- Poliisiauto tuhottiin aktivistien toimesta. Kuva: Poliisi
- poliisiauto.jpg (31.48 KiB) Katsottu 5338 kertaa
Oulun poliisin toimista kanneltiin oikeuskanslerille, sillä osa henkilöistä omisti mielenilmauspaikalla olleita maita tai monilla heistä oli myös muiden maanomistajien lupia leireilleen.
Oikeuskanslerin ratkaisun mukaan poliisin olisi tullut perustella määräyksensä paremmin kokoontumislailla eikä poliisilailla niin kuin paikalla oli tehty. Henkilöiden poistamiseen paikalta poliisilla oli kuitenkin oikeus. Asian ratkaisi apulaisoikeuskansleri Kimmo Hakonen.
Kalliit vahingot
Oikeuskanslerin asian käsittelyaineistosta ilmenee myös Pyhäjoen Hanhikiven työmaan ja sen lähialueiden mellakoiden vakavuus.
Poliisille aiheutui yli 200 000 euron kulut mielenosoittajien aiheuttamista vahingoista ja tilanteen hoitamisesta.
Paikalla oli järjestetty viikkojen ajan ensin myös väkivallattomia mielenilmauksia, mutta viime huhtikuussa alueella pidettiin aktivistien toimintaviikko, joka riistäytyi käsistä. Poliisin mukana alueelta kirjattiin pahimmillaan rikosilmoituksia vahingonteoista, ryöstöistä, pahoinpitelyistä sekä vartijoihin ja poliiseihin kohdistuneista haitanteoista.
Huhtikuun toimintaviikolla kahtena mellakkapäivänä poliisi kirjasi paikalta jopa 71 rikosilmoitusta. Viimeisempänä päivänä mellakoijat sytyttivät poliisiauton palamaan, sulkivat kaksi tietä ja heittelivät poliiseja kivillä. Kivillä heiteltiin myös muun muassa uutisia tekemässä ollutta toimittajaa.
Poliisi otti tapahtumapaikalta kiinni 35 ihmistä.
Tapahtumasarja johti siihen, että kaksi ihmistä tuomittiin väkivaltaisesta mellakasta. Muutamat saivat myös tuomioita vahingonteosta ja virkamiehen väkivaltaisesta vastustamisesta, mutta kaikkia tekijöitä ei naamioitumisten takia tunnistettu.
Poliisi hankki tiedustelutietoa leiristä
Poliisiauton polttamista seuraavana päivänä poliisi antoi kahdessa leirissä majoittuneille aktivisteille käskyn poistua. Suurin osa henkilöistä keräsi mukaan omaisuutensa ja poistui paikalta eli poliisi myönsi oikeuskanslerille tyhjentäneensä molemmat leirit niiden asukkaista, noin 30 henkilöstä.
Kantelun mukaan poliiseilla ei olisi ollut määräysvaltaa aktivistien omistamalla maapalalla. Lisäksi kantelijat pitivät poliisin kirjallisestikin jakamaa poistumiskäskyä lainvastaisena.
Poliisin vastauksen mukaan poliisi oli hankkinut tiedustelutietoa leiristä ja huomannut, että lievempien mielenosoitusviikkojen jälkeen toiminta oli muuttumassa anarkistisemmaksi. Leireissä oli järjestetty myös jo koulutuksia, kuinka toimia viranomaisia vastaan mielenosoituksissa.
Oikeuskanslerin mukaan poliisi oli siinä tilanteessa antanut suullisen poistumiskäskyn ja määrännyt aktivistien leirit tyhjennettäviksi. Poliisi antoi käskyn vapaaehtoisesti myös kirjallisessa muodossa suomeksi ja englanniksi, jotta kaikki osallistujat varmasti ymmärsivät sen.
Jälkikäteen selvisi, että paikalla oli ollut mielenosoittajia myös Keski-Euroopasta, mutta lisäksi osa suomalaisista aktivisteista oli käyttänyt kiusantekomielessä poliisin kanssa asioidessaan vaan englantia.
Perustelu oli esitetty puutteellisesti
Oikeuskanslerin mukaan kirjallinen poistumiskäsky oli lisäohje, ei mikään määrämuotoinen hallinnollinen, valituskelpoinen päätös, joten lapuissa ei ollut moitittavaa. Lisäksi paikalla oli ollut useita poliiseja, jotka pystyivät selventämään poistumiskäskyä tarvittaessa suullisesti niin suomeksi kuin englanniksi.
Oikeuskanslerin mukaan poliisin olisi kuitenkin tullut perustella antamansa käsky poliisilakiin vetoamisen sijasta kokoontumislailla.
Ihmisillä on kokoontumislain perusteella oikeus osallistua ja seurata mielenosoituksia. Lain mukaan yleinen kokous ja yleisötilaisuus on kuitenkin järjestettävä rauhanomaisesti ja osallistujien tai sivullisten turvallisuutta vaarantamatta.
Kokous voidaan keskeyttää tai määrätä se päättymään, jos kokouksen jatkamisesta aiheutuu välitöntä vaaraa ihmisten turvallisuudelle, omaisuudelle tai ympäristölle. Jos kokouksen järjestäjä ei itse huolehdi turvallisuudesta, poliisilla on viime kädessä oikeus määrätä tilaisuus päättymään.
Vaikka poliisin tulee turvata perusoikeuksia eli sananvapauden ja kokoontumisvapauden käyttämistä, kokoontumislain perusteella poliisi saa keskeyttää olennaisesti lainvastaisen toiminnan.
Oikeuskanslerin mukaan poliisilla oli siksi oikeus Pyhäjoella määrätä yleinen kokous päättymään.[/i]
Savon Sanomat
3.5. 15:30
