Huppiksen poistuminen?

[Kuolemannaakka]

Ei semmoista tapahtumienkulkua voi mennä Turun Sanomiin kirjoittamaan, missä huppu piilottelee tytärtä takan takana. Pinkaisee mukamas pakoon, kun tytär hänet säikäyttää kirkaisullaan. Joopa joo. En edes käsitä tuota "takan katve"-käsitettä. Takkahuoneessa olisi kyllä katve, jos takkaa ei olisi. Tätäkö se tarkoittaa?
Ps. Pro-Annelisteilla on edelleen se ruskeiden kuitujen mysteeri ratkaisematta. Huppishan oli pukeutunut mustaan huppariin, joten mistä ne ruskeat kuidut ovat peräisin? Vaihtoehtoja on kolme nähdäkseni; päähineestä, käsineistä tai housuista. Tehkää valintanne.

Pps. Miksi huppis edes oli pukeutunut pelkkään mustaan huppariin, vaikka ulkona oli melkein sydäntalvi? Kyllä sen hupun täytyi autolla olla liikenteessä. Taikka sitten matka kotiin oli lyhyt tai erittäin lyhyt.

Takan katve tarkoittaa olohuoneesta katsoen takan takana. Eli siinä pesuhuoneen oven edessä, ihan siinä samassa paikassa, missä hovioikeus verijälkiin vedoten totesi murhaajan seisoneen antaessaan astaloniskut. Eihän siellä juuri muualla voi seistäkään, jos meinaa Jukan päätä murjoa. Kuvia on täällä palstalla paljon, jopa 3d-malleja siitä, mitä tyttö voisi nähdä. Takan taakse mahtuu vaikka kolme huppista tytön katseelta näkymättömiin.
Tärkeää on ymmärtää, mikä on lähin paikka, mihin tyttö paljain jaloin saattoi mennä. Se ei ollut takkahuoneen oviaukko, vaan olohuoneen maton kulma, missä ei enää ole lasinsiruja. Tästä hän näkee Jukan verisen kyljen, mutta ei huppumiestä. Voi hyvällä syyllä olettaa, ettei hän halunnut kuikuilla huoneeseen sen tarkemmin, kun Jukka tuli hänen näkökenttäänsä. Itsehän hän sanoi, ettei tehnyt muuta kuin tuijotti.

Murhaaja ei siis mennyt mihinkään piiloon. Vaikka tottakai hän on voinut lähestyvät askeleet kuulla, eikä ehdoin tahdoin halua selkä päin olohuoneeseen odotella, kuka sieltä tulee, vaan vetäytyä takan kulman taakse. Auerhan oli käynyt paikalla kahdesti, joten ei ole kovinkaan outoa olettaa, että kolmannella kerralla hän olisi voinut tulla vaikka puukon kanssa. Tai mistä huppis tiesi, mitä vahvistuksia sieltä tulossa oli: vaikka naapurin mies olisi hiippaillut? Kyllähän etuovesta taloon olisi voinut tulla vaikka ketä, periaatteessa. Huppis ei näe eteiseen eikä juuri olohuoneeseenkaan sieltä missä Jukka oli. Ei hän voi tietää taikka edes olettaa, että 9v tyttö sieltä seuraavaksi ilmaantuu paikalle.

TAI: jos huppis tiesi tytöstä, niin ehkäpä hän ei halunnut itseään sen enempää tytölle paljastaa, koska ei tätä varmaan olisi halunnut tappaakaan. Ne on harvassa sellaiset "hullutkaan", jotka pikkutyttöjä puukottaa.

Mutta todennäköisemmin tyttö ei huppista huomannut, koska ei voinut huomata, ihan riippumatta siitä, mitä huppis puuhaili.

Huppiksen poistuminen oli muutenkin riskaabeli homma, eikä sekään ole mitenkään epäuskottavaa sinänsä, että olisi hiukan odottanut "hyvää hetkeä", eli että kuuli vaimon olevan puhelimessa, eikä ketään paikalla. Hänhän joutui selkä takkahuoneeseen päin mönkimään ikkunasta, ja siinä olisi voinut rohkeampi anneli jopa yrittää jotain sankaritekoja. Tai siellä ehkä olisi voinutkin olla vaikka poliisi jo odottamassa takapihalla, mistäs huppis sitä voisi tietää?

Pitää asettua huppiksen asemaan, huppiksen tiedoilla. Hänen pitää ottaa huomioon monia asioita, jotka me jo tiedämme.

Kuiduista: ne siis olivat "ruskeankirjavia", mahdollisesti lähtöisin huppiksen takista tai housuista. Tumma ruskea voi näyttää mustalta, hämärässä erityisesti. Kuidun väri ei ehkä muutenkaan ole yksyhteen asusteen värin kanssa. Hupparista taitaa olla tytön kertomus; auer kertoi vain mustista vaatteista. Hupparin allakin voi olla ties mitä. Pakkastakaan ei ollut, ja kuulemma nykynuoriso kulkee 20 asteen pakkasessakin nykyään hupparissa ja ilman käsineitä (Tesoma-ketjusta opin tämän).

Mustat kuidut olivat varmaankin hanskoista.

[Ellunen]

Ei ole kyllä päässyt huppu vieläkään pakenemaan, jos minulta kysytään....

Ei semmoista tapahtumienkulkua voi mennä Turun Sanomiin kirjoittamaan, missä huppu piilottelee tytärtä takan takana. Pinkaisee mukamas pakoon, kun tytär hänet säikäyttää kirkaisullaan. Joopa joo. En edes käsitä tuota "takan katve"-käsitettä. Takkahuoneessa olisi kyllä katve, jos takkaa ei olisi. Tätäkö se tarkoittaa?

Kyllä hupun on poistuttava välillä 2:40 - 3:10, jos se pois haluaa päästä. Kun etsitään sopivaa lyöntiääntä tolla välillä, niin selvin ääni kuullaan hetkellä 2:40, mikä on se alpon animaation mukainen poistuminen. Seuraavaksi paras vaihtoehto poistumiselle on 2:46, mihin hetkeen on ainakin Tampereen Yliopiston Hypermedia litteroinut jonkin kolahduksen. Siihen ne vaihtoehdot taisivat jäädäkin.

Eli minusta tytär näkee hupun, kun on matkalla takkahuoneelle välittömästi ennen kirkaisuaan. Sen yhden uupuvan tyttären takkahuonekäynnin voi sitten sijoittaa vapaavalintaisesti joko hätäpuhelua edeltävään tai seuraavaan aikaan.

Ps. Pro-Annelisteilla on edelleen se ruskeiden kuitujen mysteeri ratkaisematta. Huppishan oli pukeutunut mustaan huppariin, joten mistä ne ruskeat kuidut ovat peräisin? Vaihtoehtoja on kolme nähdäkseni; päähineestä, käsineistä tai housuista. Tehkää valintanne.

Pps. Miksi huppis edes oli pukeutunut pelkkään mustaan huppariin, vaikka ulkona oli melkein sydäntalvi? Kyllä sen hupun täytyi autolla olla liikenteessä. Taikka sitten matka kotiin oli lyhyt tai erittäin lyhyt.

Takan katve tarkoittaa juuri sitä mitä lux tuolla ylempänä selvittää. Olohuoneesta näkee takkahuoneen puolelle sen verran, että näkee Jukan verisenä, mutta ei ole mennyt niin pitkälle, että näkisi huppiksen, joka on luultavasti Jukan pään vieressä ihan takan kulmalla. Amanda tuskin on mennyt niin pitkälle kuin Anneli joka huppikselle huutaakin.
Amanda on nähnyt huppiksen poistuvan ei muuta. Amanda varmasti näkee isänsä verisenä ensimmäisen kerran vasta kiljuessaan. Vai miten ne Amandan kuulustelujen käynnit menikään. Ne tuntuu tässä muuttuvan koko ajan. Sekasin menee itekin.

On siellä niitä kolauksia muitakin. Kuten esim. se 3:30.
Mulle on kyllä henk koht ihan sama missä välissä huppis oikeasti poistuu. Ei se muuta näitä tapahtumia mitenkään.

Ruskeisiin kuituihin en ota vielä kantaa, koska en oo lukenu niistä vielä tarpeeksi.

Huppiksen vaatetukseen tosin sanoisin sen verran, että oli joo sydäntalvi, ei tosin lunta eikä pakkasta. Urheilullinen mies kyllä tarkenee hupparissa kun on vähän hermostunut ja varmasti hiki päässä tuskaillut tulevaa tekoa. En löytänyt säätietoja kyseiselle yölle, mutta oletuksena on se, että yö oli pimeä vaikka oli täysikuu melkein, siitä voisi päätellä, että on ollut pilvistä ja silloin ei ole voinut olla kovin kylmä. Täysikuun aikana varsinkin kirkas taivas tarkoittaa kylmää yötä. Näin ei ilmeisesti ollut murhayönä. Tämä tosin vain päättelyä, koska faktaa en löytänyt. Hupparin alla toki voinut olla ties mitä vaatetta. Huppari ehkä valittukin juuri sen takia, että etutaskuun saanut vaikka sen veitsen piilotettua.
Pakomatkahan ei myöskään oletettavasti ollut pitkä oli sitten autolla tai kävellen matkassa.

[Vespa velutina]

Jos olet koskaan nähnyt yhtään eläinemoa, vaikka kissaa, koiraa, koppeloa tai mitä tahansa, ne pyrkivät kaikin keinoin suojelemaan jälkeläistään. Eivät missään tapauksessa päästä uhkaavaa vierasta itsensä ja pentunsa /poikasensa / vasansa väliin, paitsi kun pakenevat henkensä edestä ja emo menee edellä.

Missä vaiheessa Anneli "päästi" huppumiehen itsensä ja lapsen väliin? Ulos paetessaan hän luuli huppiksen seuraavan. Kun tajusi, ettei se seurannut, palasi saman tien taloon "suojelemaan jälkeläisiään", vaikka olisi voinut vaikka juosta naapuriin karkuun.

Ajattele asiaa näin: Olette olleet koko perhe vaikka auto-onnettomuudessa. Miehesi on hengenvaarassa. Hälytät parhaillaan hänelle apua. Tajuat siinä luurissa nököttäessäsi, että lapsesi on äsken kavunnut sähkömuuntajaan, mutta päässyt kuin ihmeen kaupalla sieltä vahingoittumattomana alas. Ehkä jossain takaraivossa eläinemo-vaistosi sanoo, että helkkari, munhan olis pitäny kieltää sitä, mutta tässä on nyt kaikenlaista muuta menossa, ni että hyvä ku se selvis ja puhutaan näistä sitten myöhemmin. Kysyt lapseltasi, kun hän kerran muuntajaan on kavunnut, että mitä siellä näkyi, koska hätäkeskuspäivystäjä sinulta sitä samalla tivaa.

Kun lapsi kävi takkahuoneella, vahinko oli jo tapahtunut, eikä Anneli sitä enää mitenkään olisi voinut estää. Jos nyt ajatellaan, että hänen olisi pitänyt estää lasta näkemästä murhaajaa.

Mitä huppumiehen piiloutumisiin tulee, niin itse olen sitä mieltä, ettei hän mitään tyttöjä ja Anneleita pelännyt. Ei tuollaiseen tappokeikkaan lähdetä, jos ruvetaan analysoimaan, että mitä jos tuolta nyt sen vaimo tulee mukanaan kättä pidempää tai vaikka sen lapsi näkee mut. Sitä vartenhan sillä oli kypärähuppu. Se äijä ei ole tappaessaan miettinyt yhtään mitään. Moukan tuurilla seissyt jossain katveessa tytön käydessä paikalla. En usko, että on edes kuunnellut koko puhelua, kun uhri karjuu korvan juuressa.

[Xerxes]

-----------------------------------------------
MITÄ A NÄKI?

Kun A heräsi "ukkosenjyrinään" hän saattoi mennä olohuoneessa paikkaan B sillä hän ei vielä pelännyt ja saattoi mennä mennä lähempää katsomaan äitiä ja isää. Siis paikka B. Kun sitten ottelu oli alkanut takkahuoneessa hän uskalsi todennäköisesti mennä vain paikkaan A asti myöhemmillä käynneillään. Siis paikka A. Kuten huomataan paikasta A takkahuoneen pesuhuoneen puoleiseen osaan voi jäädä näkösuojaan vaikka 10 miestä. Kun A oli nähnyt huppumiehen poistuvan ovi-ikkunan kautta, hän uskalsi mennä jälleen katsomaan lähempää paikasta B ja näki siitä myös isänsä takkahuoineen lattialla lähellä pesuhuoneen ovea. Todennäköisesti näin tapahtui. Täällä on väitetty, että AA lähetti A:n katsomaan tappelupaikalle. Se on puppua. A liikkui aivan itsenäisesti oman mielensä mukaan. Ei kuulunut komentoja "Mene katsomaan". Sen sijaan AA itse kävi kaksi kertaa katsomassa lähempää, kun oli pyytänyt A:n puhelimeen päivystämään. Puhelin oli "turvallinen paikka" koska siitä hätäkeskus kuunteli tapahtumia. Huppumies tiesi tämän. Hän ei halunnut myöskään näyttäytyä A:lle, mutta tuli nähdyksi poistuessaan ovi-ikkunan kautta.

Näin tarkastellessa tulee selväksi, että huppumies on hyvin voinut menetellä niin, että A ei ole häntä nähnyt ennen kuin poistumisen yhteydessä. .. ..

TARA on sijoittanut puhelimessa olijan suunnilleen samaan paikkaan, mutta on kuvitellut, että silmä on seinässä kiinni - niinhän ei ole käytännössä. Puhelimesta näkyy vain pieni kulma takkahuonetta. Se on fakta.

[Ande]

Missä vaiheessa Anneli "päästi" huppumiehen itsensä ja lapsen väliin? Ulos paetessaan hän luuli huppiksen seuraavan. Kun tajusi, ettei se seurannut, palasi saman tien taloon "suojelemaan jälkeläisiään", vaikka olisi voinut vaikka juosta naapuriin karkuun.

Ajattele asiaa näin: Olette olleet koko perhe vaikka auto-onnettomuudessa. Miehesi on hengenvaarassa. Hälytät parhaillaan hänelle apua. Tajuat siinä luurissa nököttäessäsi, että lapsesi on äsken kavunnut sähkömuuntajaan, mutta päässyt kuin ihmeen kaupalla sieltä vahingoittumattomana alas. Ehkä jossain takaraivossa eläinemo-vaistosi sanoo, että helkkari, munhan olis pitäny kieltää sitä, mutta tässä on nyt kaikenlaista muuta menossa, ni että hyvä ku se selvis ja puhutaan näistä sitten myöhemmin. Kysyt lapseltasi, kun hän kerran muuntajaan on kavunnut, että mitä siellä näkyi, koska hätäkeskuspäivystäjä sinulta sitä samalla tivaa.

Missäkö päästi huppumiehen itsensä ja lapsen väliin? No ainakin siinä vaiheessa, kun oli itse juoksemassa ulko-ovelle, ei suinkaan pakoon huppista vaan katsomaan, joko näkyy poliisiautoja - omien sanojensa mukaan. Itse asiassa emme tiedä, kuinka pitkälle huppis seurasi, mutta lapsi oli keittiössä, Anneli tuulikaapissa, huppis ... niin, missä lie.
Toisen kerran lapsi oli huppiksen ja Annelin välissä silloin, kun lapsi meni katsomaan takkahuoneeseen päin ja Anneli puhelimessa. Silloin hän ei edes katsonut siihen suuntaan, missä he olivat, koska ei huppiksen poistumista nähnyt.

Muuntajaesimerkki on huono, kun en oikein osaa kuvitella muuntajan hyökkäävän kenenkään kimppuun. Ja aika vaikea kuvitella pientä lasta kiipeämässä pylvästä pitkin muuntajaan, vaikka sitä en pidä läheskään niin mahdottomana, lapseni tuntien

Ajattelenpa asiaa näin: taloomme hyökkää tappaja, joka iskee minua kylkeen ja alkaa puukottaa miestäni. Lapsemme ovat nukkumassa omissa huoneissaan.
Eläinemon vaisto sanoo minulle, että lapseni ovat piilossa. Siis vähän niin kuin jäniksenpojat metsässä, tiedäthän? Voin mennä puhelimeen soittamaan apua sen sijaan, että johdattaisin tappajan lasteni luo.

Luottaisin myös lasteni itsesuojeluvaistoon ja olettaisin, että he ymmärtävät pysyä piilossa.

Tilanne etenisi kuitenkin niin, että yksi lapsistani tulisi ulos huoneestaan. Minä en taatusti kääntäisi selkääni sekä lapselleni että tappajalle, vaikka kuinka kiihkeästi vakuuttaisin puhelimessa jollekin, että tumma huppari sillä tappajalla on.

Otetaan mieluummin esimerkiksi metsässä vastaantuleva karhu, tai niin lähellä autoa, että voisimme päästä sinne pakoon. Olisinko minä paennut itse autoon ja jättänyt lapseni jälkeen karhunsyötiksi, vai olisinko kuitenkin pitänyt lasta selkäni takana, turvassa karhulta? En voi mennä takuuseen, kuinka olisin toiminut, mutta jotenkin minusta olisi mahdoton ajatus jatkaa elämää itse, jos en olisi edes yrittänyt pelastaa lastani.

Kirjoitapa peräkkäin kaikki ne repliikit, jotka Anneli sanoo lapselleen hätäpuhelun aikana. Sano sitten ne itse ääneen. Ovatko sinun mielestäsi ihan kaikin puolin tilanteeseen sopivia?

[Vespa velutina]

Eihän Anneli sano lapselleen puhelun aikana juuri mitään ja miksi pitäisikään? Hänhän puhuu häken kanssa. "Älä itke", ei ole vihaisesti komennettu, vaan lohdutukseksi tarkoitettu. Äänensävy on myötätuntoinen eikä käskevä. Ei siitä käskyä saa millään.

Anneli ei huomaa, että lapsi on tullut ulos huoneestaan. Hän tajuaa lapsen tulleen ulos huoneestaan vasta siinä vaiheessa, kun pyytää tätä puhelimeen. Ehkä hän pyytää lapsen puhelimeen, koska puhelimessa lapsi on turvassa, ainakin paremmassa kuin hortoillessaan asunnossa. Muutenhan hän vain olisi laskenut luurin pöydälle lähtiessään itse katsomaan.

Lapsi ei mene takkahuoneeseen puhelimesta poistuessaan. Hän kävelee keittiöstä kohti omaa huonettaan ja näkee tällöin huppumiehen poistuvan. Tai sitten lapsi ei edes lähde äitinsä luota kovin pitkälle, kirkaisu nimittäin kuuluu aika kovasti puhelimeen, ja "joo, se lähti" ei ole mistään olohuoneesta huudettu.

Minua vähän hirvittää tämän palstan äitien logiikka. Miehen päälle hyökkää öinen puukkomurhaaja, ja mammat vaan miettivät, että lapset on saatava turvaan, vaikkei kukaan ole heitä akuutisti uhkaamassa. Mitä jos ikkunasta syöksyvä hahmo alkaisi perseraiskata miestäsi? Olisitko silloinkin vain kuskaamassa muksuja pihalle? Mitä on tapahtunut vanhalle ensiapuohjeelle: pelasta välittömässä hengenvaarassa oleva ensin?

[Ande]

Minua vähän hirvittää tämän palstan äitien logiikka. Miehen päälle hyökkää öinen puukkomurhaaja, ja mammat vaan miettivät, että lapset on saatava turvaan, vaikkei kukaan ole heitä akuutisti uhkaamassa. Mitä jos ikkunasta syöksyvä hahmo alkaisi perseraiskata miestäsi? Olisitko silloinkin vain kuskaamassa muksuja pihalle? Mitä on tapahtunut vanhalle ensiapuohjeelle: pelasta välittömässä hengenvaarassa oleva ensin?

Jos olisit lukenut aiemman viestini, tietäisit että olisin pikemminkin jänisemon logiikalla pistänyt pääni pensaaseen ... ei kun siis luottanut siihen, että lapseni pysyvät piilossa. En missään tapauksessa olisi häätänyt heitä kylmään yöhön. Uppoavalta Titanicilta ei mielellään lähdetty kylmälle ja pimeälle merelle pienissä pelastusveneissä vaikka tiedettiin, että se uppoaa varmasti. Siinäkin sama logiikka.

Eipä Anneli kovin suuresti ensiapuohjetta noudattanut, kun ei edes omaksi suojakseen kulkureitillä ollutta tuolia ottanut.

[luxetveritas]

-----------------------------------------------
MITÄ A NÄKI?

Kun A heräsi "ukkosenjyrinään" hän saattoi mennä olohuoneessa paikkaan B sillä hän ei vielä pelännyt ja saattoi mennä mennä lähempää katsomaan äitiä ja isää. Siis paikka B. Kun sitten ottelu oli alkanut takkahuoneessa hän uskalsi todennäköisesti mennä vain paikkaan A asti myöhemmillä käynneillään. Siis paikka A. Kuten huomataan paikasta A takkahuoneen pesuhuoneen puoleiseen osaan voi jäädä näkösuojaan vaikka 10 miestä. Kun A oli nähnyt huppumiehen poistuvan ovi-ikkunan kautta, hän uskalsi mennä jälleen katsomaan lähempää paikasta B ja näki siitä myös isänsä takkahuoineen lattialla lähellä pesuhuoneen ovea. Todennäköisesti näin tapahtui. Täällä on väitetty, että AA lähetti A:n katsomaan tappelupaikalle. Se on puppua. A liikkui aivan itsenäisesti oman mielensä mukaan. Ei kuulunut komentoja "Mene katsomaan". Sen sijaan AA itse kävi kaksi kertaa katsomassa lähempää, kun oli pyytänyt A:n puhelimeen päivystämään. Puhelin oli "turvallinen paikka" koska siitä hätäkeskus kuunteli tapahtumia. Huppumies tiesi tämän. Hän ei halunnut myöskään näyttäytyä A:lle, mutta tuli nähdyksi poistuessaan ovi-ikkunan kautta.

Näin tarkastellessa tulee selväksi, että huppumies on hyvin voinut menetellä niin, että A ei ole häntä nähnyt ennen kuin poistumisen yhteydessä. .. ..

TARA on sijoittanut puhelimessa olijan suunnilleen samaan paikkaan, mutta on kuvitellut, että silmä on seinässä kiinni - niinhän ei ole käytännössä. Puhelimesta näkyy vain pieni kulma takkahuonetta. Se on fakta.

Ensi alkuun, kun tutkin lähinnä käräjäoikeuden tuomioita, ajattelin tapahtumien kulun lapsen osalta kutakuinkin kuten xerxes. Sittemmin kun tutkin huolella lapsen kuulemisista laaditut pöytäkirjat ja muistiinpanot, minun oli pakko muuttaa käsitystäni tapahtumien kulusta sellaiseksi kuin olen aiemmin esittänyt.

En tiedä, kuinka luotettava pohjapiirustus on mittasuhteiltaan, etenkin takan ja maton ulottuvuuden osalta. Käsitykseni mukaan lapsi eteni toisella käyntikerrallaan kuitenkin maton päälle ja näki isänsä selvästi. Suunnista on myös valokuvia. Käsitykseni mukaan huppis jäi kuitenkin takan tai väliseinän katveeseen, minkä takia lapsi ei häntä nähnyt. En usko ns. gorillaefektiin tässä tapauksessa, joskaan sekään ei ole poissuljettua.

En tietenkään usko, että huppis pelkäsi lapsen tekevän hänelle pahaa. Huppis oli kuitenkin juuri viimeistellyt hirvittävän verityön ja uhri makasi nyt elottomana mutta verta vuotavana hänen edessään. "Suorituksensa" jälkeen hän katsoi tekoaan, kuin metsäjä saalistaan, veti henkeä ja kokosi itseään. Lapsen kirkaisu ehkä säikäytti hänet, astalo kopsahti takkatiileen tai jotain tipahti lattialle tms. Nyt hänen piti päästä pois rakennuksesta - ja pian. Huppis ehkä mietti, miten se onnistuisi parhaiten, adrenaliinitasot nousivat taas ja hän lähestyi sitten määrätietoisesti rikkinäistä ikkuna-aukkoa.

Tällä välin huoneessaan järkyttyneenä käväissyt lapsi oli palannut olohuoneeseen osaamatta pelätä huppista, jota ei ollut vielä edes nähnyt. Keskeltä olkkarin lattiaa, about kohdasta A, hän näkee huppiksen, joka on juuri astumassa ulos rakennuksesta. Tämän poistuttua vauhdilla, lapsi käy vielä katsomassa isäänsä, joka makaa edelleen elottomana samassa paikassa.

Lapsi palaa järkyttyneen äitinsä luo, joka on puhelimessa ja vastaa välittömästi tämän kysymykseen huppiksesta: joo se lähti.

Mitä tulee Auerin toimintaan ja suojeluvaistoihin, amppari havainnollisti asiaa mielestäni varsin onnistuneesti. Hän joutui tekemään pikavauhtia priorisointeja, jotka eivät ole ihan helppoja.

[Nicht schuldig]

En tietenkään usko, että huppis pelkäsi lapsen tekevän hänelle pahaa. Huppis oli kuitenkin juuri viimeistellyt hirvittävän verityön ja uhri makasi nyt elottomana mutta verta vuotavana hänen edessään. "Suorituksensa" jälkeen hän katsoi tekoaan, kuin metsäjä saalistaan, veti henkeä ja kokosi itseään. Lapsen kirkaisu ehkä säikäytti hänet, astalo kopsahti takkatiileen tai jotain tipahti lattialle tms. Nyt hänen piti päästä pois rakennuksesta - ja pian. Huppis ehkä mietti, miten se onnistuisi parhaiten, adrenaliinitasot nousivat taas ja hän lähestyi sitten määrätietoisesti rikkinäistä ikkuna-aukkoa.

[/quote]

Olen joskus ennenkin kirjoittanut tämän, mutta en malta olla kirjoittamatta uudelleen.
Jos ajatellaan murhaajaa, joka on juuri joko kirveellä tai sorkkaraudalla onnistunut lyömään maassa makaavaa uhriaa kasvoihin, kuunneltuaan sitä melko kamalalta kuulostavaa miehen huutoa (joka toki kuuluu hätäkeskuspuhelutallenteelta huomattavasti hiljempaa) sellainen mieskö pelästyisi pienen tytön kirkaisua ja astalokin putoaisi samalla lattialle ja mies käsittäisi viimein, nyt tuli kiire? Ja tämänkö jälkeen sitten adrenaliinitaso nousee? Ja nytkö vasta mieleen tulisi pohtia, miten täältä pääsee pois?

[luxetveritas]

^ Se, mitä esitän on tietenkin puhdasta spekulaatiota. Yritän miettiä tapahtumia huppiksen näkökulmasta ja tarjota selitystä asioille ja yksityiskohdille, joista meillä on jotain tietoa.

Epäilemättä operaatio oli suunniteltu. En kuitenkaan usko, että huppis oli ammattitappaja, jolle miehen astaloiminen hengiltä oli liukuhihnahommaa. Tässä murhassa on mielestäni tunteet olleet pelissä, syvä viha ja katkeruus motiivina. Se, että ihmisen naamavärkin survoo tohjoksi, ei mielestäni ole voinut olla yhdentekevä asia murhaajalle. Tuskin hän sellaista aiemmin oli tehnyt ja lopputulosta nähnyt.

Jos säikähtää jotain, ei ole sama asia kuin pelätä jotain. Jos häke-tallenteelta etäämpää luurin kautta tallentunut lapsen yhtäkkinen kirkaisu kuullosta niin rajulta, miten sitten live-tilanteessa jos on vain muutaman metrin päässä? Mikä olisi voinut olla kopsahdus, joka taustalla kuuluu?

[turumurre]

Paljon ei viitsi enää puuttua siihen mahdottomaan 2:40 poistumiseen, jonka puolesta onneksi harva enää liputtaa.

Kyseisenä aikana 2:39,5 murhaaja lyö selkeän iskun ja taustalta kuullaan 2:41,5 myös mekaaninen ääni, sekä heikompi kopautus n2:42. Juuri tällöin tytär on luovuttanut puhelimenluurin ja Auer nappaa sen 'samaasoittoa' puhelintasolta, tämä tasolta nappaamisääni kuullaan 2:42,5, ja on muistaakseni myös Auerin kertomana näin... (voi olla yksityisesti saatua tietoa, tai sitten oikeudesta, en nyt muista...).

Molemmat olivat siis siinä puuhelinkojeen vieressä, josta ei ole mitään näkyyvyyttä terassinovelle. Tytärhän ei myöskään mitenkään reagoi väitettyyn näkemiseen.
Täyttä huuhaata tämä 2:40 poistuminen. Jos joku uskoo Niemen litterointiin ja siitä johdannaisena että Lahti olisi kuollut n2:29, niin siitä vaan... Tosiasia on kuitenkin että jos Niemen varassa tämä tapaus olisi, niin Auerhan olisi tuomittu jo neljään elinkautiseen ja aina eri perustein.

Teillä kaikilla on tallenne jota voitte kuunnella. Silloin kun puhelimessa puhutaan molemmissa päissä, taustalta kuuluu hyvin vähän. Silloinkin kun häketäti on pois, kuuluvuus riippuu paljolti siitä miten milloinkin luuri sojottaa mihinkin päin.
Kuunnelkaa nyt viimeinkin se tyttären Hovi-todistelun loppuvaihe jossa oikeuden jäsen esittää kysymyksiä tyttärelle. Kyselijän ääni häviää välillä täysin kuulumattomaksi. Miten sitten voi olettaa että hätäpuhelussa pitäisi kuulua...

Hätäpuhelussa n. 2:45 – 2:51 kuullaan taustalta sarja ääniä jotka ei voi tulla muualta kuin surmatalosta, karrikoiden : ”aaaaa aa” ”saatana” ”kops”.

Uskotaan tytärtä. Ja Aueria itseään kun kertoo ajan milloin hiljeni...

Vuoden 2009 kuulustelut olivat mitä olivat. Tyttären kertomukseen tuli lisää käynti alkuun, mutta myös loppuun silloin kun murhaaja oli jo poistunut. Tämä viimeinen ainakin pitänee paikkaansa, ja se oletettavasti hieman sotkee.

Yleisesti ei edes kannata puhua käyntikerroista, tytär itsekin kertoi että "katsoi sinne kolme kertaa". Luultavasti on niin että mieleen on jäänyt luku kolme siksi että ne sisälsivät ne yllättävimmät näkemiset.

V 2009 kuulusteluissa samoja kysymyksiä esitettiin tiuhaan, vastaukset vaihteli, mutta ainakin omasta mielestäni lopputulemaksi jäi niistäkin seuraava tapahtumienkulku joka monin tavoin kuvaa sitä mitä tuolloin tiettynä aikana taisi tapahtuakin:

Kuulustelu 2009:
K: Nii i mutta vannaan siin voi ajatukset vähän karkaa ku tulee tämmönen hätätilanne. Äiti meni takasin puhelimeenjaja mihin sää sit menit senjälkeen?
A: Mä taisin men kattoo sit kai se murhaaja lähti
K: Sä uskalsit mennä sinne
A: Mää Joku pako joku juttu mun mieles pakotti mun mennä kattoo mitä oli tapahtunu
K: Kerro vähän mitä sää näit ku se joku juttu sun mielessä pakotti sut sinne menemään ja
kattomaan ja ja äiti oli sillon puhelimessa mä ymmärsin sit mitä sää sit näit?
A: No mää menin sinne ja näin iskän lattialla ja vartosin varmaan jotain kymmenen viistoista
sekuntii siin ja tai kakskytsekuntii sen jälkeen murhaaja juoksi sielt kylppärist pois
K: Näkiks sun äiti sen vai oliks se puhelimessa
A: Oli puhelimessa mun mielest kai
K: Kerro vähäsen minkälainen mieli miten hän sielt juoksi ja miten hän meni sielt ulos?
A: Silleen nopeesti ja hätäsesti siit se meni siit rikkoontunest ikkunast ulos vaik se olis voinu avata vaik ovenkin ii silti se meni siit ja sit se niinku no se oli tosi pitkä tyyppi se kai meini siit ku siin oli niinku ovi niin sit se sen ei tarttenu hypätä se vaan laitto jalan sille toisel puolel ja otti toisen jalan pois....

Ne harvat jotka uskovat 2:40 poistumisaikaan kiinnittänevät huomiota aiheeseen jota tuossakin kysellään: 'Missä äiti oli kun ulkopuolinen poistui'. Tämä sama kysely toistuu lukuisana muissakin kuulusteluissa: 'Missä äiti oli'.
Missään tytär ei ole kertonut että: 'Juu, me oltiin samassa paikassa silloin'.

[luxetveritas]

^ Olen hyvin kriittinen kuulemisiin, joissa tytär kertoo yksityiskohtia kolmen vuoden takaisista tapahtumista. Ne varhaisimmat kuulemiset ovat ilman muuta luotettavimpia.

Varhaisissa kuulemisissa hän kertoi nähneensä iskän takkahuoneen lattialla kahdesti: a) kun hän kirkaisi, mikä oli hänen ns. toinen käyntikertansa takkahuoneen aukolla, sekä b) seuraavan kerran, jolloin iskä ei ollut yhtään liikkunut, mikä oli sitten se ns. kolmas käyntikertansa.

Tällä vikalla eli ns. kolmannella kerralla hän siis näki myös huppiksen pakenevan. Minua askarruttaa se, näkikö hän tuolla kerralla samanaikaisesti sekä iskän että huppiksen, kuten tuosta v:n 2009 kuulemisesta voisi päätellä. Varhaisissa kuulemisissa tytär kuitenkin kertoo olleensa silloin melko "keskellä olkkarii", kun hän näki huppiksen astuvan ulos ikkunasta. Siinä on nähdäkseni aika iso ero, oliko hän niin lähellä takkahuonetta, että näki huppiksen lähestyvän sieltä tullen vain noin metrin parin päähän ja astuen sitten ikkunasta ulos, vai oliko tytär etäämpänä olohuoneessa ja näki 2-3 metrin päästä takaa vain huppiksen poistumisen ikkunasta. Jälkimmäisessä vaihtoehdossa, herää kysymys, oliko lapsi silloin, kun hän huppiksen näki, lähestymässä takkahuoneen aukkoa nähdäkseen iskän, kuten itse olen ymmärtänyt, vai oliko lapsi poistumassa sieltä iskän jo toisen kerran nähtyään.

Toinen kysymys koskee sitä, näkikö lapsi veitsen lattialla jo ns. toisella käyntikerrallaan iskän vuotaessa verisenä, mitä hän kirkaisi, vaiko vasta ns. kolmannella käyntikerrallaan? Varhaisissa kuulemisissaan hän ilmeisesti esitti, että hän olisi nähnyt sen jo toisella käyntikerrallaan (epäillen veitsen olleen jotain hämäystä...). Mutta onko hän esittänyt jossain, että olisikin nähnyt sen vasta kolmannella kerralla?

Mutta sitten se mystinen kopsahdus kesken kirkaisun: onko arvauksia mikä sen olisi voinut aiheuttaa?

[sisotalo]

Jos joku uskoo Niemen litterointiin ja siitä johdannaisena että Lahti olisi kuollut n2:29, niin siitä vaan... Tosiasia on kuitenkin että jos Niemen varassa tämä tapaus olisi, niin Auerhan olisi tuomittu jo neljään elinkautiseen ja aina eri perustein

Kaikissa oikeudenkäynneissä on ollut kiistatonta, että Jukka kuoli 02.29. Tätä yrittää nyt kokonainen porukka Anneli kärjessä ja TM perämiehenä muuttaa haukkumalla Tuija Niemeä henkilökohtaisesti.

Tässä sekamelskassa on sanottava, että Niemi on tehnyt hyvää työtä virallisessa litteroinnissa. Sitä on olut helppo korjata esimerkiksi kuulemalla sieltä useampi kerta, että Jukka kutsuu Annelia. Alpo saattoi siis jo Niemen litteroinnin perusteella tehdä sen ainoan animaation, joka kertoo murhapaikan tapahtumat yhtenä ketjuna.

Niemelle on poliisi antanut määräyksiä joita Niemi on totellut, kuten esimerkiksi KUOLE kuuleminen tai sitten etsiä merkkejä aikaisemmasta nauhoituksesta tai Ampujan ryhmän johtaminen. Näillä ei ole mitään yhteyttä hänen ammatti-ihmisenä tekemänsä litteroinnin kanssa, jossa siis Jukka kuole 02.29. Siitä tapahtumat etenevät loogisesti niin, että murhaaja hyppää ulos 10 sek päästä, jonka Amanda aina kertoo. Vasta 40 sek myöhemmin Amanda uskaltaa mennä isää katsomaan takkahuoneen ovelle.

[luxetveritas]

Tuo kirjoittajan (luxetveritas) teoria pakoreitistä on tekijän kannalta vaarallinen. Siinä tosiaan voi kohdata poliisiauton. Jospa oli käytössä pakoreitti B, ja tekijä meni ensin portista ulos, sitten oikealle 120 m Tähtisentietä ja kääntyi siitä vasemmalle pikkukadulle (kujalle) ja oli silloin jo mahdollisesti saapuvien poliisien näkymättömissä. Siellä jossakin odotti pakoauto, jolla ei ajettukaan Poriin päin, vaan Kaasmarkuntietä itään päin noin 6 km, ajassa noin 4 min, ja saavuttiin Tampereentielle. Se on jo vilkkaampi tie eikä Porin poliisi ole ehtinyt hälyttää koko poliisikoneistoa. Siitä menee noin tunti (114 km) Tampereelle. Näin tekijä olisi jo turvallisesti tavallisen liikenteen seassa ja vaikeasti paikannettavissa. .. ..
Tämä on tietysti vain teoriaa, mutta miksei vaikka näin!

Hmmm. Voisitko, xerxes, hieman täsmentää, mitä tarkoitat "pakoreitti B:llä". Mihin huppis käveli, missä auto oli piilossa ja mistä hän ajoi Kaasmarkuntielle?

Mietin tuotakin vaihtoehtoa, että huppis olisi ajanut Kaasmarkuntietä itäänpäin. Siinä joutuu kuitenkin ajamaan keskellä hiljaista arkiyötä pitkän matkan ilman, että voisi paeta mihinkään. Mielestäni se olisi ollut aivan liian helppo saalis poliisille.

Se on sanomattakin selvä, että poliisiradiolla kaikille seutukunnan partioille tehtiin ilmoitus huppiksesta. Osa niistä pukkasi ensipartion jälkeen surmapaikalle.

[turumurre]

...
Kaikissa oikeudenkäynneissä on ollut kiistatonta, että Jukka kuoli 02.29. Tätä yrittää nyt kokonainen porukka Anneli kärjessä ja TM perämiehenä muuttaa haukkumalla Tuija Niemeä henkilökohtaisesti....

No, tuohan nyt on täyttä valhetta että olisi kiistatonta, Missä sinä sisotalo tälläisen olet nähnyt, et missään. Mitä yleensä ymmärrät sanalla "kiistaton".?