Huolestuttavia näkymiä valtiontaloudessa

[VastarannanKiiski]

Kinaatteko te täällä enemmän termeistä kuin itse asiasta?
Olen ollut siinä käsityksessä, että termi "syömävelka" nimenomaan tarkoittaa jatkuvien käyttömenojen kattamista velkarahalla ja investointien tekeminen vellalla kattaa ajatuksen, että se on kertaluonteinen ja alkaa tuottaa ensin oman hintansa ja sitten tuloa. Näissä kuitenkaan raja ei ole niin selkeä.

Jos joku käy kuukausittain parturissa velaksi, se olis jatkuva käyttömeno. Jos hän hankkii hiustenleikkuukoneen velaksi ja alkaa leikata hiuksensa itse plus ehkä leikata muillekin, se on investointi ja velka on pian kuoletettu ja kone alkaa tuottaa tuloa. Toisaalta partuissa käyminekin voi olla investointi, jos se parantaa mahdollisuutta saada työpaikka, koska näyttää asiallisemmalta työhaastattelussa.

Samoin yksityisen itselleen itselleen maksama koulutus on investointi velallakin, jos sen ansiosta saa paremmin palkatun työn. Valtiontaloudessa koulutus, terveydenhoito ja vanhustenhoito on jatkuvia käyttömenoja ja niiden rahoittaminen velalla kestämätöntä. Niiden tarvehan on jatkuva, vaikka ne tavallaan ovat investointikin, jos saadaan työkykyisiä kansalaisia töihin ja veronmaksajiksi ynnä pysymään heidät sellaisina mahdollisimman pitkään. Päivähoito mahdollistaa vanhempien töissäkäynnin ja tavallaan vanhustenhoitokin, kun se ei jää yksinomaan perheenjäsenille.

Pienempien tukien nostaminen olisi siinä mielessä hyvä, että köyhimmät ihmiset laittaa rahan usein heti kiertoon paikallisesti; hankkisivat vaatteita, ruokaa, käyttäisivät joukkoliikennettä ym. Se tukisi taloudellista toimeliaisuutta. Lienee turhaa pk-sektorin yrityksiä perustaa, jos kellään ei ole rahaa palveluja käyttää tai tuotteita ostaa.

En näe valtion/kuntien/kaupunkien toimintaa kovinkaan johdonmukaisena tai järkevänä ja haluaisin nähdä tilastot, kuinka paljon rahaa on hassattu tilaamalla kaikenlaisia selvityksiä konsulttitoimistoilta, kuinka paljon kiinteistöjen arvo on laskenut, kun niiden ylläpito on laiminlyöty säästöjen nimissä, minkä verran hyötyä oikeasti on ollut starttirahoista, yrityskursseissta ym. Haluaisin myös tilastot, kuinka paljon rahaa työnnettiin SPR:lle ym toimijoille tämän turvapaikanhakijaprosessin aikana ja yksilöidyt tilastot, kuinka paljon byrokratiahimmeleiden ylläpito maksaa ja paljonko siellä on päällekkäisiä ja täysin turhia toimintoja.
Tilastojakin voitaisiin alkaa pitää hyvin tarkasti myös hallintokoneiston osalta. Luulen,että sieltä voisi löytyä yllättävän paljon säästettävää. Matkakuluissakin on ollut selkeitä väärinkäyttöjä, kulttuuritukia on jaettu miten sattuu useammalta taholta (esim Veijo Baltzar) ja varmaan muutakin löytyy. Sitten päästäisiin vertaamaan niitä vaikka sosiaali- ja terveysmenoihin.
Mitä tarkempi kirjanpito, sen helpompi siitä olisi löytää säästökohteita tai miettiä olisiko joku summa hyödyllisempi sijoittuna toisin.

Pitkän tähtäimen investointeja on kyllä pirun vaikea tehdä kvartaalitaloudessa. Tieverkko mahdollistaa kuljetukset vaikkapa nyt Äänekosken uudelta tehtaalta satamaan. Tai sen, että ihmiset voivat käydä töissä vaikka asuisivatkin syrjemmässä. Uusikaupunkikin ilmeisesti investoi paljonkin infraan päiväkoteihin ym. Nyt autotehtaalla on yt:t ja jos koko pulju siirretään vaikkapa Romaniaan (muistellaanpas Nokiaa), tehdyt investoinnit ovat hyödyttömiä ja mahdolliset velat niistä jäävät tänne. Pikkukunnat ovat saattaneet rakentaa toimitiloja vuokratakseen ne tietylle yritykselle toivoen pitkäaikaisia työpaikkoja ja väkeä kuntaan. Pulju lyö lapun luukulle ja monumentti jää sinne tyhjilleen ja siitä on koko ajan ylläpitokuluja. Mihin minkin tahon ylipäätään kannattaa sijoittaa näinä aikoina? Tämä epävarmuus koskettaa yhtä lailla yksittäisitä ihmisistä asunnonostonsa kanssa kuin yhteiskunnan investointeja.

[Villeri]

Hieno, tyhjentävä kirjoitus Vastarannankiiskeltä. Se ei tosiaan tuloksi muutu, jos yhteiskunta maksaa parturikäynnin (velaksi), ja ainoa saavutettu asia on lyhyempi tukka ja parturi-kampaajan kuuluisa taloudellinen toimeliaisuus.

Noista kuntien ja valtion säästöistä voisi sanoa, että niille on valitettavan ominaista säästää tänään euro ja maksaa siitä huomenna kymmenen euroa. Jos vaikka mielenterveysongelmiin ei saa apua alkuvaiheessa, hinta tietysti nousee merkittävästi ongelmien pahentuessa. Siihen sitten päälle inhimillinen kärsimys.

Jokaiselle julkisella puolella työskenneelle lienee myös tuttua ensin säästää pyyhekumeista, ja sitten katsella, miten johonkin Hurraa!-projektiin löytää tuosta vaan miljoonia. On jokusen kerran tullut myös väännettyä toiminnalle välttämättömistä satasen asioista ja samalla katsella, miten hallinnossa seisoo kymppitonnien koneita käyttämättömänä.

Suosikkini on se, kun kävijöistä elävä kunnallinen palvelu yritti kohentaa kävijämääriään. Putiikki jäi sivuun vilkkaalta tieltä, joten palvelun luo kannattaisi opastaa kyltillä. Kuitenkin kylteistä vastaava virasto yksinkertaisesti kieltäytyy toimittamasta kylttiä. Kunta siis kieltäytyy "mainostamasta" omaa palveluaan, joka mainitusti elää kävijämääristä. Siellä se sama putiikki pyörii nykyäänkin alhaisilla kävijämäärillä ilman kylttiä.

Vähän aiheesta sivuun, mutta kenties vain vähän.

[VastarannanKiiski]

Hieno, tyhjentävä kirjoitus Vastarannankiiskeltä. Se ei tosiaan tuloksi muutu, jos yhteiskunta maksaa parturikäynnin (velaksi), ja ainoa saavutettu asia on lyhyempi tukka ja parturi-kampaajan kuuluisa taloudellinen toimeliaisuus.

Noista kuntien ja valtion säästöistä voisi sanoa, että niille on valitettavan ominaista säästää tänään euro ja maksaa siitä huomenna kymmenen euroa. Jos vaikka mielenterveysongelmiin ei saa apua alkuvaiheessa, hinta tietysti nousee merkittävästi ongelmien pahentuessa. Siihen sitten päälle inhimillinen kärsimys.

Jokaiselle julkisella puolella työskenneelle lienee myös tuttua ensin säästää pyyhekumeista, ja sitten katsella, miten johonkin Hurraa!-projektiin löytää tuosta vaan miljoonia. On jokusen kerran tullut myös väännettyä toiminnalle välttämättömistä satasen asioista ja samalla katsella, miten hallinnossa seisoo kymppitonnien koneita käyttämättömänä.

Suosikkini on se, kun kävijöistä elävä kunnallinen palvelu yritti kohentaa kävijämääriään. Putiikki jäi sivuun vilkkaalta tieltä, joten palvelun luo kannattaisi opastaa kyltillä. Kuitenkin kylteistä vastaava virasto yksinkertaisesti kieltäytyy toimittamasta kylttiä. Kunta siis kieltäytyy "mainostamasta" omaa palveluaan, joka mainitusti elää kävijämääristä. Siellä se sama putiikki pyörii nykyäänkin alhaisilla kävijämäärillä ilman kylttiä.

Vähän aiheesta sivuun, mutta kenties vain vähän.

Kiitos.
Harmittaa, kun mulle tulee kohtalaisen paljon kirjoitusvirheitä. Ehkäpä jonkinasteinen lukihäiriö vaivaa ja kun vielä innostun muokkaamaan tekstiäni keskeltä, joku sana jää väärään muotoon. Kaipa asiani tulee jotenkin ymmärretyksi kuitenkin.

Minusta nämä yksittäisetkin esimerkit liittyvät asiaan. Leikkausten ja säästöjenkin yhteydessä painotetaan, että pienistä puroista kertyy iso summa. Samoin todennäköisesti kävisi hallintoa ja hankintojakin peratessa, mutta sitä ei syystä tai toisesta haluta tehdä. Tulosvastuu tai vastuu ylipäätään tuntuu olevan tuntematon käsite ja samat tyypit saa tehdä sutta ja sekundaa toistuvasti. Tietojärjestelmien hankinnoissa on tehty mokia; ostettu kallista ja toimimatonta sontaa, joka lähinnä haittaa työntekoa. Kyllä näistäkin voitaisiin alkaa laskea aiheutettuja ylimääräisiä menoja ja vaihtaa hankinnoista vastaavat viranhaltijat. Missä laskelmat tästä sote-sotkusta ja menetetyistä verotuloista, kun Mehiläiset ja muut harrastaa sinänsä laillista verovälttelyä? Ja hätätilanteessa ostopalveluna hankituista lääkäri- ja hoivapelveluista.

Kun alettaisiin saada lukuja pöytään, niistä voitaisiin edes ottaa opiksi jatkoa varten. Tilastoinnissa on se ongelma, että asiat voidaa tilastoida monella tavalla ja saada näyttämään ihan erilaisille. Kaipaisin yksityiskohtaisempaa tilastointia, josta selviää summat ja mahdollisuuksien mukaan niiden tuoma hyöty, myös pitemmällä tähtäimellä. Ennaltaehkäisevät matalan kynnyksen terveydenhoitotoimet ja vaikkapa tuo kiinteistöjen ylläpito ja asianmukaiset korjaukset ovat juuri näitä, joissa pieni säätö nyt kostautuu isoina ongelmina myöhemmin. Väistötilakustannukset tai työkyvyttömyyseläkkeiden määrän nousu kertovat tästä hyvin.

[hutkivajournalisti]

Euron haitallisuus Suomen taloudelle käy hyvin esiin seuraavasta kaaviosta, kun tarkastelette kelluvan valuuttakurssin Ruotsin ja eurossa kiinni olleen Suomen BKT:n kehitystä vuoden 2008 finanssikriisin jälkeen.
https://ek.fi/wp-content/uploads/Tal1-5.png

[On Anoi Kaa]

Eikä se velka pelkästään, kun tämän hallituksen esiaste Rinteen johdolla (mahtaa tuolla röökaamisen haperoittamalla ylipainoisella sydänsairaalla olla muuten koronapelot tapissa?) menivät velanoton lisäksi myymään myös rutkasti valtionomaisuutta miljardikokoluokassa ihan vain "käyttökulujen" kattamiseksi ja harventuva jälkipolvi kiittää. Se siitä vasemmistolaisesta solidaarisuudesta, muuten...

Joka ei muista alkusyksyä, kerratkoot:
https://www.mtvuutiset.fi/artikkeli/hal ... #gs.0ha6nv

[PiikkiSika]

Valtiontalouden kehityksen +/- suuntaan ei Suomi valtiona pysty tekemään mitään, huolestuneena voi kyllä sivusta todeta, kuinka paljon syvemmälle "persereikään" on suomen taloutta vuosi-vuodelta survottu Brysselin päätösten ja EKP:n määräysten - "niiden hyvien vastuullisten sopimusten" perusteella.

Paskat lörähti Suomi-housuihin ihan reippaasti törähtäen jo Katainen, Stubb aikaan - joita poloisia poikasia vietiin 6-0, ilman että poloisilla käsitystä edes "mitä peliä pelataan - tennistä, säbää vai onko meneillään sittenkin hiihtokisat ".

Samassa vetelässä suossa on sittemmin menty muiden puolueiden "johtamina", Rinne ja nykyhallituksen likka-ministeriöt voivat vain aukoa suutaan, kuin ruutanat kuivalla maalla ja tasapainoitella mediasuosion veitsenterällä, mutta talouden ongelmien ratkaisussa heidänkin roolinsa 100% toteajan ja sivustaseuraajan mandaatti. Heidän kätensä on selän taakse sidottu, raudoitettu ja pikaliimaattu EKP ja Bryssel päätöksillä.

Kieltämättä onhan tuota Marinia huomattavasti kivempi katellla mediassa ku esim. Kataista, Stubbia, Rinnettä jne. - joka siis samalla se ainoa asia johon voi kansalainen tai suomipoliitikko vaikuttaa - eli kuka siellä suossa joukkojen kärjessä kulloinkin paskasuon keskellä seisoo!

Em. EKP, jonka johdolla/päätöksellä aikoinaan käynnistettiin massiivinen €- rahanpaino-operaatio pankkivelkojen (mm. keskieuroopan suurpankkien pelastamiseksi) EU-maiden talouden tasapainottamiseksi olivat se viimeinen naula arkun kanteen. Puhutaan kuitenkin päätöksestä painattaa tuhansia miljardeja euroja käteistä, jolla käytännössä vain "dumpataan" ongelmat tuonnemmaksi ja vain pahennetaan kuplan (jota ei virallisesti siis ole) painetta.

Lisää velkaa, lisää velkaa, kyllä paperia ja mustetta riitää!

[VastarannanKiiski]

Eikä se velka pelkästään, kun tämän hallituksen esiaste Rinteen johdolla (mahtaa tuolla röökaamisen haperoittamalla ylipainoisella sydänsairaalla olla muuten koronapelot tapissa?) menivät velanoton lisäksi myymään myös rutkasti valtionomaisuutta miljardikokoluokassa ihan vain "käyttökulujen" kattamiseksi ja harventuva jälkipolvi kiittää. Se siitä vasemmistolaisesta solidaarisuudesta, muuten...

Joka ei muista alkusyksyä, kerratkoot:
https://www.mtvuutiset.fi/artikkeli/hal ... #gs.0ha6nv

Mitähän kaikkea nyt on jo ehditty myydä? Se tässä tosiaan on vielä lisäongelmana. Jos omaisuutta myydään jääden vuokralaisiksi, on todennäköistä, että käyttömaksut ja -kulut nousevat koko ajan. Runkoverkko myytiin Carunalla. Sote-sotkussa terveyssektorin kiinteistöjä on myyty eri tahoille. Joissain kunnissa rakennetaan terveyskeskuskiinteistöjä yhteistyössä esimerkiksi Attendon kanssa sopimuksella, että Attendo rakennuttaa tilat, kunta vuokraa ne ja kiinteistöt on mahdollista myydä eteenpäin 2v kuluttua. Pahimmillaan paljon ydintoimintoja on vuokratiloissa, joissa voiton maksimoimiseksi jätetään ylläpito ja kunnostus minimiin ja vuokraa nostetaan koko ajan. Mihin toiminnot on mahdollista siirtää, jos omia kiinteistöjä ei ole, vaikka kiinteistö olisi rakennusvirheiden takia homeessa tai muuten tarvitsisi korjauksia? Jos ne haluaisikin lunastaa takaisin, hinta voi olla melkoisen suuri.
Tässä yhtiöittämis- ja sitä kautta yksityistämisbuumissa taidettiin jättää aika paljon asioita huomioimatta, eikä ymmärretty suurfirmojen taitavien pykälänikkarien laatimia sopimuksia riittävän hyvin. Neuvostoliiton hajottua sama ryöstö tapahtui muuten sielläkin ja kansallista omaisuutta päätyi pilkkahintaan muutamille oligarkeille. Suomi on samalla tiellä. Berne ei ennättänyt tieverkkoa myydä, mutta tuskin tämä kaupanteko tähän loppuu.

[hutkivajournalisti]

Kun meiltä on viety euroon liittymisen myötä mahdollisuus sopeutua suhdanteisiin rahapoliitikan kautta, niin tuleva taantumakin on pahempi Suomelle, kuin jos meillä olisi kelluva valuuttakurssi käytössä.

[hutkivajournalisti]

Oululaisisille kansantaloustieteilijöille tuntuu olevan suunnattomia vaikeuksia ymmärtää, ettei valtion velka ole samankaltainen velka, jonka yksityistalous ottaa esim. kiinteistön hankkiessaan. Tosiaan hallituksen päätös ottaa lisävelkaa 8 miljardia tämän vaalikauden aikana ei hetkauta mihinkään suuntaan Suomen velkasuhdetta, vaikka BKT supistuisi 0,5-1% loput kolme vuotta, mitä se ei tee ja vaikka tekisi sillä ei olisi mitään käytännön merkitystä.

Suomella on lähes 100 miljardia velkaa, jota ei tarvitse maksaa pois

Valtion ei tarvitse maksaa velkojaan pois, Suomen valtion lainanotosta vastaavan Valtiokonttorin rahoituspäällikkö, taloustieteen Nobel-voittaja ja maailmanpolitiikan professori kertovat. Vaikka väite kuulostaa raflaavalta, se perustuu markkinatalouden luonteeseen.

Tänä päivänä Suomi tunnetaan maailmalla koulutuksen laadusta, kilpailukyvystä, innovaatioista ja vähäisestä korruptiosta.

Vielä 1930-luvulla Suomen suurimpana meriittinä pidettiin kuitenkin lähinnä valtion uskollista lainanmaksua Yhdysvalloille.

Suomi otti Yhdysvalloilta velan helpottamaan sodanjälkeistä ruokapulaa 1920-luvun taitteessa.

Lainasopimukseen kirjattiin, että Suomi maksaa reilun kahdeksan miljoonan dollarin lainastaan kolmen prosentin korkoa ensimmäisten kymmenen vuoden ajan ja kolmen ja puolen prosentin korkoa loput 62 vuotta laina-ajasta.

"Me lupasimme maksaa"
Kun maailmantalous rypi lamassa vuonna 1931, Yhdysvallat myönsi vuoden mittaisen lykkäyksen kaikille myöntämilleen kansainvälisille lainoille.

Kaikki lainanottajamaat käsittivät lykkäyksen velkojen anteeksiantona, Suomea lukuun ottamatta.

Suomi maksoi lainansa takaisin, kokonaisuudessaan ja korkojen kera. Viimeinen lainaerä kuitattiin maksetuksi vuonna 1976.

– Tämä on vain luonnollista. Me allekirjoitimme sopimuksen. Me lupasimme maksaa. Se on ainoa rehellinen tapa toimia, Suomen Pankin silloinen pääjohtaja ja myöhemmin Suomen presidenttinä toiminut Risto Ryti totesi joulukuussa 1934 antamassaan haastattelussa.

Vuonna 1976 Suomella oli valtionvelkaa yhteensä noin 778 miljoonan euron arvosta. Tällä hetkellä summa on yli 103 miljardia euroa.

Velkaantumisen tahti kuulostaa hurjalta, mutta todellisuudessa lainan absoluuttisella määrällä ei ole juurikaan merkitystä. Tärkeämpää on se, onko velka kestävällä pohjalla.

Merkitystä ei ole myöskään sillä, maksaako valtio ottamansa velat kokonaisuudessaan pois.

"Kukaan ei ymmärrä velkaa"
Viime vuosina Suomen valtio on ottanut noin 5-6 miljardia euroa lisävelkaa valtion budjetin alijäämän kattamiseen vuosittain.

Reilun 100 miljardin velkasumma jatkaa kasvuaan todennäköisesti myös tulevaisuudessa, sillä keväällä hallituksen hyväksymässä julkisen talouden suunnitelmassa valtiontalouden arvioitiin jäävän 5,9 miljardia euroa alijäämäiseksi vuonna 2017.

Suomen velkataakkaa päivitellään julkisuudessa usein. Joissain kommenteissa sitä on kuvailtu jopa rasitteeksi tuleville sukupolville.

Taloustieteen vuoden 2008 Nobel-voittaja ja Princetonin yliopiston professori Paul Krugman kirjoitti vuonna 2012 New York Times -lehteen kolumnin, ”Kukaan ei ymmärrä velkaa”, jossa hän otti tiukasti kantaa puheisiin julkisen velan suhteen ja virheellisiin käsityksiin valtionvelan luonteesta.

Vaikka nobelisti puhuukin tekstissään lähinnä yhdysvaltalaispoliitikoista, voi tekstiä lukea myös suomalaisesta näkökulmasta.

– Kun ihmiset puhuvat Washingtonissa alijäämästä ja velasta, heillä ei ole yleensä mitään käsitystä siitä, mistä he puhuvat – ja ihmiset jotka puhuvat eniten, ymmärtävät vähiten.

– Alijäämästä tuskailevat maalailevat kuvaa tulevaisuudesta, jossa olemme köyhtyneet jouduttuamme maksamaan lainaamamme rahan takaisin. He näkevät Yhdysvallat kuin perheenä, joka otti liian suuren asuntolainan ja jolla on vaikeuksia huolehtia kuukausittaisista lyhennyksistä.

Krugmanin mukaan on olennaista ymmärtää, että valtion ei tarvitse maksaa lainojaan pois kuten yksityisten ihmisten. Hänen mukaansa valtion tulee ainoastaan pitää huoli siitä, että velkataakka kasvaa hitaammin kuin valtion verokertymä.

Erääntyviä lainoja maksetaan velkarahalla
Suomen valtion lainanotosta vastaavan Valtiokonttorin rahoituspäällikkö Mika Tasa vahvistaa Krugmanin väitteen. Periaatteessa valtion ei tarvitse maksaa ottamiaan lainoja pois koskaan.

Vanhoja velkoja kuittaillaan sitä mukaa, kun ne erääntyvät. Velkojen maksuun käytetään uutta velkarahaa.

– Se on ihan totta. Voimme rullata eteenpäin ja uudistaa lainoja kun ne erääntyvät – ja niinhän tässä kokoajan tehdään. Nyt ensi viikolla erääntyy lähes kaksi miljardia euroa velkaa. Olemme rahoittaneet sitä uudelleen jo aiemminkin, Tasa kertoo.

Koska valtioiden oletetaan toimivan ikuisesti, valtio voi periaatteessa olla velkaa aina, toisin kuin luonnollinen henkilö.

Politiikan tutkija ja Helsingin yliopiston maailmanpolitiikan professori Heikki Patomäki kertoo, että järjestely on osa markkinatalouden toimintaa.

– Kaikki julkisyhteisöt ovat velkaa ja se kuuluu osana markkinatalouden toimintaan. Valtio on entiteetti, joka ei yleisesti ottaen voi mennä konkurssiin tai lakata olemasta. Tietenkin yksittäiset valtiot voivat joskus hävitä kartalta ja sellaista tapahtuu, mutta lähtökohtana valtio on ikuinen. Siinä mielessä valtionvelkaa ei tarvitse maksaa koskaan pois kokonaan.

Korkotason nousu voi uhata velkaantuneita valtioita
Valtion velkaantumisesta saattaa kuitenkin tulla uhka, mikäli velkojen korot lähtevät nousuun.

– Ei tarvita kovin suurta muutosta velkaantumisnäkymissä, että esimerkiksi luottokelpoisuusarviot muuttuvat velkamarkkinoilla. Näinhän kävi taannoin esimerkiksi Kreikalle, Islannille, Portugalille ja muille eurokriisimaille. Kriisi syntyi, kun korkotaso lähti yhtäkkiä nousuun. Kreikan uudesta lyhytaikaisesta velasta pyydettin lopulta jopa 800 prosentin lainakorkoja. Eihän mikään maa pysty sellaisesta selviämään.

Tällä hetkellä korkotaso on äärimmäisen alhainen. Suomi on saanut lainoja jopa negatiivisella korolla. Valtio maksaa 100 miljardin valtionvelastaan korkokuluja vain noin 1,5 miljardia euroa vuosittain.

https://www.mtvuutiset.fi/artikkeli/suo ... #gs.0j6uzy

[Doctor Lecter]

Suuresti arvostamani nimimerkki - jota tosin ei ole enää aikoihin palstalla näkynyt (korona?) - Tuomion Pasuuna ennakoi tuomalla keskustelun valtiontaloudesta meidän kaikkien saataville.

Nyt puhutaan ajasta "after korona". Kolumnissa puhutaan tosin vain (punaisen) Kemin kaupungista, mutta yhtälailla koskeaa niin valtiota kuin kaupunkeja sekä kuntia.

Kommentti: Karmeat leikkauslistat odottavat meitä syksyllä – tämä lähes 100 kohdan ”saksiohjelma” näyttää suuntaa

Koronakriisin jälkeen tulevat julkisen talouden säästölistat. Sakset heiluvat syksyllä, ja moni palvelu muuttaa muotoaan kunnissa, ehkä lopullisesti, kirjoittaa pääkirjoitustoimittaja Timo Paunonen.

KORONAKRIISIN hoito maksaa.

Rajoitukset ovat voimassa, talous ja yritystoiminta jäätyvät.

Tappiota tulee Keskuskauppakamarin laskelman mukaan jopa 1,2 miljardia euroa viikossa. Koronakriisi sekoittaa valtion ja kuntien budjetit. Ihmisten terveys on luokiteltu ykkösasiaksi, siksi veronmaksajan piikki on auki vielä pitkään. Koronataistelun käytännön työtä ei tehdä pääministeri Sanna Marinin (sd) virkahuoneessa vaan kunnissa, ruohonjuuritasolla.

Vaikka verorahaa ohjataan suorana tukena ja takauksina yrityksille, tosiasia on, että tämäkään koronavirusraha ei kasva puussa. Jostakin sitä lainataan. Lainat pitää maksaa takaisin. Toinen ikävä totuus on se, että kun taloudellinen toimeliaisuus hidastuu, hidastuu myös verotulojen virta. Ja kun verotuloja ei ole, julkista taloutta pitää sopeuttaa ja se on edessä syksyllä – sekä kunnissa että valtiolla.

AIHE on arka. Leikkauslistoja ei ole paljon näkynyt.

Ei ainakaan julkisuudessa.

Poliitikot eivät, ymmärrettävistä syistä, halua esittää arvioitaan laskujen maksusta nyt kun tilanne on päällä. Marssijärjestys on varmasti oikea. Mutta ihan kokonaan päätä ei kannata pistää pensaaseen. Julkinen talous joutuu varmasti säästökuurille, ja mikä pahinta, koronakriisi saattaa muuttaa julkisen palvelun rakenteita, ehkä lopullisesti.

Keskustelun paikka on nyt. Ei vasta syksyllä.

ON kuntia, joissa leikkauksista jo puhutaankin tai jopa tehdään.

Teollisuuskaupunki Kemin kaupunginhallitus hyväksyi kokouksessaan (27.4.) noin 11 miljoonan euron tasapainottamisohjelman, joka on käytännössä lähes 100 kohdan leikkauslista. Tasapainottaminen aloitetaan heti. Tosin valtuusto käsittelee ohjelmaa vielä kesäkuussa ja päättää silloin joistakin toimenpiteistä. Kemi ei jää odottamaan kulman takana vaanivaa taloustornadoa, vaan aikoo sopeuttaa talouttaan etupainotteisesti, ja siksi kattava talousohjelmaesitys on käsissä jo nyt.

Tulopuolella on luvassa veronkorotuksia mm. kiinteistöveroon.

Menoja leikataan.

Talousohjelma on siinä mielessä hyvä, että siitä voi halutessaan vetää suuntaviivoja kohti syksyä ja siihen, mikä meitä suomalaisia odottaa muuallakin, ei pelkästään Kemissä. Kemi on tietenkin Kemi, ja sillä on taloudessaan runsaasti erityispiirteitä, joita kaikkia ei voi yleistää koko valtakuntaan. Joka tapauksessa Kemin päättäjät ovat todenneet saman kuin moni muukin kunta: talous oli jo ennestään kuralla ja nyt tuli päälle ”lähes täysin ennakoimaton koronavirustaistelu”.

KEMIN leikkauslista on pitkä ja leveä.

Mikään kunnan keskeisistä sektoreista ei säästy leikkurilta.

Esimerkiksi perhepalveluista aiotaan säästää 330 000 euroa vuoteen 2025 mennessä, lisäksi hoito- ja hoiva-alalla pyritään samassa ajassa hillitsemään kustannusten nousua noin kahdella miljoonalla eurolla. Koulu- ja päiväkotiverkkoa ”optimoidaan” vastaamaan vähenevää tarvetta. Muotoilu tarkoittanee päiväkotien ja koulujen keskittämistä sekä ryhmäkokojen suurentumista, siis tehokkuutta.

VANHUKSET ja vanhusten hoivapalvelut ovat olleet yhteiskunnallisen keskustelun keskiössä yli vuoden ja varsinkin nyt korona-aikana.

Kemin taloustalkoissa vanhusten hoidossa on jälleen vanha kaiku askelten. Esityksessä puhutaan hienosti ikäihmisten ”palveluketjujen kehittämisestä”, pitkäaikaisen laitoshoidon asteittaisesta purusta, teknologian hyödyntämisestä palveluissa, omaishoidon lisäämisestä ja kotiuttamisen nopeuttamisesta erikoissairaanhoidosta.

Vanhusten ja ikääntyneiden hoiva palaa jälleen lähtöruutuun: rahaa ei ole, pitää säästää. Vanhustenhoito on valtiovallan erityisen huomion kohteena, mutta rahaakin tarvittaisiin.

Kustannuksia lisää tulossa oleva tehostetun palveluasumisen henkilöstömitoituksen nosto 0,7:ään vuonna 2023: seitsemää vanhusta kohden on oltava vähintään yksi hoitaja. Se vaatii Kemissä 40 lisätyöntekijää ja 1,4 miljoonaa euroa – koronakulujen päälle.

KULTTUURISSAKIN tapahtuu Kemissä, mutta ei niin kovin mukavia asioita.

Kaupunginorkesteri aiotaan lakkauttaa tai sen toiminta järjestetään uudestaan, kaupunginteatterin yhtiöittämistä selvitetään, osastoja ja päällikkövirkoja yhdistetään. Uimahalli, museot ja kirjasto olisivat jatkossa auki kysynnän mukaan. Lisäksi kuntaan tulee moniammatillisia tehtäviä, kuten vahtimestari-kirjastotyöntekijä-asiakaspalvelija. Kunnassa mennään läpi henkilöstön palkkausjärjestelmät, toimistohankinnat, julkiset hankinnat ja autokalusto. Kahden kilometrin matkoista ei tehdä matkalaskuja.

YLEENSÄ säästöt syntyvät pienistä puroista. Niin Kemissäkin.

Vaalimainostelineitä aiotaan vähentää ja siirtyä sähköiseen mainontaan. Lankapuhelimistakin yritetään luopua kokonaan.

Kaikki isot ja pienet säästöt runnotaan kasaan teollisuuspaikkakunnalla, jossa vasemmistoliitto on suurin puolue ja Sdp kakkonen. Siis Suomen punaisimmassa kaupungissa.

Aika hurjaa.

IltaSanomat
2.5.2020 08:00

Tuleekin mielenkiintoisia keskusteluja siitä, että kuinka paljon sitä lisävelkaa otetaan, mistä tingitään, mitä veroja korotetaan (veikkaan; alkkoholi, savukkeet, polttoaineet).

Mutta muutama asia on ja pysyy. Sellaista pandemiaa ja kurimusta ei ole eikä tule, jonka pyörteissä tingittäisiin...
a) kehitysavusta: Suomi ottaa lisää velkaa, jotta sitä voidaan huolettomasti jakaa kehitysavun nimissä pitkin ja poikin tellusta, jotta esim. afrikkalaiset voisivat jatkaa holtitonta lisääntymistään, ja dumpata se ylijäämä eurooppalaisten kiusaksi. Suomi itse rahoittaa omat ongelmansa. Samalla sillä rahalla voidaan työllistää muutama kymmene tuhatta maailmanparantajaa, jotka paskat nakkaavat kuinka moinen "apu" vaikuttaa luontoon ja ihmisten turvallisuuteen. Kunhan saavat kivan duunin, jossa voivat todista olevansa hyviä ihmisiä.
b) irakilaisten ja muiden haittamaahanmuuttajien vastaanottaminen: Sama turvapaikkapelleily jatkuu täältä ikuisuuteen. Otamme vastaan, kuuntelemme paskapuheita ja otamme osaa.

Vasemmistohallitus ei puutu näihin kahteen asiaan, koska ihmisoikeudet ja ne KANSAINVÄLISET SOPIMUKSET. Aina löytyy syy verottaa lisää ja lisää. Vaikka se verotettava keskiluokka köyhtyy koko ajan ja yhä vähempi määrä ihmisiä elättää yhä suuremman määrän ihmisiä.

Mikään ei ole niin pyhää kuin meille tuntemattomien afrikkalaisten ja lähi-itäläisten pelastaminen Suomeen.
- Sen vuoksi ollaan valmiit ajamaan Suomi lopulliseen velkasuohon.

Mistä sitten tingitään/tullaan tinkimään?
a) vanhustenhoito; kilpailutetaan lisää, jolloin se duunit saava monikansallinen yritys kuppaa voitot, eikä maksa veroja Suomeen = raha katoaa muualle, hoito huononee entisestään
b) koulutus; suljetaan, yhdistellään, vähennetään opettajia ja koulutuspaikkoja
c) julkiset palvelut; uimahallit ja muut liikuntapaikat, kirjastot, sairaalat, terveyskeskukset yms
d) infran ylläpito; tiet, väylät, verkostot
e) eläkkeet; taitettu indeksi jatkaa eloaan entistä voimakkaammin

Kuten jo mainitsin, niin on kaksi asiaa joista ei tingitä;
a) kehitysapu
b) pakolaisten vastaanottaminen

Kuten huomaatte, niin sellainen mikä tuottaa oikeaa työtä ja jättäisi verot Suomeen, niistä tingitään. Mutta sellainen mikä on suorastaan haitallista monin tavoin, siitä ei tingitä. Koska ... nyt kaikki yhteen ääneen... KANSAINVÄLISET SOPIMUKSET

[sikakoira]

^
Lisätään tuohon "ilmastokatastrofin" ehkäisy ja ollaan asioiden ääressä. Matkustamisenn rajoittaminen ja pakolaisten haaliminen merten takaa eivät vain oikein käy yhteen mutta ei anneta pikkuasioiden hämätä.

Kyllä näille maksaja aina löytyy.

[tötterö]

Jos me pöljät ollaankin ymmärretty tää peli väärin.
Jos nyt onkin muodikasta ottaa lainaa niin paljon kun mahdollista ja sit €uron hajoamisen myötä lainat annetaan anteeksi?

[sikakoira]

Tarkoitus on tuhota maailmanmarkkinat ja siirtyä uuteen aikakauteen mikä näyttääkin toteutuvan nopeammin kuin koskaan kuvittelinkaan.

Voi alkaa jo hyvästelemään vanhaa talousmallia ja valuuttaa ylipäänsä.

Nopeat syövät hitaat.....eivät.

[meitzi]

Tää nyt oli paras vaihtoehto, että minne tänkin siirtäisi keskustelusta, joka koski pitkästyneitä turhapaikanhakijoita toisessa polvessa, mutta muuttui yleiseksi ongelmaksi nuorten osalta.

99% se on omista valinnoista kiinni löytyykö töitä vai ei.

Mistä sä ajattelit repäiseväsi reilut puoli miljoonaa työpaikkaa ihan siitä riippumatta, että onko se toimistossa vai teollisuudessa?

Toki tää kuuluisi jo ihan muihin ketjuihin, sillä noissa yli sadassa lupaavassa terossa ei liene yhden yhtäkään tulevaisuuden nettomaksajaa, vaikka suhdeluku kääntyisi toisin päin.

Riittää että repii sen yhden paikan ittellensä. Ei tää elämä nyt mitään rakettitiedettä ole. Töitä on kyllä ja palkka kelpaa kyllä jos ei ole vaihtoehtoja. Suomessa vaan on vaihtoehto joko tehdä työtä tai antaa jonkun muun maksaa elatus. Pitkällä tähtäimellä ei hyvä, niin kuin nyt näemme.

Se riittää juu, yhdelle sadasta, ja loput jää ilman, vaikka olisi millainen rakettitieteilijä.

Sitten joku isoa kuvaa ymmärtämätön yksinkertaisuus taas leimaa 99 sadasta luuseriksi, jolle ei työt kelpaa.

Hommaa heikentää entisestään sekin, että samaan aikaan kun työpaikat vähenee, niitä vähiäkin muutetaan yhdeksän euron päiväorjahommiksi. Avointen paikkojen määrään ei muutos vaikuta, vaan ainoastaan ansiotyöstä osa muutetaan yhteiskuntarahoitteiseksi orjatyöksi.

[jepulis82]

Tää nyt oli paras vaihtoehto, että minne tänkin siirtäisi keskustelusta, joka koski pitkästyneitä turhapaikanhakijoita toisessa polvessa, mutta muuttui yleiseksi ongelmaksi nuorten osalta.

Mistä sä ajattelit repäiseväsi reilut puoli miljoonaa työpaikkaa ihan siitä riippumatta, että onko se toimistossa vai teollisuudessa?

Toki tää kuuluisi jo ihan muihin ketjuihin, sillä noissa yli sadassa lupaavassa terossa ei liene yhden yhtäkään tulevaisuuden nettomaksajaa, vaikka suhdeluku kääntyisi toisin päin.

Riittää että repii sen yhden paikan ittellensä. Ei tää elämä nyt mitään rakettitiedettä ole. Töitä on kyllä ja palkka kelpaa kyllä jos ei ole vaihtoehtoja. Suomessa vaan on vaihtoehto joko tehdä työtä tai antaa jonkun muun maksaa elatus. Pitkällä tähtäimellä ei hyvä, niin kuin nyt näemme.

Se riittää juu, yhdelle sadasta, ja loput jää ilman, vaikka olisi millainen rakettitieteilijä.

Sitten joku isoa kuvaa ymmärtämätön yksinkertaisuus taas leimaa 99 sadasta luuseriksi, jolle ei työt kelpaa.

Hommaa heikentää entisestään sekin, että samaan aikaan kun työpaikat vähenee, niitä vähiäkin muutetaan yhdeksän euron päiväorjahommiksi. Avointen paikkojen määrään ei muutos vaikuta, vaan ainoastaan ansiotyöstä osa muutetaan yhteiskuntarahoitteiseksi orjatyöksi.

Tervetuloa vasurin märkään unelmaan. Tätä on porukka äänestänyt ja sitä saanut. Jaa, ettei se ilmaisen rahan kylväminen olekaan ehkä se paras malli pitkällä tähtäimellä.