sisotalo kirjoitti:Ei suomalaisessa oikeuskäytännössä ole mitään vikaa. Sitä voi verrata esimerkiksi Ruotsiin, jossa on juuri paljastunut useita vääriä tuomioita. Epäilyttävä kohta on raiskauksiin ja lsh-syyteisiin kohdistuva tutkiminen, jossa muutamalla henkilöllä on vaarallinen, ennakkoluuloinen vaikutus.
??? Jenkit teloittavat syyttömät sentään yksimielisesti,
mutta Ohranan Suomessa syyttömät tuomitaan elinkautisiin äänestämällä !
Syytekynnystä ei Ruotsin Suomessa ole koskaan ollutkaan, mutta nykyään tuomiokynnyskin on poistettu todisteettomilta esteettömiltä oikeusmurhilta seksissä ja huumeissa, joista virkarikollisuus leviää kaikkiin syytteisiin. Koko prosessiuudistus suulliseksi oli ojasta allikkoon, koska idioottiÄMMÄtuomarit täysin kyvyttömiä substanssin puimiseen, erotteluun ja päättelyyn.
Vain tälläista mitätöntä jokapäiväistä tuomaririkollisuutta julkistetaan, mutta törkeät ammattirikokset salataan ja suojellaan presidentteihin asti.
I rest my case.
http://www.savonsanomat.fi/kotimaa/Seit ... ia/1011526
6.07.2017 05:00
Seitsemän tuomiota purettiin tuomareiden virheiden takia
Tuomarit olivat tuominneet syytettyjä rikoksista, joiden syyteoikeus oli vanhentunut ennen haasteen antamista.
Korkein oikeus on joutunut purkamaan seitsemän aiemmin lainvoimaiseksi tullutta tuomiota niissä ilmenneiden virheiden takia. Tuomioiden purkusuma on hyvin poikkeuksellinen Suomessa.
Kaikissa puretuissa tuomioissa virheenä oli se, että tuomari oli tuominnut syytetylle rangaistuksia vanhentuneista teoista. Osa henkilöistä oli tuomittu samalla kertaa useista vanhentuneista rikoksista.
Syyteoikeuden vanhentumisaika riippuu rikoksesta. Aikaväli vanhentumisissa on pääosin 2–20 vuotta. Jos syyteoikeus on vanhentunut, syytettä ei saa nostaa.
Tulivat ilmi vasta tarkastuksessa
Selvitysten mukaan mikään annetuista tuomioista ei ollut ehtinyt aiheuttaa vahinkoa tuomituille. Kaikissa tapauksissa kyse oli asiakokonaisuuksista, joissa oli useita syytekohtia. Tuomitut oli tuomittu useista syytteistä ehdolliseen vankeuteen tai myös yhdyskuntapalveluun.
Vanhentuneet rikokset olivat olleet vain yhtenä lisänä pidentämässä tuomittuja rangaistuksia. Virheelliset tuomiot eivät olleet aiheuttaneet kenenkään kohdalla tuomitun joutumista ehdottomaan vankeuteen.
Virheelliset tuomiot tulivat ilmi oikeuskanslerin laajassa tarkastuksessa, jossa oikeuskanslerin tarkastajat tutkivat annettuja tuomioita eri puolilta Suomea.
Apulaisoikeuskanslerin sijaisen Kimmo Hakosen mukaan tuomioista löytyneet oleelliset virheet voivat vähentää kansalaisten luottamusta lainkäytön asianmukaisuuteen. Virheet olivat myös tapahtuneet tehtävissä, joiden pitäisi olla käräjätuomareiden osaamisen ydinaluetta.
Kaikki löytyneet virheet olivat kuitenkin oikeuskanslerin tarkastuksen arvion mukaan niin vähäisiä, ettei yhtään tuomaria vastaan nostettu syytettä tuottamuksellisesta virkarikoksesta.
Jos tuomari tekee työssään merkittäviä vahinkoja aiheuttavan virheen, oikeuskansleri voi nostaa häntä vastaan syytteen.
Viidessa eri käräjäoikeudessa
Ilmi tulleet virheelliset tuomiot löytyivät eri käräjäoikeuksista pitkin Suomea. Kaksi tuomiosta oli annettu Pohjois-Savon käräjäoikeudessa Kuopiossa, kaksi Oulun käräjäoikeudessa ja yhdet Helsingin, Tuusulan ja Etelä-Pohjanmaan käräjäoikeuksissa.
Kaikissa tapauksissa kyse oli siitä, että haaste asiasta oli toimitettu syytetylle yli kaksi vuotta rikoksen jälkeen ja syytetty oli sen jälkeen tuomittu oikeudessa.
Kun virheelliset tuomiot tulivat ilmi tarkastuksessa, oikeuskansleri haki heti kaikkia tuomioita purettavaksi ja korkein oikeus purki ne.
Korkein oikeus ratkaisi sen jälkeen kolme tuomioista alentamalla ehdollisia vankeusrangaistuksia jäljelle jääneistä syytteistä. Yhdessä tuomiossa korkein oikeus piti ehdollisen rangaistuksen ennallaan.
Lisäksi korkein oikeus palautti kaksi tuomiota Pohjois-Savon käräjäoikeuteen ja yhden tuomion Oulun käräjäoikeuteen, jotta paikallinen käräjäoikeus laskee rangaistuksen uusiksi.
Selvityksessä ilmeni, ettei kukaan tuomareista koettanut kiistää virhettään, vaan kaikki myönsivät toimintansa heti. Yksi kertoi virheen johtuneen työkiireistä ja -paineista. Kaksi kertoi kyse olleen omasta huolimattomuudesta ja yksi silkasta virheestä.
Kaksi tuomaria kertoi keskittyneensä isossa vyyhdessä muihin rikoksiin niin, että huomaamattomuuttaan oli antanut virheelliset tuomiot.
Vanhentuneet rikokset, joista tuomioita oli annettu, olivat kirjanpitorikos, kaksi vahingontekoa, kotirauhan rikkominen, lievä maksuvälinepetos, liikenneturvallisuuden vaarantaminen, kulkuneuvon kuljettaminen oikeudetta, huumausaineiden käyttörikos, lievä ampuma-aserikos, ajokorttirikkomus ja kulkuneuvon luovuttaminen juopuneelle.
Tausta vanhenemisajoista
Syyteoikeus rikoksesta, josta säädetty kovin rangaistus on elinkautinen, ei vanhene.
Vakavimpien lapsiin kohdistuneiden seksuaalirikosten syyteoikeus vanhentuu aikaisintaan, kun uhri täyttää 28 vuotta, paitsi eräissä poikkeuksissa myöhemmin.
Syyteoikeuden vanhentuminen riippuu muuten siitä, kuinka ankara rangaistus rikoksesta voi seurata. Lyhin vanhenemisaika on kaksi vuotta. Se koskee rikoksia, joiden ankarin rangaistus on enintään vuosi vankeutta, sakko tai rikesakko.
Vanhenemisaika alkaa rikoksesta ja katkeaa, kun syytetty saa tiedokseen oikeudessa vireille pannun syytteen.
Asta Tenhunen
http://www.savonsanomat.fi/kotimaa/Oike ... uun/787708
21.06.2016 05:00
Oikeuskansleri puuttui alaikäisen väärin tehtyyn kuulusteluun
Oikeuskanslerin mukaan Itä-Suomen poliisilaitoksella kuulusteltiin alle 15-vuotiasta rikoksesta epäiltyä nuorta väärin.
Poliisilaitokselle oli tehty rikosilmoitus koulukiusaamisesta yläkoulussa. Poliisi oli kirjannut epäillyksi kolme nuorta. Poliisi oli kuullut alaikäisiä epäiltyjä huoltajineen poliisiasemalla asian takia.
Tutkintaa hoitanut vanhempi konstaapeli oli katsonut, että kyse oli vain kuulemisesta eikä kuulustelusta. Hän ei ilmoittanut epäillylle eikä hänen vanhemmilleen oikeudesta pyytää avustaja tai todistaja paikalla eikä myöskään siitä, että epäillyllä on oikeus olla myötävaikuttamatta mahdollisen rikoksensa selvittämiseen.
Konstaapeli ei myöskään laatinut kuulustelupöytäkirjaa, mutta kirjasi kuitenkin asianomaisten kertomukset rikosilmoituksen ilmoitusosaan. Niitä ei konstaapelin mukaan voinut antaa tutkinnallisista syistä kuulusteltavien tai heidän huoltajiensa tarkistettavaksi.
Yksi vanhemmista puuttui siihen, ettei hän saanut millään tavoin tarkistaa, mitä kuulustelusta oli kirjoitettu ylös. Hän teki asiasta kantelun oikeuskanslerille viime kesänä.
Oikeuskansleri pyysi kanteluasian tutkimiseksi Poliisihallitusta keräämään lausunnot konstaapelilta, Itä-Suomen poliisilaitokselta ja Poliisihallitukselta. Oikeuskansleri antoi asiassa ratkaisunsa lausunnot saatuaan.
Itä-Suomen poliisilaitoksen mukaan kyseessä ei ollut voinut olla enää alustava puhuttelu, vaan lain tarkoittama kuulustelu. Myös Poliisihallitus totesi, että huoltajan ja nuori olettivat kutsun perusteella saapuvansa kuulusteluun ja kyse oli esitutkinnan toimenpiteestä.
Vaikka kyse oli rikollisen teon tutkinnasta ja alaikäisestä, oikeuskanslerin mukaan ilmoitukset ja kuulustelun tarkistaminen olisi pitänyt hoitaa niin kuin laki vaatii.
Oikeuskansleri muistutti asiasta konstaapelia ja poliisilaitosta. Asia annettiin tiedoksi myös Poliisihallitukselle. Tapaus ei johda oikeuskanslerin mukaan muihin toimiin.
Vaikka alle 15-vuotias ei ole rikosoikeudellisesti vastuussa teoistaan, hän voi olla esimerkiksi korvausvastuussa aiheuttamistaan vahingoista. Vaikka hänestä ei tehdä rikostutkintaa, asiassa voidaan tehdä rikollisen teon tutkinta vahingonkorvausasian tai muun laissa määritellyn asian selvittämiseksi.
Asta Tenhunen
http://www.savonsanomat.fi/kotimaa/Visk ... hin/733173
18.02.2016 07:00
Oikeuskansleri harkitsi virkasyytettä, antoi huomautuksen
Käräjäoikeuden viskaali teki virheitä tuomioihin
Etelä-Savon käräjäoikeuden käräjäviskaali ratkaisi 20 rikos- ja riita-asiaa niin, että Itä-Suomen hovioikeus piti niitä virheellisinä. Asia tuli ilmi, kun hovioikeus teki tarkastuksen käräjäoikeuteen.
Lisäksi jo aiemmin hovioikeudessa oli muutettu kolmea käräjäviskaalin ratkaisemaa asiaa niin, että hovioikeus kiinnitti huomiota tuomioiden puutteisiin.
Käräjäviskaali on ylemmän korkeakoulututkinnan suorittanut lainoppinut, jolla on sama oikeus hoitaa tehtäviä käräjäoikeudessa kuin notaarillakin. Yleensä viskaalit ovat suorittaneet tuomioistuinharjoittelun ja pyrkivät etenemään tuomariksi.
Viskaalit hoitavat yleensä yksinkertaisia siviili- ja hakemusasioita sekä rikosasioita, joita ei katsota vakaviksi tai vaikeiksi.
Riita-asioissa oma tapa toimia
Hovioikeuden tarkastuksen mukaan Etelä-Savon käräjäviskaali tuomitsi 20-vuotiaan tekijän nuorena henkilönä, vaikka ikäraja tälle termille oli 18 vuotta.
Toisessa tapauksessa viskaali muutti ajokiellon päättymispäivää edestakaisin kahteen kertaan niin, että toinen korjaus palautti alkuperäisen päättymispäivän.
Kolmannessa asiassa uhrin vaatimuksiin oli merkitty yksilöimättömät oikeudenkäyntikulut, mutta niistä ei löytynyt mitään mainintaa tuomiosta. Lisäksi tässä tuomiossa uhrin nimi oli kirjoitettu eri tavoin tuomion perusteluihin ja tuomiolauselmaan.
Neljännessä asiassa viskaali tuomitsi tekijän lievästä pahoinpitelystä syyttäjän vaatiman pahoinpitelyn sijasta, mutta tuomiossa ei ollut perusteltu syytä.
Lisäksi hovioikeus ihmetteli neljää tuomiota, joissa luki, että "rangaistus on yleisen oikeuskäytännön mukainen", vaikka näin ei ollut. Perusteet rangaistuksen mitalle puuttuivat.
Viskaali oli ratkaissut myös 12 riita-asiaa yksipuolisella tuomiolla. Riita-asian voi ratkaista yksipuolisesti, jos riidan vastaaja ei ole antanut pyydettyä vastausta tai hän ei ole vastauksessaan asiaan liittyviä perusteita.
Viskaali oli kuitenkin pyytänyt lausumia molemmilta osapuolilta, mutta antanut ratkaisunsa silti niin kuin yksipuolisena tuomiona.
Laaja joukko epäselvyyksiä tuli ilmi hovioikeuden tarkastuksessa vuonna 2013 ja hovioikeus siirsi asian oikeuskanslerille. Asian käsittely kesti niin kauan, että oikeuskansleri antoi ratkaisunsa vasta nyt.
Selvitys: Ei aiheutunut vahinkoa
Oikeuskanslerin pyytämissä selvityksissä viskaali kertoi, että yhteen tuomioon oli tullut siihen kuulumatonta tekstiä nuorena henkilönä tuomitsemisesta, eikä hän tiedä, miten näin oli käynyt. Ajokiellon päivämäärämuutoksien sekaannusten hän arveli johtuneen uuden tietojärjestelmän käyttöönotosta.
Lisäksi yksi merkintä kuluvaatimuksesta oli jäänyt virheellisesti näkyviin ja toisessa tapauksessa tuomion perustelut olivat jääneet kirjoittamatta, vaikka ne oli viskaalin mukaan kerrottu tuomiota julkistettaessa.
Käräjäoikeuden silloinen esimies puolusti viskaalia. Esimiehen mukaan viskaali oli ratkaissut huomattavan määrän asioita ja toiminut muita joutuisammin. Esimies katsoi, että siihen nähden virheitä oli vähän.
Oikeuskanslerin keräämien selvitysten mukaan vääristä menettelyistä ei ollut aiheutunut osapuolille vahinkoa. Hovioikeus oli korjannut osan ratkaisuista ja muissakin asioissa ratkaisut olivat vastanneet tarkoitustaan. Käräjäviskaali oli kuitenkin tehnyt ratkaisujaan säädösten vastaisesti.
Osa niistä saattoi kuitenkin olla kirjoitusvirheiden luonteisia tai vain huonosti perusteltuja.
Oikeuskanslerin mukaa asiassa ei ollut syytä virkarikossyytteeseen. Oikeuskansleri katsoi, että asiassa riittää huomautus käräjäviskaalille hänen tuomitsemistoiminnassaan ilmenneistä virheistä.
Valvonta: Oikeuskansleri
Oikeuskansleri on Suomen ylin laillisuusvalvoja oikeusasiamiehen lisäksi. Oikeuskanslerina toimii oikeustieteen tohtori Jaakko Jonkka.
Oikeuskanslerin tehtävä on valvoa tuomioistuimia kantelujen kautta ja omasta aloitteestaan, mutta oikeuskansleri ei voi muuttaa tuomioistuimen antamaa ratkaisua.
Tuomioistuimen virheestä voi seurata oikeuskanslerin lausuma käsitys (moite), huomautus tai virkasyyte.
Asta Tenhunen
http://www.savonsanomat.fi/kotimaa/Poli ... aan/723204
29.01.2016 07:00
Poliiseista jopa 900 rikosilmoitusta vuodessa - vain osa tutkintaan
Poliisista tehdään 750–900 rikosilmoitusta joka vuosi.
Entisen Helsingin huumepoliisin päällikön Jari Aarnion rikosvyyhti ja se oheishaarat lisäsivät määrää hieman, mutta eivät merkittävästi.
Jo viime vuosina rikosilmoitusten määrä on noussut erilaisten rekisteriurkintaepäilyjen takia.
Viime vuosina noin 150–300 asiaa vuodessa on johtanut esitutkintaan. Suurin ilmoituksista todetaan siis esikäsittelyssä sellaisiksi, ettei niitä tutkita. Nykyään ilmoitukset käy ensin läpi Valtakunnansyyttäjänvirasto ja jakaa ne sitten tutkinnanjohtajille.
Yleisimpiä syitä ovat olleet vapaa-ajalla tehdyt liikennerikokset tai rattijuopumukset (vähentyneet), vapaa-ajan pahoinpitelyt, töihin liittyvät luvattomat rekisterikyselyt kuten henkilörekisteririkokset (lisääntyneet) sekä töissä voimankäytön asianmukaisuus.
Tuomion saa vuosittain lopulta noin 10–30 poliisia.
Lisäksi poliisista tehdään oikeusasiamiehelle 700–750 kantelua vuodessa.
Aarnio-tutkintavyyhti ei ole näkynyt oikeusasiamiehellä, joka ei ota tutkittavakseen keskeneräiseen rikostutkinta- tai oikeusprosessiin liittyviä asioita.
http://www.savonsanomat.fi/kotimaa/Poli ... ksi/527023
9.04.2015 08:00
Oikeusasiamies ohjeisti tiedottamista
Poliisi kutsui epäiltyä koko ajan tekijäksi
Poliisi kutsui vakavasta väkivaltarikoksesta epäiltyä miestä rikoksen tekijäksi, vaikka niin ei olisi pitänyt tehdä etenkään heti väkivallanteon vasta tultua ilmi.
Eduskunnan oikeusasiamies puuttui poikkeuksellisesti poliisin tiedottamiseen asiasta saamansa kantelun perusteella.
Asia liittyy henkirikokseen vuonna 2012 Helsingissä. Tapaus tuli ilmi, kuin naapuri soitti avunhuudoista hätäkeskukseen. Poliisi löysi asunnosta kuolleen uhrin ja rappukäytävään tulleen verisen epäillyn tekijän.
Poliisi vei suruviestin uhrin omaisille. Iltapäivällä päivystävä rikoskomisario myös julkaisi tiedotteen, joka meni paitsi tiedotusvälineille käytettäväksi uutisen tietoina niin myös vapaasti luettavaksi poliisin nettisivuille.
Rikoskomisario kirjoitti nettisivulla, että "37-vuotias mies tappoi 29-vuotiaan velipuolensa kerrostaloasunnossa". Tiedotteen mukaan poliisin tullessa asunnolle "tekijä oli rappukäytävässä" ja "tekijä otettiin kiinni".
Kantelija pyysi oikeusasiamiestä selvittämään, oliko tiedottamisessa huomioitu esitutkintalaki, erityisesti syyttömyysolettama. Se tarkoittaa sitä, että jokaista syytettyä on pidettävä syyttömänä, kunnes hänen syyllisyytensä on laillisesti näytetty toteen.
Lisäksi kantelussa pyydettiin selvittämään, oliko tiedottamisesta päätetty muuten asianmukaisesti.
Oikeusasiamiehen mukaan tutkinnanjohtajana toimineella rikoskomisariolla oli oikeus tiedottamiseen. Tiedottamiselle henkirikoksesta oli perusteet ja se oli hoidettu tarkoituksenmukaisesti.
Epäillystä miehestä oli kuitenkin käytetty tiedotteessa koko ajan nimitystä tekijä.
Vaikka poliisilla olikin hyvin vahvaa näyttöä epäillyn syyllisyydestä, oikeusasiamiehen arvion mukaan tiedottamisen sanavalinnat eivät olleet syyttömyysolettaman mukaisia.
Eduskunnan oikeusasiamiehen mukaan syyllisyyden arviointi kuuluu tuomioistuimelle. Poliisin tehtävä on tutkia rikos ja tiedottaa omasta osuudestaan.
Oikeusasiamies antoi kannanottonsa rikoskomisarion tietoon.
Asta Tenhunen
