Obelux CR9 ja lapsille tehdyt tutkimukset

Keskustelua Ulvilan tapauksesta
Avatar
Susku London
Roger Murtaugh
Viestit: 893
Liittynyt: La Huhti 29, 2017 2:35 pm
Paikkakunta: Lontoo
Viesti:

Re: Obelux CR9 ja lapsille tehdyt tutkimukset

Viesti Kirjoittaja Susku London »

matahari kirjoitti:Itse en ole hetkeäkään uskonut koko sekaantumis juttuun.
Mikäli Matahari ei ole hetkeäkään uskonut lasten hyväksikäyttöön, niin uskooko hän poliisin keksineen koko jutun saadakseen Anneli Auerille tuomion murhasta?
Susku London, korruption vastustaja
Lataa Naakan kirja Ulvilan surmasta! (Salasana on ulvila) https://drive.google.com/file/d/1VxnVEZ ... 3n6mH/view
BLOGI:
http://anneliauer.com
LIITY seuraajakseni:
http://twitter.com/SuskuLondon

Nicht schuldig
Adrian Monk
Viestit: 2535
Liittynyt: Ma Kesä 16, 2014 2:19 pm

Re: Obelux CR9 ja lapsille tehdyt tutkimukset

Viesti Kirjoittaja Nicht schuldig »

http://docplayer.fi/16074012-Lapsi-asia ... nassa.html

"5. Esitutkinnassa tehtävät tekniset ja somaattiset tutkimukset

Mikäli akuutissa tilanteessa todetaan vamma tai epäselvä löydös, olisi suositeltavaa tehdä uusi tutkimus löydöksen tarkempaa arviointia varten esimerkiksi paranemisen toteamiseksi tai muu syyn (esimerkiksi ihosairauden) poissulkemiseksi. Vamma saattaa olla todettavissa vielä vuosienkin kuluttua, mikäli se on jättänyt arven tai pysyvän anatomisen muutoksen anatomisiin rakenteisiin, esimerkiksi sukupuolielimiin."

"14. Tutkimusten järjestämisestä terveydenhuollon tutkimusyksiköissä

Järjestämislain perusteella tehtävät tutkimukset ja niihin kuuluvat lausunnot ovat poliisin virka-apupyynnön perusteella tehtävää esitutkintaa, joiden oikeellisuudesta ja lainmukaisuudesta poliisi esitutkintaviranomaisena vastaa.

Poliisiylijohtaja Mikko Paatero
Poliisijohtaja Heikki Lausmaa
Asiakirja on sähköisesti allekirjoitettu Aspo-asianhallintajärjestelmässä. Poliisihallitus 28.11.2013 klo 16.07."


Järjestelylain mukaan poliisi voi pyytää erillistä lausuntoa lapsen vammoista, joka siis menee ainoastaan poliisiviranomaisille. Sitten muut lausunnot lapsen terveydentilasta kuuluvat sinne yliopistolliseen keskussairaalaan.

Poliisin virka-apu pyyntö käsitellään aina kiireellisenä, jos kyseessä on lapsi. Tässä virka-apupyynnössä (suullinen ja myös kirjallisena) poliisi erittelee tarkasti mitä se on etsimässä.
Lääkärin on toteltava tutkinnanjohtajaa ja noudatettava tutkintapyyntöä.

Pyysikö poliisi etsimään Minna Joki-Erkkilää vanhoja arpia lasten iholta? Oliko tutkinnan lopputulos etukäteen tiedossa? Jos normaalia seksuaalirikosnäyttöä ei saataisi aikaan käytettäisiin Obelux CR9 ja näkymättömiä arpia?

Antoiko Mikko Paatero ja Heikki Lausmaa tämän yllä olevan lausunnon siinä tarkoituksessa, ettei yksittäistä lääkäriä voisi syyllistää tämän esitutkintakertomukseen liitetyn lausunnon sisällöstä, koska niiden sisällön "oikeellisuudesta ja lainmukaisuudesta" vastaa esitutkintaviranomaisena poliisi?

Avatar
sisotalo
Jessica Fletcher
Viestit: 3375
Liittynyt: Su Helmi 26, 2012 12:10 pm

Re: Obelux CR9 ja lapsille tehdyt tutkimukset

Viesti Kirjoittaja sisotalo »

Hurjaa tekstiä. Sillä suojataan, että neljän laitoksen monopolioa ei mikään voi järkyttää.

Helsingin, Turun, Oulun, Tampereen ja Kuopion yliopistollisen sairaalan sairaanhoitopiirin on huolehdittava mainitun järjestämislain mukaisista lapseen kohdistuneen seksuaali-ja pahoinpitelyrikoksen tutkimuksen järjestämisestä

Kun jokin näistä laitoksista on saanut tuloksen, että raiskattu, on puolustuksella ylivoimainen tehtävä saada äänensä kuluviin. Kolme muuta laitosta eivät varmasti anna poikeavaa lausuntoa. Näin lsh tuomiot on annettu yhden laitoksen monopoliksi. Oikeus on vain kumileima.

Avatar
Pieni liekki
Frank Columbo
Viestit: 9108
Liittynyt: Ke Joulu 25, 2013 10:38 am

Re: Obelux CR9 ja lapsille tehdyt tutkimukset

Viesti Kirjoittaja Pieni liekki »

Missä kaikissa asioissa olisi mahdollista toisenlaisiin toimenpiteisiin nykypäivänä kuin miten toimittiin Anneli Auerin lasten rikosepäilytutkimuksissa? Miten on sanktioitu Auerin lapsiin kohdistettu henkinen väkivalta, kun heidän äidistään leivottiin lasten silmissä syyllinen heidän isänsä murhaan?

Miten toteutui esitutkintayhteistyö Auerin tapauksessa vuonna 2011 ja mitä muutoksia on havaittavissa nykytilanteeseen verrattuna?

Tiedoksi Nicht schuldigin esiin ottaman artikkelin Poliisihallituksen ohjeen liitetiedosto:

http://www.vksv.oikeus.fi/material/atta ... a_ohje.pdf
Ohje esitutkintayhteistyöstä

Lapsiin kohdistuvat rikokset

Lapsiin kohdistuvissa rikoksissa olennaista on huomata, että osa pääkäsittelyä korvaavista toimenpiteistä suoritetaan jo esitutkinta vaiheessa, kun pääasiallinen näyttö eli lapsen kertomus vastakuulusteluineen otetaan vastaan esitutkinnassa. Näin ollen näiden esitutkintatoimien on täytettävä oikeudenmukaisen oikeudenkäynnin periaatteet. Merkityksellistä on, että näyttö ei tältä osin rikastu pääkäsittelyssä, eikä tähän ole edes mahdollisuutta, kun pääsäännön mukaan alle 15-vuotiaita ei kuulla pääkäsittelyssä. Esitutkintaviranomaisen on ilmoitettava syyttäjälle jokaisesta tutkittavaksi tulleesta epäillystä lapseen kohdistuneesta seksuaali- ja väkivaltarikoksesta.

1.1 Tutkittavaksi tulleesta rikoksesta ilmoittaminen

1.1.1 Ilmoitettavat rikokset ja ilmoituksen luonne Lähtökohtana on, että kaikista lapsiin kohdistuvista rikosepäilyistä tehdään ennakkoilmoitus, ja ne kaikki edellyttävät syyttäjän kannanottoa. Syyttäjällä on aktiivinen rooli esitutkinnassa, koska se valmistelee ja osittain korvaakin mahdollista pääkäsittelyä. Esitutkintaviranomaisen ja syyttäjän on tiedostettava tämä lähtökohta ja otettava se huomioon ilmoitusten käsittelyssä. On myös tärkeää, että tarpeelliset toimenpiteet harkitaan tapauskohtaisesti ja resurssit kohdennetaan oikein.

1.1.2 Ilmoitusajankohta Lapsiin kohdistuvista epäillyistä seksuaali- ja väkivaltarikoksista on aina tehtävä ennakkoilmoitus hyvissä ajoin, jotta tutkinta ja siihen liittyvät toimenpiteet voidaan harkita, suunnitella, kohdentaa ja aikatauluttaa esitutkintaviranomaisen ja syyttäjän välisessä yh teistyössä. Erityisesti on huomioitava, että ilmoitus tulee tehdä niin ajoissa, että syyttäjällä on mahdollisuus osallistua mahdolliseen viranomaispalaveriin tai ainakin sitä ennen keskustella tutkijan kanssa. Mikäli esitutkintaviranomainen selvittäessään rikosepäilyyn liittyviä seikkoja ETL 3 luvun 2 momentissa tarkoitetulla tavalla havaitsee, että asiassa voidaan tehdä ETL 3 luvun 10 §:ssä tarkoitettu päätös esitutkinnan toimittamatta jättämisestä (esitutkinnan rajoittaminen), ilmoitus on pääsäännöstä poiketen tehtävä mahdollisimman pian sen jälkeen, kun esitutkintaviranomainen on selvittänyt, ketä asiassa on syytä epäillä rikoksesta.

1.1.3 Ilmoituksen sisältö Ilmoituksessa on oltava asiasta lyhyt selostus, joka sisältää olennaiset tiedot mahdollisesta tutkintapyynnöstä, sekä tieto siitä, miten epäilty rikos on tullut esitutkintaviranomaisen tietoon. Tutkinnanjohtajan ja syyttäjän on keskusteltava tutkintasuunnitelman tarpeesta. Tutkintasuunnitelman runko koostuu kohdan 1.1.3 asioista.

1.1.4 Esitutkintaviranomaisen ja syyttäjän yhteistyö rikosta koskevan ilmoituksen jälkeen Lapseen kohdistuvaa epäiltyä rikosta koskevan ilmoituksen jälkeen on järjestettävä aloituskokous, jossa tutkinnanjohtajan ja syyttäjän on sovittava ainakin seuraavista seikoista:
1. Lapsen kuuleminen (kuka kuulee, miten, missä, aikataulutus, hypoteesien laadinta ja huomioiminen kuultaessa) Esitutkinnan johto on poliisilla, vaikka lasta kuullaan virka-apupyynnön perusteella lasten ja nuorten psykiatrisessa osaamiskeskuksessa.
2. Vastakuulustelumahdollisuus (ETL 4 luku 4 §, OK 17 luku 11 § 2 mom) ja sen huomioiminen aikataulutuksessa Vastakuulustelun merkitys on selitettävä epäillylle ja hänen kannanottonsa kirjattava kuulustelukertomukseen riittävässä laajuu dessa. Samalla on pyrittävä siihen, että myös asianomistajan avustajalle varataan tilaisuus osallistua lapsen kuulemiseen.
3. Asianomistajan avustaminen (ROL 2 luku) • Mahdollinen edunvalvonnan tarve, toimet edunvalvojan sijaisen hankkimiseksi (ETL 4 luku 8 §) • Puolustajan määräys, oikeudenkäyntiavustaja
4. Tukihenkilön tarve
5. Muun näytön hankkiminen
6. Tekoajan määrittäminen – vanhentumiskysymykset, sovellettava laki (ennen 1.1.1999, 1.1.1999–31.5.2011, 1.6.2011–>)
7. Tutkittavat rikokset eritoten lain konkurrenssikysymysten näkökulmasta (tutkinnassa huomioitava myös muut mahdollisesti toteutuvat tunnusmerkistöt, esimerkiksi raiskauksen tunnusmerkistö tai alle 16-vuotiaaseen kohdistuvassa raiskausepäilyssä lapsen seksuaalisen hyväksikäytön tunnusmerkistö)
8. Julkisuus- ja salassapitoasiat
9. Pöytäkirjan rakenne (huomioi erityisesti salassapitoasiat)
10. Varmistettava, että lastensuojeluilmoitus on tehty
11. Huolehdittava, että tallenteet ovat tekniseltä laadultaan asianmukaisia (varmistettava mm. lasten haastattelujen kuuluvuus)
Aloituskokouksessa tutkinnanjohtajan ja syyttäjän tulee lisäksi määritellä ajankohdat (tarkistuspisteet), joina tutkintasuunnitelmassa toteuttaviksi sovittujen toimenpiteiden tila päivitetään. Tarkoituksena on varmistaa, että tutkinnanjohtaja ja syyttäjä keskustelevat ennalta sovittuina ajankohtina tutkinnan etenemisen seurantaa, tutkinnassa kertyneeseen aineistoon tutustumista ja tutkintasuunnitelman päivittämistä varten. Tutkintasuunnitelmaa on päivitettävä säännöllisesti esitutkinnan aikana. Toiminnassa on huomioitava Poliisihallituksen ohje "Lapsen kohtaaminen poliisitoiminnassa ja esitutkinnassa 28.6.2011 2020/2011/1610".

1.2 Esitutkintaviranomaisen ja syyttäjän yhteistyö esitutkintaa päätettäessä ja asiaa syyteharkintaan sekä mahdolliseen pääkäsittelyyn siirrettäessä

Jos esitutkintaviranomainen on esitutkintalain 5 luvun 3 §:n nojalla ilmoittanut tutkittavaksi tulleesta rikoksesta syyttäjälle, tutkinnanjohtajan on ennen esitutkinnan päättämistä kuultava syyttäjää siitä, onko asiaa selvitetty riittävästi 1 luvun 2 §:ssä tarkoitetulla tavalla, jos asian laatu ja laajuus edellyttävät kuulemista tai jos esitutkinta on tarkoitus päättää saattamatta asiaa syyttäjän käsiteltäväksi.

Lapsiin kohdistuneissa seksuaali- ja väkivaltarikoksissa on asian laatu huomioon ottaen lähtökohtana, että syyttäjän kuuleminen esitutkinnan selvittämistasosta on aina välttämätöntä tällaisen rikoksen esitutkintaa päätettäessä.
Pauli Kuusiranta kirjassaan "Ulvilan murha - Kadonneen tekijän jäljillä" sivulla 23:

"Murhaajan kiinnisaaminen mahdollisimman nopeasti on aina poliisin tärkein tehtävä."

Nicht schuldig
Adrian Monk
Viestit: 2535
Liittynyt: Ma Kesä 16, 2014 2:19 pm

Re: Obelux CR9 ja lapsille tehdyt tutkimukset

Viesti Kirjoittaja Nicht schuldig »

sisotalo kirjoitti:Hurjaa tekstiä. Sillä suojataan, että neljän laitoksen monopolioa ei mikään voi järkyttää.

Helsingin, Turun, Oulun, Tampereen ja Kuopion yliopistollisen sairaalan sairaanhoitopiirin on huolehdittava mainitun järjestämislain mukaisista lapseen kohdistuneen seksuaali-ja pahoinpitelyrikoksen tutkimuksen järjestämisestä

Kun jokin näistä laitoksista on saanut tuloksen, että raiskattu, on puolustuksella ylivoimainen tehtävä saada äänensä kuluviin. Kolme muuta laitosta eivät varmasti anna poikeavaa lausuntoa. Näin lsh tuomiot on annettu yhden laitoksen monopoliksi. Oikeus on vain kumileima.
Tässä otteita

Paula Hurtian pro gradu työstä, jossa aihepiirinä on lapseen kohdistuneen kaltoinkohtelurikoksen esitutkinnan yhdenvertaisuus – tarkastelussa laki lapseen kohdistuneen seksuaalirikoksen selvittämisen järjestämisestä.

https://tampub.uta.fi/bitstream/handle/ ... sequence=1

Laitoin lihavalla osan näitä tekstejä, koska ehkä muuten ei löydy sitä mitä etsin täältä.
Tarkasteluvuosiksi on hyvä ottaa vuosi 2009, jolloin järjestämislaki tuli voimaan ja vuosi 2011 tarkastelujakson tuoreimpana jaksona.

sivu 43:

Järjestämislain 1.1 §:ssä todetaan, että
Tässä laissa säädetään siitä, miten järjestetään poliisin, syyttäjän tai tuomioistuimen pyynnöstä terveydenhuollossa tehtävä tutkimus epäillyn lapsen kohdistuneen seksuaalirikoksen selvittämiseksi ja haitan arvioimiseksi.

Hallituksen esityksen (126/2008 vp) yksityiskohtaisissa perusteluissa todetaan, että tutkimuksella tarkoitetaan lapsen haastattelua, tarvittavia somaattisia, psykologisia ja muita lääketieteellisiä tutkimuksia sekä tutkimukseen perustuvaa lausuntoa.

Järjestämislaissa säädetty virka-apuna toteutettava tutkimus järjestetään vain pienessä osassa lapsiin kohdistuneita rikosepäilyjä, koska poliisi kuulee itse suurimman osan lapsista. (Vain 2.1 % Tampereella vuonna 2011 on ollut tässä oikeuspsykologisessa haastattelussa tai tutkimuksessa (yhteensä 55 kpl, joissa mukana siis Auerin lapset ja pahoinpitelytapauksia), kaikki loput on poliisi hoitanut itse.)


Esitutkintalain 14 §:n mukaan esitutkintaa johtaa poliisin tutkinnanjohtaja, jonka tehtäviin kuuluu tärkeimpien tutkinnallisten ratkaisujen tekeminen. Lasten kaltoinkohtelua koskevien tapausten tutkimisen erityispiirteitä ovat lapsen kuulemisen toteuttaminen (ETL 39 a §) ja asiantuntijalausunnon hankkiminen (ETL 46 §), joista tutkinnanjohtaja päättää.

sivu 51:

Järjestämislain 4 § säätelee tutkimusyksikön tiedonsaantioikeuden ohella myös tutkimusyksikön tiedonantovelvollisuudesta. Lain 4.2 § perustuu pääosin viranomaisten toiminnan julkisuudesta annetun lain (621/1999) 5 §:ään ja siten kun kyseessä on poliisille annettu virka-apu, lausuntopyynnön mukana tuleva materiaali ja muu tutkimusyksikön asian selvittämiseksi hankkima selvitys ovat poliisin asiakirjoja ja siten ne luovutetaan tutkimuksen pyytäneelle poliisille, syyttäjälle tai tuomioistuimelle.

sivu 52:

Järjestämislain 4.2 §:ään sisältyy lisäksi terveydenhuollon ammattihenkilöiden salassapitovelvollisuutta koskeva poikkeus. Momentin mukaan tutkimuksen päättyessä lapsen terveydentilasta laadittu loppulausunto voidaan toimittaa lapsen psyykkisestä hoidosta vastaavaan terveydenhuollon toimintayksikköön. Lapsen terveydentilaa koskeva lausunto ei ole sama kuin syyttäjälle, poliisille tai tuomioistuimelle annettu lausunto.

sivu 57

Aiemmin, vuodesta 2006 kesäkuuhun 2011 voimassa olleen ohjeistuksen mukaan virka-apua pääsääntöisesti tuli pyytää vain niissä tilanteissa, kun lapsi oli alle 6-vuotias. Uudistetussa ohjeessa tutkinnanjohtajalle on siis jätetty enemmän harkintavaltaa poistamalla ikäraja ja ottamalla huomioon kehitysviiveisten ja muutoin haastavien lasten erityistarpeet. Tosin hallituksen esityksessä todetaan, että erityisosaamisen tarve korostuu silloin, kun lapsi on alle kouluikäinen.

sivu 61

Poliisin käytännön toimintatavoista voitaneen vetää se johtopäätös, että poliisi pääsääntöisesti kuulee kouluikäiset lapset itse.


sivu 62

Esitutkinnassa pääasiallinen vastuu on poliisilla ja erityisesti tutkinnanjohtajalla (ETL 14 §), jonka tehtäviin kuuluu tärkeimpien tutkinnallisten ratkaisujen tekeminen. Viime aikoina myös syyttäjän asema lapsiin kohdistuvissa rikoksissa on vahvistunut. Lapsiin kohdistuvissa epäillyissä (seksuaali)rikoksissa on Hirvelän mukaan välttämätöntä, että syyttäjä omaksuu aktiivisen rikosprosessin valmisteluroolin, vaikkakaan syyttäjä ei toimi esitutkintaviranomaisena
Hirvelä tuo esiin, että syyttäjän roolia esitutkinnassa tulisi vahvistaa siten, että syyttäjä ottaisi tutkinnanjohtajan aseman.

Eli näyttäisi siltä, että tästä tulee entistä enemmän syyttäjän ja sitten yliopistollisen keskussairaaloiden välinen asia. Tämä liittyy todennäköisesti tähän terveydenhuollon keskittämishankkeeseen, jolla pyritään vahvistamaan suurempia kokonaisuuksia. Kuten yllä todetaan, niin lausunto somaattisesta tutkimuksesta on sitten osa esitutkinta-aineistoa ja luovutetaan poliisille ja syyttäjälle.

Mietin silloin pitkään, että miksei Suomesta löytyisi sitten muitakin asiantuntijoita kuin esim. Minna Joki-Erkkilä "second opinion" mukaan. Mutta tässähän korostettaan sitä esitutkintamateriaalia, jonka poliisi tarvitsee syyttäjälle. Ei näissä missään lue mitään jostain vaihtoehdoista. Tästä voisi melkein vetää sen johtopäätöksen, että jos siellä sairaalassa on tehty lausunto ja annettu se poliisille, niin se on sitten siinä. Ei tässä mitään ulkopuolisia asiantuntijoita sitten enää käytetä. Eikä niitä myöskään tule puolustukselle, jos se ei pysty niitä itse hankkimaan. Suomessa toinen instituution sisällä oleva taho tuskin lähtee toista arvostelemaan.

Tässä siis myös selitys sille mitä ihmettelin todella pitkään, että miksei tätä UV-valoa kukaan ottanut asiakseen selvittää, kuitenkin varmaankin asia voisi olla joidenkin tahojen tiedossa.

Mielenkiintoista oli tässä gradussa tehty kyselytutkimus näistä tapauksista ja lasten keskimääräisestä iästä ja tutkimuksen kestosta. Tässä näyttäisi näitten Annelin lasten tutkimukset tekevän poikkeuksen. Keskimääräinen tutkinta-aika oli 33 viikkoa ja tähän nähden Annelin lasten tutkimukset on tehty pikavauhtia vain parissa kuukaudessa. Sitten outoa on myös tämän pojan ja toiseksi nuorimman tytön ottaminen mukaan näihin tutkimuksiin, koska keskimääräinen tutkintaikä olisi siinä 5-7 vuotta. Ylipäätään vain aniharva käy näissä tutkimuksissa 2.1 % vuonna 2011. Lisäksi näyttäisi siltä, että Anneli Auerin lasten mukaan lukien on melkoinen %-osuus koostunut sitten juuri näistä lapsista vuonna 2011 (yht. 55 kpl, jossa pahoinpitelytkin mukana).

Nicht schuldig
Adrian Monk
Viestit: 2535
Liittynyt: Ma Kesä 16, 2014 2:19 pm

Re: Obelux CR9 ja lapsille tehdyt tutkimukset

Viesti Kirjoittaja Nicht schuldig »

Onko lääkäriliiton ja poliisin välillä ristiriitaa, kuka vastaa lääkärintodistuksen sisällöstä?

Lääkäriliiton ohjeistus:

https://www.laakariliitto.fi/edunvalvon ... ntodistus/

"Lääkärintodistuksen on oltava puolueeton asiantuntijan todistus riippumatta siitä, kenen pyynnöstä tai toimeksiannosta se annetaan.

Lääkäri vastaa aina siitä, että todistuksessa esitetyt tiedot ovat oikeat ja tarkoituksenmukaiset ja että esitetyt johtopäätökset ovat perusteiltaan kestävät."

http://docplayer.fi/16074012-Lapsi-asia ... nassa.html

"14. Tutkimusten järjestämisestä terveydenhuollon tutkimusyksiköissä

"Järjestämislain perusteella tehtävät tutkimukset ja niihin kuuluvat lausunnot ovat poliisin virka-apupyynnön perusteella tehtävää esitutkintaa, joiden oikeellisuudesta ja lainmukaisuudesta poliisi esitutkintaviranomaisena vastaa."

Tämä jälkimmäinen lainaus on poliisiylijohtaja Mikko Paateron ja poliisijohtaja Heikki Lausmaan allekirjoittama asiakirja 28.11.2013.

Eivätkö nämä kaksi ole ristiriidassa keskenään, jos toisessa lääkäriliitto väittää lääkärin olevan aina vastuussa antamiensa tietojen oikeellisuudesta ja toisessa poliisi väittää, että niiden oikeellisuudesta vastaa poliisi eikä lausunnonantaja?

Onko ensimmäinen eli lääkäriliiton antama tieto suositus tai ohje? Kumpaa on tarkoitus noudattaa? Onko lääkäri enää itse vastuussa tietojen oikeellisuudesta?

Nicht schuldig
Adrian Monk
Viestit: 2535
Liittynyt: Ma Kesä 16, 2014 2:19 pm

Re: Obelux CR9 ja lapsille tehdyt tutkimukset

Viesti Kirjoittaja Nicht schuldig »

Nicht schuldig kirjoitti:Onko lääkäriliiton ja poliisin välillä ristiriitaa, kuka vastaa lääkärintodistuksen sisällöstä?

Lääkäriliiton ohjeistus:

https://www.laakariliitto.fi/edunvalvon ... ntodistus/

"Lääkärintodistuksen on oltava puolueeton asiantuntijan todistus riippumatta siitä, kenen pyynnöstä tai toimeksiannosta se annetaan.

Lääkäri vastaa aina siitä, että todistuksessa esitetyt tiedot ovat oikeat ja tarkoituksenmukaiset ja että esitetyt johtopäätökset ovat perusteiltaan kestävät."

http://docplayer.fi/16074012-Lapsi-asia ... nassa.html

"14. Tutkimusten järjestämisestä terveydenhuollon tutkimusyksiköissä

"Järjestämislain perusteella tehtävät tutkimukset ja niihin kuuluvat lausunnot ovat poliisin virka-apupyynnön perusteella tehtävää esitutkintaa, joiden oikeellisuudesta ja lainmukaisuudesta poliisi esitutkintaviranomaisena vastaa."

Tämä jälkimmäinen lainaus on poliisiylijohtaja Mikko Paateron ja poliisijohtaja Heikki Lausmaan allekirjoittama asiakirja 28.11.2013.

Eivätkö nämä kaksi ole ristiriidassa keskenään, jos toisessa lääkäriliitto väittää lääkärin olevan aina vastuussa antamiensa tietojen oikeellisuudesta ja toisessa poliisi väittää, että niiden oikeellisuudesta vastaa poliisi eikä lausunnonantaja?

Onko ensimmäinen eli lääkäriliiton antama tieto suositus tai ohje? Kumpaa on tarkoitus noudattaa? Onko lääkäri enää itse vastuussa tietojen oikeellisuudesta?
Mielenkiintoinen mielipide 18.12.2017 Hesarissa:

Lääkärit tarvitsevat tukea läpi työuran

Ehdotamme, että lääkärien työnohjauksesta tulee yksi terveydenhuollon laatukriteeri.
Päivän lehti 18.12.2017

Lääkärit tarvitsevat tukea läpi työuran
Julkaistu: 18.12. 2:00

Lääkäri kohtaa työssään vaikeita ja tunteita herättäviä tilanteita sekä jatkuvia tiedollisia haasteita.

Lääkärikoulutuksessa saadaan valmiuksia osaamisen ¬kehittämiseen työnhallinnassa ja jaksamisessa. Lääkärin työssä riittämättömyyden tunteet ja osaamisen paineet valtavan ¬tietomäärän keskellä ja työssä jatkuvat läpi uran. Näiden kokemusten ja tunteiden käsittelyyn tarvitaan tukea, jotta yksin selviytymisen kulttuuri ja sen haitat eivät saisi sijaa.

Työnohjaus antaa luvan tarkastella kaikenlaisia työhön liittyviä kysymyksiä ja tunteita. Työnohjauksessa tutkitaan työtä, työroolia, yhteistyö¬suhteita ja ammatti-identiteettiä koulutetun työnohjaajan kanssa. Kokemusten käsittely työnohjausryhmässä tarjoaa lääkärille vertaistukea. Kyky analysoida omaa toimintaansa paranee. Se on välttämätöntä, jotta lääkäri pystyy uudistumaan jatkuvassa muutoksessa.

Suomen lääkäriliiton Lääkärityönohjaajat-alaosasto edistää tietoisuutta työnohjauksen merkityksestä työhyvinvoinnille ja hoidon laadun varmistamiselle. Ehdotamme, että lääkärien työnohjauksesta tulee yksi terveydenhuollon laatukriteeri.

Marja-Liisa Portaankorva

puheenjohtaja

Kristiina Patja

varapuheenjohtaja

Lääkärityönohjaajat-alaosaston johtokunta, Suomen lääkäriliitto
__________________________________________________________________________

Tähän yllä kerrottuun "valtavaan tietomäärään" jos lisää vielä sellaisen laitteen käytön, josta ei ole edes kollegoilla tietoa. Mitenhän yksinään on silloin lääkäri tekemässä päätöksiä?

Siihen yllä kerrottuun "riittämättömyyden tunteeseesn ja osaamisen paineeseen" kun liittää vielä alueen, joka on kiistanalainen, jossa diagnooseja on jouduttu kehittelemään vuosia.
Miten suuret paineet siitä tulevat?

On oikein mielenkiintoista, että lääkäriliitto onkin havahtunut tähän ongelmaan. Jospa se vielä ajattelisi niitä seuraamuksia, jotka voivat olla tuloksena henkisesti stressaantuneen, ylivoimaisen tehtävän edessä olevan lääkärin toiminnasta muilla henkilöille?

Kuolemannaakka
James Bond (David Niven)
Viestit: 10803
Liittynyt: Ma Touko 31, 2010 10:43 pm

Re: Obelux CR9 ja lapsille tehdyt tutkimukset

Viesti Kirjoittaja Kuolemannaakka »

Norjalaisessa ja tänä vuonna suomennetussa nuorille suunnatussa kirjassa kerrotaan jo, ettei immenkalvo repeä yhdynnässä lainkaan, ja että ensimmäisellä yhdyntäkerralla vuotava veri johtuu liian vähäisestä liukasteesta!!

Tämä jälkimmäinen väite on satavarmasti puutaheinää, sen tiedän minäkin ihan yhden "neitsyen" otoksella. Hesarissa julkaistiin eilen pitkä juttu kirjasta ja esiteltiin näitä "vagina-myyttejä".

Kommenteissa ainakin kaksi henkilöä oli aivan ällistynyt tästä repeämättömyysväitteestä.

On huomattava, että tämä immenkalvon olemattomuuden todistelu on nimenomaan norjalaista lähtöä, eli Auerin oikeudenkäynnissäkin todistaneen Arne K Myhren käsitys. Myhre taas on Joki-Erkkilän "guru". Ko. nuortenkirjassa näitä myyttejä listataan aivan samanlaisesti kuin Joki-Erkkilän väitöskirjassa, joka käyttää samaa "myytti"-nimitystäkin.

Hesarin tekstissä viitataan amerikkalaistutkimukseen, mutta en ole sitä tarkemmin tutkinut. En todellakaan ole mikään immenkalvojen asiantuntija, mutta tiedän, ettei läpimärästä vaginasta ensimmäisellä yhdyntäkerralla ihan valumalla noruva veri kyllä mistään kuivuudesta tule. Enpä ole koskaan sen jälkeen kellään vastaavaa nähnyt, vaikka vähän kuivempaakin tavaraa olisi tarjolla ollut...

Nämä tutkimukset vahvistavat itseään. Eli kun joku saa tieteellisesti hyväksytyn tutkimuksen aikaiseksi, seuraavat siteeraavat sitä, ja asiasta tulee totta. Erityisen paha tämä on hyväksikäyttötuomioissa: Auerinkin lapset ovat nyt vain tutkimusaineistoa, jotka tutkijalle todistavat, että hyväksikäyttöä voi tapahtua hyvin nuorillekin ilman mitään somaattisia löydöksiä. Tähän sitten vedotaan tulevissa tutkimuksissa ja tuomioissa ja asiasta tulee fakta, ilman että tutkijat kyseenalaistavat, onko hyväksikäyttöä OIKEASTI tapahtunut, vai onko tuomio väärä.

Tutkimusaineistoon pitäisi ottaa vain 100% varmoja tapauksia, joissa tekijä on teon myöntänyt. Pelkkä tuomio ei ole 100% näyttö, koska vääriä tuomioita annetaan, eikä näissä tapauksissa tietenkään myöskään löydetä mitään jälkiä.

https://www.hs.fi/hyvinvointi/art-2000005525735.html

Underlivet (suomeksi Alapää) on norjalainen blogi, joka on suosittu eritoten nuorten naisten keskuudessa. Sitä pitävät Nina Brochmann ja Ellen Støkken Dahl ovat lääketieteen opiskelijoita, jotka kuvaavat teksteissään yksityiskohtaisesti kuukautisia, hormoniehkäisyä, naistentauteja, seksuaalisuutta – siis vähän kaikkea alapäähään viittaavaa.

Pari vuotta pyörineen blogin pohjalta julkaistiin viime vuonna kirja Gleden med skjeden. Muun muassa ruotsiksi, ranskaksi ja espanjaksi käännetty teos ilmestyi tämän vuoden alussa suomeksi nimellä Vau, mikä vagina! (Otava).

Norjassa kirjasta nousi kohu: paikallinen yleisradio (NRK) esimerkiksi arvioi, että kirja tappaa seksihalut antaessaan liikaa tietoa. Norjalaisen kirjallisuuskriitikon mukaan kirjan lukemisen jälkeen ehkäisylle tuskin on käyttöä.

Oli tietomäärästä mitä mieltä tahansa, kirja kertoo ymmärrettävällä tavalla perustiedot vulvasta vaginan kautta munasarjoihin. Tekijät oikovat virhekäsityksiä, ja niitähän riittää.

Kirja on kunnon tietopaketti siitä, mitä naisen tarvitsee tietää sukuelimistään, ja hyödyllistä luettavaa ihan kaikille.

1. Totuus immenkalvosta

Immenkalvosta voi päätellä, onko nainen neitsyt. Se on täyttä puppua, kirjoittavat Brochmann ja Støkken Dahl:

”Jopa lääketieteellisessä kielessä on hyödynnetty ajatusta naisesta viattomana kukkana ja sitä, että neitsyyden vieminen naiselta on sama asia kuin kukinnon katkaisu kasvista. Verenvuotoa, jonka pitäisi ilmetä, kun harrastetaan seksiä ensimmäisen kerran, kutsutaan defloraatioksi. Käsittämättömän vanhanaikaista.”

Myytti immenkalvosta sanoo: Jos vuodat verta yhdynnän jälkeen, et ole harrastanut seksiä ennen tätä yhdyntää. Jos et vuoda verta, olet harrastanut seksiä aiemmin.

”Mutta myytti on, niin kuin myytit yleensä, täysin väärä.”

”Heti emättimen aukon sisäpuolella on renkaan muotoinen limakalvopoimu, joka on kuin seppele kiinni emättimen seinämässä. Juuri tätä pientä seppelelettä on kutsuttu perinteisesti immenkalvoksi. Muita nimiä ovat neitsytkalvo tai emätinkranssi. Me kutsumme sitä hymeniksi.”

”Kaikilla naisilla on hymen syntyessään, mutta se ei tarkoita että tarvitset sitä mihinkään. Hymen naisella vastaa miehen nänniä. Sitä ei tarvita eikä se ole muuta kuin jäänne sikiöajoilta.”

Myös tässä vuonna 2017 julkaistussa amerikkalaistutkimuksessa https://reproductive-health-journal.bio ... 017-0319-0 todettiin, ettei immenkalvo ”rikkoudu” tai ”repeydy” ensimmäisessä seksikerrassa, vaan se lähinnä venyy ajan myötä.

Kaikkien immenkalvot ovat erikokoisia ja -näköisiä. Joillakin ei ole sitä lainkaan. Kokeneinkaan lääkäri ei pysty katsomalla erottelemaan ”neitseellistä” ja ei-neitseellistä immenkalvoa toisistaan.

Useimmiten veri ensimmäisellä seksikerralla johtuu siitä yksinkertaisesta syystä, että liukastetta on ollut käytössä liian vähän.

Kommenteissa:
Kirnauskis: Hmm. Kuulemani, lukemani ja itse tehtyjen empiirisen havaintojen pohjalta sanoisin, että väite "veren vuotaminen ensimmäisen yhdynnän yhteydessä ei johdu hymenin repeämisestä, venymisestä tms. vaan vaginan puutteellisesta liukkaudesta" on yksinkertaisesti epätosi.
Ei verta suinkaan aina vuoda mutta tyypillisesti kyllä, enemmän tai vähemmän, vaikka liukkausaste olisi miten äärimmäisen kehuttava ikinä. Pientä hetkellistä kipuakin tilanteeseen useimmiten liittyy. En ymmärrä miksi näitä tosiasioita pitäisi väen vängällä vääntää johonkin uuteen uskoon.

M T: En ymmärrä minäkään. Ehkä se tavalla tai toisella palvelee niiden kulttuurien intressejä, joissa naisen neitsyyttä painotetaan. Väitteellä voi olla isokin merkityksensä, jos saadaan varsinkin mies uskomaan siihen. Voidaan siis vedota väitteisiin riittävästä liukkaudesta, jos tyttö ei vuodakaan verta "ensimmäisessä" yhdynnässään.
Hyvä, että kirjoitit tuon, olen aivan samaa mieltä. Ja jokainen varmaan tietää, että tuntuuhan se toisella kerralla jo aivan toiselta. Siis kokemuksellisesti arvioiden.
Eipä siltä, nykyään on aika kummallisia väitteitä vähän yhdestä sun toisesta asiasta. Ikään kuin todellisuutta yritettäisiin taivuttaa.
Lataa ilmainen 340-sivuinen nettikirja Ulvilan surmasta alla olevasta linkistä! Paras ja alkuperäinen! Salasana on "ulvila".
www.shorturl.at/agoNS


”En mää oo vääryyttä vastaan, mutten oikeuttakaan pualla” – Lavialainen sananparsi

Avatar
Susku London
Roger Murtaugh
Viestit: 893
Liittynyt: La Huhti 29, 2017 2:35 pm
Paikkakunta: Lontoo
Viesti:

Re: Obelux CR9 ja lapsille tehdyt tutkimukset

Viesti Kirjoittaja Susku London »

Täytyy kysellä gynekologilta, kun seuraavan kerran käyn tarkastuksessa, onko hymeneni venynyt, taikka repeytynyt? Vai olisiko se kenties kasvanut takaisin? Pystyykö gynekologi sanomaan olenko neitsyt, vaiko en (ilman, että kerron yhtään mitään seksuaalisesta historiastani?). Ehdotan, että kaikki naiset tekevät saman.

Elämme roskatieteen kulta-aikaa koplattuna globaalin median kykyyn levittää salamannopeasti valeuutisia ympäri maapallon. Tosta nuin vain, ilman minkäänlaista vastuuta, tai moraalia.
Susku London, korruption vastustaja
Lataa Naakan kirja Ulvilan surmasta! (Salasana on ulvila) https://drive.google.com/file/d/1VxnVEZ ... 3n6mH/view
BLOGI:
http://anneliauer.com
LIITY seuraajakseni:
http://twitter.com/SuskuLondon

Kuolemannaakka
James Bond (David Niven)
Viestit: 10803
Liittynyt: Ma Touko 31, 2010 10:43 pm

Re: Obelux CR9 ja lapsille tehdyt tutkimukset

Viesti Kirjoittaja Kuolemannaakka »

Susku London kirjoitti:Täytyy kysellä gynekologilta, kun seuraavan kerran käyn tarkastuksessa, onko hymeneni venynyt, taikka repeytynyt? Vai olisiko se kenties kasvanut takaisin? Pystyykö gynekologi sanomaan olenko neitsyt, vaiko en (ilman, että kerron yhtään mitään seksuaalisesta historiastani?). Ehdotan, että kaikki naiset tekevät saman.
Wikipediassa tätä immenkalvon repeytymättömyyttä ei vielä tiedetä, ja siellä on sivu jopa immenkalvon korjausleikkauksesta (joka muuten on laitonta useimmissa arabimaissa, mutta laillinen länsimaissa).
Lisäksi siellä kerrotaan, että immenkalvon repeämä EI KORJAUDU. Mut wikipediahan ei tiedä mitään, vaan Minna Joki-Erkkilä.

The hymen may rip or tear the first time a female engages in penetrative intercourse, which may cause temporary bleeding or slight discomfort, but sources differ on how common tearing and bleeding after first intercourse is. The hymen can also stretch or tear as a result of various other behaviors; for example, it may be lacerated by disease, injury, medical examination, masturbation or physical exercise. For these reasons, the state of the hymen is not a conclusive indicator of virginity,though it continues to be considered so in certain cultures. Although the hymen does not regenerate itself after it is torn, it may be surgically restored in a procedure called hymenorrhaphy.


Hymenorrhaphy or hymen reconstruction surgery is the temporary surgical restoration of the hymen. The term comes from the Greek words hymen meaning "membrane", and raphḗ meaning "suture". It is also known as hymenoplasty, although strictly this term would also include hymenotomy.

Such procedures are not generally regarded as part of mainstream gynecology, but are available from some plastic surgery centers, particularly in the United States, South Korea and Western Europe, generally as day surgery. The normal aim is to cause bleeding during post-nuptial intercourse, which in some cultures is considered proof of virginity.
Lataa ilmainen 340-sivuinen nettikirja Ulvilan surmasta alla olevasta linkistä! Paras ja alkuperäinen! Salasana on "ulvila".
www.shorturl.at/agoNS


”En mää oo vääryyttä vastaan, mutten oikeuttakaan pualla” – Lavialainen sananparsi

Nicht schuldig
Adrian Monk
Viestit: 2535
Liittynyt: Ma Kesä 16, 2014 2:19 pm

Re: Obelux CR9 ja lapsille tehdyt tutkimukset

Viesti Kirjoittaja Nicht schuldig »

Kuolemannaakka kirjoitti:Norjalaisessa ja tänä vuonna suomennetussa nuorille suunnatussa kirjassa kerrotaan jo, ettei immenkalvo repeä yhdynnässä lainkaan, ja että ensimmäisellä yhdyntäkerralla vuotava veri johtuu liian vähäisestä liukasteesta!!

On huomattava, että tämä immenkalvon olemattomuuden todistelu on nimenomaan norjalaista lähtöä, eli Auerin oikeudenkäynnissäkin todistaneen Arne K Myhren käsitys. Myhre taas on Joki-Erkkilän "guru". Ko. nuortenkirjassa näitä myyttejä listataan aivan samanlaisesti kuin Joki-Erkkilän väitöskirjassa, joka käyttää samaa "myytti"-nimitystäkin.

Nämä tutkimukset vahvistavat itseään. Eli kun joku saa tieteellisesti hyväksytyn tutkimuksen aikaiseksi, seuraavat siteeraavat sitä, ja asiasta tulee totta. Erityisen paha tämä on hyväksikäyttötuomioissa: Auerinkin lapset ovat nyt vain tutkimusaineistoa, jotka tutkijalle todistavat, että hyväksikäyttöä voi tapahtua hyvin nuorillekin ilman mitään somaattisia löydöksiä. Tähän sitten vedotaan tulevissa tutkimuksissa ja tuomioissa ja asiasta tulee fakta, ilman että tutkijat kyseenalaistavat, onko hyväksikäyttöä OIKEASTI tapahtunut, vai onko tuomio väärä.

Tutkimusaineistoon pitäisi ottaa vain 100% varmoja tapauksia, joissa tekijä on teon myöntänyt. Pelkkä tuomio ei ole 100% näyttö, koska vääriä tuomioita annetaan, eikä näissä tapauksissa tietenkään myöskään löydetä mitään jälkiä.

https://www.hs.fi/hyvinvointi/art-2000005525735.html

”Mutta myytti on, niin kuin myytit yleensä, täysin väärä.”

”Heti emättimen aukon sisäpuolella on renkaan muotoinen limakalvopoimu, joka on kuin seppele kiinni emättimen seinämässä. Juuri tätä pientä seppelelettä on kutsuttu perinteisesti immenkalvoksi. Muita nimiä ovat neitsytkalvo tai emätinkranssi. Me kutsumme sitä hymeniksi.”

”Kaikilla naisilla on hymen syntyessään, mutta se ei tarkoita että tarvitset sitä mihinkään. Hymen naisella vastaa miehen nänniä. Sitä ei tarvita eikä se ole muuta kuin jäänne sikiöajoilta.”
Kyllä näissä norjalaisissa on meillä kestämistä. Luulin eilen nopeasti vilkaisemalla tätä juttua vitsiksi. Kaksi lääketieteen opiskelijaneitokaista on tehnyt "keksinnön", oikein tieteellistä nimeä hymen käyttäen. Antropologit ovat tutkineet vuosikymmeniä tämän hymenen merkitystä ja nyt se on vain miehen nänni, joka on jäänne sikiöajoilta.
Ilmeisesti siellä on taustalla Arne Myhre, joka oli sekaantunut Bjugn-skandaaliin tosin vain sitten "harjoittelijalääkärinä". Paras neuvo minkä hän näille opiskelijaneitokaisille olisi voinut antaa on se, että joskus voi kaikki mennä oikeasti pieleen ja juuri silloin, kun sitä vähiten olettaa.

Kuolemannaakka
James Bond (David Niven)
Viestit: 10803
Liittynyt: Ma Touko 31, 2010 10:43 pm

Re: Obelux CR9 ja lapsille tehdyt tutkimukset

Viesti Kirjoittaja Kuolemannaakka »

Tämmönen vanha tutkimus osui silmään:
https://www.ncbi.nlm.nih.gov/pubmed/10533272

Adolescent girls investigated for sexual abuse: history, physical findings and legal outcome.

Deep hymenal clefts and/or vestibular scars were found in 59% (35/59) of the girls reporting penetrative abuse, compared with 6% (1/16) when non-penetrative abuse was alleged, P < 0.001. Girls with experience of voluntary intercourse could all be examined with a 25 mm speculum. Of the 17 girls without experience of consensual intercourse but alleging abusive penetration, 47% (17/36) could easily be examined with a 17 mm speculum, compared to none of 13 reporting non-penetrative abuse.

Eleven perpetrators admitted abuse, and their histories were in concordance with the abuse alleged by the victims, as well as with the physical findings.

Eli tutkittiin seksuaalisesta hyväksikäytöstä "syyttäneitä" alle 15 tyttöjä. 59%:lla niistä, jotka kertoivat penetraatiosta, oli syviä immenkalvon vaurioita. Vain yhdellä kuudestatoista (6%) oli niitä, kun uhri kertoi ei-penetroivasta hyväksikäytöstä.
Jos tyttö oli ollut vapaaehtoisessa yhdynnässä, pystyttiin kaikki tutkimaan 25mm speculumilla (mikä tuo nyt suomeksi on, en jaksa hakea... se levitysvehje), mutta niitä, jotka eivät olleet yhdynnässä ei ketään pystytty tutkimaan edes 17 millisellä. 47% niistä, jotka syyttivät penetroivasta hyväksikäytöstä, pystyttiin tutkimaan 17millisellä.

32 miestä tuomittiin (vain yksi vapautettiin), 11 heistä tunnusti. Kaikilla niillä uhreilla, joiden hyväksikäyttäjä tunnusti, oli hyväksikäytöstä selvät vauriot/muutokset. Lisäksi havaittiin, että joillain tytöillä oli itseaiheutettuja vaurioita (ei välttämättä kyse mistään "lavastuksesta", vaan että vaurioita tulee myös muista syistä kuin yhdynnän vuoksi).


CONCLUSION:

A medicolegal diagnosis of alleged non-acute cases of sexual abuse relies on a detailed history. Adolescent girls alleging abuse may exhibit signs of admittedly self-inflicted extragenital injury. Our findings confirm that non-penetrative sexual acts leave no lasting genital signs, but that repeated abusive genital penetration significantly more often than non-penetrative abuse leaves deep posterior hymenal clefts and/or vestibular scarring, and a hymenal opening allowing examination with 17-25 mm specula also in girls without experience of voluntary intercourse. In cases with a confessing perpetrator, no discordance was found between the history of the victim, medicolegal conclusion and the history of the perpetrator.
Lataa ilmainen 340-sivuinen nettikirja Ulvilan surmasta alla olevasta linkistä! Paras ja alkuperäinen! Salasana on "ulvila".
www.shorturl.at/agoNS


”En mää oo vääryyttä vastaan, mutten oikeuttakaan pualla” – Lavialainen sananparsi

zem
Rico Tubbs
Viestit: 1217
Liittynyt: Pe Marras 16, 2012 4:41 pm

Re: Obelux CR9 ja lapsille tehdyt tutkimukset

Viesti Kirjoittaja zem »

Kuolemannaakan viestistä https://murha.info/phpbb2/viewtopic.php ... 30#p855236, missä siteerataan Hesarin juttua:
Myös tässä vuonna 2017 julkaistussa amerikkalaistutkimuksessa [url]https://reproductive-health-journal.bio%20...%20017-0319-0[/url] todettiin, ettei immenkalvo ”rikkoudu” tai ”repeydy” ensimmäisessä seksikerrassa, vaan se lähinnä venyy ajan myötä.
"Venymisellä" viitataan immenkalvon venymiseen - mutta mainittua "venymistä tapahtuu"
tietysti myös genitaalien muissa osissa.

Tämä "venyminen" on todettu tutkimuksissakin, myös Joki-Erkkilän väitöksessä,
alla sitaatti KN:n myöhemmästä postauksesta, missä siteerataan Karin Edgarthin et al.
tutkimusta (kuten myös J-E tekee) väitöksessään:
Jos tyttö oli ollut vapaaehtoisessa yhdynnässä, pystyttiin kaikki tutkimaan 25mm speculumilla (mikä tuo nyt suomeksi on, en jaksa hakea... se levitysvehje), mutta niitä, jotka eivät olleet yhdynnässä ei ketään pystytty tutkimaan edes 17 millisellä. 47% niistä, jotka syyttivät penetroivasta hyväksikäytöstä, pystyttiin tutkimaan 17millisellä.
Auer/Kukka tapauksessa ei mainita, minkä kokoisella spekulumilla uhreja oli mahdollista
tutkia - toisaalta pojan kohdalla huomioitiin anaalinen venymä, minkä katsottiin ilmeisen
virheellisesti johtuvan hyväksikäytöstä. Joten mikäli muiden lasten genitaaleissa olisi
todettu venymää (mahdollista tutkia suurella spekulumilla), siitä oltaisiin varmasti
mainittu. - Ergo: tytöillä ei ollut venymää sen paremmin kuin repeämiä immenkalvoissa.

Lisäksi onko missään tutkimuksessa todettu, että penetraatiosta ei jää mitään jälkiä?
Ohessa Joki-Erkkilän keskeisenä viittauskohteenaan käyttämän Nancy Kelloggin
tutkimuksen (2004) raskaana olleilta alaikäisiltä tehtyjen eriasteisten löydösten jakauma:
Overall, 22 (=64%) had normal or nonspecific examination findings, 8 (22%) had
inconclusive findings, 4 (8%) had suggestive findings, and 2 (6%) had definite evidence of
penetrating trauma.

Kaikkiaan 22 (64%) tutkitusta tehtiin normaali- tai ei-spesifinen (so. ei kyetty
diagnosoimaan) löydös. Kahdeksassa tapauksessa (=22%) tehtiin ristiriitainen (inconclusive)
löydös, neljässä tapauksessa (=8%) hyväksikäyttöepäilyn herättävä löydös, ja kahdessa
tapauksessa (=6%) definitiivinen löydös
penetraatiosta johtuvasta vammasta. (Suomennos
Zem.)
Kun lasketaan yhteen kaikki mahdollisesti penetraatiosta johtuneet löydökset,
tulokseksi saadaan, että 36%:lla raskaana olleista alaikäisistä tehtiin mahdollisesti
penetraatiosta johtuvia löydöksiä.

Eikä siinä kaikki: ne 64%, jotka jäävät tämän ulkopuolelle, koostuu ryhmästä "normaali
tai ei-spesifinen löydös". Luokka on mielestäni outo: miksi niputtaa yhteen
normaalilöydökset (ei viittaa mihinkään diagnoosiin) sekä sellaiset löydökset, joiden
perusteella diagnoosia ei pystytä tekemään? Viimeksi mainitut ovat joka tapauksessa
"objektiivisia löydöksiä", joiden joukossa voi mahdollisesti olla myös penetraatiosta
johtuvia (vaikka diagnoosia ei kyettäisikään varmuudella esittämään).

Eli "objektiivisia löydöksiä" immenkalvoilta tehdään Kelloggin tutkimuksen perusteella
joka tapauksessa enemmän kuin 36%:lta (mikä on jonkinasteisen hyväksikäyttöepäilyksen
herättävien löydösten osuus).

Näin ollen, mikäli usealta penetratiivisen hyväksikäytön uhrilta ei tehdä muita kuin normalilöydöksiä (ei edes ei-spesifisiä löydöksiä), lienee selkeästi todennäköisempää,
että lapsia ei olla käytetty hyväksi kuin että heitä olisi käytetty hyväksi.

Tämä siis jo Nancy Kelloggin aineiston perusteella. Puhumattakaan muiden tutkijoiden
tuloksista, joissa on saatettu todeta kymmenkertainen määrä löydöksiä verrattuna
Kelloggin ryhmän toteamaan. Ja nämä tulokset (eism. ruotsalaisen Karin Edgardhin
tutkimuksen, myös) Joki-Erkkilä toteaa väitöksessään virheellisiksi (en tähän hätään löydä
sitaattia väitöksestä) koska aiemmat tutkijat ja asiantuntijat ovat taitamattomuuttaan
tehneet vääriä havaintoja ja diagnooseja...

zem
Rico Tubbs
Viestit: 1217
Liittynyt: Pe Marras 16, 2012 4:41 pm

Re: Obelux CR9 ja lapsille tehdyt tutkimukset

Viesti Kirjoittaja zem »

Ohessa kaksi peräkkäistä kappaletta ja kolme karkeaa virhettä Minna Joki-Erkkilän väitöskirjan luvusta The possibility of previous injury cannot be ruled out by delayed medical examination. Jätetty pois kaksi taulukkoa, mukana vain tekstiosuudet.
The minor acute injury rate was consistent with earlier adult consensual sexual intercourse studiesusing magnifying instrumentation and white light (Slaughter et al. 1997, McLean et al. 2010, Lincoln et al. 2013) (Table 7). The majority of studies which used application of contrast media report higher injury prevalence (Norvell et al. 1984, Anderson et al. 2006, Zink et al. 2010, Astrup et al. 2012a, Larkin et al. 2012). (I) The high prevalence of genital tears and lacerations in some earlier studies may be due to insufficient differential diagnostics of extra-genital mucosal findings, or a lack of follow-up. Genital mucosal findings caused by some gynecological, gastrointestinal, or dermal diseases may be difficult to distinguish from fissures or lacerations caused by sexual intercourse. Of course, in prepubertal children consensual intercourse is not an acceptable differential diagnostic option for genital injury.

(2) In previous follow-up research in children, anogenital, non-hymenal scar tissue formation has been infrequently observed only after deep genital lacerations (tears) from various causes; medical procedure, accidental injury or sexual violence (Heppenstall-Heger et al. 2003, McCann et al. 2007a, Slaughter, Watkeys et al. 2008). Scars on the mucosa may heal to be undetectable, as shown in our study II; (3) every third participant of vaginal delivery with episiotomy healed with a regular mucosal surface, and these participants had no visible scarring under white or UV-light. Even in children, the majority of acute genital findings heal to normal during follow-up (Finkel 1989, Heppenstall-Heger et al. 2003, Boos et al. 2003, Gavril et al. 2012). This enormous healing ability should be considered in the criminal legal process to avoid misunderstandings in cases of sexual violence. (Minna Joki-Erkkilä, väitöskirja, ss. 62 - 64.).
KOHTA (1):
The high prevalence of genital tears and lacerations in some earlier studies may be due to insufficient differential diagnostics of extra-genital mucosal findings, or a lack of follow-up.

Genitaalialueiden haavaumien ja repeämien korkea esiintymisaste joissakin aiemmissa tutkimuksissa saattaa johtua genitaalialueiden ulkopuolisten limakalvolöydösten riittämättömästä differentiaalisesta diagnoosista tai seurannan puutteesta.
Kirjaimellisesti otettuna Joki-Erkkilä siis syyttää väitöksessään aiemman tutkimuksen tekijöitä siitä, että nämä ovat tulkinneet esimerkiksi suun limakalvoilta löytyneitä, aiempien sairauksien aiheuttamia haavaumia ja repeämiä seksuaalisesta kanssakäymisestä johtuviksi. Ja tämän myötä myös genitaalialueiden ruuansulatuksellisista ja gynekologisista vaivoista johtuvia haavaumia on tulkittu seksuaalisen kanssakäymisen jäljiksi. Näin on päädytty seksuaalisesta kanssakäymisestä johtuvien haavaumien korkeaan esiintymisasteeseen.

Kyseessä on kuitenkin gynekologilta paha käännösvirhe: on käytetty ilmaisua "extra-genital" eli genitaalien ulkopuoliset alueet silloin, kun on tarkoitettu "external genitals" eli ulkoisia genitaaleja.

Kun käännösvirhe eliminoidaan, kyseessä voi olla itsekritiikki – ottiko Joki-Erkkilä Auer/Kukka tapauksessa 2011 huomioon aiemmat ihosairaudet ja ruuansulatukselliset vaivat, kun hän diagnosoi lapsista löytyneitä "arpia", joita oli koko lailla runsaasti eri puolilla ihoa?

KOHTA (2):
In previous follow-up research in children, anogenital, non-hymenal scar tissue formation has been infrequently observed only after deep genital lacerations (tears) from various causes; medical procedure, accidental injury or sexual violence (Heppenstall-Heger et al. 2003, McCann et al. 2007a, Slaughter, Watkeys et al. 2008).

Lasten aikaisemmissa seurantatutkimuksissa immenkalvoon liittymättömillä anogenitaalialueilla arpikudoksien muodostumista on havaittu harvoin vain sen jälkeen, kun kyseessä ovat olleet syvät genitaalialueiden repeämät, jotka ovat johtuneet monista syistä; lääketieteellisistä toimenpiteistä, loukkaantumisesta onnettomuuksissa tai seksuaalisen väkivallan kohteeksi joutumisesta.
Virkkeelle löytyy kaksi yhtä oikeutettua ja merkitykseltään päinvastaista tulkintaa:

1) Arpikudosten muodostumista on havaittu harvoin yksinomaan syvien genitaalialueiden repeämien jälkeen – arpia on siis havaittu usein laajemmassa yhteydessä, eli ylipäätään genitaalialueiden kaikkien haavaumien jälkeen.
2) Arpikudosten muodostumista on havaittu vain syvien genitaalialueiden repeämien jälkeen, ja silloinkin harvoin.

On vaikea hyväksyä tämänkaltaista merkitysambivalenssia tieteellisessä tekstissä, minkä pitäisi olla mahdollisimman selkeää ja yksiselitteistä.

Sitä paitsi jälkimmäinen tulkinta ei saa tukea Joki-Erkkilän tutkimuksen osasta II. Genitaalialueiden syvät repeämät – esimerkiksi välilihan leikkaamisen jälkeen – jättävät melkein aina näkyvän arven (Joki-Erkkilän aineistossa ei mitään jälkiä vain kahdessa tapauksessa).

KOHTA (3)
Scars on the mucosa may heal to be undetectable, as shown in our study II; every third participant of vaginal delivery with episiotomy healed with a regular mucosal surface, and these participants had no visible scarring under white or UV-light.

Limakalvojen arvet voivat parantua niin, että niitä ei voida havaita, kuten tutkimuksemme osa II osoittaa; tutkituista joka kolmas alatiesynnytyksessä välilihan leikkauksen kokenut parani niin, että limakalvon pinta oli ehjä, ja näillä tutkituilla ei havaittu lainkaan näkyvää arpeutumista sen paremmin valkoisella kuin uv-valollakaan.
Tässä esitetään siis, että jopa kolmasosalle sellaisista tutkituista, joille oli tehty välilihan leikkaus, toipui niin, että leikkauksesta ei jäänyt lainkaan näkyviä jälkiä. Tämä olisi vakuuttava todistus ”suunnattomasta paranemiskyvystä”.

Tosin Joki-Erkkilä joutuu korjaamaan väitöksen ”errata”-osuudessa kyseisen lauseen niin, että merkitys muuttuu käytännössä päinvastaiseksi:
“every third participant of vaginal delivery with episiotomy or rupture of vaginal outlet wall healed with a regular mucosal surface, and two of these participants had no visible scarring under white or UV-light.
Siis vain kahdelle – ei kolmasosalle tutkituista – ei jäänyt lainkaan sen paremmin paljaalla silmällä kuin uv-valollakaan havaittavia arpia.

Jos Joki-Erkkilän (korjaamaton) väitöskirja kuulusteltaisiin tentissä, seuraavanlaista vastusta voitaisiin pitää oikeana:

”Kun diagnosoidaan genitaalialueiden limakalvojen arpia, on tutkittava myös esimerkiksi suun limakalvojen haavaumat – näitä ei kuitenkaan saa tulkita heti seksuaalisesta kanssakäymisestä johtuneiksi, vaan on otettava huomioon mahdollisista ihosairauksista juontuvat jäljet. Valkoisella valolla havaittavaa arpikudosta nimittäin muodostuu kaikenlaisten genitaalialueiden haavaumien jälkeen. Tähän nähden onkin sitten yllättävää, että kolmasosalla välilihaleikkauksen kokeneista ei nähdä edes uv-valolla havaittavia jälkiä, mikä todistanee synnytyslääkäreiden korkeasta ammattitaidosta. ”

Että aikalailla monta ja rankkaa virhettä saa suomalaisen huippututkijan tutkimukseen
sisältyä, eikä tiedekunta välitä? Paha vain että tällaiset tutkijat syrjäyttävät mahdollisesti pätevämmät kandidaatit ilmeisesti alalla kuin alalla.

Avatar
Pieni liekki
Frank Columbo
Viestit: 9108
Liittynyt: Ke Joulu 25, 2013 10:38 am

Re: Obelux CR9 ja lapsille tehdyt tutkimukset

Viesti Kirjoittaja Pieni liekki »

Onko meillä tietoa, kuinka laajalti Obelux-UV-valolaitetta nykyisin käytetään Suomessa kaltoin kohdelluiksi epäiltyjen lasten tutkimuksissa? Kuinka monta henkilöä löytyy Suomesta, jotka tosiasiallisesti käyttävät laitetta? Kuka tekee päätökset laitteen käytöstä ja millainen painoarvo UV-valokuvilla on mahdollisesti myöhemmin käytävissä oikeudenkäynneissä? Millaisella koulutuksella ja pätevyydellä joku on asiantuntija tulkitsemaan ihosta UV-valolla otettuja kuvia? Millaista vertailutietoa on olemassa tietynikäisten ihmisten normaaleista ihomuutoksista, joita pystytään UV-valossa todentamaan? Onko Auerin lapset UV-valolla tutkinut lääkäri jatkanut tutkimusryhmineen yhteistyötä poliisin kanssa?

En ole tullut itse seuranneeksi, onko tutkimusryhmältä tullut uusia tieteellisiä julkaisuja. Lääkärin väitöstilaisuudessa vuonna 2015 taisi muillekin kuin minulle käydä selväksi, että UV-valotutkimukset ovat Suomessa aikalailla lapsen kengissä ja että menetelmän käyttökelpoisuuden varmentamiseksi on tehtävä vielä paljon tutkimustyötä.
Pauli Kuusiranta kirjassaan "Ulvilan murha - Kadonneen tekijän jäljillä" sivulla 23:

"Murhaajan kiinnisaaminen mahdollisimman nopeasti on aina poliisin tärkein tehtävä."

Vastaa Viestiin