Toivottavasti nyt tutkijat sitten ihan oikeasti PANEUDUTTE niihin lehtien juttuihin, eli keräätte kaiken/suuren määrän lehti- ja muita mediajuttuja ja katsotte, mitä on kirjoitettu ja mihin sävyyn ja vertaatte 2009-2014 lehtien kirjoittamia "faktoja" vaikka hovin tuomioon. Ilta-Sanomilla oli ennen Ulvila-juttujen arkisto, mutta se poisti sen. Juttuja on poisteltu ja muuteltu muutenkin, joten toivottavasti pääsette alkuperäisiin käsiksi...
Verratkaa, kuinka paljon palstatilaa syyttäjä on saanut puolustukseen verrattuna, ja verratkaa erityisesti jutun yksityiskohtien käsittelyä. Löydättekö lainkaan puolustuksen esittämiä yksityiskohtia, joilla Auerin syyttömyyttä perustellaan, tai kumotaan syyttäjän väitteitä? Ei siis mitään ympäripyöreää "puolustus kiistää syyttäjän väitteet" tai "puolustuksen mukaan aika ei riitä lavastamiseen" -loppukaneettia, vaan tarkkoja tietoja ja yksityiskohtia. Puolustuksella on todellisuudessa huomattavasti syyttäjää yksityiskohtaisempi teoria, missä ei ole mitään aukkopaikkoja ja selittämättömiä faktoja. tarkkuudeltaan syyttäjän ja puolustuksen kertomukset ovat aivan toiselta tasolta. Syyttäjä ei ole pystynyt kertomaan edes surmahetkeä, saati miten tämä olisi tapahtunut. Sillä ei ole vieläkään mitään koherenttia esitystä tapahtumista. Mutta kuka tietää puolustuksen tarinan ja yksityiskohdat? Ei juuri kukaan.
Laskekaa, kuinka suuri prosentti lehtijutuista pitää Aueria syyllisenä, kuinka moni pelkästään tiedottaa, kuinka moni pitää syyttömänä (säästän vaivoja tässä, prosenttiluku on 0). Tutkikaa arvovärittynyt tiedotus, etsikää esimerkkejä. Ette löydä lehdistä yhtään lausetta, joka olisi arvovärittynyt Auerin syyttömyyden puolesta. Ainoa "annelistinen" media on Alibi ja myös Hymy on julkaissut vuodetut lasten kertomukset selvällä sanomalla, etteivät ne voi pitää paikkaansa. Ainoa "annelistinen" toimittaja lienee Mikko Niskasaari, joka molemmissa jutuissa on takana ollutkin (
http://www.mikkoniskasaari.fi/), tutustukaa sivuihin, siellä on faktaa enemmän kuin Hesarin vuosikerrassa, iltapäivälehdistä puhumattakaan. Tutkikaa myös Niina Bergin sivut ja jutut, siellä yksityiskohtia on ehkä eniten, ja siellä kerrotaan, miksi Auer ei voi olla syyllinen, vaikka haluaisi (
http://www.niinaberg.com). Löydättekö näillä sivuilla käsiteltyjä asioita valtamediasta? Nämä ihmiset eivät ole mitään korteistakatsojia, vaan heillä on alkuperäiset lähteet käytössään. Myös täällä minfossa monella on huomattavan laajasti alkuperäistä tutkimusmateriaalia tästä jutusta. Tietoa Ulvilan tapahtumista on monella kirjoittajalla enemmän kuin vaikkapa käräjäoikeuden tuomareilla. Uskokaa pois, tämä ei ole mitään huuhailua ja "mielipiteen esittämistä" (aina...) =)
Tämä Ulvilan tapaus on selvästi jakautunut niin, että julkinen, "iso" media on "anti-annelistinen" tai parhaimmillaankin vain syyttäjän väitteitä toteava, ja ainoastaan muutama, lähinnä yksityishenkilö on saanut netissä äänensä kuuluville Auerin syyttömyyden puolesta. Siihen nähden, kuinka massiivinen tiedotusylivoima antiannelisteilla (media, poliisi, syyttäjä) on, on suorastaan ihmeellistä, että jonkin verran syyttömyyteen uskovia kuitenkin löytyy. Nämä ovat yleensä tutustuneet aineistoon itse, ja jääneet jotakin asiaa ihmettelemään.
Tutkikaa myös lehtijuttujen kommenttipalstoja: tutkikaa, miten Aueria syyllisenä pitävien määrä räjähti 2009 (jolloin se oli liki 100%), ja on pysynyt kovana tähän asti, mutta soraääniä on alkanut ilmetä yhä lisää. Huomioikaa näiden eri vastapuolien tietojen ja ilmaisun taso kommenteissa. Esimerkiksi 2013 tuomion jälkeen Ilta-Sanomat kirjoitti jutun otsikolla: "Anneli Auer on syyllinen" (
http://www.iltasanomat.fi/kotimaa/art-1 ... 62650.html ) , listaten 9 asiaa,jotka tämän kuulemma todistivat. Kommenteissa 905 ylöspeukkua sai mm. viesti, jossa todetaan: : ”
J.Laine sai oikeutta. Vihdoinkin!” . Kyseinen juttu sisältää valtavat määrät hurraavia muutaman sanan viestejä ihmisiltä, jotka eivät näytä tietävän asiasta yhtään mitään, mutta syyllisestä he ovat varmoja. Näitä ovat kaikki muutkin juttujen kommentit täynnä. Mistä nämä ihmiset ovat saaneet "tietonsa" ja varmuutensa? Mitä tämä kertoo?
Listatkaa juttujen toimittajat, niin näette, miten myös toimittajakunta vaikuttaa uutiseen. Tietyt toimittajat ja lehdet ovat profiloituneet jopa päätoimittajaa myöten Auerin syyllisyyttä vakuuttamaan. Näitä ovat erityisesti Satakunnan Kansa, jonka päätoimittaja on tehnyt useammankin Auerin ystäviä ja hänestä tehtyä dokumenttia hyvin kärkevästi ja "henkilökohtaisella otteella" arvostelevan pääkirjoituksen. Ajatelkaa, kolumni/pääkirjoitus yksittäisestä murhatapauksesta valtakunnalliseen lehteen! Satakunnan Kansa julkaisi myös valheellisen ison uutisen, jonka mukaan Auerin pedofiliasyytökset olisi todistettu ja on löytynyt "kiistaton kuvatallenne" teoista. Mitään tallennetta ei ollut eikä ole löytynyt.
http://niinaberg.com/2014/08/02/vino-ja ... io-vallin/
Ilta-sanomissa on kunnostautunut erityisesti toimittaja Johanna Mattila, joka on kautta vuosien julkaissut valtavan määrän Aueria syyttäviä juttuja, jotka vilisevät karkeita faktavirheitä (aina Auerin syyllisyyttä todistaen). Katsokaa hänen juttujaan ja otsikoitaan ja verratkaa niiden "faktoja" hovin tuomioon. Kaikkia virheitä ei millään voi selittää väärinkäsityksillä. Tai jos niitä semmoisilla selitetään, niin kuinka näin huolimattomasti työnsä tekevä henkilö voi aina vain jatkaa työssään vuodesta toiseen? Vielä 2014 hän kirjoitteli aivan puutaheinää "faktalistauksissaan". Näissä "faktoissa" on aina joku sellainen yksityiskohta murhajutusta, joka saattaa Auerin syyttömyyden naurettavaan valoon. Voidaan esim todeta, ettei murhahuoneesta löytynyt kuin yksi, erittäin selvä kengänjälki. Tai niinkuin IltaSanomissa kerrottiin tutkimusten edistymisestä 2010:
27.3. Poliisi julkistaa kuvan varrellisista kengistä, jotka löytyivät surmatalolta ja jotka poliisin mukaan kuuluvat surmaajalle [kenkien kuva tekstin vieressä]. Mitään tällaisia kenkiä ei ole koskaan löytynyt, ja kuvatut kengät olivat poliisien hankkimat vertailukengät. Kun luet tuollaisen lauseen lehdestä, ajatteletko, että jaaha, huppis jätti kenkänsäkin murhataloon... onpa vaikea keissi! =) Ajattelet, ja se on just tarkoitus.
Tämäkin uutinen on myöhemmin poistettu, mutta kuvakaappaus löytyy minfosta.
Kun media muodostaa kansan meilipiteen, niin sellainen ihminen, joka tekee nuo median jutut, on valtavassa roolissa. Jos hän ei ole puolueeton, ei tiedotusvälineillä ole enää mitään uskottavuutta, he romuttavat koko systeemin. Me elämme yleisemminkin (ei ainoastaan Ulvilan jutun suhteen) todella synkkiä aikoja tiedotusvälineiden osalta, vaikka sitä eivät monet vielä näekään. Muutaman kymmenen vuoden päästä näistä tehdää suurempiakin tutkimuksia, mutta sitä ennen voi olla monenlaista ankeutta edessä...
Pitää kuitenkin muistaa, että (useimmiten) toimittajat eivät keksi juttuja omasta päästään. Vastuullisia vääristä faktoista ovat yleensä ne, joita on haastateltu. Ulvilan jutussa lähes pelkästään syyttäjä, ja koska syyttäjä saa tietonsa puolestaan poliisilta, on suurimmassa roolissa tutkinnanjohtaja. Hänen sanojaan toistellaan, hänen tutkimuksistaan kirjoitetaan ja niitä pidetään faktoina. Kukaan ei tutki tutkinnanjohtajaa, ellei hän joudu ns. "vastapuolelle", jolloin koneisto kyllä käynnistyy aivan yliampuvalla teholla. Kun tutkinnanjohtaja väärentää materiaalia ja valehtelee oikeudessa todistaessaan syytetyn haitaksi, siinä on syytetty aika heikoilla. Siinä ovat heikoilla myös tuomarit, jotka eivät jaksa tai kykene perehtyä materiaaliin itse. Esimerkiksi käräjäoikeuksissa istuu ihmeteltävän heikkolahjaista porukkaa, joiden ei pitäisi ratkaista vaativia rikostapauksia. Ei siellä voi mennä mutulla ja "elämänkokemuksella" ja kehitellä omasta päästä ihan huuhaa-juttuja, kuten esim Annette Santamaa, joka ei jumalattoman Auerin tenttaamisenkaan jälkeen käsittänyt edes sitä, mitä SYYTTÄJÄ oli kertonut, Auerista puhumattakaan. Niinpä hän sävelsi tuomion ihan omasta päästään, murha-asetta myöten.
Hovissa tuomion olisi antanut käräjäoikeudesta jostain syystä hoviin Auerin jutun ajaksi nostettu Haagar Nordström, ja hänellä oli perusteluissaan faktavirheitä, jotka voidaan kuvista todistaa. Hän ei ollut perehtynyt edes uhrin kuviin, vaikka käytti tuomion perusteina uhrin vammojen määrää. Mielenkiintoinen on myöskin Aueria syyllisenä pitävien tuomareiden ja asiantuntijoiden sukupuolijakauma: jostain syystä juuri tämä juttu tuntuu kovasti kiinnostavan ja kuohuttavan erityisesti naisia. Jääkö objektiivisuus tunteisiinvetoavien kauheuksien alle? Onko nainen naiselle susi?
Poliiseista ainakin Tapio Santaoja on väärentänyt esitutkintamateriaalia ja rekonstruktioita ja antanut oikeudessa valheellisen todistuksen fakta-asiasta. Kunnon tutkimuksen kun teette, niin saadaan kelmeille vähän edes punaa poskiin, vaikka eihän nämä jutut Suomessa mihinkään etene, koska syytettä ei vaan lähdetä ajamaan. Veikkaan, etteivät Tampereen tutkijat ole Santaojan asioista koskaan mitään kuulleetkaan. Ei ole media kertonut. Mutta Joutsenlahden tiedätte, se on varmaa. Hänet tietää jokainen suomalainen. Koska media.
