Mistä tässä kaikessa on kyse? Jos joku maallikko ei tiedä niin asiat on hyvä kerrata. Auerin mies Jukka S. Lahti murhattiin joulukuussa 2006. Poliisi alkoi epäillä Aueria vuonna 2009, jolloin hänet vangittiin ja hänen lapsensa, jotka olivat murhayönä 2-, 4-, 7- ja 9-vuotiaita, siirtyivät asumaan Auerin veljen Arin luokse. Vaasan hovioikeus vapautti Auerin murhasyytteestä 2011, jolloin lapset kertoivat Auerin ja hänen ex-miehensä Jens Kukan syyllistyneen vakaviin seksuaali- ja väkivaltarikoksiin.
Kesäkuussa 2012 Varsinais-Suomen käräjäoikeus langetti Auerille ja Kukalle vuosien vankeusrangaistukset (yksi tuomari olisi hylännyt vakavimmat rikossyytteet) ja vuoden päästä Turun hovioikeus kovensi Auerin tuomiota, sillä hänen (ja Kukan) katsottiin syyllistyneen myös törkeisiin pahoinpitelyihin. Tuomioiden pituudeksi tuli lopulta Auerille 7 v 6 kk ja Kukalle 10 vuotta. Kesäkuussa 2014 korkein oikeus ilmoitti, että ei myönnä valituslupaa.
Koska valituslupaa ei myönnetty, Auerin ja Kukan tuomiot saivat lainvoiman. Nyt ainoa keino yrittää saada tuomioihin purkua on käyttää ylimääräistä muutoksenhakua. Lainvoiman saanut tuomio voidaan purkaa esimerkiksi, jos tapaukseen liittyen on ilmaantunut uusia todisteita.
Manner väläytti jo helmikuussa, kun Vaasan hovioikeus toistamiseen vapautti Auerin murhasyytteestä, että alkaa valmistella tuomion purkuhakemusta korkeimpaan oikeuteen. Jens Kukka on jo hakenut purkulupaa, tuloksetta, vetoamalla erään asiantuntijan jääviyteen.
Auer ja Kukka ovat valittaneet seksuaalirikostuomioista myös Euroopan ihmisoikeustuomioistuimeen. EIT ottaa käsittelyyn kuitenkin vain 5 % saapuneista valituksista, joten saa nähdä miten asiassa käy. EIT ei voi suoraan purkaa kansallisia tuomioita, mutta se voi tutkia onko syytetyn ihmisoikeuksia loukattu ja se käy yleensä purkuperusteeksi KKO:ssa.Kukka on jo hakenut purkulupaa omaan tuomioonsa. Tuomion purkuhakemusta perusteltiin muun muassa sillä, että asianomistajana olleen lapsen haastattelijana esitutkintavaiheessa toiminut psykologi oli aiemmin toiminut kyseisen lapsen terapeuttina. Esitutkintalain mukaan tutkintaan osallistuva henkilö on esteellinen, jos hänen luottamuksensa on vaarantunut.
KKO totesi, että psykologi oli voinut saada tietoonsa asioita, jotka olivat voineet vaarantaa tämän puolueettomuutta. KKO kuitenkin korosti, että terapeuttina toimimisen ja esitutkintaan osallistumisen välissä oli kulunut neljä ja puoli vuotta, minkä lisäksi tutkintatilanteessa oli ollut läsnä useita muita henkilöitä. Lisäksi jutun näyttö perustui muihinkin seikkoihin kuin lapsen haastatteluun. Tämän vuoksi KKO ei pitänyt psykologia esteellisenä, eikä nähnyt aihetta hovioikeuden tuomion purkamiseen.
Turun Sanomat 20.4.2015
10 kohtaa – Näillä perusteilla Auer valitti ihmisoikeustuomioistuimeen
Murhasyytteistä vapautetun Anneli Auerin puolustus listaa valituksessaan Euroopan ihmisoikeustuomioistuimelle (EIT) kymmenen vakavaa puutetta Turun hovioikeuden toiminnassa.
MTV Uutisten EIT:stä hankkimista asiakirjoista selviää, että Auerin puolustus muun muassa katsoo hovioikeuden puheenjohtajan käyttäytyneen epäasiallisesti ja olleen esteellinen.
Valituskirjelmässä listataan seuraavat kymmenen kohtaa, jotka puolustuksen mukaan rikkovat Auerin oikeutta oikeudenmukaiseen oikeudenkäyntiin.
1. Näytön arviointi
2. Puheenjohtajan käytös ja esteellisyys
3. Peitepoliisin raportteja salattu
4. Ei kuultu asiantuntijoita
5. Oikeus ei jalkautunut
6. ”Editiovaatimuksen hylkääminen.”
7. Puolustus vaati uutta tutkimusta - ei suostuttu
8. Puolustuksen kysymykset ohitettiin
9. Puolustuksen asiantuntijat ohitettiin
10. Tuomareilla oma linja
Seksuaali- ja väkivaltarikossyytteitä on käsitelty täysin salaisesti ja erillään Ulvilan murhajutusta. Nyt esiin nostetut väitetyt puutteellisuudet ovat osin kuitenkin hyvin samantyyppisiä kuin Ulvila-jutussa, jossa hovioikeus päätyi hylkäämään syytteet.
Auerin EIT-valitus on kirjattu viime vuoden joulukuulle. Hakemuksesta ja sen liitteistä suuri osa on salattu myös EIT:ssä.
MTV3, 9.5.2015 (lyhensin lainausta, koko uutinen linkistä)
