Suomen kansantalouden tila ja julkisen talouden velka

[Wincentius]

Avataanpa aiheesta oma keskustelunsa, niin säilyy maahanmuuttokeskustelu siistinä.

Minusta suomalaisten kannattaisi suunnata mielenkiintonsa ja energiansa paljon suurempaan ongelmaan, joka tulee väistämättä vaikuttamaan kaikkiin (pl. tietysti hyvätuloiset) kansalaisiin negatiivisesti. Sen rinnalla maahanmuuton aiheuttamat kustannukset ovat todella pieni ongelma.

Suomen valtiovelka on ihan oikeasti hälyttävällä tasolla. Karun kuvan tilanteesta saa lukaisemalla ajatuksella läpi tohtorinkin kehuman Pauli Vahteran tuoreinta bloggausta Suomen valtion tasekupla.

Käytännössä velaton Suomen valtio omisti 25 vuotta sitten koko Imatran Voiman, Nesteen, Postipankin, Outokummun, Valmetin, Kemiran, Rautaruukin, Soklin kaivokset, Finnairin, Veitsiluodon ja paljon muuta. Nyt nuo kaikki on pistetty sileäksi. Vain hippusia on jäljellä. Olemme siis myyneet edellisten sukupolvien säästöt, tuhlanneet rahat ja ottaneet valtiolle ja kunnille yli sata miljardia euroa uutta velkaa. Kaikki on tuhlattu. On eletty yli varojen. Rahaa ja velkasitoumuksia on jaettu kehitysapuun, maahanmuuttoon, Kreikkaan, Kyprokselle, kaikkialle. Karkesti laskien kehitysapu ja humanitäärinen maahanmuutto on maksanut 20 vuoden aikana Suomelle 30 miljardia, joten pelkästään ne selittävät kolmanneksen valtion velasta. Jos velkaantuminen halutaan aidosti katkaista, on näihin menoihin uskallettava puuttua.

Varsin hälyttävä oli mielestäni seuraava tieto:

Valtion konsernitase kertoisi enemmän, missä jamassa me olemme. Ensimmäinen harjoitelma asiassa osoitti, että Suomen nettovelka on 50 miljardia euroa suurempi kuin tilastot osoittavat. Tämä johtuu mm. siitä, että valtion yhtiöillä on omaa velkaa, joka tilastoidaan yksityissektorin velanotoksi.

Lisäksi Talouselämässä napattua:

Valtiontalouden tarkastusviraston pääjohtajan Tuomas Pöystin mukaan Suomen tilinpitojärjestelmät ja budjettiasiakirjat antavat puutteellisen kuvan valtion todellisista vastuista ja varallisuudesta. Kehysmenettely sinänsä toimii, mutta se ei kata koko julkista taloutta eikä siten riitä hillitsemään julkisten menojen kasvua.

Artikkelin otsikkona on:

Suomi käyttää Kreikan taloustemppuja

Velkakellokin se vaan jaksaa raksuttaa ...

Olen samaa mieltä kanssasi siitä, että talouskeskustelu on tärkeämpi kuin vääntäminen maahanmuutosta. Talouskeskustelu on toki monelle paljon vaikeampi aihe, sillä se on niin monimutkainen kokonaisuus, että asioista on vaikea saada selkoa.

Suomen valtiovelka on ihan oikeasti hälyttävällä tasolla.

Olemme siis myyneet edellisten sukupolvien säästöt, tuhlanneet rahat ja ottaneet valtiolle ja kunnille yli sata miljardia euroa uutta velkaa. Kaikki on tuhlattu.

Vahtera on väärässä - tai hän katsoo asiaa vain yhdeltä kantilta.

Suomen bruttovelka oli 53 prosenttia bruttokansantuotteesta. Nettovelka taas oli -50 prosenttia bruttokansantuotteesta.

Suomen valtiolla on siis saatavia noin bruttokansantuotteen verran enemmän kuin sillä on maksettavaa velkaa.

Vertailun vuoksi Saksan nettovelka samana vuonna oli vajaa 82 prosenttia – siis reilusti kovempi kuin Suomella.

– Haasteistaan huolimatta Suomella on turvatyyny, jota monilla muilla mailla ei ole.

Lähteenä Taloussanomat.

Mistähän maista nuo saatavat ovat? Tai millä aikataululla ne olisivat realisoitavissa?

Suomen Pankin sivuilta löytyy seuraava tieto (kirotusvihreineen):

Ulkomainen nettovarallisuus kesäkuunn lopussa

Ulkomaisia saamisia oli 17 mrd. euroa enemmän kuin velkoja.

Suomalaisilla oli saamisia ulkomailta 618 mrd. euroa.
Suomalaisilla oli velkoja ulkomaille 601 mrd. euroa.

Ulkomainen nettovelka ilman oman pääoman eriä oli 80 mrd. euroa.

ja sama sektoreittain



Julkisen talouden velan kehitys ja ennuste:



Hesari kirjoittaa sopivasti:

Valtio velkaantuu huimasti luultua enemmän
22.8.2013 12:11 Päivitetty 22.8.2013 12:24 42

Kalle Silfverberg
Helsingin Sanomat



Valtion tulot ovat romahtamassa tänä vuonna. Jo kertyneiden verotulojen ja loppuvuoden näkymien perusteella valtiovarainministeriö (VM) uskoo, että kuluvan vuoden alijäämä on noin 9 miljardia euroa.

Synkkä arvio tuloista tulee julki huomenna, kun VM julkistaa ehdotuksensa vuoden toiseksi lisäbudjetiksi. Alkuperäisessä budjetissa alijäämä oli 7 miljardia, ja toukokuussa tehdyssä ensimmäisessä lisäbudjetissa 7,8 miljardia.

HS:n tietojen mukaan verokertymä kutistuu noin 900 miljoonan verran toukokuun näkymiin verrattuna. Eniten, noin 400 miljoonaa, on vähentynyt arvonlisäveron tuotto, mikä kertoo kotimaisen kulutuksen vähentymisestä. Se on merkittävää, koska juuri kulutus on pitänyt taloutta pystyssä heikossa taloustilanteessa.

Myös ansio- ja pääomatuloverojen sekä yhteisöveron tuotot ovat pienentyneet.

Alijäämää kasvattavat myös muiden tulojen kutistuminen ja elvytystoimet, joita valtiovarainministeri Jutta Urpilainen (sd) esitteli torstaina.

Ensi vuoden näkymät ovat niin ikään heikentyneet huomattavasti. Asia kävi ilmi, kun valtiovarainministeriä julkaisi vuoden 2014 budjettiehdotuksensa elokuun alussa. Valtion velantarpeen ennustetaan olevan ensi vuonna 6,6 miljardia euroa, kun se vielä maaliskuun budjettikehyksissä oli 4,9 miljardia.

[Wincentius]

Kreikan taloustilanne on orastavasta kolmannesta lisätukipaketista huolimatta parempi kuin Suomen, sillä Kreikan budjetti on tasapainottumassa. Näin ilmoittaa pääministeri Jyrki Katainen.

Kreikka on sopeuttanut talouttaan enemmän kuin Suomi 1990-luvun lamassa. Itse asiassa Kreikassa ollaan pääsemässä tilanteeseen, jossa menoja on yhtä paljon kuin tuloja. Sen sijaan meillä Suomessa menoja on enemmän kuin tuloja.

Sekä Katainen että keskustan puheenjohtaja Juha Sipilä olivatkin huolissaan siitä, onko Suomi ajautumassa Kreikan tielle jos vaikeita talouspäätöksiä ei saada pian tehtyä hallituksessa.

Lähde

[PaxCow]

Kiitos Wincentiusille tärkeän ketjun hyvästä avauksesta.

Suomen bruttovelka oli 53 prosenttia bruttokansantuotteesta. Nettovelka taas oli -50 prosenttia bruttokansantuotteesta.

Suomen valtiolla on siis saatavia noin bruttokansantuotteen verran enemmän kuin sillä on maksettavaa velkaa.

Vertailun vuoksi Saksan nettovelka samana vuonna oli vajaa 82 prosenttia – siis reilusti kovempi kuin Suomella.

– Haasteistaan huolimatta Suomella on turvatyyny, jota monilla muilla mailla ei ole.

Lähteenä Taloussanomat.

Mistähän maista nuo saatavat ovat? Tai millä aikataululla ne olisivat realisoitavissa?

En valitettavasti osaa sanoa tästä enempää, en ole kovasti etsinyt asiasta lisätietoja. Suomalaisilla on varmastikin niin paljon erilaista pääomaa ympäri maailmaa, että siitä ei helpolla ota selvää. Siellä on valtion, kuntien, sijoitusrahastojen, työeläkelaitosten ynnä muiden omistuksia, kuten laittamasi kuva kertoo.

Täällä muuten englanniksi perustiedot siitä, mitä ulkomainen nettovarallisuus tarkoittaa ja miksi se on oleellinen näkökanta, kun katsotaan valtion kriisiherkkyyttä. Kuten Wincentiusin laittama Suomen Pankin kuvaaja kertoo, varallisuus on miinuksella, jos sitä tarkastellaan ilman oman pääoman eriä (mm. arvopaperisijoitusten osakkeet ja suorien sijoituksien oma pääoma), mutta tämä ei kaiketi ole huolestuttavaa? Eipä tuota ainakaan mainita mitenkään pahana hommana. (Omat taloustieteen tietoni eivät ole sellaisella tasolla, että osaisin tästä asiasta mitään järkevää sanoa.)


Palaan varmaan tähän ketjuun myöhemmin; tekisi mieli kommentoida ainakin elvytysasiaa, mutta nyt ei oikein ole aikaa kunnon kirjoitukseen. Toivottavasti muutkin intoutuvat tuomaan näkökulmiaan!

[Wincentius]

Suomen julkisen talouden "virallinen" valtiovelka vuoden 2014 lopussa on 100 miljardia euroa.

Vuoden 2014 talousarvioehdotuksessa arvioidaan budjetti 6,6 miljardia euroa alijäämäiseksi.

Valtiovarainministeri Jutta Urpilaisen talousarvioehdotus vuodelle 2014 tukee kasvua ja työllisyyttä. Ehdotus perustuu keskeisiltä osiltaan huhtikuun 2013 kehyspäätöksessä tehtyihin ratkaisuihin.

Valtiovarainministeriön talousarvioehdotuksen määrärahoiksi esitetään 53,9 miljardia euroa. Budjettiehdotus on 6,6 miljardia euroa alijäämäinen. Näin ollen valtiovelka kasvaisi vuonna 2014 yhteensä noin 98 miljardiin euroon.

Lähde

Vuoden 2013 toisessa lisätalousarviossa ehdotetaan lisäksi, että:

Valtion nettolainanotoksi vuonna 2013 ehdotetaan noin 9,0 miljardia euroa. Valtionvelan määrän vuoden 2013 lopussa arvioidaan olevan noin 93 miljardia euroa.

Lähde

Näin siis nämä kaksi arvioita yhdistelmällä päädytään lukemaan (93 mdeur + 6,6 mdeur) 99,6 miljardia euroa. Koska vuoden 2014 esitys perustuu kuitenkin huhtikuussa 2013 tehtyihin ratkaisuihin, on odotettavissa, että vuoden 2014 arviot myöskin muuttuvat, todennäköisesti huonompaan suuntaan, eli arvioitu alijäämä jäänee suuremmaksi kuin 6,6 mdeur.

Tämä siis Valtiovarainministeriön virallinen arvio/esitys.

Vuoden 2014 osalta on huomattavaa seurava:

Merkittävin verotuloja vähentävä veroperustemuutos on yhteisöverokannan alentaminen. Toisaalta mm. valmisteverotukseen kohdistuu veropoliittisia sopeutustoimenpiteitä, kuten alkoholijuomaveron, tupakkaveron, virvoitusjuomaveron, liikennepolttoaineiden veron ja sähköveron korotus.

Siis yhteisöverokanta laskee 24,5 prosentista 20 prosenttiin. Alennuksen (dynaaminen) kokonaisvaikutus luokkaa 500 miljoonaa euroa.

Osinkoverouudistuksen vaikutusta (tuoko valtiolle lisätuloja vai ei, ja keneltä) ei kai kukaan vielä tässä vaiheessa oikeasti tiedä, mutta tuskin kukaan ei ole unohtanut uudistuksen yhteydessä käytyä keskustelua ja korjauksia. Vaikuttavaa ja ammattitaitoista toimintaa (osalta) poliitikoilta.

Keskuskauppakamari toimitusjohtaja Risto E. J. Penttilä vaati helmikuussa HS:n haastattelussa:

– Huono talouskehitys on saatava katkaistua. Nopein ja tehokkain toimenpide on yhteisöverokannan alentaminen 15 prosenttiin, Penttilä vaatii.

ja

– Yhteisöverokannan alentaminen pitäisi nähdä investointina kasvuun ja työpaikkoihin, ei pelkästään verotulojen alenemisena. Veronalennuksen positiiviset, dynaamiset vaikutukset kattavat kyllä aikanaan verokannan alentamisen tuomat menetykset, toteaa Penttilä

Hallitushan esitti kehitysriihessään maaliskuussa mm. nämä muutokset, joten eiköhän Penttiläkin ole tyytyväinen, vaikka ei ihan 15:een prosenttiin päädyttykään. Odotellessa näitä Penttilän lupaamia veroalennuksen positiivisia ja dynaamisia vaikutuksia, päätti hallitus sitten korvaavasti veropoliittisilla sopeutustoimenpiteillä nostaa alkoholijuomaveroa, tupakkaveroa, virvoitusjuomaveroa, liikennepolttoaineiden veroa ja sähköveroa. Näistähän moni, joidenkin osalta kaikki, vaikuttavat suoraan omaan kulutukseen.

Vuoden 2014 budjettiesityksen yhteydessä poimittua (ministeri Urpilaisen esitys):

- Toisaalta tilanne ei myöskään näytä oleellisesti helpottuvan
- Julkisessa taloudessa vakava pitkän aikavälin epätasapaino
- Kansantalous ei voi jatkossa kasvaa yksin kulutuksen varassa

Toisaalta jokainen meistä voisi "auttaa" julkista taloutta pääsemään jaloilleen esim. juomalla enemmän (kotimaasta hankittua) viinaa...

Jaa, miksikö postauksen alussa virallinen on lainausmerkeissä? Valtiokonttori ei laske esim. Kreikalla myönnettyjä takausvastuita (toistaiseksi eduskunta on hyväksynyt väliaikaiselle vakausrahastolle 14 miljardin euron takaukset, josta käytetty 6 mdeur) mukaan ulkomaan velkaan, mutta tilastokeskus laskee. Kuntien ja kuntayhtymien velka (15 mdeur) ei tietenkään ole mukana tuossa summassa, eivätkä valtioyritysten (50 mdeur) yksityissektoriin jyvitetty velka.

Kreikan takauksista siis vielä:

Suomen takausvastuut ovat valtiovarainministeriön arvion mukaan hieman yli kaksinkertaiset lainaosuuteen verrattuna. Tämä johtuu siitä, että laina taataan yli, jotta se saataisiin markkinoilta halvemmalla. YLE Uutisten tietojen mukaan takaukset nousevat korkokulujen myötä kuuden miljardin euron tuntumaan. Suomen lainaosuutta vastaavat korot ovat miljardin euron tuntumassa. Eduskunta on hyväksynyt väliaikaiselle vakausrahastolle 14 miljardin euron takaukset.

Lähde

Eikä unohdeta myöskään tätä:

Suomen takausvastuut väliaikaisen hätärahaston ERVV:stä voivat kasvaa yli 30 miljardin euron, selvisi hallituksen eduskunnalle tammikuussa lähettämästä lakiesityksestä.

Lähde

[Wincentius]

Iltalehdestä STT:n välittämänä napattua:

Suomi luisui mallioppilaiden rivistä

Perjantai 15.11.2013 klo 20.22

Rehn: Ei paras päivä esitellä talouslukuja suomalaisena


Rehn tunnustaa ettei tänään ollut paras päivä suomalaisena. (JENNI GÄSTGIVAR)

Suomi on luisumassa EU-talouksien vertailussa kovaa vauhtia tarkkailuluokalle, ellei velan kasvua saada pian kuriin ja taloutta tasapainoon myös pidemmällä aikavälillä.

EU-komissio julkisti perjantaina Brysselissä arvionsa euromaiden ensi vuoden budjeteista, eikä Suomi sijoittunut ainakaan mallioppilaiden joukkoon. Sen sijaan Suomi kuuluu nyt maihin, jotka ovat jo vaarassa rikkoa EU:n yhteisiä taloudenpidon sääntöjä.

Suomen tilanne on heikentynyt selvästi viime vuosina, muistuttaa talouskomissaari Olli Rehn.

- Olen ylpeä Suomesta ja siitä, että olen suomalainen, mutta tämä ei ollut kaikkein paras päivä suomalaisena esitellä näitä roknooseja ja analyyseja, Rehn tunnusti.

Rehnin mielestä velkaantumisen tahti on Suomen huolestuttavin piirre.

- Suunta on kaakkoon, ja sen korjaaminen edellyttäisi aika nopeita toimenpiteitä, Rehn sanoi.

EU:n vakaus- ja kasvusopimuksessa määritelty 60 prosentin velka suhteessa bruttokansantuotteeseen on menossa rikki ensi vuonna. Komissio tarkastelee velkatilannetta uudestaan jo vuodenvaihteen jälkeen. Se myöntää, että heikko talouskasvu vaikeuttaa nyt Suomen pysymistä rajoissa.

Katainen: Taloutta ei paikata Brysselin takia

Päministeri Jyrki Katainen (kok) ei hätkähtänyt komission nuhteita. Hänen mukaansa Suomen hallituksen arvio tilanteesta on ollut samankaltainen kuin komissiolla ja toimiinkin jo ryhdytty.

- Sen takia leikkauksia budjettiin on tehty, veroja on korotettu ja näitä rakennepaketteja rakennettu, että saataisiin talous kuntoon. Sitä ei tehdä Brysselin takia, vaan Suomen oman tulevaisuuden vuoksi, Katainen sanoi epävirallisella Brysselin-vierailullaan.

Kovimmat ukaasit komissiolta sai jättivelkainen Italia. Suomen kanssa samassa porukassa eli jo lähellä rajojen rikkomista olivat myös Malta ja Luxemburg.

Millekään maalle ei annettu suoria kehotuksia korjata budjetteja. Rehn korosti, että kyse on enemmänkin yhteistyöstä kuin jäsenmaiden pelottelusta rangaistuksilla. Lisäksi jokaisen maan on päätettävä konkreettisista toimistaan itse.

STT

Pitäisiköhän huolestua?

Koska Suomessakin ovat eräät tahot pitäneet esim. Ruotsin taloutta esimerkillisessä kunnossa (perustuen ainoastaan BKT:n kasvuun), on syytä silmäillä viimeisintä SCB:n (Ruotsin tilastokeskus) raporttia, jossa ennustetaan Ruotsin BKT:n laskua kolmannella neljänneksellä 1.3 %. Koska jo toisellakin neljänneksellä laskua oli 0.2 %, tarkoittaa tämä kahden perättäisen neljänneksen BKT:n lasku siis sitä, että Ruotsin talous on virallisesti ajautunut taantumaan ensimmmäisen kerran sitten vuoden 2009 jälkeen.

Merkillisintä Ruotsin talouden yllättävässä (?) käänteessä on se, että suurin syy BKT:n laskuun on se, että yritysten varastot ovat täynnä myymättömiä tuotteita ts. yritykset ovat sinisilmäisesti kasvattaneet tuotantoaan uskoen valtiovallan ennusteita ja hallinnon antamia lupauksia talouden hyvästä tilasta.

Ruotsin talousministeri Anders Borg (M/Kok) kommentoi tietoa sanomalla, että ennakoitua huonompi tilanne muiden tekijöiden lisäksi avaa mahdollisuuden parantaa tulosta loppuvuoden osalta.



Lähde, lähde ja lähde

[Wincentius]

Uudesta Suomesta napattua:

Varoitus Suomelle – ohittamassa jopa Kreikan

Teppo Ovaskainen
Luotu: 26.11.2013 08:59

Suomen valtion menojen osuus bruttokansantuotteesta lähestyy huolestuttavaa rajapyykkiä, kirjoittaa Helsingin yliopiston kansantaloustieteen tutkijatohtori ja konsulttiyhtiö GnS Economicsin toimitusjohtaja Tuomas Malinen Puheenvuoron blogissaan.
...
Suomen julkinen sektori on paisumassa Euroopan unionin suurimmaksi suhteessa bruttokansantuotteeseen.
...
–Ensi vuotta koskevassa ennusteessaan komissio arvioi, että Suomen valtio nousee ykköspaikalle. Suomen julkinen sektori toisin sanoen kasvaisi ensi vuonna [suhteellisesti] suuremmaksi kuin Kreikan! Malinen kirjoittaa.
...
Suomen julkisen sektorin suhteellista osuutta on kasvattanut etenkin bruttokansantuotteen selvä lasku vuodesta 2007. Valtion eläminen yli tulojensa ei Malisen mukaan ole ongelma lyhyissä, muutaman vuoden mittaisissa suhdannetaantumissa, mutta Suomen trendi on huolestuttava.

Mikäli Suomen hallitus ei onnistu perjantaina esitettävällä rakennepaketilla parantamaan tilannetta (alijäämän supistaminen), ja 60 %:n katto paukkuu rikki ensi kesänä, on olemassa vaara siitä, että EU sakottaa Suomea talouden huonosta hoidosta noin 400 000 000 eurolla.

[PaxCow]

Varoitus Suomelle – ohittamassa jopa Kreikan

Vähän sensaatiohakuinen otsikko, sillä itse jutussa kerrotaan, että myös Tanska on tällä hetkellä Suomen edellä. Ja Tanskassa taitaa kuitenkin mennä ihan kohtalaisesti.

Suuri julkinen sektori ei ole välttämättä huono juttu eikä pelkästään sen koko kerro talouden tilasta paljoakaan.

Suomen ja Euroopan tulisi nyt saada talouteen aikaan tulovirtoja, jotta valtavasta työttömyysongelmasta päästäisiin eroon. Kallistun tietojeni pohjalta jälkikeynesiläisiin ideoihin, mutta mielelläni kuulisin muunlaisiakin ratkaisuja taloutta riivaaviin ongelmiin. Eurooppaa hallitsevat (talous-)liberaalitahot eivät mielestäni ole onnistuneet muussa kuin pankkiirien ja superrikkaiden talouden pelastamisessa.

Täällä suomalaisten tutkijoiden ehdotus taloudenpidon tulevaisuudelle:
Euroalueen pelastuspaketti

Tiivistettynä:

On selvää, että euroalueella tarvitaan huomattavasti radikaalimpia toimenpiteitä kuin mitä päätöksentekijät tällä hetkellä valmistelevat tai mistä euroeliitti on julkisesti valmis edes keskustelemaan. Olemme blogissamme esittäneet useaan kertaan keinoja, joilla euroalueen kriisi voitaisiin selättää. Keskeistä on, että talouden kokonaiskysyntää saadaan lisättyä siten, että yksityisen liiketoiminnan edellytykset ja yritysten investointi- ja tuotantohalukkuus elpyvät. Jos raha ei liiku eivätkä kotitaloudet halua ostaa ja yritykset investoida, liiketoiminnalle ja sen kasvattamiselle ei ole edellytyksiä. Tällä hetkellä julkinen valta onkin ainoa taho, joka voi kääntää talouden suunnan. Tämä edellyttää aktiivista ja koko euroalueen kattavaa kysynnänsäätelyä.

Eurovaaleissa asiaan kaiketi voitaisiin vaikuttaa.

[Wincentius]

Tutkijatohtorin luvuissa tai arvioissa on tosiaan lievää ristiriitaa seuraavien tietojen kanssa (paitsi Suomen osalta). Ilmeisesti Malinen laskee mukaan myös jotain muita tekijöitä.

EU:n ennusteen mukaan tilanne on siis seuraava mainittujen maiden osalta. Huomio kiinnittyy tietenkin kohtiin julkisyhteisöjen alijäämän (Public budget balance) ja velan (Gross public debt) suhteeseen BKT:stä (% of GDP).

Kreikka:


Lähde
Tanska:


Lähde

Ruotsi:


Lähde

Suomi:


Lähde


Suomen julkisyhteisöjen alijäämä (-) ja velka, suhteessa BKT:hen

Lähde


Sama Ruotsin ja Saksan osalta SCB:n mukaan

Ketjussa aiemmin esitetty alustava arvio Ruotsin BKT:n laskusta osoittautui vääräksi, eli plussan puolella pysyttiin, tosin niukin naukin, +0.1%.



Lähde

[HeavyLoad]

Vähän sensaatiohakuinen otsikko, sillä itse jutussa kerrotaan, että myös Tanska on tällä hetkellä Suomen edellä. Ja Tanskassa taitaa kuitenkin mennä ihan kohtalaisesti.

Meneekö?
http://www.hs.fi/talous/Talousraportti+ ... 6299730250

Suuri julkinen sektori ei ole välttämättä huono juttu eikä pelkästään sen koko kerro talouden tilasta paljoakaan.

Suomen ja Euroopan tulisi nyt saada talouteen aikaan tulovirtoja, jotta valtavasta työttömyysongelmasta päästäisiin eroon. Kallistun tietojeni pohjalta jälkikeynesiläisiin ideoihin, mutta mielelläni kuulisin muunlaisiakin ratkaisuja taloutta riivaaviin ongelmiin.
(...)

Mietitäänpä, mistä julkinen sektori saa rahoituksensa. Verotuloista. Verotulot ovat peräisin yksityisen sektorin yrityksiltä, sillä ne maksavat yritysveron lisäksi myös yksityisen sektorin työntekijöiden palkat. Julkisen sektorin palkoista saatavia verotuloja ei voida laskea mukaan, sillä nämä palkat on alunperinkin maksettu yksityisen sektorin verotettavista tuloista.

Näin ollen mitä suurempi julkinen sektori, sitä korkeampi veroaste. Korkea veroaste heikentää (niin yritysten, yksityisten kuin julkisen sektorin) ostovoimaa ja kysyntä laskee. Tällöin yritysten kannattavuus heikkenee, jolloin niiden tuotot laskevat ja samalla tietenkin työttömyys kasvaa. Ja kun näin käy, valtion saamat verotulot itse asiassa vähenevät. On mielestäni uskomatonta, että näin monien vuosikymmenten jälkeen tarjotaan ratkaisuksi yhä niitä samoja vitun veronkorotuksia, jotka ovat alunperin ajaneet "hyvinvointivaltion" pysyvään kestävyysvajeeseen ja laskusuhdanteeseen.

Joten kyllä, suuri julkinen sektori on aika helvetin huono juttu. On aivan naurettavaa sanoa, että "pitäisi saada talouteen aikaan tulovirtoja" ja samaan aikaan puolustella valtavaa ja kaiken lisäksi epätehokasta julkista sektoria. Sellaiset "tulovirrat", jotka ovat julkisen sektorin rahansiirtoja yhdestä taskusta toiseen eivätkä johdu yksityisen sektorin kasvusta, ovat yhtä vastatuuleen kusemista joka vain vähentää kokonaishyvinvointia.

Onko keynesiläisessä tai jälki-keynesiläisessä ajattelussa mitään muuta ideaa kuin että kaikki talouden epätasapainot pitäisi ratkaista valtion interventiolla, joka käytännössä tarkoittaa veroasteen nostamista? Eipä taida olla. Todellisuudessa valtion tehtäväksi riittäisi (a) pienten ja suurten yritysten tasavertainen kohtelu ja (b) oikeudenmukainen työn verotus, ts.
palkkatulojen marginaaliveroaste ei olisi näin naurettava.

Onko se niin vaikeaa ymmärtää, että kansantalouden ainoa todellinen moottori ovat yritykset, jotka tarjoavat sellaisia tuotteita ja palveluja, joille on kysyntää?

Tämä ei sitten ollut mikään henkilökohtainen hyökkäys PaxCow:ta vastaan, vaan oma mielipiteeni, joka perustuu melko vastakkaiseen näkemykseen valtion roolista markkinataloudessa.

[PaxCow]

Vähän sensaatiohakuinen otsikko, sillä itse jutussa kerrotaan, että myös Tanska on tällä hetkellä Suomen edellä. Ja Tanskassa taitaa kuitenkin mennä ihan kohtalaisesti.

Meneekö?
http://www.hs.fi/talous/Talousraportti+ ... 6299730250

En ole perehtynyt Tanskan tilanteeseen, mutta pointti oli se, että on tarkoitushakuista sanoa Suomen olevan Kreikan tiellä, vaikka Tanska on tuolla mittarilla samassa tilanteessa.

Mietitäänpä, mistä julkinen sektori saa rahoituksensa. Verotuloista. Verotulot ovat peräisin yksityisen sektorin yrityksiltä, sillä ne maksavat yritysveron lisäksi myös yksityisen sektorin työntekijöiden palkat. Julkisen sektorin palkoista saatavia verotuloja ei voida laskea mukaan, sillä nämä palkat on alunperinkin maksettu yksityisen sektorin verotettavista tuloista.

Näin ollen mitä suurempi julkinen sektori, sitä korkeampi veroaste. Korkea veroaste heikentää (niin yritysten, yksityisten kuin julkisen sektorin) ostovoimaa ja kysyntä laskee. Tällöin yritysten kannattavuus heikkenee, jolloin niiden tuotot laskevat ja samalla tietenkin työttömyys kasvaa. Ja kun näin käy, valtion saamat verotulot itse asiassa vähenevät. On mielestäni uskomatonta, että näin monien vuosikymmenten jälkeen tarjotaan ratkaisuksi yhä niitä samoja vitun veronkorotuksia, jotka ovat alunperin ajaneet "hyvinvointivaltion" pysyvään kestävyysvajeeseen ja laskusuhdanteeseen.

Joten kyllä, suuri julkinen sektori on aika helvetin huono juttu. On aivan naurettavaa sanoa, että "pitäisi saada talouteen aikaan tulovirtoja" ja samaan aikaan puolustella valtavaa ja kaiken lisäksi epätehokasta julkista sektoria. Sellaiset "tulovirrat", jotka ovat julkisen sektorin rahansiirtoja yhdestä taskusta toiseen eivätkä johdu yksityisen sektorin kasvusta, ovat yhtä vastatuuleen kusemista joka vain vähentää kokonaishyvinvointia.

Ymmärrän toki nämä esittämäsi asiat talouden perusteista, mutta ne eivät millään lailla ole ristiriidassa linkkaamani Euroalueen pelastuspaketti - kirjoituksessa esitettyjen pointtien kanssa. Tulovirrat ovat eri asia kuin verotus. En myöskään ole puolustellut "epätehokasta julkista sektoria".

Onko keynesiläisessä tai jälki-keynesiläisessä ajattelussa mitään muuta ideaa kuin että kaikki talouden epätasapainot pitäisi ratkaista valtion interventiolla, joka käytännössä tarkoittaa veroasteen nostamista? Eipä taida olla.

Itse asiassa verotus ei ole tulovirtojen kannalta mikään Suuri Ratkaisu.
Kannattaa perehtyä noihin Holapan ja Ahokkaan ajatuksiin vaikka näistä linkeistä:
Miksi verotus ei rahoita mitään
Velka ja talouskasvu

Onko se niin vaikeaa ymmärtää, että kansantalouden ainoa todellinen moottori ovat yritykset, jotka tarjoavat sellaisia tuotteita ja palveluja, joille on kysyntää?

Missä kohtaa tässä ketjussa on vähätelty yritysten roolia? Minä en ainakaan edes ole maininnut asiaa, joten en käsitä miksi luulet, että asiassa olisi jotain vaikeasti ymmärrettävää.

[HeavyLoad]

Itse asiassa verotus ei ole tulovirtojen kannalta mikään Suuri Ratkaisu.
Kannattaa perehtyä noihin Holapan ja Ahokkaan ajatuksiin vaikka näistä linkeistä:
Miksi verotus ei rahoita mitään
Velka ja talouskasvu

Luin jutut. Ihan asiallisia kirjoituksia, mutta aika suuri osa niistä oli rahan ja velan määritelmien vääntelyä makrotalouden satelliittiperspektiivistä. Jos semanttiset pohdiskelut jätetään sikseen, niin kyllä verotuloilla rahoitetaan suuri osa julkisesta taloudesta riippumatta siitä, minkänimisiä eriä keskuspankin taseessa näkyy. En äkkiseltään löytänyt kirjoituksista mitään mainintaa taloudellista lisäarvosta, jota ilman on mielestäni vaikeaa motivoida velkamekanismin toimintaa markkinataloudessa.

Raha voidaan ajatella vain "numerääriksi", arvon mittariksi jolla mitataan muiden hyödykkeiden arvo suhteessa toisiinsa. Olipa raha sitten "keinotekoista" velkarahaa tai "jo olemassa olevaa" verorahaa, ilman tuotteista tai palveluista saatavaa lisäarvoa sillä ei ole mitään käyttöä. Jos ei ole tarjontaa (tuotantoa) eikä kysyntää (kulutusta) ei ole myöskään lisäarvoa.

Tästä päästäänkin ketjun varsinaiseen aiheeseen Velkaantumisessa (tai verotuksessa!) ei sinällään ole mitään ongelmaa, kunhan siitä saatavalla rahalla tehdään kannattavia investointeja. Jokainen rationaalinen sijoittaja (ts. järkevä, omaisuudestaan vastuuta kantava ihminen tai yritys) pyrkii velkaa ottaessaan maksimoimaan velkarahalla tehtävien sijoitusten tuoton. Valtion tapauksessa tällaista velvoitetta ei tunnu olevan. Ainakin näin voisi päätellä siitä, miten valtion budjetti jakaantuu tuottavien ja ei-tuottavien sijoitusten kesken. Ja tuottavuus mitataan nyt juuri tällä taloudellisella lisäarvolla. Jos voidaan velkaa ottamalla generoida hyvinvointia lisäarvon muodossa, miksi velkaa ei kannattaisi ottaa? Niinhän asuntovelallisetkin tekevät

Onko se niin vaikeaa ymmärtää, että kansantalouden ainoa todellinen moottori ovat yritykset, jotka tarjoavat sellaisia tuotteita ja palveluja, joille on kysyntää?

Missä kohtaa tässä ketjussa on vähätelty yritysten roolia? Minä en ainakaan edes ole maininnut asiaa, joten en käsitä miksi luulet, että asiassa olisi jotain vaikeasti ymmärrettävää.

Tämä viimeinen kysymys oli lähinnä retorinen. Se oli tarkoitettu kritiikiksi sitä monessa paikassa esiintyvää implisiittistä oletusta vastaan, että julkinen sektori voisi loputtomiin jakaa rahaa erilaisille eturyhmille välittämättä siitä, mistä se on peräisin. Suuren ja kaikenkattavan julkisen sektorin kannattaminen on itsessään yksi esimerkki tästä oletuksesta.

Pointti oli siis vain se, että yksityinen sektori on viime kädessä valtion ainoa tulonlähde, joten sen olemassaoloa ja kasvua tulisi tukea, velkaa tai ei. Velkaa ei kannata ottaa jos sillä ei hankita mitään tuottavaa. Asia ei tosiaan ole vaikea, mutta kun ympärilleen katsoo, ei aina siltä vaikuta!

[PaxCow]

Pointti oli siis vain se, että yksityinen sektori on viime kädessä valtion ainoa tulonlähde, joten sen olemassaoloa ja kasvua tulisi tukea, velkaa tai ei. Velkaa ei kannata ottaa jos sillä ei hankita mitään tuottavaa.

Jep, samaa mieltä viimeisestä lauseesta. Mutta yleisemmin: mitäs jos on (melkein) koko Euroopan laajuinen kysyntälama? Jos kysyntää ei yksinkertaisesti tunnu olevan ja yritysten ja kansalaisten rahahanat ovat kiinni? Tässä tapauksessa julkisella vallalla voi olla ratkaiseva panos kokonaiskysynnän ylläpidossa ja siinä, että yksityinen sektori pystyy toimimaan kunnolla. Julkinen valta voi myös rahoittaa tuotantoa. Muutoin työttömyys kasvaa järkyttäviin lukemiin ja näen sen seuraukset pahempina kuin alijäämäisen budjetin ongelmat.

Budjettien alijäämistä koituviin ongelmiin voi tosin vaikuttaa poliittisesti. EU onkin poliittisista syistä halunnut rokottaa alijäämäisistä budjeteista. Siksi Suomi tai mikään muukaan valtio ei voi toimia niin kuin ehkä olisi talouspoliittisesti järkevää, vaan talouden "korjausliikkeet" ovat tähän mennessä tapahtuneet ns. sisäisen devalvaation kautta, eli reaalipalkat ovat laskeneet ja hyvinvointipalveluja on leikattu (Kreikka tästä ääriesimerkki).

[HeavyLoad]

Yllämainitussa tapauksessahan on juuri oikea ratkaisu ottaa velkaa ja harjoittaa velkarahalla elvyttävää talouspolitiikkaa (boostata kysyntää).

Kysymys kuuluukin, miksi velkarahalla elvytyksen sijaan tehdään niin paljon huonoja investointeja eli tuetaan sellaista toimintaa, jonka tuotto on odotusarvoisesti negatiivinen.

[Siru83]

Ketjussa näkyy oikeistolaisten kiiltokenkäpoikien pinnallista ajattelua, johon en viitsi ottaa sen enempää kantaa.

Mutta laman pohjimmaisena syynä ei ole mitkään taloudessa tehdyt virheet, joskin niillä on oma osansa, ja nykyinen lama on tulosta markkinatalouden epäonnistumisesta. Ahneuteen perustuva järjestelmä ei toimi, koska kun ihmisiä vaivaa tietynlainen kollektiivinen masentuneisuus ja lamaannus, ahneus ei enää olekaan ihmisissä hallitseva ominaisuus, joka ajaa heitä eteenpäin. Huonosti voivat ihmiset eivät enää halua materiaa tai muita asioita kuten ennen eivätkä he pyri niitä silloin saavuttamaan. Talouden romahdus on ihmiskunnan romahdus, joka lähtee yksilöistä sisältä päin.

Taloudellisesti hyvintoimeentulevat yrittävät rahahanojen menettämisen pelossa saada ihmisiä takaisin ahneiksi, ja kun se ei onnistu, yritetään varainsiirtoa köyhiltä rikkaille erilaisten "rakenneuudistusten" avulla. Osittain kyse on myös laman käyttämisestä tekosyynä oikeistolaisen talouspolitiikan ajamiseen.

Laman takana on kuitenkin kollektiivinen masennus ja lamaannus. Ihmiset voivat huonosti, mikä on laman lähtökohta. Ihminen ei toimi minkään talousteorioiden lainalaisuuksien mukaan eivätkä siksi myöskään mitkään talouden "korjaustoimenpiteet" ole ratkaisu lamaan. Talous on ihmisistä lähtöisin oleva järjestelmä, joka on ihmisistä ja ihmisten hyvinvoinnista riippuvainen. Kun ihmiset luhistuvat, romahtaa talouskin.

Tätä ajatellaan usein väärinpäin. Lama "tulee" ihan kuin se vain ilmestyisi ja tulisi jostakin ja kaatuisi ihmisten päälle aiheuttaen yhteiskunnallista pahoinvointia. Tosiasiallisesti asia on toisin päin.

[Siru83]

Näin ollen mitä suurempi julkinen sektori, sitä korkeampi veroaste. Korkea veroaste heikentää (niin yritysten, yksityisten kuin julkisen sektorin) ostovoimaa ja kysyntä laskee. Tällöin yritysten kannattavuus heikkenee, jolloin niiden tuotot laskevat ja samalla tietenkin työttömyys kasvaa. Ja kun näin käy, valtion saamat verotulot itse asiassa vähenevät. On mielestäni uskomatonta, että näin monien vuosikymmenten jälkeen tarjotaan ratkaisuksi yhä niitä samoja vitun veronkorotuksia, jotka ovat alunperin ajaneet "hyvinvointivaltion" pysyvään kestävyysvajeeseen ja laskusuhdanteeseen.

Tähän lisään vielä, että Ruotsissa ja Tanskassa on Suomea korkeampi veroaste. Myös Norjan veroaste on ollut korkeampi. Ruotsilla menee kuitenkin taloudellisesti Suomea paljon paremmin. Tämän valossa on käsittämätöntä, miten kokkaripojat yrittävät väittää, että talouspolitiikka, joka veisi Suomea kauemmas Ruotsin mallista, toisi tänne enemmän Ruotsin vaurautta ja taloudellista hyvinvointia. Pitää muistaa myös, että Suomi ei ollut varakas valtio ennen sosiaalidemokraattisen poliittisen ja taloudellisen mallin omaksumista Ruotsista. Suomalainen vauraus siis perustuu hyvinvointivaltion malliin.

Taloudellisesti hyvin toimeentulevien verojen lasku ei ole johtanut suurempaan kulutukseen viime vuosina. Se johtaa lähinnä omaisuuden kasaantumiseen ja on varakkaille "ylimääräistä" tuloa joka ei siirry kulutukseen eikä näin hyödytä valtiota mitenkään.