Auer on lopullisesti syytön

[Nicht schuldig]

Iltalehtien lööpit kertovat karua kieltä. Mutta mitä tekee IL portaalissaan. Ei uutisen uutista koko KKO:n päätöksestä. No sen ymmärtää, koska koko Sanoma oli syyttämässä Annelia murhaajaksi vuodesta 2006. Nyt kun tuli turpaan koko konsernille-niin saattuuhan se

"Valtakunnan syyttäjä Nissinen sanoo, että muutoksenhakujärjestelmää rikosasioissa pitäisi muuttaa niin, että näyttö rikosasioissa arvioitaisiin vain yhden kerran."

"– Panostetaan käräjäoikeusvaiheeseen. Otetaan vaikka viisi tuomaria, mutta arvioidaan kaikki todistelu vain kerran. Esimerkiksi todistajien muisti ei uudelleen kuulusteluissa enää parane."

"– Sen jälkeen, jos ylemmissä oikeusasteissa on tarvetta, niin arvioidaan oikeuskysymyksiä. Esimerkiksi, onko teko tappo vai murha. Samaan pakettiin voisi ottaa sen, että kaikki henkilötodistelu esitutkinnassa otettaisiin videolle, ja niitä videoita voitaisiin tietyissä tilanteissa käyttää.

Nissisen mukaan Suomen oikeusjärjestelmä soutaa ja huopaa aivan liikaa."

"– Näytön arviointi yhden kerran on kansainvälinen tapa. Meillä vatkataan asioita liian pitkään."

Jos ajatellaan käräjäoikeuksien jutturuuhkia, kuinka paljon siellä käsitellään melko pieniä asioita, niin eikö nyt todellakin olisi järkevämpää siirtää näitä pikkujuttua toisenlaiseen käsittelyyn ja sen sijaan pitää valitusmahdollisuus raskaissa jutuissa mukana. Eikö ongelmaa nyt käsitellä väärästä päästä?

Ajatus siitä, että käräjäoikeus videoisi todistajien lausunnot ja sitten niitä videoita voisi katsella jälkeen päin kuulostaa hyvältä mutta, entä jos todistaja puhuu sanoo jotain mikä ei pidä paikkaansa. Ulvilan tapaus on malliesimerkki siitä, että todistaja voi puhua oikeudessa omaa totuuttaan. Jos katsotaan näitä asiantuntija todistuksia, on siellä ollut paljonkin puhdasta mielikuvan välittämistä, joista tuomarit ovat sitten päätöslauselmissaan ottaneet vaikutteita.

On melko naivia ajatella, että raskaissa rikosprosesseissa todistajaa kuullaan vain kerran. Tämä toimisi yksinkertaisissa asioissa mutta ei toden totta tällaisessa vyyhdissä, jossa puhutaan tosiasiallisesti jopa sadoista todistuksista. Eikö seuraavalla oikeusasteella ole mitään kysyttävää siitä mitä todistaja on edellisessä oikeusasteessa väittänyt?

En ymmärrä mistä maasta Nissinen puhuu?
Ei ainakaan Euroopan maista tai USA:sta , joissa kaikissa on valitusmahdollisuus, eikä siellä kukaan katsele pelkästään videoita. Siellähän osittain keskustellaan asioista myöskin siellä tuomarin edessä väite-vastaväite periaatteella. Jos ajatellaan näitä videoituja todistajan lausuntoja, niin mieleen tulee lähinnä lapsista tehdyt videot ja jokainen voi ymmärtää itsekin, että mitähän näillä videoilla on sitten aikaan saatukaan?

Se, että Ulvilan tapaus kesti näin kauan, ei todellisuudessa johtunut pelkästään tuomioistuimen toiminnasta, se johtui syyttäjänlaitoksesta itsestään, jolla ei ollut vertailukohtaa tapaukseen, jossa syytöntä henkilöä lähdetään viemään linnaan. Tästä asiasta on maailmassa paljonkin esimerkkejä. Ja nämä prosessit kaikkinensa kestävät useita vuosia - jopa vuosikymmeniä.

Ajatteliko valtakunnan syyttäjä todellakin, että se olisi näin yksinkertaista?

[Edwin]

En ymmärrä mistä maasta Nissinen puhuu?
Ei ainakaan Euroopan maista tai USA:sta , joissa kaikissa on valitusmahdollisuus, eikä siellä kukaan katsele pelkästään videoita. Siellähän osittain keskustellaan asioista myöskin siellä tuomarin edessä väite-vastaväite periaatteella. Jos ajatellaan näitä videoituja todistajan lausuntoja, niin mieleen tulee lähinnä lapsista tehdyt videot ja jokainen voi ymmärtää itsekin, että mitähän näillä videoilla on sitten aikaan saatukaan?

Onko tosiaan näin USAssa, minulla on aivan toinen, toki maallikon käsitys joka voi olla vääräkin.

Minulla on se käsitys, että kun jury on ratkaissut jutun sikäläisessä alioikeudessa, sen arviota ei voi enää kyseenalaistaa korkeammissa tuomioistuimissa. Päätös pysyy, oli se sitten oikea tai väärä. Ja jos syytetty voittaa juttunsa jury-käsittelyssä, syyttäjä ei voi saada sitä millään perusteella kumoon. Muutoksenhakuoikeutta ei siis ole edes muotovirheen perusteella.

Jos taas syytetty häviää juttunsa ja hänet tuomitaan, niin päätös voidaan kumota ylemmissä tuomiostuimissa vain, oikeudenkäynnissä on tapahtunut joku menettelyvirhe. Juryn päätöksen oikeellisuutta ei tässäkään tapauksessa enää pohdita ylemmissä asteissa.

Tyypillisesti kai noita päätöksiä pyritään saamaan nurin sillä perustella, että juryn jäsen oli jäävi, asenteellinen tms, että syytetyllä ei ollut asianmukaista puolustusta tai että jotakin todistetta ei olisi pitänyt hyväksyä. Itse asiakysymystä ei pohdittaisi kuin kerran alioikeudessa, siis toisin kuin Ulvilassa.

[luxetveritas]

...
Olet asiasta pihalla kuin lumiukko, mutta niin on tietysti valtaosa maallikoista. Et ymmärrä päätöksenteosta mitään. Keskustelu on toki sallittua kaikille.

Olen seurannut Ulvila keskustelua melko tarkkaan ja todennut, että täällä otetaan yhteen kovaakin. Ad hominem -perustelut ovat arkipäivää.

[jaa-jaa]

"Valtakunnan syyttäjä Nissinen sanoo, että muutoksenhakujärjestelmää rikosasioissa pitäisi muuttaa niin, että näyttö rikosasioissa arvioitaisiin vain yhden kerran."

"– Panostetaan käräjäoikeusvaiheeseen. Otetaan vaikka viisi tuomaria, mutta arvioidaan kaikki todistelu vain kerran. Esimerkiksi todistajien muisti ei uudelleen kuulusteluissa enää parane."

"– Sen jälkeen, jos ylemmissä oikeusasteissa on tarvetta, niin arvioidaan oikeuskysymyksiä. Esimerkiksi, onko teko tappo vai murha. Samaan pakettiin voisi ottaa sen, että kaikki henkilötodistelu esitutkinnassa otettaisiin videolle, ja niitä videoita voitaisiin tietyissä tilanteissa käyttää.

Nissisen mukaan Suomen oikeusjärjestelmä soutaa ja huopaa aivan liikaa."

"– Näytön arviointi yhden kerran on kansainvälinen tapa. Meillä vatkataan asioita liian pitkään."
...

Mitä ihmettä?
Onko tämä Nissinen suorittanut koskaan oikeustieteen opintoja???

Puheistä päätellen ns. "valesyyttäjä" ;D

Tämä "oikeustieteilijä" Nissinen ei ilmeisesti tajua, että Suomessa vatkataan ja huovataan sen takia, että oikeuslaitos on rakennettu Euroopan hitaimmaksi, byrokraattisimmaksi ja tehottomimmaksi. Oikeusjärjestelmänä Suomi on kehitysmaa, mutta sitä ei korjata sillä että poistetaan mahdollisuudet hakea oikeaisua viranomaispäätöksiin - rakentamalla diktatuurioikeuslaitos.

Herra jumala mistä tuollaisia valtakunnansyyttäjiä valitaan...

Jos Nissisen ajatuksissa on rakentaa USA-tyylinen järjestelmä (jossa todisteet ovat teknisiä, on-off), niin sitten hän lyö kirveellä omaan nilkkaansa. Siellä Ulvilaa ei olisi koskaan tullut, koska mitään näyttöä Auerin syyllisyydestä ei ollut.

[Edwin]

...
Olet asiasta pihalla kuin lumiukko, mutta niin on tietysti valtaosa maallikoista. Et ymmärrä päätöksenteosta mitään. Keskustelu on toki sallittua kaikille.

Olen seurannut Ulvila keskustelua melko tarkkaan ja todennut, että täällä otetaan yhteen kovaakin. Ad hominem -perustelut ovat arkipäivää.

Mielenkiintoinen näkökulma, onko tuo ylempi sinusta ad hominem-argumentointia? Minusta ei.

Kyllä kai normaalissa keskustelussa keskustelukumppanille saa ja kuuluu sanoa, että tämä on väärässä. Mitä pahaa siinä, eikö juuri se ole keskustelun idea. Olen sitä mieltä, että sinun heikkoutesi on nimenomaan johtopäätösten tekemisessä. Keräät valtavasti tietoa, mutta en ole koskaan nähnyt, että päätyisit niistä johonkin. Tuomarin työ ei totta vie olisi sinun heiniäsi.

Tässä jutussa on paljon, josta en itse ymmärrä tuon tavaallista. Moni osaa lukea äänikuvia (kai niillä joku hienompikin nimi on) mutta itse en erota niitä sateenkaaresta, olen pihalla kuin lumiukko.

[Marsii]

Ketjun otsikko hieman ihmetyttää. Auer ei ole syytön, yksikään tuomioistuin ei ole todennut häntä syyttömäksi eikä tule koskaan totemaan.

Itse asiassa otsikko on aivan oikein. Tuomioistuin ei ole todennut Aueria syyttömäksi koska hän on ollut sitä koko ajan (syyttömyysolettama). Rikoksesta epäilty on syytön kunnes toisin todistetaan. Syyttämyysolettama kumoutuu, kun henkilö todistetaan syylliseksi ja tämä saa langettavan tuomion (joka tulee lopulta lainvoimaiseksi; valitusasteet käyty siis loppuun).

Auerin murhasyytteet hylättiin hovioikeudessa ja koska korkein oikeus ei myöntänyt valituslupaa, hovioikeuden päätös on lainvoimainen. Auer on nyt lopullisesti syytön, yhtä syytön kuin kuka tahansa meistä. Murha ei tietenkään vanhene koskaan ja jos ilmenee uutta todistelua, syyttäjät voivat hakea tuomion purkamista ylimääräisenä muutoksenhakuna. Tuomion purkaminen syytetyn vahingoksi on kuitenkin harvinaista ja rajoitettua, tavallisempaa on että tuomio puretaan syytetyn eduksi.

Auer on ollut raiskausten ja lastensa pahoinpitelyjen vuoksi julkisuudessa ainakin vuodesta 2009 asti.

Raiskausepäilyt tulivat ilmi kesällä 2011.

[Nicht schuldig]

"Valtakunnan syyttäjä Nissinen sanoo, että muutoksenhakujärjestelmää rikosasioissa pitäisi muuttaa niin, että näyttö rikosasioissa arvioitaisiin vain yhden kerran."

"– Panostetaan käräjäoikeusvaiheeseen. Otetaan vaikka viisi tuomaria, mutta arvioidaan kaikki todistelu vain kerran. Esimerkiksi todistajien muisti ei uudelleen kuulusteluissa enää parane."

"– Sen jälkeen, jos ylemmissä oikeusasteissa on tarvetta, niin arvioidaan oikeuskysymyksiä. Esimerkiksi, onko teko tappo vai murha. Samaan pakettiin voisi ottaa sen, että kaikki henkilötodistelu esitutkinnassa otettaisiin videolle, ja niitä videoita voitaisiin tietyissä tilanteissa käyttää.

Nissisen mukaan Suomen oikeusjärjestelmä soutaa ja huopaa aivan liikaa."

"– Näytön arviointi yhden kerran on kansainvälinen tapa. Meillä vatkataan asioita liian pitkään."
...

Mitä ihmettä?
Onko tämä Nissinen suorittanut koskaan oikeustieteen opintoja???

Puheistä päätellen ns. "valesyyttäjä" ;D

Tämä "oikeustieteilijä" Nissinen ei ilmeisesti tajua, että Suomessa vatkataan ja huovataan sen takia, että oikeuslaitos on rakennettu Euroopan hitaimmaksi, byrokraattisimmaksi ja tehottomimmaksi. Oikeusjärjestelmänä Suomi on kehitysmaa, mutta sitä ei korjata sillä että poistetaan mahdollisuudet hakea oikeaisua viranomaispäätöksiin - rakentamalla diktatuurioikeuslaitos.

Herra jumala mistä tuollaisia valtakunnansyyttäjiä valitaan...

Jos Nissisen ajatuksissa on rakentaa USA-tyylinen järjestelmä (jossa todisteet ovat teknisiä, on-off), niin sitten hän lyö kirveellä omaan nilkkaansa. Siellä Ulvilaa ei olisi koskaan tullut, koska mitään näyttöä Auerin syyllisyydestä ei ollut.

Myös USA:ssa voi valittaa eikä se liity pelkästään muotoseikkoihin, toki se ei ole samanlainen automaatti kuin meillä, että jokaisella on oikeus suulliseen tai kirjalliseen käsittelyyn korkeammassa oikeusasteessa. USA:n oikeusjärjestelmää on myös arvosteltu, mutta esim. kuolemantuomion uhatessa siellä voi olla jopa kymmeniä valitusoikeuksia, joten ei niitä mahdollisuuksia sielläkään puutu. Toisaalta sitten voi kysyä olisiko valamiehistö USA:ssa päätynyt yksimielisesti kannattamaan syyllisyyttä?

Kyllä nämä ajatukset ehkä ovat vähän erikoisia valtakunnan syyttäjän suusta, joka on tosiasiallisesti vastuullinen tästä prosessista. Heillä on allekirjoitusoikeus ja he ovat valittaneet ja tämä jopa kaksi kertaa - toinen menestyksellä ja toisessa tuli sitten pää vetävän käteen.

Ajatus siitä, että oikeusprosessi on syyllinen, herättää mielikuvan siitä, että syyttäjän laitos ei ymmärrä omaa rooliaan asiassa.

Kun aineisto on syyttäjällä ja syyttäjä päättää viedä asian oikeuteen, on silloin poliisilla vastuuvapaus asian tutkinnan suhteen ja oikeudella ei ole itsenäistä päätäntävaltaa siitä ottaako se asian käsittelyyn vai ei.

Syyttäjän laitos voi sitten käyttää asiantuntijoita, jotka useimmiten ovat sen omia asiantuntijoita eli esim. KRP:n. Joten myöskin asiantuntijan todellinen vastuu rajoittuu hänen omaan todistukseensa. Luulen, että on kohtuullisen vaikea osoittaa, että asiantuntija antaa väärän todistuksen oikeudessa. Tämä asiantuntija rooli oikeudessa on erittäin mielenkiintoinen asia. Eräät syyttäjän asiantuntijat ovat esittäneet asioita oikeudelle, joita ei oikeasti voi todistaa oikeiksi tai jopa tiedetään, että kyseinen asiantila ei ole todistettavissakaan.
Tämän kaltaista todistelua on esiintynyt sekä psykologiassa, lääketieteessä, teknologiaan liittyvissä kysymyksissä että teknisessä näytössä.

Tavanomainen oikeuskäytäntö lähtee siitä, että väärä todistus on itse asiassa sellainen todistus, jossa henkilö tietoisesti väärentää jonkin todisteen. Mutta onko se sitä myös siinä tapauksessa, jos henkilö väittää jotain väärää tietoisena siitä, että hän ei voi asian tutkimattomuuden takia jäädä kiinni?

[Dana Scully]

Olikos tuomarit ny ensimmäistä kertaa yksimielisiä?

OT:na oma mielipide: koettavat väkisin saada Aueria syylliseksi etteivät joutuisi maksamaan hervottomia koppikorvausia?

[inner circle]

Olikos tuomarit ny ensimmäistä kertaa yksimielisiä?

OT:na oma mielipide: koettavat väkisin saada Aueria syylliseksi etteivät joutuisi maksamaan hervottomia koppikorvausia?

Nyt lainvoimaiseksi jäänyt hovin tuomio oli äänestys. KKO:n päätös hylätä valituslupahakemukset oli yksimielinen.

[turumurre]

...
Se, että Ulvilan tapaus kesti näin kauan, ei todellisuudessa johtunut pelkästään tuomioistuimen toiminnasta, se johtui syyttäjänlaitoksesta itsestään, jolla ei ollut vertailukohtaa tapaukseen, jossa syytöntä henkilöä lähdetään viemään linnaan. Tästä asiasta on maailmassa paljonkin esimerkkejä. Ja nämä prosessit kaikkinensa kestävät useita vuosia - jopa vuosikymmeniä.
...

Samoin ajattelen. Erikoista että Nissinen, tietoisena siitä että KKO.n hylkäävä päätös ei tule yllätyksenä, on kuitenkin itse vaikuttamassa maratonkäsittelyn pidentämisessä.
Nyt kuitenkin moittii oikeuslaitosta tästä pitkittämisestä.
Sinäänsä kyllä oikeuslaitoksessakin on tämän tiimoilta parantamisen varaa, mutta ihmetellä sopii miksei Nissinen näe syyttäjälaitosta syntipukiksi.

Nämä syyttäjäthän on varsinaisia vedättäjiä, päätökset esim valittamisesta vedetään aivan viime hetkille, sorvataan uusia löydöksiä vaikeuttamaan ja pitkittämään käsittelyä.
Kannattaa myös painaa mieleen mikä nyt Hovin tuomion perusteella jää pysyväisesti aikakirjoihin ja näin ollen pysyväiseksi päätökseksikin:

... Poliisi on ollut esitutkinnassa velvollinen selvittämään ja ottamaan huomioon yhtä hyvin
epäiltyä vastaan kuin hänen puolestaan vaikuttavat seikat ja todisteet, minkä toteutumisesta syyttäjien on tullut osaltaan huolehtia (objektiviteettiperiaate).
Esitutkinta-aineistoa ja syyttäjien niin käräjä- kuin hovioikeudessakin esittämää todistelua kokonaisuutena tarkasteltaessa syntyy kuitenkin käsitys, että tutkinnassa ei ole aivan kaikilta osin asianmukaisesti pyritty varmistumaan siitä, että käytettävissä olisi kaikki mahdollinen aineisto niin Anneli Aueriin kohdistetun rikosepäilyn puolesta kuin sitä vastaankin.
Lähde: Hovi 19.2.2015

Erikoista Nissisen lausumassa on myös liputtaminen Käräjäoikeuden päätöksen varaan.
Tarkoituksena lienee saada syytteeseen ajetut mahdollisimman kattavasti tuomituksi.
Yleensähän puolustus joutuu jälkijunassa ja usein valmistautumattomana ensimmäiseen käsittelyyn, kuten nyt nämä Auerin molemmat esitutkintojen jälkeiset tapahtumat ovat osoittaneet.

Salailu on kova sana, jota esitutkintaviranomaiset pyrkivät harjoittamaan, näin myös syyttäjä jonka pitäisi esitutkintaa valvoa.
Koska aikaa on kulunut jo yli viisi vuotta, niin monet eivät ehkä muista mistä tilanteesta aikanaan liikkeelle lähdettiin:

Ulvilan surman tutkinta-aineistoa salattiin puolustukseltakin
Porin poliisi taipui vasta oikeudessa luovuttamaan Anneli Auerin puolustukselle tutkinta-aineiston, joka oli jätetty pois varsinaisesta esitutkintapöytäkirjasta.

Anneli Auerin asianajaja Juha Manner arvosteli oikeudessa Porin poliisia voimakkaasti siitä, että se on valinnut esitutkinta-aineistoon vain Auerin syyllisyyttä tukevaa näyttöä. Puolustus epäilee, että syyttömyyttä tukevaa näyttöä on jätetty pois.

Poliisi ei pyynnöistä huolimatta olllut aiemmin suostunut luovuttamaan puolustukselle esimerkiksi kaikkia ensipartion ja teknisten tutkijoiden ottamia rikospaikkakuvia, keskusrikospoliisin profiloijan lausuntoja ja veitsivalmistaja Fiskarsin edustajan lausuntoa.

Manner vaati tänään, että käräjäoikeus määrää poliisin luovuttamaan aineiston.
...
Ulvilan murhan nykyinen tutkinnanjohtaja Erik Salonsaari oli joutumassa oikeuden eteen perustelemaan salailulinjaa. Lounastauolla käytyjen neuvottelujen jälkeen syyttäjät kuitenkin ilmoittivat oikeudelle, että poliisi suostuu sittenkin luovuttamaan pyydetyn aineiston. Elinkautisen vankeuden uhkaama Auer ja hänen asianajajansa saavat aineiston käyttöönsä näillä näkymin huomenna. Jo aiemmin Porin poliisi yritti salata julkisuudelta noin 80 prosenttia mittavasta esitutkinnasta. Yritys epäonnistui, kun käräjäoikeus ei nähnyt estettä julkisuudelle.

Käräjäoikeuden julkistamasta, poliisin alun perin salaamasta aineistosta paljastui useita viitteitä mm. rikospaikkatutkinnassa tehdyistä virheistä.
Lähde Iltasanomat 2010

Oikeustoimittajat: Satakunnan poliisi vuoden pahin salaaja

Valtakunnallinen Oikeustoimittajien yhdistys on myöntänyt Satakunnan poliisille Sumuverho-palkinnon salailukulttuurin edistämisestä.

Rikos- ja oikeustoimittajien mukaan Satakunnan poliisi salasi valtaosan Ulvilan murhan esitutkinta-aineistosta.

– Satakunnan poliisi salasi yli 80 prosenttia valtavaa huomiota saaneen murhajutun esitutkintapöytäkirjoista ja niiden liitteistä. Ellei Satakunnan käräjäoikeus olisi myöhemmin julkistanut aineistoa, pimentoon olisi jäänyt suurin osa jutun keskeisestä näytöstä ja todistusaineistosta. Julkista käsittelyä ja kritiikkiä vaille olisivat jääneet myös poliisin epäkonventionaaliset tutkintamenetelmät kuten soluttautuminen ja epäillyn asunnon kuuntelu, yhdistys perustelee.

Oikeustoimittajien mielestä poliisin salailu vaaransi vakavalla tavalla syytetyn oikeusturvan ja yleisön oikeuden saada tietoa. Salailua perusteltiin asianosaisten yksityisyyden suojalla, mutta se herätti perustellun epäilyn, että pyrkimyksenä oli tosiasiassa myös peitellä poliisin omia virheitä ja laiminlyöntejä.

Satakunnan Journalistit palkitsi aiemmin Satakunnan poliisin samasta asiasta huonon tiedottamisen Suolasalkkari-palkinnolla.
....
Lähde: Satakunnankansa 2010

[Vespa velutina]

Ulvilan keississä on otettu vastaan aivan uskomaton määrä täysin turhaa henkilötodistelua. Siis joku naapurin kummin kaiman tuttu kertoo mielikuviaan jonkun naamanilmeistä tai sitten asiantuntijana kuullaan jotain huru-ukkoa- tai akkaa, joka ei puhu mitään muuta kuin "musta nyt tuntuu ihan ku mä oisin kattonu jotain poliisisarjaa, ku mä katon ton syytetyn shokkitilitystä". Saako tuomari tästä mitään apua päätöksentekoonsa?

Sillä tavalla oikeudenkäyntejä voisi jouhevoittaa, että joku ihan oikeasti arvioisi ennen prosessin alkua, että kuinka montaa kymmentä tyyppiä on ihan oikeasti järkevää kuulla asian tiimoilta. Esim. gynekologi asiantuntijatodistajana (erikoisalanaan naistentaudit) kertoo miehen murhaoikeudenkäynnissä, niin mitä?

Pääsääntö kaikissa oikeudenkäynneissä on se, että henkilötodistelu täytyisi pitää minimissä. Suuri määrä henkilötodistelua on osoitus siitä, että koko syyte on alunperinkin heikolla pohjalla. Eli että syytteen tueksi ei ole teknistä näyttöä vaan oikeudenkäynnistä tulee rupattelukerho, jossa syyttäjän todistaja sanoo, että musta tuntuu, että tää on näin, ja puolustajan todistaja sanoo, että minä taas olen tätä mieltä, että.

Oikeudenkäynti ei ole mikään huutoäänestys. Se, että syyttäjä marssittaa viisikymmentä asiantuntijaa sanomaan, että kyllä mun mielestä toi on syyllinen, ei kerro mitään syytetyn syyllisyydestä. Siinä tuomarille tulee vaan hinku olla samaa mieltä enemmistön kanssa.

Ulvilan keississä henkilötodistelu on lisääntynyt räjähdysmäisesti oikeudenkäynnistä toiseen. Kertoo siitä, että kun näyttö on heikko, niin sinne tuodaan vaan mahdollisimman monta ihmistä kertomaan omia näkemyksiään. Näyttöhän ei siitä mihinkään lisäänny, oikeudenkäynti kyllä pitenee. Yhden ihmisen murhaa käsitellään kuukausitolkulla, ihan kuin jotain ylipitkää talousrikosvyyhtiä.

Tilannetta voisi verrata siihen, että vaikka Seinäjoen teinisurmassa todistajina olisi kuultu kaikkia luokkakavereita , heidän vanhempiaan ja vanhempien serkkuja. Ei se näyttö siitä muuksi muutu, oikeussalista tulee juorukerho.

[nihlist]

Palataanpa – ihan ajankohtaisuuden ja mielenkiinnon vuoksi - suomalaisen käräjäoikeuden toimivuuteen.

Seuraavassa litteroituja pätkiä siitä, miten Satakunnan käräjäoikeuden tuomari Anette Santamaa tenttaa Anneli Aueria 4.10.2013 (järjestyksessään jo toinen käsittely käräjäoikeudessa), murhaoikeudenkäynnin viimeisenä käsittelypäivänä. Tuolloin oikeutta on istuttu jo 17 päivää. Käräjäoikeuden ratkaisu tuli 12.12.2013, ja se oli ”syyllinen”. Päätös tehtiin tuomariäänin 2-1.

Onko tuomari Santamaa torkkunut oikeudessa ne kaikki 17 käsittelypäivää? Vai onko hän kuurosokea, kun ei tunnu olevan selvillä edes perusasioista, vaikka niitä on tuossa vaiheessa käsitelty jo päiväkaupalla. 
- - -
Tuomari kysyy yhdessä kohtaa Auerilta hätäpuhelun aikaisista tapahtumista: "Ootteks te sitä mieltä että hän (Jukka) huuti teitä niinku sinne apuun vai?"
Think about it: useamman viikon istumisen jälkeen tuomaritäti ei edes ole selvillä siitä, mitä häke-puhelussa sanotaan. Ainakin sinä päivänä, kun häkepuhelua ja sen litterointia käsiteltiin, Santamaa on ottanut pitkät kauneusunet oikeudessa.
- - -
"No jos ensimmäisellä kerralla juoksitte pakoon, niin mikä teillä oli sitten ajatuksena kun menitte vielä uuden kerran sinne, jos ensi kerralla jo huomasitte ett tää lähti teitä ajamaan takaa?"
Se käräjätuomarin tasapuolisuudesta: hänellä ei selvästikään ollut 4.10.2013, jutun viimeisenä käsittelypäivänä, monen viikon istumisen jälkeen, mitään tietoa siitä, mikä oli syytetyn versiosta tapahtumista. Onko Santamaan lähtökohta työssään se, että "syytetyn selityksiä ei kannata kuunnella tai lukea, kun ne aina kuitenkin valehtelevat".

Kun Auer uskaltautuu toisen kerran takkahuoneen ovensuuhun, hän huutaa miestään telovalle hyökkääjälle kovalla äänellä "LOPETA!" Tappaja tekee jälleen äkkinäisen uhkaavan eleen, ja jo haavoittunut Anneli ryntää jälleen paniikissa pakoon. Seuraavana kuullaan Annelin epätoivoinen, itkunsekainen ääni puhelimen lähellä: "Tuleek sielt ketään?"
Kuuntele hätäpuhelu (skrollaa hiukan alaspäin) http://anneliauer.com/ulvilan-hatakeskuspuhelu/
- - - -
Santamaa: Niin, ett teill ei oo tästä rääkäsystä 3.14 niinku mitään muistikuvaa?
Auer: Ei.
Santamaa: Kun sanotte, että teil ei oo niinku Amandasta mitään muistikuvaa, niin sitten kuitenkin 3.39 kysytte, ett "Amanda oliks se viel siellä?"
Auer: Siellä jossain oli, hätäkeskuksessa oli varmaan kyselty sitä, ett missä se tekijä on tai... jossain vaiheess sitä on aikaisemmin kysytty. Mä olen varmaan siinä kohtaa sitt nähny, ett Amanda on siel käyny, tai jotenkin todennu sen.
Santamaa: Mut ymmärsinks mä nyt oikein, että pikkusen aikasemmin eli 3.14 te sanotte ettei teillä ole mitään havaintoo, mut kuitenkin 3.39 teil on kuitenkin se havainto että Amanda on käynyt siel kun te kysyitte häneltä, että "oliks se viel siel?"
Anneli A: Siis havainnot ja muistikuvat on eri asia. Kyll mä oon sen varmaan siellä, täällä tilanteessa kuullu rääkäisyn, ja mulla on ollu se huomiokin, ett Amanda on liikkunu, mut se on sitt taas semmonen asia mitä mä en oo myöhemmin muistanu.
- - - -
Santamaa: "Osaatteks te sanoa miks te juoksitte sinne etuovelle sitte ku teill oli siinä se puhelu kesken?"
- - -
Santamaa: Ja sitten sanotte siinä, että "makaa siell lattialla ja huus äsken apua. Nyt hiljeni". Niin tuota.. mistä osasitte päätellä, että, että, tämän jälkeen ei kuulu enää mitään, ku sanotte, että nyt hiljeni?
Auer: En mä siell päättele että tämän jälkeen ei kuulu enää mitään, vaan ett siinä kohtaa mä oon tajunnu, että nyt ei kuulu enää mitään. Siinä kohtaan mä oon sitten huomannu, että nyt on tullu hiljaista.
Santamaa: Ett - ett silloin on ollu jo hetken aikaa vai? Hiljasta?
Auer: Mä en sitä nyt enää muista, mutt siinä kohtaa mä oon tajunnu, että nyt on hiljasta, ett on hiljentynyt.
- - - -
Santamaa: Ajatteletteks te sillai että tää rääkäsy olis tapahtunu siinä olohuoneen puolella?
Auer: Jos Amanda on sillä hetkellä, mitä hän itse on kertonu ett hän on huutanu, täss jälkikäteen, tää on niinku jälkilkäteisspelkulaatiota, niin hänen on täytyny olla siell olohuoneessa ett hän on nähny jotain. Ett hän ei oo esimerkiksi omassa huoneessaaan ollu rääkäsemässä, vaan hän on nimenomaan ollu siellä olohuoneessa.
Santamaa: Ett teidän käsitys on se, että tää tulee olohuoneesta tää rääkäsy, eikä sieltä missä missä tuota tuota tää teidän mies oli.
Auer: Siis Jukkahan oli siellä takkahuoneessa, eihän Amanda oo siellä takkahuoneessa käyny.

Kuuntele Auerin ja Santamaan keskustelu itse.
https://www.dropbox.com/s/0zmctz4kesktf ... 3.wav?dl=0

Dsiizus sentään suomalaisia käräjätuomareita!!!

Kiitokset Human interest erittäin mielenkiintoisesta yhteenvedosta, kiinnostuneena luin ihan kokonaan.

Minä ymmärsin tuon santamaan touhun (naurettavan kyselemisen "terävillä" aivoillaan kehiteltyjä kysymyksiä) niin, että santamaa yritti Aueria saada edes jotain sanoon sellaista johon hän voisi tarttua ja pitää syyllisenä ja osittain myöskin Amandaa (missä Amanda rääkäisi, takkahuoneessako (iskemässä vasaralla päähän), koska hänelle on jumittunut se sammakon tuoma ja onhan se ollutkin yhdessä paperissa, "syylliseksi epäillyt: Anneli Auer, Amanda Lahti".

Mutta joo, ei tuo ainakaan edusta penaalin terävintä kynää ja aika surkeaa tuomarointia, mutta varmaan siksi, koska onhan hän jo kantansa päättänyt lehtitietoihin perustuen, niin siksi varmaankin näin ja kyselyt sen mukaisia?

Vespalle "aasialainen herhiläinen" sen verran, että varmaan tässä syyttäjällä oli varmaan taka-ajatuksena juurikin se, että tuomari omisi enemmistön kannan, koska tässähän oli vähän samaa tuulta kuin bodom-jutussa eli tuotiin todistaan, muka silloin ollut 16v naishenkilö sanomaan, että "joo, kyllä se mulle tunnusti teon ja jutteli siitä kun olin linja-autossa", mietitäänpä hieman. Kuinkahan moni bussikuski juttelee 16v koululaiselle yleensäkään ja joka vieläpä melko varmasti istuu jossain keskivaiheilla tai peräti ihan takaosassa (huomioinut tämän busseja käyttäneenä). Nuoriso kun tahtoo istua yleensä jos tilaa on, niin muualla kuin ihan kuljettajan selän takana ja mietitäänpä sitä, että jos on tarkoitus jäädä päätepysäkillä pois, niin monikohan nuori jää edes jutteleen bussikuskin kanssa? Ei varmasti kukaan tuon ikäinen.

Joissain asioissa tuomarit kyllä karsii vaikkapa asianomistajalle tärkeitä todistajia minimiin, tämäkin väärä käytäntö ja kultainen keskitie on hakusessa, mutta nehän on kaksi eri asiaa, siis murha/tappo oikeudenkäynti kuin jokin siviiliasia.

Olen samaa mieltä, että syyllisyydenhakuprosessoinnissa pitäisi kyllä rajautua todistajissa vain ja ainoastaam niihin todistajiin joilla todellakin on asiasta jotain tietoa, esim. asiantuntijatodistaja joka on ollut asian kanssa todellakin tekemisissä eli vaikkapa paikalle tullut ensivastehenkilö ja hänen havaintonsa.

[Officer Crabtree]

Iltalehtien lööpit kertovat karua kieltä. Mutta mitä tekee IL portaalissaan. Ei uutisen uutista koko KKO:n päätöksestä. No sen ymmärtää, koska koko Sanoma oli syyttämässä Annelia murhaajaksi vuodesta 2006. Nyt kun tuli turpaan koko konsernille-niin saattuuhan se

Jaa. Ja mistäs lähtien IL on kuulunut Sanoma-konserniin?

[Oppenheimer]

On ihan samantekevää, käytetäänkö Auerista nimikettä "syytön" vai ei. Käytettäköön minunkin puolestani. Sillä asialla ei ole kuitenkaan mitään tekemistä sen kanssa, murhasiko hän miehensä. Mikäli hän murhasi miehensä, niin "syytön" tittelin käyttäminen ei tietenkään tee tekoa tyhjäksi millään tavalla. Oma käsitykseni on ollut aina, että hän murhasi, eikä oikeuslaitoksen päätökset horjuta uskoani vähääkään. Pedofiili ja omien lastensa raiskaaja hän on, joten joka tapauksessa pahinta viemäripaskaa, mitä kuvitella voi.

[Nicht schuldig]

...
Se, että Ulvilan tapaus kesti näin kauan, ei todellisuudessa johtunut pelkästään tuomioistuimen toiminnasta, se johtui syyttäjänlaitoksesta itsestään, jolla ei ollut vertailukohtaa tapaukseen, jossa syytöntä henkilöä lähdetään viemään linnaan. Tästä asiasta on maailmassa paljonkin esimerkkejä. Ja nämä prosessit kaikkinensa kestävät useita vuosia - jopa vuosikymmeniä.
...

Samoin ajattelen. Erikoista että Nissinen, tietoisena siitä että KKO.n hylkäävä päätös ei tule yllätyksenä, on kuitenkin itse vaikuttamassa maratonkäsittelyn pidentämisessä.
Nyt kuitenkin moittii oikeuslaitosta tästä pitkittämisestä.
Sinäänsä kyllä oikeuslaitoksessakin on tämän tiimoilta parantamisen varaa, mutta ihmetellä sopii miksei Nissinen näe syyttäjälaitosta syntipukiksi.

Nämä syyttäjäthän on varsinaisia vedättäjiä, päätökset esim valittamisesta vedetään aivan viime hetkille, sorvataan uusia löydöksiä vaikeuttamaan ja pitkittämään käsittelyä.
Kannattaa myös painaa mieleen mikä nyt Hovin tuomion perusteella jää pysyväisesti aikakirjoihin ja näin ollen pysyväiseksi päätökseksikin:


Erikoista Nissisen lausumassa on myös liputtaminen Käräjäoikeuden päätöksen varaan.
Tarkoituksena lienee saada syytteeseen ajetut mahdollisimman kattavasti tuomituksi.
Yleensähän puolustus joutuu jälkijunassa ja usein valmistautumattomana ensimmäiseen käsittelyyn, kuten nyt nämä Auerin molemmat esitutkintojen jälkeiset tapahtumat ovat osoittaneet.

[/quote]

Ajatellaan hetkinen konkreettisesti valtakunnan syyttäjä Matti Nissisen ehdotusta siitä, että käräjäoikeudessa esitettäisiin kerran todistelut ja ne sitten videoitaisiin ja näin lopputuloksena päädyttäisiin siihen, että käsittelykertoja on vain yksi todistajineen. Matti Nissisen mielestä ei ole syytä vaivata todistajia uudelleen todistamaan. Tästä tulee mieleen keskustelu lääkärikunnan sisällä siitä, että pelkkä lääkärintodistus riittäisi oikeudelle ja ei olisi välttämätöntä lääkärin saapua henkilökohtaisesti oikeuteen. Oikeuslaitoksen näkökulmasta ja veronmaksajien kannalta katsottuna lääkäri menettää yhden työpäivän. Onkohan tämä niin suuri vaiva ja kustannus?

Jos ajatellaan, että todella siirryttäisiin yhden käsittelyn oikeudenkäyntiin, niin silloin täytyisi valmistautumisaika olla myös varsin paljon pidempi, sen täytyisi sisältää useita erillisiä oikeudenkäyntiä valmistelevia istuntoja. Yksikin tekninen virhe esim. syyttäjällä on aineisto, puolustuksella ei, johtaisi siihen valitukseen ja sitten toiseen käsittelyyn.

Jos ajatellaan tätä tapaus Ulvilaa ja valtakunnan syyttäjän huolta siitä, että oikeusprosessi on kestänyt liian kauan, niin eikö tällä valtakunnansyyttäjällä nyt ole kaikki kortit kädessään lyhentää tätä prosessia merkittävästi?

Heidän ei tarvitse tehdä muuta kuin avata LSH-tapaus omasta aloitteestaan heti joulun jälkeen, tutkia todistusaineisto ennen kaikkea somaattisen näytön osalta ja ehdottaa korkeimmalle oikeudelle tuomion purkua.

Vai onko syyttäjän laitoksen tarkoitus ainoastaan siirtää vastuuta Ulvilan tapauksessa syyttäjän laitokselta tuomioistuimelle ?

Sinänsä on hyvä asia, että valtakunnan syyttäjä aukaisi keskustelun siitä, kuka on syyllinen. Olen pitkään miettinyt sitä, onko sellaisessa keskustelussa mitään järkeä. Olen tullut siihen tulokseen, että se keskustelu on kuitenkin käytävä.