murhaoikeudenkäynnin dokumentaatiot?

[Panu]

Löytyykös murhaoikeudenkäynnin dokumentaatiot jostain?

Esimerkiksi syyttäjän kirjalliset syytteet käräjille ja hoviin kummallakin oikeudenkäyntikierroksella?

[Päämiäs]

Huussissa.
Nehän olivat rappari Valekanan täyttä paskaa. Vankilaan kuuluu rikoksistaan.
Paha sai palkkansa - Piru vieköön.

[Kuolemannaakka]

Löytyykös murhaoikeudenkäynnin dokumentaatiot jostain?

Esimerkiksi syyttäjän kirjalliset syytteet käräjille ja hoviin kummallakin oikeudenkäyntikierroksella?

Kai noita tuolta "jostain" koneelta löytyy, mutta en jaksa enää tätä juttua kauheesti pohtia.
Tässä on 2013 oikeudenkäynnin prosessisuunnitelma, ja siinä näkyy syyttäjän teemat, jotka olivatkin vallan hienot.

https://aijaa.com/uJBmvb

[Kuolemannaakka]

Syyttäjän vastaus hoviin 2014 kertoo myös syyttäjän tuntoja:
https://aijaa.com/4Maq3Z

[Kuolemannaakka]

Ja tässä kaikki aikaisemmat teoriat päälaelleen kääntänyt viimeinen syyttäjän esitys, eli kaiken järjen mukaan paras ja tarkin teoria tapahtumista murhayönä. Ne edelliset teoriat olivat siis syyttäjän mukaan vääriä, eikö vaan? Jostain syystä jutussa on väitetty vuoron perään sitä ja tätä, vaikka väitteet kumoaisivat toisensa. Sama ilmiö tällä palstalla. Asiat eivät etene lainkaan, vaan välillä aina sopivassa kohdassa palataan vanhoihin teorioihin ja unohdetaan uudet. Sitten seuraavana päivänä muistellaan taas uusia.

https://aijaa.com/rVqyvR


Ja annetaan nyt Annelillekin puheenvuoro, eli tässä tausta-aineistoa/kysymyksiä koskien syyttäjien uusia löytöjä:
https://aijaa.com/kETOSe

Nämä syyttäjän esityksethän hylättiin, eli niitä ei ole oikeudessa käsitelty. Ilmeisesti Annelin kysymykset olivat relevantteja.

[Hermione]

^Anneli Auerin vastineen aineisto ei avaudu.

Syyttäjän päätelmät ovat kyllä varsin mielenkiintoisia, kiitos näistä. Onko se kovinkin yleistä, että syyttäjä valikoi noin puolueeellisesti näytöt minkä perusteella ajaa syytettä? Eikö se ole veronmaksajienkin etu, että verovaroilla palkattu syyttäjä ajaa syytteitä, jotka perustuu näyttöön eikä mielikuvitukseen ja olettamuksiin?

[ässähai]

^Anneli Auerin vastineen aineisto ei avaudu.

Tulkitsin Anneli Auerin vastineen niin että "sanattomaksi vetää".

[Mind Over Matter]

Kiitos Kuolemannaakka. Anneli Auerin vastaus ei aukea Aijaassa - tarkistaisitko sen.

[Kuolemannaakka]

No tässä nuo Annelin pohdinnat aiheesta. En tiedä, tulivatko nämä tällaisinaan, vai kuinka paljon niitä muutettiin. Ovat vasta "tausta-aineistoa" vastineeseen:

Kysymyksiä ja huomioita liittyen syyttäjien 30.9.2015 asiassa R2015/313 korkeimmalle oikeudelle osoittamaan pyyntöön uusien todisteiden huomioon ottamisesta korkeimmassa oikeudessa:

1. Mille sivustolle Raine Ampuja oli päätynyt internetissä kuuntelemaan Ulvilan surmajutun hätäkeskuspuhelutallennetta? Milloin tämä kuunteleminen on tapahtunut ja mitä versiota häketallenteesta on tuolloin kuunneltu?
hätäkeskuspuhelutallenne on ollut kuunneltavissa Radio Ravun sivuilla. Oliko häketallenne kuunneltavissa ULSUindex -sivustolla?

2. Mitä keskustelupalstoja Raine Ampuja oli lukenut tutustuessaan aiheeseen? Murhainfoa, Hejacia, Suomi24:ää vai jotain muuta? Onko Raine Ampuja osallistunut keskustelupalstoilla käynnissä olleeseen keskusteluun nimimerkillä Alpo Holisti?

3. Milloin Izotope RX3 advanced –niminen äänenkäsittelyohjelma on tullut markkinoille?
milloin Izotope RX Advanced –ohjelman 1. versio on ilmestynyt?
miksi hätäkeskuspuhelutallennetta ei ole tutkittu kyseisellä ohjelmalla aiemmin, jos se on ollut jo pidempään alan ammattilaisten käytettävissä?

4. Lisätodistelun johdannossa todetaan, että Raine Ampuja on osoittanut syyttäjälle Izotope RX3 advanced –ohjelmalla tehtyjen graafisten piirrosten avulla ne kohdat, jotka osoittavat taustanauhoitteen käytön. Sisältyvätkö nämä kaikki Ampujan havaitsemat kohdat ajanjaksolle 1:57,5-2:10,6? Onko viitteitä taustanauhan käytöstä mainitun ajanjakson ulkopuolella?

5. Raine Ampuja toteaa kuulustelukertomuksessaan, että häntä kiinnostavat erityisesti kohdat, joissa ääniä oli päällekkäin. Miksi tutkimusryhmä ei ole analysoinut tallennetta koko sen kestoajalta tai edes siltä ajalta, jolloin Auerin käsityksen mukaan paikalla on ollut ulkopuolinen tappaja?

6. Onko Raine Ampujalla koulutusta puheen tunnistamiseen?

7. Miten syyttäjät ovat kutsuneet jäsenet tutkimusryhmään? Miksi muilla tutkimusryhmän jäsenillä on syyttäjien lisätodistelun liitteinä ainoastaan suppeat CV:t ja Tuomas Virtasella hyvin laaja? Näyttäisi siltä, että Tuomas Virtasella on ehdottomasti paras asiantuntemus äänilähteiden erotteluun, mutta hän ei ole kuitenkaan lausuntonsa perusteella tarkastanut hätäkeskustallenteesta tehdyn erotellun nauhoituksen oikeellisuutta.

8. Onko Anneli Auerille toimitettu sama käytetty ääniaineisto, joka on ollut tutkimusryhmän käytössä?

9. Miksi syyttäjien luettelemasta henkilötodistelusta puuttuu Tuomas Virtasen lausunto? Onko hänellä ollut täsmälleen sama aineisto käytössään kuin muulla tutkimusryhmällä ja mitä lähtötietoja on hänelle annettu? Miksi Tuija Niemi on pyytänyt avuksi juuri Tuomas Virtasen?

10. Tapio Lokki toteaa kuulustelukertomuksessaan, että Raine Ampuja ja Tuija Niemi ovat kertoneet hänelle mitä nauhalta pitäisi kuulua, eli miten nainen on kertomansa mukaan liikkunut huoneistossa. Mitä tarkkaan ottaen on Tapio Lokille kerrottu lähtötietoina, koska Tuija Niemen käsitykset surmayön tapahtumista poikkeavat suuresti siellä surmayönä paikalla olleen Anneli Auerin käsityksistä?

11. Onko tarkemmin analysoitu, kuuluuko Tapio Lokin mainitsemassa kohdassa 4:00,4 – 4:01,1 poliisiradion ääni hätäkeskuksen kautta, vai mikä tämä ääni on ja mikä äänen tuottaa?

12. Tuija Niemi toteaa kuulustelukertomuksessaan, että ennalta tallennuksen puolesta puhuvat uhrin äänien voimakkuuserot ja huutojen liian lyhyet välit joissakin kohtaa. Eivätkö Niemen esille ottamat seikat nimenomaan todista takkahuoneesta kuuluvaa ”mäiskintää” tai pitkäkestoiseen väkivaltaan viittaavia ääniä, kun tappaja on siellä tikannut uhriaan raivon vallassa nopealla tahdilla?

13. Asiantuntijalausunnossa liitteessä 1 on todettu, että ryhmän käytössä oli KRP:n toimittama ääni- ja kuva-aineisto, jossa oli sisäkuvia huoneistosta sekä pohjapiirrokset talosta.
missä kaikkialla Ulvilan surmaan liittyvää aineistoa on säilytyksessä ja miten aineiston hallussapitoketju ilmenee? Miksi juuri KRP on toimittanut ääni- ja kuva-aineiston tutkimusryhmän käyttöön? Mikä kuva-aineisto on ollut ryhmän käytössä?

14. Asiantuntijalausunnosta selviää, että ryhmän työkaluna on ollut RX4 Advanced äänenkäsittelyohjelma , kuuntelu on tehty kuulokkeilla ja kuuntelu on ollut tärkeässä roolissa.
miten on varmistettu, että ryhmän jäsenten kuuloaistit eivät ole vaurioituneet esimerkiksi aiemmasta musiikkialalla toimimisesta, vaan ovat riittävän hyvät, jotta omakohtaisia kuuloaistiin perustuvia päätelmiä häketallenteesta on voitu tehdä?
miten todistetaan tämän tutkijaryhmän jäsenten pätevyys käyttää Izotope RX4 -ohjelmaa ja tehdä sillä graafisia piirroksia ja tulkita spektrejä? Ovatko äänet voineet vääristyä erittelyvaiheiden aikana? Onko esimerkiksi kaksitavuinen sana (_uole) voinut muuttua joksikin muuksi kuin mitä se todellisuudessa on? Onko tarpeen oikeuden määrätä pätevä ja riippumaton asiantuntijalaitos toistamaan tutkimusryhmän äänten erottelututkimukset?
onko kahden päällekkäisen äänen erottelussa mahdollista tehdä spektrieditoinnit ja niiden analysointi standardien (CEN, ISO, SFS tai vastaavan tasoinen kansallinen tai kansainvälinen yleisesti käytössä oleva standardi) mukaisesti tai muilla tarkoitukseen sopivilla yleisesti käytössä olevilla viranomaisten hyväksymillä menetelmillä?
kuinka pätevöidytään käyttämään Izotope RX4 advanced –äänenkäsittelyohjelmaa?

15. Asiantuntijalausunnossa todetaan, että hätäkeskusnauhaa ei ole muokattu kuuntelussa millään tavalla, paitsi analyysin avuksi on esimerkiksi kohdissa 2:03 ja 2:06 vahvistettu kuuntelua erottelemalla RX4 Advanced ohjelmalla spektrikomponentteja toisistaan päällekkäisten äänien erottelemiseksi.
voidaanko tällä tavalla toimien alkaa kuulla keksittyjä juttuja tai saada aikaan äänten vääristymistä? Tuomas Virtanen on todennut lausunnossaan, että silloin kun äänilähteet ovat päällekkäin ajallisesti ja taajuuksiltaan, äänilähteiden erottelu yksikanavaisesta nauhoituksesta tuottaa aina jotain vääristymää niihin osiin ääniä, joilta ne ovat päällekkäin.

16. Tutkimusryhmä toteaa asiantuntijalausunnossaan, että se on tehnyt kaikki lopulliset päätelmänsä muokkaamattomasta KRP:n toimittamasta tallenteesta Liite 15 A Hätäkeskuspuhelu Ulvila_Tähtisent_011206_klo_0243.
miksi ei käytetty alkuperäistä NiCELOG-tallennetta p33412_011206_tahtisenkatu_C8.aud päätelmien tekemiseen? Onko puolustuksella ollut tämä NiCELOG-tallenne kuunneltavana, jotta on mahdollista tehdä vertailuja tallenteiden eroavaisuuksista? Onko alkuperäiselle NiCELOG-tallenteelle voinut jäädä tallentumatta joitain oleellisia taustaääniä tai onko sinne voinut tallentua ääniä, joiden ominaisluonne on tallennettaessa muuttunut vaikeammin erotettavaksi?

17. Mitkä ovat ryhmän tiedossa olleet eroavaisuudet vuonna 2008 toteutetun rekonstruktion ja aidon tilanteen välillä? Ovatko nämä eroavaisuudet ilmenneet ainoastaan tarkastelujaksolla 1:57,5 - 2:10,6?

18. Kapellimestari Raine Ampuja on syyttäjien mukaan selvittänyt, että Izotope RX3 advanced –äänenkäsittelyohjelmalla voidaan erotella päällekkäisiä ääniä monotallenteesta ja että ohjelma on kehittyneempi kuin ne ohjelmat (SoundForge-, Adobe Audition- ja Praat –ohjelma), joilla keskusrikospoliisi on aikanaan tutkinut kysymyksessä olevaa hätäkeskuspuhelutallennetta.
mitä ominaisuuksia Izotope RX Advanced –ohjelmasta on ollut tutkimusryhmän käytössä ja mitkä ovat ohjelman mahdolliset puutteet/rajoitteet esimerkiksi päällekkäisten äänten erottelussa toisistaan?
miksi syyttäjien perustaman tutkimusryhmän tulosten raportoinnissa ei ole esitetty riittävän kattavasti käytettyjä menetelmiä (ohjelmat ja erottelumetodit) eikä mahdollisia virhelähteitä ja niiden aiheuttamaa tulkintaepävarmuutta? Miten puutteellisen raportin perusteella on mahdollista päätellä, kuinka edustavia ryhmän raportoimat tulokset ovat?

19. Syyttäjät selvittävät, että tutkimusryhmään ovat kuuluneet Raine Ampuja, Tapio Lokki, Tuija Niemi, Mikko Raita, Otto Romanowski, Tuomas Virtanen ja Markku Veijonsuo. Syyttäjät toteavat uudessa todistelussaan, että ryhmä on ollut yksimielinen tutkimustuloksistaan. Kuinka syyttäjät voivat mennä väittämään tällä tavoin, vaikka Markku Veijonsuo ja Tuomas Virtanen eivät ota kantaa muun ryhmän tutkimustuloksiin?

20. Syyttäjien pitäisi ottaa kantaa, mitkä kaikki hätäkeskuspuhelutallenteelta kuultavista äänistä ovat peräisin aikaisemmin tehdyltä ja puhelun aikana soitetulta tallenteelta? Miksi poliisit eivät ole tätä mahdollista etukäteistallennetta surmapaikalta aikoinaan löytäneet?

21. Syyttäjät ovat tuoneet esille kirjallisena todisteluna hätäkeskuspuhelutallenteelta puuttuvat/kuuluvat Auerin kertomuksen kanssa ristiriidassa olevat seikat. Mitkä kaikki seikat ovat syyttäjien mielestä ristiriidassa Auerin kertomuksen kanssa? Mikä on se Auerin kertomuksen sisältö, johon vertailua tehdään? Onko käytössä Anneli Auerin oma alkuperäinen kertomus surmapaikan tapahtumista?

22. Miksi Markku Veijonsuo ja Tuomas Virtanen eivät todista samoista asioista muun ryhmän kanssa? Miksi he eivät osallistuneet nauhakuuntelusta tehtyihin päätelmiin?

23. Tutkimusryhmän päätelmien ensimmäisessä kohdassa mainitaan tallenteelta kuultava terävä kolahdus ja yhden henkilön juoksuäänet kengät jalassa.
voisiko kolahdus johtua joko Anneli Auerin törmäämisestä olohuoneessa olleeseen tuoliin, ulko-oven avaamisesta tai tappajan toimista?
Anneli Auer on pyrkinyt takkahuoneen läheisyydestä hädissään karkuun uhkaavasti käyttäytynyttä tappajaa ja todennäköisesti askeläänet ovat tästä johtuen voimakkaat ja kuulostavat kengät jalassa aiheutetuilta, vaikka juoksu on juostu paljain jaloin.

24. Tutkimusryhmän päätelmien kolmannessa kohdassa todetaan, että ensimmäinen naisen sanoma sana on mitä suuremmalla todennäköisyydellä ”KUOLE”.
mitä kuullaan tällä kohtaa NiCELOG-tallenteella?
onko sana lainkaan naisen sanoma? Voiko tappajan ääni kuulostaa naismaiselta?
onko erottelumenetelmä toteutettu oikein? Tuomas Virtanen on todennut lausunnossaan, että tietyn puhujan taajuuksien tunnistaminen luotettavasti on haastavaa, mikäli päällekkäin on monimutkaisia signaaleja, kuten puhetta. Lisäksi hän on todennut, että virheet taajuuksien tunnistamisessa vääristävät eroteltua signaalia.

25. Syyttäjien mukaan tutkimus osoittaa, ettei tallenteelta kuulu mitään viitteitä Auerin kertomasta uhrin ja ulkopuolisen tekijän välisestä kamppailusta eikä ylipäätään ulkopuolisen henkilön läsnäolosta tai poistumisesta asunnosta. Miten syyttäjät selittävät tallenteella kuuluvat selittämättömät äänet (kolahdukset, napsahdukset, laahaavat äänet, voimakkaan ponnistuksen aiheuttamat äännähdykset, uhrin tuskaiset ääntelyt)?

26. Syyttäjät ovat todenneet uusista todisteista tehtävänä omana johtopäätöksenään, ettei Jukka Lahtea ole tapettu hätäkeskuspuhelun aikana, kuten Anneli Auer on koko ajan esittänyt, vaan jo sitä ennen. Anneli Auer toteaa, että syyttäjät ovat tehneet asiassa virheellisen johtopäätöksen, jota tukee ainakin kaksi seikkaa. Ensiksikin Anneli Auerin vanhin tytär on huutanut hätäkeskuspuhelun aikana puhelimessa päivystäessään: ”Iskä, älä kuole” ja ”Nii tulkaa äkkii, mun iskä voi huonosti, jooko”. Toisekseen Jukka Lahden haavat ovat vuotaneet verta vielä ensipartion saapuessa paikalle.

27. Syyttäjät väittävät, että Jukka Lahden äänet, Auerin äänet uhrin läheisyydessä tämän eläessä (noin 2.29 asti) ja askelten äänet 1.58-2.00 ovat peräisin puhelua ennen äänitetyltä tallenteelta. Anneli Auer toteaa, että kyseessä on virheellinen tutkimustulos. Anneli Auer muistuttaa, että hän on ollut vanhimman tyttärensä kanssa hereillä tappajan riehuessa Jukka Lahden kimpussa takkahuoneessa ja että heillä on molemmilla silminnäkijähavaintoja tappajasta. Anneli Auer toteaa, että kyseessä on ollut aito hätätilanne ja että kaikki äänet ovat tallentuneet häkepuhelutallenteelle reaaliaikaisesti. Anneli Auerin käsityksen mukaan syyttäjien tulee pysytellä todennettavissa olevissa tosiasioissa eikä lähteä keksimään tarinoita, joilla ei ole mitään todellisuuspohjaa. Anneli Auer soitti hätäpuhelun, koska asuntoon oli tunkeutunut ulkopuolinen tappaja ja paikalle tarvittiin nopeasti apuvoimia loukkaantuneille.

28. Syyttäjät väittävät, ettei uhrille veitsellä tehty pitkäkestoinen väkivalta (noin 70 veitseniskua eri puolille vartaloa) kuulu lainkaan hätäkeskuspuhelutallenteelta. Mistä aiheutuvat uhrin tuskanhuudot, jollei siitä, että veitsen iskut osuvat hänen vartaloonsa?

29. Syyttäjät väittävät, että uhrille veitsellä tehty pitkäkestoinen väkivalta olisi tehty ennen hätäkeskuspuhelua ja että hätäkeskuspuhelun taustalla olisi toistettu tallennetta tilanteesta, jolloin uhri on valittanut ja uhrin päähän on kohdistettu kuolemaan johtaneet iskut. Anneli Auer toteaa, että mitään taustanauhoitetta ei ole olemassa eikä hän ole suorittanut surmapaikalla mitään syyttäjien väittämiä lavastustoimia. Anneli Auer toteaa, että syyttäjät ovat unohtaneet tosiasiat ja lähteneet keksimään tarinoita, joiden johdosta syytetyn oikeusturva ei ole enää vuosiin toteutunut. Anneli Auer katsoo, että kukaan ei olisi pystynyt tekemään monimutkaista useita yksityiskohtia sisältävää lavastusmurhaa lastensa läsnä ollessa jäämättä siitä verekseltään kiinni. Anneli Auer toteaa, että surmapaikalta dokumentoidut jäljet viittaavat ulkopuoliseen tekijään. Anneli Auer painottaa, että syyttäjien virheellisen ja erittäin kyseenalaisen toiminnan johdosta hän on kärsinyt syyttömänä pitkistä vankeusjaksoista, hänen perheensä on hajotettu, hänen nuorimmat lapsensa on eristetty äidistään ja oikean murhaajan henkilöllisyyttä ei ole poliisin toimesta yritetty selvittää enää vuosiin.

30. Syyttäjät vetoavat, että tapahtumien äänittäminen on ollut täysin mahdollista, koska heidän mielestään uhrille veitsellä tehty pitkäkestoinen väkivalta (noin 70 veitseniskua eri puolille vartaloa) ja sen jälkeisen vaiheen uhrin päähän kohdistetut kuolemaan johtaneet iskut on tehty ennen hätäpuhelun soittamista. Syyttäjien mukaan Anneli Auer olisi tallentanut tämän jälkimmäisen vaiheen aikaiset äänet nauhoitteelle. Syyttäjät tuovat esille, että Alexander Auerin kertomukset 15.8.2011 ja 17.8.2011 sekä Tuija Niemen lausunnot osoittaisivat etukäteen äänitetyn äänimateriaalin käyttöä hätäpuhelun aikana. Anneli Auer katsoo, että perheen lapsiin on kohdistettu julmaa henkistä väkivaltaa, kun heiltä on vielä useita vuosia isän väkivaltaisen kuoleman jälkeen yritetty saada lisätietoja surmayön tapahtumiin liittyen. Anneli Auer toteaa, että lasten kertomukset ovat epäluotettavia, koska aikaa tapahtumista on kulunut niin kauan eikä täyttä varmuutta ole niistä ajankohdista, jolloin kolme nuorinta lasta ovat olleet hereillä surmayönä. Anneli Auer huomauttaa, että lasten kertomukset ovat värittyneet mielikuvituksella, koska isän väkivaltainen kuolema on järkyttänyt kovin koko perhettä, lapset ovat joutuneet huostaan otetuiksi, äitiä ja vanhinta tytärtä on vuosien kuluessa epäilty syyllisiksi surmatekoon ja kolmelta nuorimmalta lapselta on estetty normaali yhteydenpito heille tärkeisiin sukulaisiin ja entisiin kavereihin.
miten Tuija Niemen lausunnot ovat eläneet vuosien varrella? Mitkä Tuija Niemen lausunnoista osoittavat etukäteen äänitetyn äänimateriaalin käyttöä hätäpuhelun aikana? Mitä Tuija Niemen tai syyttäjien mielestä on milloinkin surmapaikalla tapahtunut, eli mikä on heidän kokonaisvaltainen tapahtumakuvaus surmayöltä?

31. Syyttäjät väittävät, että Amanda Lahden on täytynyt olla mitä ilmeisimmin tietoinen Auerin hätäkeskuspuhelun aikana soittamasta taustanauhoitteesta. Anneli Auer toteaa, että hätäkeskuspuhelun aikana ei ole soitettu taustanauhoitetta ja että tapahtumat hätäkeskuspuhelun taustalla ovat edenneet reaaliaikaisesti siten kuin Anneli Auerin alkuperäisestä surmayön tapahtumakuvauksesta ilmenee. Anneli Auer pitää valitettavana sitä, että syyttäjät väittävät totuudenvastaisesti Amanda Lahden kertomusta makuuhuoneen oven rikotusta ikkunasta poistuvasta henkilöstä virheelliseksi. Anneli Auer katsoo, ettei vanhimman tyttären silminnäkijähavaintoja ulkopuolisesta tekijästä voida jättää ottamatta huomioon. Surmaoikeudenkäynnissä on todistanut useampi todistaja sen puolesta, että vanhimman tyttären ensimmäisissä kuulemisissa antamat havainnot ovat omakohtaisia ja luotettavia. Auerin käsityksen mukaan vanhimman tyttären havainnot ovat loogisia eikä niissä ole ristiriitaisuuksia äidin kertomuksen, häketallenteen ja surmapaikalta löytyneiden jälkien kanssa. Auerin mukaan pienet mitättömät epätarkkuudet sekä hänen omassa että tyttären kertomuksissa selittyvät pitkälti surmayön tapahtumien kaoottisuudella, myöhäisellä tapahtuma-ajankohdalla sekä surmapaikan tapahtumien nopealla etenemistahdilla.

32. Syyttäjät väittävät uuden tutkimuksen perusteella, että Anneli Auer on ollut puhelimessa ajassa 2.02-2.08 ja että uhrin luota samaan aikaan tulevat Auerin äänet tulevat tallenteelta. Syyttäjät pitävät uuden todistelun merkitystä ratkaisevana, sillä heidän mukaansa taustanauhoitteen käytön osoittamisen jälkeen ulkopuolisen tekijän mahdollisuus poistuu ja Auerin syyllisyydestä ei jää epäilyksiä. Anneli Auer yhtyy syyttäjien käsitykseen siinä, että hän on ollut puhelimessa tai sen lähietäisyydellä ajassa 2.02-2.08. Auer toteaa, että joka tapauksessa tuona ajankohtana hän ei ole ollut takkahuoneessa uhrin luona, vaan siellä on ollut ulkopuolinen tekijä. Auerin käsityksen mukaan uhrin luota tulevat uudessa tutkimuksessa kyseessä olleen tarkasteluajanjakson aikana havainnoidut äänet ovat joko uhrin tai ulkopuolisen tekijän aiheuttamia.

33. Anneli Auer toteaa, että hätäkeskuspuhelutallenteen aikana ei Tähtisentiellä ole surmayönä soitettu aikaisemmin tehtyä tallennetta puhelun aikana. Syyttäjien perustaman tutkimusryhmän tutkimus osoittaa, että Auerin puhelun kohdassa 2.03 uhrin lähellä on henkilö, joka huutaa tutkimusryhmän havainnoiman sanan ”KUOLE”. Anneli Auerin käsityksen mukaan uhrin luona on ollut ulkopuolinen tappaja, joka on todennäköisesti sanonut jotain, mikä peittyy osittain uhrin valitusäänien alle. Auer on ollut samaan aikaan lähellä keittiössä ollutta puhelinta, mistä todisteena on hänen hengitysäänensä tallentuminen hätäkeskuspuhelutallenteelle. Hengitysääni kuuluu vain, jos puhelimen luuri on lähellä suuta.

34. Syyttäjät ovat todenneet liittyen uuteen todisteluunsa, että asiaa ei ole tarpeen palauttaa alempaan oikeusasteeseen, koska uusi näyttö ei viittaa uuteen tapahtumainkulkuvaihtoehtoon, vaan se tuo ratkaisevan lisän todisteluun jo esitetyn vaihtoehdon tueksi. Anneli Auer toteaa yksiselitteisesti, että ainoa totuuteen perustuva tapahtumainkulkuvaihtoehto on hänen alkuperäinen kertomuksensa surmayön tapahtumista. Anneli Auerille on jäänyt epäselväksi, mikä on syyttäjien esittämä tapahtumainkulkuvaihtoehto, koska sitä ei ole hänen mielestään koskaan selkeästi ja kokonaisvaltaisesti esitetty. Anneli Auer katsoo, että syyttäjien toiminnasta johtuen on Ulvilan murhasta ollut vuosikausia syytteessä väärä henkilö ja poliisi ei ole voinut jatkaa selvittämättömän murhan tutkintaa. Anneli Auer katsoo, että hänen oikeusturvaansa on loukattu mitä suurimmassa määrin vuosikausia kestäneellä oikeusprosessilla, jonka loppua ei ole edelleenkään näkyvissä. Anneli Auer pitää syyttäjien valituslupahakemuksen käsittelyaikaa korkeimmassa oikeudessa syyttömän ihmisen näkökulmasta katsottuna kohtuuttoman pitkänä. Anneli Auer toteaa, että syyttäjien pyyntö uusien todisteiden huomioon ottamisesta korkeimmassa oikeudessa tulee hylätä, koska uusi todistelu on toimitettu korkeimpaan oikeuteen valitusajan päättymisen jälkeen. Auerin näkemyksen mukaan uudessa todistelussa, kuten ei syyttäjien viittaamassa valituksessakaan, käy ilmi mitään sellaista, minkä takia Vaasan hovioikeuden 19.2.2015 Ulvilan surma-asiassa antamaa päätöstä tulisi muuttaa.



Vastineeseen sisällytettävät oleelliset tiedot:
puolustuksen tulee tuoda selkeästi ja perustellusti esille näkemyksensä siitä, miksi syyttäjien uusia todisteita ei tule ottaa huomioon ja että syyttäjien valitus tulee hylätä korkeimmassa oikeudessa. Mikäli korkein oikeus päätyisi jostain syystä ottamaan syyttäjien valituksen käsittelyyn, on surma-asian käsittelyssä otettava huomioon kaikki asiassa aikaisemmin oikeudessa esitetty todisteluaineisto ja etenkin Juha Joutsenlahden tutkinnanjohtajuuden aikainen esitutkinta-aineisto kokonaisuudessaan.
liitteiksi puolustuksen alkuperäiseksi katsoma häketallenne ja siihen liittyvä Anneli Auerin hyväksymä häketallenteen litterointi sekä Anneli Auerin alkuperäinen tapahtumainkulkuseloste surmayöltä riittävällä tarkkuudella esitettynä. Erikseen pitänee tuoda esille Anneli Auerin näkemys tapahtumiin, jotka osuvat uudessa tutkimuksessa käsiteltyyn tarkasteluajanjaksoon 1:57-2:11.