surmajutun pääkäsittely päättyi eilen Satakunnan käräjäoikeudessa. Oikeus käsitteli juttua neljän viikon aikana 12 istuntopäivää. Eilen kuultiin syyttäjän ja puolustuksen loppulausunnot, joissa ei sinänsä ilmennyt mitään uutta. Lausunnoissa oli kyse syyttäjän ja puolustusasianajan yhteenveto asiasta ja samalla yritys saada oikeuden jäsenet vakuuttuneiksi omista kannanotoistaan. Viimeisen sanan sai syytetty, niin kuin asiaan kuuluu. Hän vakuutti syyttömyyttään ja sanoi, ettei häntä vastaan ole mitään (näyttöä).

2. Meillä syyttäjien ja asianajajien loppulausunnot eivät ole yleensä mitään retoriikan huippusuorituksia, koska lausumissa halutaan pysytellä tiukasti asialinjalla ja välttää pateettisia mielenilmauksia. Retorisia keinoja (logos, ethos ja pathos) voisi yrittää käyttää oikeuden maallikkojäsenten vakuuttamiseen, mutta Ulvilan jutussa lautamiehiä ei ollut kelpuutettu käräjäoikeuden kokoonpanoon. Lautamiesten sivuun jättäminen oikeuden kokoonpanosta vakavissa rikosjutuissa on ollut mahdollista vuoden 2009 alusta. Ulvilan jutussa olisi kyllä ollut mahdollista ottaa lautamiehet mukaan kokoonpanoon, mutta käräjäoikeus päätti käsitellä jutun kolmen lainoppineen jäsenen kokoonpanossa. Jutun laatu huomioon ottaen ratkaisu oli varmaankin oikea.

3. Käräjäoikeus ilmoitti, että se antaa eli julkistaa tuomionsa vasta 22.6. Tuomiota ei ole tarkoitus julistaa "Kaikelle kansalle" julkisessa istunnossa, vaan se annetaan kirjallisena käräjäoikeuden kansliasta. Pääsäännön mukaan käräjäoikeuden tulisi antaa kansliatuomio jo 14 päivän kuluessa pääkäsittelyn päättymispäivästä. Jos tuomiota ei kuitenkaan voida "erityisestä syystä" antaa sanotussa määräajassa, se on annetta lain mukaan "niin pian kuin mahdollista." (OK 24:8.2).

4. Ulvilan tapauksen kaltaisissa vaikeissa ja laajaa todistusaineistoa sisältävissä jutuissa on toki paikallaan, että oikeudella on riittävästi aikaa pohtia ratkaisuaan ja kirjoittaa tuomiolleen seikkaperäiset perustelut. Päätösneuvottelu, joka on lain mukaan aloitettava heti pääkäsittelyn päätyttyä tai viimeistään seuraavana päivänä, vie puheena olevassa tapauksessa runsaasti aikaa, samoin tuomionperustelujen laatiminen. Toisaalta syytetty joutuu odottamaan vangittuna tuomion antamista vielä kuusi viikkoa, mikä on aika pitkä aika.

5. Kansliatuomion antaminen näyttää viimeisten kymmenen vuoden aikana yleistyneen yleiseksi käytännöksi vähänkin vaikeammissa tai laajemmissa jutuissa, vaikka lain mukaan pääsääntönä on tuomion julistaminen välittömästi pääkäsittelyn päättymisen jälkeen. Minusta Ulvilan tapauksen kaltaisissa henkirikosasioissa samoin kuin muissakin vakavissa rikosjutuissa (pörssirikokset ym.) tuomio pitäisi kyllä julistaa suullisessa ja julkisessa istunnossa, jossa asianosaiset tai ainakin syytetyt olisivat paikalla ja johon myös yleisöllä olisi vapaa pääsy. Mielestäni oikeudenkäynnin julkisuus, jolle Satakunnan käräjäoikeus on Ulvilan tapauksessa muutoin antanut jopa ehkä liikaakin huomiota, edellyttäisi nimenomaan tuomion julkisesti tapahtuvaa julkistamista.

5a. Vertailun vuoksi todettakoon, että Pietarsaaren vauvansurmajuttu, jota olen myös blogissani seurannut, oli julkisuuden osalta täysin erilainen kuin Ulvilan surmajutun oikeuskäsittely. Mustasaaren käräjäoikeus näet määräsi pääkäsittelyn kokonaisuudessaan suljetuksi. Tätä ei voida pitää oikeaan osuneena ratkaisuna, vaikka oikeudella onkin laaja harkintavalta käsittelyjulkisuuden suhteen. Vaasan hovioikeus, jonne käräjäoikeuden syytteen kokonaan hylänneestä tuomiosta valitettiin, piti asiassa julkisen pääkäsittelyn.

6. Tiedotusvälineet olisivat kyllä kiinnostuneita myös tuomion julistamisesta. Nykyisinhän tv:ssä näytetään aika usein, miten esimerkiksi joissakin pörssirikosjutuissa syytettyjen avustajat, syyttäjät ja lehtimiehet noutavat kansliatuomioita käräjä- tai hovioikeuden kansliasta. Saamme nähdä, miten jotkut jarkkosipilät, karilehtiset, heikkilampelat, aarnoarvelat ym. ryhtyvät tv-kameroiden seuratessa jännittyneinä selailemaan tuomion sivuja ja miten he alkavat pian soitella kännyköillään päämiehilleen tai lehtiensä toimituksille kertoakseen, miten jutussa oli käynyt. Mutta tuomareita ei näy mailla eikä halmeilla, he ovat ja pysyttelevät visusti poissa. Tuomarit ovat sanoneet sanottavansa tuomiossa, mutta jotenkin saa vaikutelman, että he eivät rohkenisi tulla kertomaan ratkaisuistaan ja sen perusteista asianosaisille ja muille asiasta kiinnostuneille julkisesti.

7. Jos kysymyksessä on laaja tuomio, ei oikeuden puheenjohtajan toki tarvitsisi lukea julistamistilaisuudessa tuomiota sanasta sanaan. Riittävää olisi, että tuomari lukisi tai pikemminkin kertoisi ainoastaan tuomion lopputuloksen pääasian osalta, tapaukseen sovelletut lainkohdat sekä mahdollisesti lyhyesti tuomion pääperusteet. Tämä riittäisi edellä mainitun julkisuusintressin toteutumiseksi. Tuomio olisi kyllä kokonaisuudessaan valmiiksi kirjoitettuna ja julistamistilaisuuden jälkeen asianosaiset ja heidän avustajansa/asiamiehenä sekä lehdistön edustajat saisivat nykyiseen tapaan omat kappaleensa tuomiosta käräjäoikeuden kansliasta.

8. Rikosjutuissa, joissa syytetty on vangittuna, ja muissakin törkeämmissä rikosjutuissa syytetyn tulisi minusta olla henkilökohtaisesti saapuvilla tuomiota edellä mainitulla tavalla julistettaessa. Tämä tuntuisi asianmukaiselta, jos kerran tuomareidenkin on oltava paikalla tuomiota julistamassa. En pitäisi poissuljettuna käytäntöä, jossa oikeuden puheenjohtaja vastaisi tuomion julistamisen jälkeen asianosaisten kenties esittämiin kysymyksiin. - Oikeutta voidaan "jakaa" monella eri tavalla myös muodollisessa suhteessa, eikä mielikuvituksen käyttäminen ole oikeudenkäynnissäkään kiellettyä.

9. Asianosaiset eivät halunneet syytetyn mielentilan selvittämistä. Saattoi tuntua hieman oudolta, kun käräjäoikeuden puheenjohtaja tiedusteli syytetyltä, mitä mieltä tämä on mahdollisesta mielentilatutkimuksesta. Syytetyn mielentilatutkimus voidaan oikeuden päätöksellä määrätä tehtäväksi ainoastaan silloin, kun tuomioistuin on välituomiossaan todennut syytetyn menetelleen syytteessä kuvatulla rangaistavaksi säädetyllä tavalla (OK 17:45). Mielentilatutkimus siis edellyttää, että oikeus on antanut syyllisyyskysymyksestä langettavan tuomion; mielentilatutkimus voi vaikuttaa vain tuomittavaan rangaistukseen. Jos henkirikoksesta syytetty vastaaja on vangittuna, tuomioistuin voi määrätä syytetyn mielentilan tutkittavaksi myös ilman syytetyn suostumusta. Jotta kuulemisperiaate toteutuisi, oikeuden on kuitenkin pääkäsittelyn päättyessä informoitava syytettyä mielentilatutkimuksen mahdollisuudesta ja tiedusteltava, miten hän suhtautuu asiaan. Siitä, että käräjäoikeus päätti antaa tuomionsa vasta kuuden viikon kuluttua, voidaan päätellä, että oikeus ei tule määräämään syytettyä mielentilatutkimukseen, vaan antaa asiassa kaikilta osin lopullisen tuomion.

10. Millainen sitten voisi olla tuomion sisältö? Rikostuomio voi olla syyllisyyskysymyksen osalta joko langettava tai vapauttava. Tässä tapauksessa langettava tuomio tulisi joko murhasta tai taposta. Mutta ylittyykö näyttö- eli tuomitsemiskynnys ja miten vahvaa näyttöä siihen tarvittaisiin? Mitä relevantteja seikkoja jutussa on todistusaineiston perusteella näytetty ja mitä ei? Kiistanalaisia tai avoimia kysymyksiä näyttäisi olevan runsaasti. Itse olen yrittänyt välttää ottamasta kirjoituksissani kantaa syyllisyyskysymyksen tai näyttökysymysten arviointiin.

11. Meillä on jutussa surmattu mies ja tiedämme, missä ja miten hänet on tapettu. Kuolinaika lienee aika tarkasti selvitetty samoin kuolinsyy ja rikoksen tekotapa. Toisena rikoksentekovälineenä käytetty veitsi on löydetty tekopaikalta. Rikospaikalta on löydetty aika vähän jälkiä eikä toista surma-asetta (vasara, kirves tms. astalo) ole löydetty. Ulko-oven kolmikertainen lasi on rikottu. Syytetty on tavattu rikospaikalta ja hänen hätäkeskukseen soittamansa puhelun aika ja sisältö on ainakin pääosin tiedossa.

12. Kaikesta muusta syyttäjä ja puolustus ovatkin sitten eri mieltä. Syytetty on kiistänyt syytteen ja kertoo taloon takaoven lasin rikkomalla tunkeutuneen tuntemattoman tekijän surmanneen miehensä ja haavoittaneen häntä itseään. Syyttäjä on väittänyt syytetyn lavastaneen rikospaikan saadakseen teon näyttämään ulkopuolisen suorittamaksi. Puolustus on pitänyt syyttäjän lavastusteoriaa ajallisesti mahdottomana. Jutussa on esitetty indisioita, joista jotkut näyttäisivät tukevan lavastusväitettä, jotkut taas puhuvan väitettä vastaan. Hätäpuhelunauhan sisällöstä on esitetty erilaisia tulkintoja, samoin syytetylle tehdyn muistijäljen tulkinnasta ja paikalta löydettyjen kuitujen alkuperästä. Psykologien tulkinnat syytetyn käyttäytymisestä menevät ristiin, jne. jne.

13. Syyttäjä on vedonnut ensi sijassa syytetyn tunnustukseen esitutkinnassa, jossa tämä kertoi pitäneensä itseään todennäköisenä tekijänä, hätäpuheluun, josta kuullut äänet eivät viittaa siihen, että talossa oli ulkopuolisia ja motiivina surmatun ja syytetyn välillä ennen tekoa olleeseen riitaan, joka oli johtanut fyysiseen kamppailuun. - Puolustus on kiistänyt syytetyn tunnustaneen ja väittänyt, että poliisi oli painostanut syytettyä tunnustamaan ja esittänyt tälle johtopäätöksiä sisältäneitä kysymyksiä. Poliisi oli tiedottanut julkisuuteen virheellisesti syytetyn tunnustaneen teon. Sanottua kuulustelua ei ollut videoitu eikä syytetyn puolustusasianajajalle ollut varattu tilaisuutta olla läsnä kuulustelussa. Hätäkeskuspuhelusta on useita litterointeja ja siitä on esitetty erilaisia tulkintoja. Syytetyn ja hänen miehensä välillä ei ollut ollut riitaa. - Puolustus on vedonnut eri kohdissa esitutkinnan yksipuolisuuteen ja siihen, ettei puolustuksen käyttöön ollut annettu kaikkea esitutkinta-aineistoa. Syyttäjä on puolestaan ihmettelyt, että puolustukselle on vuodettu esitutkinnasta salaisia tietoja.

14. Käräjäoikeudelta odotetaan näytön arvioinnin osalta seikkaperäisesti, avoimesti ja ymmärrettävästi perusteltua tuomiota olipa lopputulos mikä tahansa. Perusteluistaan tuomio tunnetaan, sanotaan. Oikeuskirjallisuudessa tunnetaan monia toisistaan hieman poikkeavia metodeja, malleja tai teorioita, joita käyttäen todistusharkintaa voidaan jäsentää ja todisteiden todistusvoimaa arvioida. Jotkut metodit johtavat toisia malleja jonkin verran korkeamman näyttökynnyksen omaksumiseen, mutta kovin suuria eroja eri metodien välillä ei ole havaittu käytännössä olevan. Tuomioistuimella on mahdollisuus perusteluja laatiessaan testata näyttöharkintaansa eri metodeja käyttäen. Pääasia on, että tuomarit tuntevat erilaiset metodit ja niiden väliset erot ja hallitsevat niiden käyttötavat. Luulen, että tässä suhteessa tilanne tuomioistuimissa ei kuitenkaan ole erityisen hyvä. Toisaalta tuomioistuin ei ole todistusharkinnassa sidottu mihinkään teoreettiseen malliin tai metodiin.

15. Yksi vaihtoehto olisi valita Ulvilan jutun kaltaisessa tapauksessa todistusharkinnan metodiksi ja argumentaatiotavaksi rakenteellisen selitystavan malli, jossa yksinkertaisesti kysytään, mikä on paras selitys jutussa esiin tulleille tosiseikoille. Vaikka kyseinen metodi edustaa kokonaisvaltaisen selitystavan mallia, edellyttää syytetyn oikeusturva toisaalta, että syytteen tueksi esitettyjen todisteiden näyttöarvoa harkitaan ensin erikseen ja vasta sen jälkeen niitä punnitaan yhdessä ottamalla huomioon myös puolustuksen kustakin seikasta esittämä vastatodistelu. Lisäksi tuomioistuimen on arvioitava syyttäjän esittämille tapahtumainkuluille ja kysymyksille vaihtoehtoisia selityksiä siinä tarkoituksessa, jääkö syytetyn syyllisyydestä varteenotettava epäily.

16. Todistusharkinta on Ulvilan tapauksen kaltaisissa jutuissa ei ole mikään helppo tehtävä. On tietenkin helppoa enemmittä pohdinnoitta "lätkäistä" perustelujen loppuun tuttu fraasi "syytetyn syyllisyydestä ei jää järkevää/varteenotettavaa epäilyä" tai vaihtoehtoisesti "epäselvässä tapauksessa asia on ratkaistava syytetyn eduksi." Tällaiset tokaisut eivät kuitenkaan vakuuta lukijaa, jollei todistusharkinta ole analyyttisesti ja huolellisesti suoritettu. Perustelujen tehtävänä on antaa antaa informaatiota, tarjota mahdollisuus todistusharkinnan kontrolloimiseksi sekä vakuuttaa asianosaiset, muutoksenhakutuomioistuin ja kenties yleisökin ratkaisun oikeellisuudesta. Tuomioistuimen ei tulisi perusteluissaan kuitenkaan turvautua liioitteluun tai jonkinlaisiin ylisanoihin ja yrittää sillä tavoin vakuuttaa lukijat siitä, että lopputulos on ehdottomasti ainoa oikea vaihtoehto. Päin vastoin perusteluissa olisi myönnettävä ratkaisunteon vaikeusaste ja tuotava avoimesti esiin myös ne seikat ja todisteet, joihin jutun hävinnyt osapuoli on vedonnut. - Bodomin murhajutun tuomiossa vuonna 2005 oli näiltä osin toivomisen varaa.

17. Todistusharkinnassa joudutaan kuitenkin aina turvautumaan enemmän tai vähemmän myös intuitioon. Todistusharkinnan jäsentämisen ja perustelujen avulla tuomari voi kuitenkin kontrolloida, onko hänen intuitionsa oikeassa. Jos syyttäjän syytetyn tueksi esittämä näyttö ei ole riittävä tai jos varteenotettavaa epäilyä syyllisyydestä ei voida sulkea pois, on tuomarin hylättävä syyte, vaikka hän itse olisi vakuuttunut syyllisyydestä. Toisaalta tuomarin on hylättävä syyte, jollei hän ole itse vakuuttunut syyllisyydestä, vaikka todistusaineiston perusteella varteenotettavan epäilyn poissulkeminen onnistuu.

Mariacka
Alibin Kestotilaaja
Viestit: 5075
Liittynyt: Ma Syys 10, 2007 7:34 pm

Re: Syyttäjä Valkama

Viesti Kirjoittaja Mariacka »

turumurre kirjoitti: Jyrki Virolainen kirjoittaa 7.5.2010 blogissaan Ulvilan oikeudenkäynnin päättymisestä.
http://jyrkivirolainen.blogspot.com/201 ... aynti.html

9. Asianosaiset eivät halunneet syytetyn mielentilan selvittämistä. Saattoi tuntua hieman oudolta, kun käräjäoikeuden puheenjohtaja tiedusteli syytetyltä, mitä mieltä tämä on mahdollisesta mielentilatutkimuksesta. Syytetyn mielentilatutkimus voidaan oikeuden päätöksellä määrätä tehtäväksi ainoastaan silloin, kun tuomioistuin on välituomiossaan todennut syytetyn menetelleen syytteessä kuvatulla rangaistavaksi säädetyllä tavalla (OK 17:45). Mielentilatutkimus siis edellyttää, että oikeus on antanut syyllisyyskysymyksestä langettavan tuomion; mielentilatutkimus voi vaikuttaa vain tuomittavaan rangaistukseen. Jos henkirikoksesta syytetty vastaaja on vangittuna, tuomioistuin voi määrätä syytetyn mielentilan tutkittavaksi myös ilman syytetyn suostumusta. Jotta kuulemisperiaate toteutuisi, oikeuden on kuitenkin pääkäsittelyn päättyessä informoitava syytettyä mielentilatutkimuksen mahdollisuudesta ja tiedusteltava, miten hän suhtautuu asiaan. Siitä, että käräjäoikeus päätti antaa tuomionsa vasta kuuden viikon kuluttua, voidaan päätellä, että oikeus ei tule määräämään syytettyä mielentilatutkimukseen, vaan antaa asiassa kaikilta osin lopullisen tuomion.
Mikäli tämä pitää paikkansa (ja luultavasti pitää), puheet ja odotukset Auerin vakavista mielenterveysongelmista ja Niuvanniemeen joutumisesta voi huoletta unohtaa. Mitä olen kyllä yrittänyt jo aika kauan sanoa.

Voisiko olla mahdollista, että moinen ennakoi vapauttavaa tuomiota?

Peräkylän Maigret
Javier Pena
Viestit: 1846
Liittynyt: Ke Heinä 04, 2007 11:17 pm
Paikkakunta: Pariisi

Re: Syyttäjä Valkama

Viesti Kirjoittaja Peräkylän Maigret »

Mariacka kirjoitti:
Voisiko olla mahdollista, että moinen ennakoi vapauttavaa tuomiota?
Kyllä se ennakoi. Eiköhän AA pääse vapaaksi viimeistään ensi viikon perjantaina kun käräjäoikeus toteaa että tutkintavankeuden edellytykset eivät enää täyty syytteen tullessa hylätyksi. Muodollinen kansliapäätös annetaan sitten juhannuksen alla.

Sessan
Harjunpää
Viestit: 302
Liittynyt: Su Tammi 31, 2010 12:06 am

Re: Syyttäjä Valkama

Viesti Kirjoittaja Sessan »

Peräkylän Maigret kirjoitti:
Mariacka kirjoitti:
Voisiko olla mahdollista, että moinen ennakoi vapauttavaa tuomiota?
Kyllä se ennakoi. Eiköhän AA pääse vapaaksi viimeistään ensi viikon perjantaina kun käräjäoikeus toteaa että tutkintavankeuden edellytykset eivät enää täyty syytteen tullessa hylätyksi. Muodollinen kansliapäätös annetaan sitten juhannuksen alla.

:?: :oops: Täh?

Mistä moinen logiikka? Minä ymmärsin asian niin että aineisto on niin laaja että siksi tarvitaan noin pitkä aika päätöksen tekemiseen ja sen perustelemiseen. Se voi tarkoittaa yhtä hyvin langettavaa tai vapauttavaa tuomiota.

visitor59
Roger Murtaugh
Viestit: 880
Liittynyt: To Maalis 25, 2010 9:30 pm

Re: Syyttäjä Valkama

Viesti Kirjoittaja visitor59 »

Sessan kirjoitti:
Peräkylän Maigret kirjoitti:
Mariacka kirjoitti:
Voisiko olla mahdollista, että moinen ennakoi vapauttavaa tuomiota?
Kyllä se ennakoi. Eiköhän AA pääse vapaaksi viimeistään ensi viikon perjantaina kun käräjäoikeus toteaa että tutkintavankeuden edellytykset eivät enää täyty syytteen tullessa hylätyksi. Muodollinen kansliapäätös annetaan sitten juhannuksen alla.

:?: :oops: Täh?

Mistä moinen logiikka? Minä ymmärsin asian niin että aineisto on niin laaja että siksi tarvitaan noin pitkä aika päätöksen tekemiseen ja sen perustelemiseen. Se voi tarkoittaa yhtä hyvin langettavaa tai vapauttavaa tuomiota.
Sitä aikaa tarvitaan lähinnä päätöksen (kansliatuomio) muotoiluun. Se syytön/syyllinen keskustelu kai käydään jo aika pitkään heti päätösneuvottelussa. Laissa ei taida kuitenkaan ole mitään vaatimusta siitä
että vangittu vapautettaisiin vaikka päätösneuvoitteluiden jälkeen olisikin jo tiedossa että syyte kaatuu.

Noin maalaisjärjellä ajatellen se tietysti olisi hyvin suotavaa esim juuri tässä tapauksessa. 6 viikkoa lisää
vankina olo aikaa ei ole oikein oikeudenmukaista eikä kovin halpaakaan.

Vastaa Viestiin