Saksa yrittää estää muslimivankien radikalisoitumista monin rajoituksin: Vankilan rukoushetki on saksaksi, jotta kaikki tietävät, mitä sanotaan
Syyriasta palaa vakavasti traumatisoituneita Isisin vierastaistelijoita ja heidän perheenjäseniään, varoittaa radikalisoitumisen tutkija.
- Düsseldorfin vankilassa on noin 800 vankia 64 eri maasta. Hieman yli puolet vangeista on ulkomaalaisia. (KUVA: CHRISTIAN T. JØRGENSEN)
- Dusseldorfin_vankila.jpg (87.91 KiB) Katsottu 5049 kertaa
DÜSSELDORFIN vankila on uusi ja valoisa, mutta se ei tee siitä erityisen viihtyisää.
Täällä tärkeintä on turvallisuus. Käytävästä toiseen ei pääse ennen kuin edellinen ovi takana on lukossa. Kirjastossakin vapautta on vain rajatusti. Sitä, mitä vanki lukee, valvotaan.
Kirjaston peräseinällä on hyllyllinen Koraaneja.
Periaate turvallisuudesta koskee myös uskontoa. Vangeilla on uskonnonvapaus, mutta sitä rajoitetaan, mitä uskonnollisia tekstejä tai Koraanin versioita saa lukea,
Mustafa Doymuș kertoo.
Rajat sille, miten muslimi voi harjoittaa uskontoaan vankilassa, määrittelevät vankilassa työskentelevät islamintutkijat. Doymuș on heistä yksi.
- Islamasiantuntoja Mustafa Doymuș neuvoo saksalaisvankiloita islamiin ja muslimivankeihin liittyvissä kysymyksissä. (KUVA: CHRISTIAN T. JØRGENSEN)
- Dusseldor_vankila2.jpg (61.83 KiB) Katsottu 5049 kertaa
VANKILAT ja islam ovat Saksassa herkkä aihe. Muslimivankien määrä kasvaa, ja vankilassa he ovat erityisryhmä.
Vankila saattaa radikalisoida, ja muslimivangit muodostavat vankilan näkökulmasta riskin. Yksi esimerkki vankilassa radikalisoitumisesta on terrori-isku ranskalaisen satiirilehden
Charlie Hebdon toimitukseen Pariisissa vuonna 2015. Sen tekijät verkostoituivat toisiinsa vankilassa, sanoo Nordrhein-Westfalenin oikeusministeri
Peter Biesenbach.
Biesenbach on vankilassa esittelemässä toimittajille osavaltion työtä radikalisoitumisen ehkäisemiseksi.
Radikaalien muslimivankien määrän ennakoidaan kasvavan, Biesenbach sanoo. ”Tämän osavaltion vankiloissa on tällä hetkellä 32 radikaalia islamistia.”
Heidät pidetään erillään paitsi toisistaan myös muista muslimeista. Toisaalta vankila on aina hyvin erityinen paikka oloiltaan ja siksi riskialtis paikka radikalisoitumiselle, Biesenbach sanoo.
”Vangin eristäminen voi jo sinällään radikalisoida. Siksi koulutamme sekä henkilökuntaa että vankeja. Vangeille täytyy tarjota apua irtaantua radikaaleista verkostoista.”
SAKSAN runsasväkisimpään osavaltioon Nordrhein-Wesfaleniin perustettiin vuonna 2016 Zentrum für Interkulturelle Kompetenz der Justiz -keskus, jonka neljä islamin asiantuntijaa auttavat työkseen tuomioistuimia ja vankiloita islamiin liittyvissä kysymyksissä.
”Meiltä voi vaikka kysyä, mitä vanki on kirjoittanut arabiaksi sellin seinään tai mitä vangin lukema kirja käsittelee. Ja tietenkin vangit voivat keskustella kanssamme islamista”, Doymuș sanoo.
Moni tietää lopulta varsin vähän omasta uskonnostaan. ”Keskusteluissa huomaa myös, että varsinkin ulkomaalaiset vangit ovat yksinäisiä. Heillä ei ole Saksassa perhettä, joka kävisi tapaamassa.”
Doymuș kertoo, että islamin asiantuntijat ja vankilan muut integraatiotyöntekijät voivat estää kulttuurieroista johtuvat vankien keskinäiset sekä vankien ja vankilatyöntekijöiden konfliktit.
”Moni ei huomaa, miten vahvasti kristinusko on institutionalisoitunut vankilaan”, Doymuș sanoo. ”Kyse on esimerkiksi juhlapyhien vietosta.”
PÄÄASIA on kuitenkin estää ja havaita radikalisoituminen.
Merkkejä on erilaisia. Joku vetäytyy joukosta. Joku alkaa syytellä muita siitä, etteivät nämä ole oikeita muslimeja, Doymuș sanoo.
Eräs vanki nukkui lattialla. Hän valmistautui koviin oloihin.
”Tällainen vanki ei radikalisoidu vain siksi, että on vankilassa poikkeuksellisissa oloissa. Useimmilla on entuudestaan yhteys radikaaleihin verkostoihin.”
DÜSSELDORFIN vankilassa on nyt noin 800 vankia 64 eri maasta. Varsinaisista vangeista ulkomaalaisia on 55 prosenttia, tutkintavankeudessa olevista 75 prosenttia.
Nordrhein-Westfalenissa noin joka viides vanki on muslimi, Doymuș sanoo.
Sekä ulkomaalaisten vankien että muslimivankien määrä on viime vuosina kasvanut koko Saksassa. Ulkomaalaisista eniten on puolalaisia, tunisialaisia, libyalaisia, tšekkejä ja georgialaisia.
Ulkomaalaisten osuuden kasvu tuo ongelmia, sillä vankilat eivät lähtökohtaisesti ole kovin suvaitsevaisia paikkoja, Doymuș toteaa.
”Toisaalta esimerkiksi uusnatsi ja islamisti voivat löytää radikaaliudestaan yhteisen nimittäjän.”
Juuri nyt huomio kaikkialla Euroopassa on Syyriasta ja Irakista palaavissa Isisin vierastaistelijoissa ja siinä, miten vierastaistelijoiden kotimaiden tulisi toimia Isis-taistelijoiden puolisoiden ja lasten kanssa.
Saksan kansalaisia on lähtenyt Syyriaan noin tuhat, ja Saksaan on palannut noin 300 vierastaistelijaa. Syyriassa ja Irakissa on vangittuna eri arvioiden mukaan noin 60–70 saksalaista Isis-taistelijaa.
Itä-Syyriassa al-Holin leirillä on noin 110 saksalaista lasta ja ainakin 90 aikuista naista. Tähän asti Saksa on monen muun maan tavoin auttanut hyvin pidättyväisesti perheenjäsenien paluuta kotimaahan. Oikeus kuitenkin velvoitti Saksan hakemaan al-Holin leiriltä neljä orpolasta.
Samaan aikaan Saksa on muuttanut lakia niin, että vierastaistelijoiksi lähtevät menettävät Saksan kansalaisuuden, jos heillä on myös jonkin muun maan kansalaisuus. Laki ei kuitenkaan toimi takautuvasti.
SAKSAN vankilat eivät ole riittävästi varautuneet vierastaistelijoiden paluuseen, sanoo vankilaviranomaisten kanssa yhteistyötä tekevä Bielefeldin ylipiston konfliktientutkimuksen professori
Andreas Zick.
”Ensinnäkään emme tiedä, missä kunnossa vierastaistelijat palaavat. Sen kuitenkin tiedämme, että he kärsivät vakavista posttraumaattisista häiriöistä. Arviota siitä, mikä on paras tapa käsitellä heitä, ei ole.”
Toimimatta jättäminen ei silti ole vaihtoehto, Zick sanoo. Palaajat ovat vakava turvallisuusriski.
Al-Holin leirillä olevat naiset ja lapset ovat syvästi traumatisoituneita ja myös radikalisoituneita, Zick sanoo. ”Sitä, missä oloissa he aiheuttaisivat turvallisuusuhkan palattuaan, on vaikea nykyisillä tiedoilla arvioida.”
Radikalisoituminen on prosessi, Zick sanoo. Prosessia on vaikea päästä seuraamaan. Siksi myös ymmärrystä siitä, mitkä tekijät suojaavat ihmisiä radikalisoitumiselta, on vaikea saada. ”Merkittävä rooli radikalisoitumisessa on ihmisen kohtaamalla kriisillä.”
Vankilat ovat radikalisoitumisen ehkäisemissä sikäli merkittäviä paikkoja, että niissä ihminen on jatkuvassa tarkkailussa.
”Mutta jo se, että muslimit leimataan uhkaksi, lisää radikalisoitumista.”
ISISIN joukkoihin lähteneiden radikalisoitumisprosesseissa on kyse uudenlaisesta ilmiöstä, Zick sanoo.
Sosiaalinen media ja Youtube ovat olleet tehokkaita välineitä yllyttäjille. Muutamilla saksalaisilla taitavasti somea käyttäneillä radikaaleilla imaameilla on ollut paljon vaikutusvaltaa Isisin värvääjinä. Syyriaan on lähtenyt jopa teinityttöjä.
Isisin joukoissa on ollut näkyviä saksalaishahmoja, jotka ovat tehneet tuhoisia itsemurhaiskuja ja videoituja teloituksia.
”Ryhmädynamiikalla on tärkeä osa radikalisoitumisessa”, Zick sanoo.
Radikalisoitumisesta tarvitaan lisää tietoa, ja samaan aikaan tarvittaisiin myös keskustelua siitä, millainen muslimi on normaali muslimi ja missä tällaista normalisointia tuotetaan, Zick sanoo.
”Kysymys liittyy oleellisesti siihen, mitä tarkoitamme radikalisoitumisella. Ongelma konkretisoituu esimerkiksi kun pohditaan, millainen uhka vierastaistelijoiden puolisot ja lapset ovat.”
DOYMUȘIN työnä on määritellä vankilan arjessa sitä, mitä muslimi saa tehdä. Perjantairukoukset ovat esimerkiksi aina saksaksi, jotta kaikki tietävät, mitä niissä sanotaan, vaikka vankilassa on myös arabiaa puhuvia työntekijöitä.
”Vankilassa voi harjoittaa uskontoaan, mutta vankilan arki ei kulje esimerkiksi rukousaikojen mukaan. Mutta ei se kulkisi työelämässäkään, eikä siinä ole mitään erikoista.”
Stuttgartin vankilan johtajan
Beate Petersin näkökulmasta muslimivangit eivät ole vankilan suurimpia ongelmia, vaan sitä ovat vankien mielenterveysongelmat ja niiden hoitaminen.
Vankilan ulkomaalaisiin vankeihin liittyy paljon suurempiakin ongelmia kuin heidän uskontonsa, Peters sanoo. Kyse on siitä, miten ulkomaalaisten kanssa toimitaan vapautumisen jälkeen.
”Osa on tullut Saksaan turvapaikanhakijoina, ja kyse on siitä, millaisin edellytyksin he jäävät Saksaan, ja jos jäävät, miten integroida heidät osaksi yhteiskuntaa.”
- Monikulttuurisessa vankilassa työskentelee useita integraatiotyöntekijöitä, ja vankilan henkilökunta voi kysyä neuvoja islamasiantuntijoilta. (KUVA: CHRISTIAN T. JØRGENSEN)[/quote]
- Dusseldorfin_vankila1.jpg (75.63 KiB) Katsottu 5049 kertaa
Helsingin Sanomat
9.9. 2:00, Päivitetty: 9.9. 6:11
...jonka neljä islamin asiantuntijaa auttavat työkseen tuomioistuimia ja vankiloita islamiin liittyvissä kysymyksissä.