Analyysi: Puhuiko Marin tahallaan puuta heinää, vai eikö hän tiennyt mistä puhui?
SDP:n puheenjohtaja, pääministeri
Sanna Marin totesi torstaina Ylen kuntavaalitentissä, että Suomessa suurituloisemmat eivät ota riittävästi vastuuta kuntien palveluiden rahoittamisesta. Marin ehdotti myös, että kuntaveron pitäisi olla progressiivista eli sellaista, jossa verotus kasvaisi tulojen mukaan.
– Olisi syytä pohtia, olisiko kunnallisveron syytä olla myös progressiivinen, kuten valtion tuloverotus on. Tällä hetkellä se on vain osittain progressiivista kunnallisten perusvähennysten kautta eli vain pienituloisille progressiivinen. Suurituloisemmat eivät ota isompaa vastuuta kuntien palveluiden rahoittamisesta, kun verotus ei ole kunnissa progressiivista, Marin sanoi.
Monet asiantuntijat ovat jo ehtineet tyrmätä Marinin avauksen, mutta puolustajiakin löytyy.
Aloitetaan Marinin väitteestä ”verotus ei ole kunnissa progressiivista”.
Veronmaksajien keskusliiton mukaan kunnallisvero on jo nyt progressiivinen kaikilla palkkatasoilla. Viimeisen 20 vuoden aikana kunnallisveron progressio on kiristynyt. Sekin on syytä muistaa, että Suomessa kunnallisvero ja valtion (progressiivinen) tulovero toimivat päällekkäin, ja että kuntien rahoitus nojaa noin viidenneksen osalta valtionosuuksiin.
Elinkeinoelämän keskusliiton EK:n johtava ekonomisti
Sami Pakarinen muistutti Twitterissä myös, että ”Suomi on maailman kärkeä tulojen tasaamisessa eivätkä tuloerot ole hievahtaneetkaan 20 vuoteen, mutta silti halutaan yhä kireämpää verotusta tasaamaan tuloeroja.”
...
Veronmaksajien keskusliiton toimitusjohtaja
Teemu Lehtinen muistuttaa, että yksi prosentti on aina sitä enemmän euroja kunnan kanssaan, mitä enemmän ihmisellä on tuloja.
– Jos esimerkiksi keskituloinen henkilö tienaa 40 000 euroa vuodessa, hän maksaa 16,4 prosenttia kunnallisveroa, euroissa summa on 6 577. Mutta jos henkilö tienaa 80 000 euroa, silloin hän maksaa 17,7 prosenttia kunnallisveroa ja euroissa summa on 14 152.
Entä minkälaista vastuuta suurituloisemmat kantavat kuntien palveluiden rahoittamisesta? Pääministeri Marinin väitteen mukaan ”suurituloisemmat eivät ota isompaa vastuuta”.
Verohallinnon keräämistä tuloluokittain jaotelluista tuloverotiedoista käy ilmi, että suomalaisista tulonsaajista kolmannes (30%) maksaa vain kaksi prosenttia kaikista kerätyistä veroista.
Sen sijaan yli 50 000 euroa vuodessa ansaitsevat, joita on 15,4 prosenttia tulonsaajista, maksavat yli puolet (55%) kaikista verohallinnon keräämistä veroista.
Marin myös tähdensi Ylen tentissä, ettei hänen ehdotuksessaan ole kyse verotuksen kiristämisestä.
Koska Marin ja SDP eivät halua, että pieni ja keskituloisten kokonaisverotus kiristyisi, silloin veromuutos kohdistuisi käytännössä keskituloista parempituloisiin eli 50–60 000 euroa ja sitä enemmän vuodessa ansaitseviin.
Toisin sanoen kunnallisveron progressiivisuuden lisääminen kiristäisi yli 4 100 euroa kuukaudessa tienaavien verotusta, jotka maksavat jo nyt yli puolet kaikista veroista.
...
Myös vihreiden konkaripoliitikko
Osmo Soininvaara kritisoi Marinin aloitetta muuttaa kunnallisvero progressiiviseksi. Hänen mukaansa moinen kannattaa unohtaa.
– Tällä hän (Marin) varmaan halusi kuulostaa vasemmistolaiselta, mutta ajatus on kertakaikkisesti turmiollinen. Se lisäisi eriarvoisuutta sekä kuntien sisällä että niiden välillä, Soininvaara kirjoitti blogissaan.
Hän muistutti myös, etteivät rikkaat veronmaksajat ole jakautuneet tasaisesti ympäri Suomea.
– En tiedä, kummasta olen enemmän huolissani. Siitä, että pääministeri ehkä tiesi puhuvansa vaalitentissä puuta heinää vai siitä, ettei ehkä tiennyt, Soininvaara sanoi.
SDP:n puheenjohtaja, pääministeri Sanna Marin ehdotti torstain vaalitentissä myös, että pääomatuloista voitaisiin ohjata siivu kunnille.
...
Pääministeri Marin ei pyynnöistä huolimatta ole suostunut kommentoimaan torstaisia veroesityksiään Iltalehdelle, joten voimme vain Soininvaaran lailla arvailla, oliko pääministerin veroehdotuksissa kyse SDP:n puheenjohtajan vaalipuheesta, vai eikö Marin tiennyt mistä hän puhui.
Molemmista on syytä olla huolissaan.
Suomi on jo nyt yksi maailman kireimmin verottavista maista, eikä enemmän tienaavien verotus ratkaise kuntien ongelmia. Eikä sekään ratkaise niiden ongelmia, että valtion verotuloja siirretään kunnille tai jatkossa soten myötä tuleville hyvinvointialueille, koska myös valtion on hankittava jostain lisää tuloja - joko veroja kiristämällä tai velkaantumalla.
Velanoton ja verojen kiristämisen sijaan pääministerin soisi miettivän enemmän sitä, miten Suomeen saataisiin luotua kasvua, menestyviä yrityksiä ja innovaatioita, eli lisää niitä verotettavia tuloja.