Arvioin keskustelussa, että tähän kannattaisi uhrata enemmän paukkuja kuin mitä tähän asti on tehty: Kirjoittaja luxetveritas » Ke Maalis 09, 2016 2:39 am
Lähtökohtana on murhaajan profilointi, jonka surmatutkinnan alkuvaiheessa laati kriminaalipsykologian dosentti HH. Tutkinnanjohtaja JJ perusti omat päätelmänsä ensisijassa HH:n laatimaan muistioon. Näitä profilointia koskevia tietoja on referoitu Vaasan hovioikeuden päätöksessä 19.2.2015.
132. JJ:n mukaan Jukka Lahteen kohdistunut surmateko on ollut näennäisen suunnitelmallinen muttei kuitenkaan spontaani. Iältään oletettavasti nuorehko, miespuolinen surmaaja oli kokenut uhrinsa taholta nöyryytystä tai epäoikeudenmukaisuutta, jonka hän oli teollaan pyrkinyt hyvittämään. Tappamisen toteuttaminen uhrin asunnossa, perheen läsnä ollessa, oli viitannut siihen, että kyseessä saattoi olla kosto, jolle tappaja oli halunnut yleisöä. Lukuisat veitsenpistot ennen hengen riistämistä ovat viitanneet siihen, että tekijä oli leikkinyt uhrinsa kanssa kuin "kissa hiiren kanssa". JJ on ilmoittanut käsityksensä perustuvan pitkälti kriminaalipsykologian dosentti HH:n tekijäanalyyseihin, minkä lisäksi hän oli konsultoinut psykiatrian dosentti HML:ää.
133. Hovioikeudessa on kirjallisena todisteena esitetty HH:n 8.12.2006 päivätty muistio "Tekijäanalyysi Jukka Lahteen kohdistuneesta henkirikoksesta" (kirjallinen todiste nro 88). Muistiossa korostetaan, että se on vain suuntaa-antava ja ettei sen perusteella tule sulkea pois epäiltyjä eikä sitä voida käyttää näyttönä ketään vastaan.
134. HH:n analyysi ei viittaa siihen, että Anneli Auer tulisi kyseeseen Jukka Lahden surmaajana. HH:n muistion merkitystä syytettä vastaan puhuvana todisteena heikentää kuitenkin se, ettei siinä ole otettu huomioon sitä vaihtoehtoa, että Jukka Lahden olisikin surmannut hänen aviopuolisonsa. HH:lle muistion laatimista varten annetuissa tiedoissa ei ole nähtävästi lainkaan kyseenalaistettu sitä, että Jukka Lahden on surmannut taloon tunkeutunut ulkopuolinen tekijä. Lisäksi HH:lle on kerrottu Jukka Lahden työstä ja niistä irtisanomisjärjestelyistä, joissa tämä oli ollut mukana. HH on sinänsä laajaan tutkimusaineistoon ja ulkomaisten asiantuntijoiden konsultointiin perustuvassa analyysissaan eritellyt vuosina 1997–2003 tapahtuneista henkirikoksista analysoitaviksi näin ollen vain sellaiset selvitetyt henkirikostapaukset, joissa täysi-ikäinen miesuhri on löydetty kotoaan, joka ei ole ollut tekijän ja uhrin yhteinen. Muistio on laadittu siinä todetuin tavoin siitä HH:lle kerrotusta lähtökohdasta, että koston motiivi on ollut pääasiallisin tutkintaa ohjaava hypoteesi. Muistiossa on todettu, että kostoa voidaan pitää teon varteenotettavana motiivina – "etenkin jos parisuhteeseen liittyvä motiivi voidaan sulkea pois".
135. HH:n näkemykset siitä, millaisia johtopäätöksiä voidaan tehdä Jukka Lahden surmaamisen tekotavasta ja teossa käytetyn väkivallan määrästä, eivät ole perustuneet olettamukseen ulkopuolisesta tekijästä. HH:n mukaan useiden kymmenten pisto- ja viiltohaavojen aiheuttaminen ilmentää raivotilaa, johon on yleensä syynä mustasukkaisuus, huumeet tai psyykkinen sairaus. Teräaseella aiheutettujen pistohaavojen ja niiden lukumäärän perusteella voidaan tehdä joitakin johtopäätöksiä uhrin ja tekijän välisestä suhteesta. Ruotsissa tehdyn tutkimuksen mukaan yli kymmenen teräaseen iskua, pois lukien puolustusvammat, käsittävät teot ovat tyypillisesti perheenjäsenten välisiä ja näiden yleisin motiivi on mustasukkaisuus. Yli 20 teräaseen iskua käsittävissä teoissa, joissa surmattu on ollut mies, on tekijä yleisesti ollut nainen. HH on esitietojen perusteella todennut muistiossaan, että tämä vaihtoehto voitaneen kuitenkin sulkea pois. Yli 20 teräaseen iskun teoissa tekijöiden keski-ikä on ollut noin 30 vuotta. HH:n mukaan kasvot ovat se ruumiinosa, joka symbolisesti edustaa henkilöä. Teoissa, joissa aiheutetaan uhrin kasvojen alueelle lukuisia vammoja, uhrin merkitys henkilönä on tekijälle vähäinen. Uhrin kasvojen vammat esiintyvät yleisimmin skitsofreenikoiden, huumausaineriippuvaisten, persoonallisuushäiriöisten ja harvemmin alkoholiriippuvaisten ja vailla mielenterveydenhäiriötä ja päihderiippuvuutta olevien tekijöiden uhreilla. Kasvojen vammat ovat myös jossain määrin yleisempiä, jos uhri on tekijälle tuntematon kuin intiimi kumppani tai perheenjäsen.
136. Hovioikeus toteaa, että HH:n muistiossaan esittämät näkökohdat siitä, millaisia johtopäätöksiä tekijästä voidaan tehdä teon ja siinä käytetyn väkivallan perusteella, ovat muistiossa todetulla tavalla vain suuntaa-antavia. Niiden perusteella ei voida tehdä riittävän varmoja johtopäätöksiä tässä tapauksessa tekijästä, joka on surmannut Jukka Lahden. Kasvoihin kohdistettu voimakas väkivalta viittaa ulkopuoliseen tekijään. Lukuisat teräaseen lyönnit voivat viitata muistiossa todetulla tavalla läheiseen naistekijään tai ulkopuoliseen tekijään, joka kärsii mielenterveyden häiriöistä, tai ylipäänsä tekijään, jonka teon motiivi on kosto. --
(Lähde: Vaasan hovioikeus, Diaarinumero: R 14/232, Antopäivä: 19.2.2015, Ratkaisunumero: 15/107766.)
Löytyykö alkuvaiheen rikostutkinnassa laadituille tekijäanalyyseille edelleen perusteita vai olisiko niitä syytä joiltain osin arvioida uudestaan, muuttaa, korjata tai täsmentää?
Päätelmäni murhaajasta 1.1