Törkeitä veropetoksia, törkeitä pahoinpitelyjä ja törkeitä rattijuopumuksia – HS selvitti kuntapäättäjien rikostuomiot, katso millaisiin rötöksiin kotikunnassasi on syyllistytty
Liki 400 tänä syksynä työnsä aloittanutta kuntapoliitikkoa on saanut lainvoimaisen rangaistuksen rikoksesta 2012–2017. Noin sadalla on yhä merkintä rikosrekisterissä. HS julkaisee kertomukset raskaimpien rikosten taustoista kunnittain.
- rikolliset puolueittain.jpg (54.56 KiB) Katsottu 16008 kertaa
”HOVIOIKEUS katsoi, että teossa käytetty väkivalta ei ollut vähäistä ja että kyseessä on raiskaus.”
Rovaniemen hovioikeuden julkinen seloste kuvailee ”pohjoissuomalaisen mieshenkilön” saamaa tuomiota huhtikuussa 2015. Seloste on julkaistu ilman tuomitun nimeä, mutta hän on nykyinen Inarin varavaltuutettu
Antti-Oskari Kellokumpu, 27.
Kellokumpu ei omien sanojensa mukaan mainitse asiasta kokoomukselle, joka asettaa hänet ehdokkaaksi 2017 kuntavaaleihin. Varavaltuutettu Kellokumpu nousee Inarin sosiaali- ja terveyslautakunnan jäseneksi.
INARI on vain yksi esimerkki kunnista, joissa yhteisistä asioista päättää melko tuoreesta rikoksesta tuomittu päättäjä. Helsingin Sanomien selvitys löysi 395 kevään kuntavaltuutettua ja varavaltuutettua, jotka ovat syyllistyneet yhteensä 705 lainvoimaiseen rikokseen 2012–2017.
Monet tuomioista ovat jääneet piiloon kuntalaisilta ja puolueiltakin – kiusallinen asia unohtuu helposti ehdokasasettelussa.
Osa rikoksista on ollut niin vakavia, että ne ovat johtaneet ehdolliseen tai ehdottomaan vankeusrangaistukseen. Yhteensä 99 nykyistä kuntapäättäjää on saanut viime vuosina vankeusrangaistuksen, joka on samalla johtanut rikosrekisterimerkintään.
Heistä 28 on valittu perussuomalaisten listoilta, 22 keskustan listoilta, 15 Sdp:n listoilta, 12 kokoomuksen listoilta ja kymmenen vasemmistoliiton listoilta, HS:n selvitys kertoo. Yhteensä Suomen kunnissa on 17 532 valtuutettua ja varavaltuutettua.
HS julkaisee valtuutetun nimen, jos hänen saamansa vankeustuomio on vuoden tai pidempi.
KOKO selvityksen kovin rangaistus, neljä vuotta vankeutta, tuli talousrikoksista. Padasjoen nykyinen varavaltuutettu
Jarkko Korpi (ps) sai 2014 tuomion useista törkeistä veropetoksista, kirjanpitorikosta ja kahdesta törkeästä työeläkemaksupetoksesta.
Osana isoa kuljetusyhtiöiden veronkiertojupakkaa Korpi aiheutti yhteensä 1,8 miljoonan euron vahingon veronmaksajille ja työeläkeyhtiöille. Vuoden 2020 marraskuuhun liiketoimintakiellossa oleva Korpi sanoo, että tuomio tuli onnettomien yhteensattumien summana.
”Oli vähän vääriä liikekavereita ja kun olen omistaja ja toimitusjohtaja, minullehan ne sanktiot tulee.”
Tuomio ei Korven mukaan vaikuta hänen uskottavuuteensa hoitaa padasjokisten asioita. Rikostausta on tiedossa hänen mukaansa muissakin ryhmissä.
”Homma on puhuttu läpi. Perussuomalaisissahan on aina lähdetty siitä, että kun kakku on hoidettu, on velvoitteet hoidettu ja se siitä. Lisärangaistusta ei enää anneta”, Korpi sanoo.
TAVANOMAISESTI poliitikkojen tekemien rikosten määrä on alhaisempi kuin muilla kansalaisilla. Sen sijaan perussuomalaisten listoilta valitut päättäjät ovat tehneet rikoksia samaan tapaan kuin muukin kansa.
Suunnittelija
Hannu Niemi Helsingin yliopiston kriminologian ja oikeuspolitiikan instituutista arvelee, että nopeasti kasvaneessa puolueessa ei ole välttämättä kiinnitetty paljoa huomiota nopeasti haalittujen ehdokkaiden taustaan.
”Toisaalta perussuomalaiset erosivat ehkä muista puolueista niin sanottuna kansanpuolueena, missä on vähemmän ammattimaisia urapoliitikkoja.”
Tarkastelussa ei ole otettu huomioon sinisten erkaantumista perussuomalaisista Jussi Halla-ahon (ps) valinnan jälkeen, vaan selvitys perustuu huhtikuussa pidettyjen kuntavaalien tulokseen.
KUNTAPÄÄTTÄJISTÄ 26 on saanut vankeustuomion niin äskettäin, että he osallistuivat kevään kuntavaaleihin ehdollinen vankeusrangaistus niskassaan. Edelleenkin 19 kuntapäättäjää tekee luottamustöitä ehdollisen vankeusrangaistuksen koeaikana.
Koeaika on päällä niilläkin kuntapäättäjillä, joiden tuore tuomio hovioikeudesta ei ole tullut lainvoimaiseksi. Yksi heistä on Sipoon kokoomuksen varavaltuutettu
Kadir Turan, 51, joka sai elokuussa vuoden ja kolmen kuukauden ehdollisen vankeusrangaistuksen törkeästä pahoinpitelystä.
Sipoon sosiaali- ja terveysvaliokunnan jäsen Turan sanoo, että tuomio on väärä ja hän aikoo hakea valituslupaa korkeimmalta oikeudelta. Turanin koeaika päättyy kesäkuussa 2018, hovioikeus tuomitsi.
Turussa ehdollinen on niskassa peräti kahdella kuntapäättäjällä: Yhden valtuutetun saaman vankeuden koeaika Kela-petoksesta päättyy syyskuussa 2018, ja varavaltuutetun koeaika törkeästä rattijuoppoudesta jatkuu toukokuuhun 2018.
SELVITYS antaa tiettävästi ensimmäistä kertaa tietoa siitä, millaisia lainvoimaisia rikostuomioita eri poliittisten suuntauksien kannattajat ovat saaneet. Puoluejäsenyyden ja rikosten välistä yhteyttä ei ole koskaan aikaisemmin selvitetty Suomessa.
Selvitys kohdistui rikoksiin, joista on annettu lainvoimainen tuomio vuosina 2012–2017. Kuntavaaliehdokkaiden saamia syytteitä suurimmissa kaupungeissa käsiteltiin HS:ssa kevään kuntavaalien alla.
Nyt selvitys kohdistui koko maahan, ja jokaista syytettä seurattiin lainvoimaiseen tuomioon asti eli tarvittaessa hovioikeuteen ja korkeimpaan oikeuteen saakka. Lainvoimainen langettava ratkaisu oli syyskuun lopussa saatu 705 rikoksesta, vapauttavia päätöksiä oli 120 syytteen osalta ja kesken oli noin 30 rikossyytteen käsittely.
Varavaltuutetut ovat mukana selvityksessä, koska he ovat valtuutettujen sijaisia. Puolueet nimittävät varavaltuutettuja usein myös lautakuntiin, joilla on merkittävää päätösvaltaa kunnissa.
Rikoksia ovat tehneet erityisesti miehet: Miesten osuus kuntapäättäjistä on noin 60 prosenttia, mutta rikoksia tehneistä heidän osuutensa on 88 prosenttia. Rikoksia tehneistä kuntavaltuutetuista miehiä on peräti 92 prosenttia.
SUURIMMASSA osassa Suomen mantereen 295 kunnasta on vähintään yksi kuntapäättäjä, joka on saanut tuoreen lainvoimaisen rikostuomion. Ainakin yksi valtuutettu tai varavaltuutettu on tuomittu 207 kunnassa, mikä on 70 prosenttia kaikista kunnista.
Isoista kaupungeista selvästi keskimääräistä enemmän tuomittuja kuntapäättäjiä on Joensuussa, Kotkassa, Seinäjoella ja Mikkelissä.
Toisaalta 30 prosentista kunnista ei löytynyt yhtään kuntapäättäjää, joka on tuomittu viime vuosina rikoksista. Suurin puhtaista kunnista on Salo, jonka perässä seuraavat Raahe, Kemi, Mäntsälä, Naantali ja Tornio.
Paljon julkisuutta saanut Kittilän kuntapäättäjien rikostutkinta on vasta vireillä. Keskusrikospoliisi epäilee 28 nykyisen tai entisen valtuutetun ja varavaltuutetun syyllistyneen virka-aseman väärinkäyttöön ja työrikoksiin.
Tutkinta keskustavetoisessa kunnassa koskee muun muassa kunnanjohtajan erottamista ja hissihankintoja. Lainvoimaisia tuomioita Kittilän nykypäättäjistä löytyi huumausainerikoksesta ja rattijuopumuksesta. Suomen Kuvalehden mukaan nykyisen kunnanhallituksen yhdeksästä jäsenestä viisi on syyteharkinnassa.
Jos tarkasteluun otetaan vain valtuutetut, rikostaustaa on selvästi vähemmin kuin koko kuntapäättäjäjoukossa. Vähintään yksi tuore lainvoimainen rikostuomio on valtuutetulla 129 kunnassa eli 44 prosentissa kaikista kunnista.
Suurista kunnista kärjessä ovat Kerava, Seinäjoki, Forssa ja Heinola, joissa kaikissa on kolme rikostuomion saanutta kuntavaltuutettua.
JOS kuntapäättäjä on tuomittu jostakin rikoksesta, hän on useimmiten syyllistynyt liikenneturvallisuuden vaarantamiseen tai johonkin muuhun liikennerikokseen – tarkalleen ottaen rikoksia on 174. Liikennerikosten osuus kaikista 705 rikoksesta on neljännes.
Liikennerikos on esimerkiksi ylinopeus, jota nykyisellä lappajärveläisellä varavaltuutetulla oli 198 kilometriä tunnissa satasen alueella syyskuussa 2013. Käräjäoikeus piti vauhtia niin kovana, että kuljettaja sai ylinopeuksissa harvinaisen ehdollisen vankeusrangaistuksen.
Liikenneturvallisuuden vaarantamisesta tuomittiin ehdolliseen vankeuteen myös nykyinen lohjalainen kuntavaltuutettu, joka yllättäen kuristi taksikuskia takaapäin 120 kilometrin tuntinopeudessa vappupäivänä 2012.
TOISEKSI eniten kuntapäättäjät ovat syyllistyneet pahoinpitelyihin tai muihin henkeen ja terveyteen kohdistuviin rikoksiin (140 rikosta). Esimerkiksi pahoinpitelytuomioita kuntapoliitikot ovat saaneet 56 kertaa.
Varsinaista väkivaltaa edeltää yleensä uhkailu. Oikeudet ovat jakaneet kuntapäättäjille tuomioita laittomasta uhkauksesta seitsemäntoista kertaa.
Alajärveläinen varavaltuutettu uhkasi tappaa kirveellä koko perheensä ja haudata talon taakse. Sipoolainen varavaltuutettu puolestaan uhkasi surmata aseella puolisonsa ja järjestää tyttärensä kuoleman.
Molemmat saivat uhkauksistaan kolmen kuukauden vankeustuomion – Sipoon kuntapäättäjä sai tuomionsa ehdollisena, Alajärven kuntapäättäjä suoritti sen sijaan 90 tuntia yhdyskuntapalvelua.
Alla olevasta hakukoneesta voit lukea kuntasi päättäjien vankeustuomiot ja niiden tarinat. Juttu jatkuu hakukoneen jälkeen.
- Valikko löytyy alkuperäisestä artikkelista.
- esimerkkinä Sipoo.jpg (194.73 KiB) Katsottu 16008 kertaa
YHDESSÄ kunnassa kahden eri puolueen nykyiset kuntapäättäjät olivat syyllistyneet törkeisiin pahoinpitelyihin yhteistyössä. Nykyinen valtuutettu
Tuomas Bährend (kok) ja varavaltuutettu
Miikka Rajala (ps) tunkeutuivat kolmen muun miehen kanssa yksityisasuntoon ja pahoinpitelivät kahta nuorta miestä Sahalahdella heinäkuussa 2011.
Uhreille täysin tuntemattomat pahoinpitelijät tulivat heidän kotiinsa yllättäen keskellä yötä. Oikeuden mukaan pahoinpitelyn tapa oli erityisen julma ja raaka. Miehet saivat teostaan vuoden ja kolme kuukautta vankeutta ehdollisena.
”Turha ruveta jeesustelemaan. Silloin on tehty hölmöyksiä ja niistä on opittu”, Maajussille morsian -ohjelmastakin tuttu Tuomas Bährend sanoo. Tuolloin Bährend oli keskustan valtuutettu ja kävi sittemmin myös kristillisdemokraattien riveissä.
Edelleen perussuomalaisia edustava, paikallisen vesilaitoksen varapuheenjohtajana istuva Miikka Rajala ei vastannut HS:n yhteydenottoihin.
HENKEEN ja terveyteen kohdistuviin rikoksiin laskettiin selvityksessä laittomien sähkölamauttimien hallussapito. Niitä on löydetty kuntapäättäjiltä kaksi. Nykyinen Kauhavan valtuutettu säilytti kotonaan sähkölamautinta. Samassa tilassa oli myös laiton kannabisviljelmä.
Heinolan kuntavaltuutettu puolestaan yritti tuoda sähkölamauttimen Thaimaasta kotikaupunkiinsa mutta jäi kiinni tullissa. Molemmat valtuutetut saivat sakot.
Kolmanneksi suurin rikosten ryhmä on liikennejuopumukset (120 rikosta). Nykyiset kuntapäättäjät ovat puhaltaneet törkeän rattijuopumustuomion lukemat 60 kertaa, rattijuopumukseen yltävän promillemäärän 57 kertaa ja vesiliikennejuopumuksen lukemat kolme kertaa.
Noin 2,5 promillea on monelle tavalliselle ihmiselle vaarallinen humalatila, mutta jotkut kuntapäättäjät ovat lähteneet silloin ajelulle. HS:n selvityksessä 2,5 promillea tai sitä enemmän oli puhaltanut seitsemän nykyistä kuntapäättäjää – jotkut useamman kerran.
Nykyinen Sievin kunnanvaltuutettu kuljetti henkilöautoa ja puhalsi poliisiratsiassa 3,11 promillen lukemat joulun alla 2015. Hänet oli aiemmin tuomittu viisi kertaa törkeästä rattijuopumuksesta, joten oikeus langetti puolen vuoden ehdottoman vankeustuomion.
Sieviläispoliitikko suoritti vankeutensa valvontarangaistuksena eli teknisessä valvonnassa kotonaan panta jalassa.
Selvityksen kovimman rangaistuksen rattijuoppoudesta, seitsemän kuukautta ehdollista vankeutta, sai Soinin kunnan nykyinen varavaltuutettu. Hän ajeli katsastamattomalla autollaan toistamiseen syvässä humalassa.
Esimerkiksi syksyllä 2014 mies ajoi ojaan, puhalsi 2,65 promillea ja menetti ajo-oikeutensa. Hän lähti kaksi päivää myöhemmin kortitta liikkeelle, peruutti ely-keskuksen omistamaan liikennejakajaan ja puhalsi 2,83 promillen lukemat.
NELJÄNNEKSI suurin rikosten ryhmä on omaisuus- ja petosrikokset. Niitä on kuntapäättäjien kontolla yhteensä 95.
Huijauksen kohteena oli muun muassa Kela, johon kohdistuneista petoksista tuomittiin kaksi perussuomalaisten, kaksi Sdp:n, yksi vasemmistoliiton ja yksi kokoomuksen listoilta valittu kuntapäättäjä.
Turun nykyinen valtuutettu sai petoksella Kelalta 4 000 euroa työmarkkinatukea, peruspäivärahaa, ylläpitokorvausta ja yleistä asumistukea. Mies ilmoitti olevansa työtön, vaikka olikin töissä. Hän sai 30 päivää ehdollista vankeutta, jonka koeaika päättyy syksyllä 2018.
OMAISUUS- ja petosrikokset ovat läheisissä kytköksissä talousrikoksiin, joita HS:n selvityksessä löytyi 43 – kuudenneksi suurin ryhmä.
Vehmaan nykyinen valtuutettu
Antero Ahala (kok) yritti huijata turkulaisen liikemiehen kanssa verottajalta 55 000 euron veronpalautukset. Viisi väärennystä ja kaksi törkeää veropetosta toivat hänelle 2015 kesäkuussa vuoden ehdollista vankeutta ja 60 tuntia yhdyskuntapalvelua.
Ahala oli tuolloinkin kuntavaltuutettuna, mutta Vehmaalainen vaihtoehto -ryhmässä. Kunnanvaltuusto myönsi hänelle eron luottamustoimista vuoden mittaisen tuomion ajaksi.
Ahala ei kommentoinut HS:lle tuomiotaan.
”Sinä voit katsoa sen mistä tahdot. Minä sinulle sanon, että haista paska”, Ahala sanoi HS:n tiedustellessa asiasta.
SAARIJÄRVEN kuntavaltuutettu
Teppo Haapakoski (kesk) puolestaan on tuomittu kahdesta törkeästä veropetoksesta, kahdesta törkeästä kirjanpitorikoksesta ja osakeyhtiörikoksesta vuoden ja kymmenen kuukauden ehdottomaan vankeuteen.
Hän oli asfalttialan korjausurakointiyrityksessään sopinut perusteettomista aliurakointilaskuista verojen välttämiseksi. Nykyään lupalautakunnan puheenjohtajana toimiva Haapakoski vältteli veroja yhteensä noin 400 000 euron edestä.
”Jotkut asiat on tehty ja ne on sovitettu, ja sillä siisti. Mehän ollaan kansalaisten äänestämiä”, Haapakoski sanoo.
Yli vuoden vankeutta talousrikoksista sai myös nykyinen Liperin varavaltuutettu
June Karjalainen (Liperin puolesta, LP). Tuomion mukaan hän hävitti ruokapalveluyhtiönsä omaisuutta ja ilman hyväksyttävää syytä luovutti yhtiön rahavaroja itselleen yhteensä 16 000 euroa.
Lisäksi hän laiminlöi kahden yhtiön kirjanpitoa ja varasti omaisuutta. Hän sai joulukuussa 2014 vuoden ja kaksi kuukautta ehdollista vankeutta.
Vuoden 2018 loppuun liiketoimintakiellossa oleva Karjalainen kertoo olleensa ennen tuomiotaan palkittu yrittäjä.
”Kun on ryöpytetty oikeudessa talousrikollisena ja mitä vielä, eihän se salaisuudeksi jää alueella”, 28 ääntä kevään vaaleissa saanut Karjalainen sanoo.
Puolueista tai ”hyväveliverkostoista” irtaallaan oleminen auttoi Karjalaisen mukaan kampanjointia. Nyt hän työskentelee rikostaustaisia yhteiskunnassa auttavassa järjestössä nimikkeellä kokemusasiantuntija.
SEKSUAALIRIKOKSIA tuli selvityksessä esiin vähän suhteessa muuhun väestöön eli vain viisi. Nykyisiä kuntapäättäjiä oli tekijöinä neljä.
Heistä yksi tuomittiin kaksi kertaa pakottamisesta seksuaaliseen tekoon. Teosta seurasi ehdollista vankeutta kuten myös toisen kuntapäättäjän seksuaalirikoksesta, joka on lapsen seksuaalisen hyväksikäytön yritys.
Lievimmän rangaistuksen, 50 päiväsakkoa, sai nykyinen keskustan varavaltuutettu, joka tuomittiin sukupuolisiveellisyyttä loukkaavan lasta esittävän kuvan hallussapidosta. Mies säilytti muistitikulla ja puhelimessa 274 lasta esittävää kuvaa. Kovin seksuaalirikostuomio oli jo aiemmin mainittu Inarin varavaltuutetun Antti-Oskari Kellokummun tapaus.
Hovioikeuden langettama rangaistus oli puolitoista vuotta vankeutta. Vankeusrangaistus on ehdollinen, minkä lisäksi Kellokumpu sai tehdä 60 tuntia yhdyskuntapalvelua. Uhrille hänet tuomittiin maksamaan tilapäisestä haitasta 2 000 euroa ja kärsimyksestä 3 000 euroa.
Kellokumpu ei arvioi hovioikeuden ratkaisua.
”[hiljaisuus] No en... en kommentoi.”
Hän haki hovioikeuden tuomiosta valituslupaa. Korkein oikeus päätti elokuussa 2016, että hovioikeuden tuomio jää voimaan.[/i]
Helsingin Sanomat
24.9. 2:00 , Päivitetty: 24.9. 7:43
Aiheesta ovat HS:n uutisen perusteella kertoneet myös mm.
Iltalehti ja
Etelä-Suomen Sanomat.
Suurin osa "rikoksista" on vähäpätöisiä töppäilyjä - yksittäistapauksia - mutta joukossa myös isompiakin hairahduksia.
Rikoksista tuomituista kansanedustajista on keskustelu
täällä.