Valvoja: Moderaattorit
Hyviä havaintoja damfinilta! Niinhän se juuri on, että aloittelija saa usein edistystä aikaan aika kivastikin lyhyessä ajassa. Esimerkiksi jos hän aloittaa kestävyysjuoksun sohvaperunasta kohti puolimaratonia treenaten. Samoin ihminen joka yrittää pudottaa painoaan 250 kilosta 100 kiloon saa yleensä alkuvaiheessa ihan erilaisia pudotuslukuja (esim. grammoja viikossa) kuin verrokkina oleva toinen painonpudottaja, jonka lähtöpaino on 85kg ja tavoitepaino 75kg.damfin kirjoitti: ↑La Syys 02, 2023 11:52 amTalouskasvua tuijottaen toki Saksan ja Suomen tilanne näyttää huolestuttavalta, ja esimerkiksi Intian oikein loistavalta, mutta kun se talouskasvu ei toisaalta kerro juurikaan siitä kuinka vahva maan talous juuri sillä hetkellä on.H.Moilanen kirjoitti: ↑Pe Syys 01, 2023 2:39 pm Vastauksena sikakoiran Saksan teollisuutta koskevaan kommenttiin yllä ^^
31.8.2023
https://yle.fi/a/74-20047475
Euroopassa on käynnissä talousvallan uusjako, eikä tilanne näytä Suomelle hyvältä: luottokumppani Saksan tuloskunto heikkenee
Grafiikat kertovat, miksi Saksan talous on pahassa jamassa ja tarvitsee tukea. Osat ovat vaihtuneet Euroopassa.
Luulitko, että Saksa on vakauden ja talouskasvun tyyssija Euroopassa? Väärin, näin ei ole ollut enää vähään aikaan.
Eli maan jolla on heikko talous on kohtalaisen helppoa saada talouskasvua aikaan niin että se näyttää prosenteissa hyvältä, mutta toisaalta maan jolla jo on vahva talous talouskasvu kärsii jonkinlaisia notkahduksiakin ilman että se aiheuttaisi vielä suurempia ongelmia maan talouteen.
Tämänhetkinen totuus esimerkiksi tuon hyvää talouskasvua näyttävän Intian osalta paljastuu sitten kun katsoo maan tämänhetkistä taloutta ja sijoitusta listalla.
https://data.worldbank.org/indicator/NY ... _desc=true
https://financer.com/fi/blogi/maailman- ... -valtiota/
On siinä Intialla vielä kirimistä, Kiinalla arvellaan olevan mahdollisuuksia nousta rikkaimmaksi valtioksi noin 10 vuoden kuluessa jos heidän talouskasvunsa jatkaa kasvuaan.
Tämäkin on hyvä muistutus. On ihan totta, että nyt talous kasvaa mm. Intiassa ja monessa sellaisessa Afrikan maassa, joissa asuu hyvin paljon hyvin köyhiä ihmisiä. Toisaalta väkirikkaus tuo volyymiä. Eli vaikka he olisivat köyhiä, mutta kun heitä on muutama miljardi ja enemmänkin. Jos myydään muutama miljardi muovista valmistettua sandaaliparia, niin se on iso bisnes. Tai miljardi muovituolia, 10 miljoonaa polyesteristä valmistettua t-paitaa, 98 miljoonaa muoviämpäriä, 19 miljoonaa taikinakulhoa, 1,2 miljardia muovikauhaa, 0,85 miljardia käsinpunottua kaislakoria, 500 miljoonaa kiloa banaania, 97 miljoonaa hyttysverkkoa, 46 miljoonaa jalkapalloa, 1,3 miljardia pulloa kosteusvoidetta, 86 miljoonaa kanisteria ruokaöljyä, 1,4 miljardia koulureppua jne. Brics-maiden väestössä on paljon kulutustarvetta mm. sen vuoksi, että lapsia ja nuorta väestöä on paljon. Tarvitaan ruokaa, juomaa, vaatteita, kenkiä, koululaukkuja, vihkoja, kyniä, keittiötarvikkeita, huonekaluja, lääkkeitä, hygieniatuotteita, työkaluja, pakkausmateriaaleja, leluja ja vähän kaikkea.damfin kirjoitti: ↑Ke Syys 06, 2023 10:03 am Tuohon BRICS:in laajenemiseen sellainen havainto, että kun nyt kerrotaan kuinka se käsittää jo lähes puolet koko maapallon väestöstä, niin huomionarvoista on se että suurin osa siitä BRICS maihin kuuluvasta väestöstä kuuluu maapallon köyhimpään väestönosaan, eli jos nyt kuitenkin kyseessä on talouteen ja kauppaan liittyvä liitto, niin voisin sanoa että ei se määrä vaan laatu on se millä on merkitystä.
Rautalangasta vääntäen, jos on kaksi sekatavarakauppaa, toisen asiakaskunta on huomattavasti suurempi mutta koostuu enimmäkseen ihmisistä joilla ei ole varallisuutta eikä ostovoimaa, kun taas toisen asiakaskunta on pienempi mutta koostuu asiakkaista joilla oikeasti on varaa ostaa tuotteita, niin todennäköisesti tuo pienemmän asiakaskunnan haalinut kauppa menestyy paremmin.
Alleviivasin Carelinin kommentista muutaman pohjainflaatiota koskevan huomion. Euroopan Keskuspankki (EKP) nosti torstaina jälleen korkoa, vaikka osa asiantuntijoistakin epäili/toivoi, että ainakin syyskuun ajan olisi pidetty taukoa koronnostoista. Koronnostoilla EKP pyrkii hillitsemään inflaatiota, joka on edelleen aivan liian korkea. Alla on muutaman kuukauden takaa lehtijuttu, joka kuvaa EKP:n ongelmia. EKP on aika lailla pakotettu nostamaan korkoja. Tilanne vaikuttaa jotenkin epätavalliselta, mutta se voisi johtua esimerkiksi pakotteista, joiden tavoitteena kai onkin saada talousasiat sekaisin. Joskaan ihan tällaista sekopäisyyttä ei kai varsinaisesti haluttu...Carelin kirjoitti: ↑Pe Syys 15, 2023 9:00 pm Asuntojen hinnat tulevat romahtamaan vielä paljon. Korko kipuaa edelleen, koska pohjainflaatio ei hidastu riittävästi. EKP ta ei kiinnosta tippaakaan Suomi, joka sukeltaa.
Rakennuspuolen työttömyys kumuloituu myös muualle sektorille. Isolta määrältä katoaa ostovoima työttömyyden aikana. Seuraavaksi hiipuu auto ym myynti.
Tässä tulee kova lama Suomeen ja sen tietää jo ekonomistitkin. He eivät vaan voi sanoa sitä ääneen koska silloin vasta vähenisikin kulutus.
Tuo lama estettiin aiemmin pitämällä korot mollissa ja koko systeemi saatiin täysin sairaaksi. Nyt sitä laskua maksetaan seuraavat vuodet. Epäilen, että menee useampi vuosi ennen uutta nousua. Se toki tulee, mutta ei aikoihin. On yleistä, että siinä vaiheessa kun korko on suurempi kuin pohjainflaatio alkaa inflaatio pudota tarpeeksi. Se kertoisi noin viiden euribor koroista.
30.6.2023
https://www.salkunrakentaja.fi/2023/06/ ... inflaatio/
EKP:lla on yhä vaikeampi ongelma – pohjainflaatio kiihtyy
Euroalueen pohjainflaatio nousee edelleen. Se pakottaa keskuspankin jatkamaan korkojen nostoja, ekonomistit ennustavat.
Inflaatio oli euroalueella ennakkotietojen mukaan odotettua alhaisempaa. Vuositason inflaatio laski kesäkuussa 5,5 prosenttiin edelliskuun 6,1 prosentista. Uutistoimisto Bloombergin ekonomisteilta keräämien ennusteiden konsensuksen mukainen odotus oli 5,6 prosentin vuosi-inflaatio, joten inflaatio laski hieman odotuksia enemmän.
Euroopan keskuspankille ikävä uutinen on kuitenkin se, että pohjainflaatio nousi 5,4 prosenttiin, kun toukokuussa pohjainflaatio oli 5,3 prosenttia. Pohjainflaatio ei huomioi energian ja ruoan hintojen vaihteluja, joten sen muutokset ovat yleensä maltillisempia.
Euroalueella inflaatiota ovat tähän asti vauhdittaneet erityisesti koronapandemia ja Venäjän sota Ukrainassa. Nyt huolenaiheeksi on nousemassa se, että palvelujen voimakas kysyntä ja palkkojen nousun kiihtyminen menetettyjen tulojen korvaamiseksi pitävät yllä korkeaa inflaatiota.
Bloombergin mukaan useat tällä viikolla Portugalin Sintrassa pidetyssä EKP:n vuotuisessa kokouksessa puhuneet keskuspankin virkamiehet korostivat keskittyvänsä inflaatioon ja totesivat, että inflaation hidastumisen on tapahduttava ennen kuin he voivat keskeyttää koronnostot.
Heinäkuun jälkeinen koronnosto nostaisi EKP:n talletuskoron jo 4,0 prosenttiin. Keskuspankin virkamiehet ovat myös sanoneet, että kun lainanottokustannukset saavuttavat huippunsa, ne pysyvät siellä pitkään, jotta kuluttajahintapaineet saadaan hallintaan.
OP Ryhmän seniorimarkkinaekonomisti Jari Hännikäinen arvioi Twitterissä, että euroalueen inflaatioluvut pukkaavat hikeä EKP-jäsenten otsalle. Kokonaisinflaation hidastuminen 5,5 prosenttiin otetaan ilolla vastaan, mutta pohjainflaation kiihtyminen 5,4 prosenttiin ”nostattaa kulmakarvoja”.
Nämä luvut sinetöivät EKP:n heinäkuun koronnoston, Hännikäinen ennustaa.
Handelsbankenin Suomen pääekonomisti Timo Hirvonen puolestaan toteaa, että Inflaatiohajonnan vaihteluvälin kapeneminen tuo vähän helpotusta EKP:lle, vaikka pohjainflaatio on edelleen liian korkea. Myös Hirvonen uskoo korkojen nousuun.
”Korkea pohjainflaatio on ongelma EKP:lle. Odotamme, että EKP nostaa keskuspankkikorkoja 0,25 %-yksiköllä sekä heinäkuussa että syyskuussa”, Hirvonen toteaa Twitterissä.
*****
Huom! Alleviivaus on H.Moilasen tekemä.
14.9.2023
https://www.iltalehti.fi/talous/a/63493 ... d1df08b2e4
Ekonomisti: Suomessa on deflaatio – Tätä se tarkoittaa
Euroopan keskuspankin odotetaan nostavan ohjauskorkoa torstaina. Se voi pahentaa tulossa olevaa taantumaa Suomessa.
Suomessa on deflaatio, Juhana Brotherus kirjoittaa viestipalvelu X:ssä (entinen Twitter).
Deflaatio tarkoittaa hintojen laskua. Sen vastakohtana on inflaatio eli hintojen nousu.
– Me kaipaamme koronlaskua, ei nostoa! Suomen Yrittäjien pääekonomisti Brotherus kirjoittaa.
Brotherus avaa viestiään Iltalehdelle.
– Suomessa yleinen hintataso on ollut laskussa huhtikuun jälkeen. Jopa taantuma on todennäköinen loppuvuonna, eivätkä ensi vuodenkaan kasvulukemat ja sitä kautta inflaatiopaineet kovinkaan suuret ole.
– Suomen taloudelle kiistatta nykyinen korkotaso on jo liian korkea, Brotherus jatkaa.
Nostaako EKP korkoa?
Euroopan keskuspankki (EKP) päättää mahdollisesta ohjauskoron nostamisesta torstaina iltapäivällä. Pääjohtaja Christine Lagarde pitää aiheesta tiedotustilaisuuden Suomen aikaa kello 15.45.
– Ei ole missään määrin selvää, mitä keskuspankki tekee, nostaako korkoa vai pitääkö ennallaan, Brotherus arvioi.
Bios-tutkimusyksikön ekonomisti Jussi Ahokas uskoo, että EKP päättää nostaa korkoa.
– Inflaatiopaineet ovat pysyneet Euroopassa sen verran kovina. Keskuspankki on ottanut haukkamaisen linjan inflaation suhteen, Ahokas sanoo.
”Öljysokki tulossa”
Euron heikentyminen suhteessa dollariin ja raakaöljyn hinnan nousu uhkaavat palauttaa energiainflaation Eurooppaan, Ahokas selittää.
– Jonkinlainen öljysokki on tulossa syksyksi, Ahokas arvioi.
Koron nostaminen tarkoittaisi Suomelle odotettua voimakkaampaa laskusuhdannetta, Ahokas arvioi.
Rahapolitiikan kova vaikutus voi edellyttää finanssipoliittista elvytystä, esimerkiksi investointeja rakentamiseen. Riippuu taantuman syvyydestä millaisia työkaluja tarvitaan, Ahokas katsoo.
"Taloustieteilijät varoittaneet”
Suomessa inflaatio on matalammalla kuin euroalueella yleisesti. Koko euroalueen inflaation kuristaminen korkoa nostamalla kurittaa Suomen taloutta.
– Tämähän on se ilmiö, josta taloustieteilijät ovat varoittaneet jo euroon liittymisestä lähtien, Brotherus sanoo.
– Totta kai ymmärrän, että keskuspankki katsoo koko euroalueen inflaatiolukuja ja inflaatiopaineita, jotka ovat kiistatta Suomea korkeammat, Brotherus sanoo.
Suomessa talous kasvaa heikommin kuin muualla euroalueella. Vastaavasti hintojen nousu on matalampaa.
Toisaalta myös mahdollinen korkojen lasku ensi vuonna välittyy nopeammin Suomen kuin muiden euromaiden talouteen, Brotherus kertoo.
Miksi matala inflaatio?
Suurin syy Suomen matalaan inflaatioon on se, että EKP:n korkopolitiikka välittyy Suomen kansantalouteen nopeammin ja kovemmin kuin muualle euroalueelle.
– Suomi on aina eturintamassa ottamassa negatiivisia vaikutuksia vastaan, Ahokas sanoo.
Ohjauskorko välittyy markkinakorkoihin nopeasti. Suomessa yritysten ja kotitalouksien lainat on tyypillisesti sidottu enintään 12 kuukauden mittaisiin euribor-korkoihin.
– Saksassa ja Itävallassa yritykset ja kotitaloudet tekevät kiinteisiin korkoihin lainasopimuksia, Brotherus selittää.
Myös Venäjän viennin ja potentiaalin katoaminen hidastaa Suomen taloutta ja samalla inflaatiota, Brotherus selittää.
– Mutta suurin syy on korkopolitiikka ja lainamarkkinoidemme rakenne-erot muihin euromaihin verrattuna, hän summaa.
20.9.2023
https://www.is.fi/taloussanomat/art-2000009867128.html
Lidl varustaa myös alle 10 euron kuivatuotteita hälyttimillä – varkaudet ovat ketjulle iso kuluerä
Lidl asentaa hälyttimiä nyt myös kuivatuotteisiin. Lidlin mukaan myymälävarkaat vievät kerralla nyt entistä suurempia määriä.
Espoon Kauklahden Lidlissä varustetaan nyt jopa kuivatuotteita hälytystarroilla.
Myymälässä asioinut Ilta-Sanomien toimittaja kiinnitti huomiota siihen, miten erä alle 10 euron hintaisia Chia-siemenpusseja oli suojattu keltaisilla hälytystarroilla.
Hälytystarrat deaktivoidaan kassalla tuotteen maksun yhteydessä.
Ilta-Sanomat uutisoi viime viikolla, miten Lidl on varustanut lohifilepakkauksia fyysisillä hälyttimillä.
Kauklahden Lidlissä hälytintarroilla varustetut Chia-siemenpussit ovat kappalehinnaltaan lohifilepakkauksia kuitenkin selvästi edullisempia.
– Varastamisesta aiheutuva hävikki on kaupalle taloudellisesti merkittävä kulu, minkä vuoksi suhtaudumme asiaan vakavasti, Lidlin myynnin ja tavaranhallinnan johtaja Akseli Mäkisalo vastaa sähköpostitse Ilta-Sanomille.
- Screenshot_20230920-213601.jpg (153.59 KiB) Katsottu 1846 kertaa
Myymälävarkaudet eivät Mäkisalon mukaan ole Lidlissä aivan viime aikoina lisääntyneet, mutta varkaat ovat entistä ammattitaitoisempia.
– Tuotteita viedään aiempaa isompia määriä, mikä on selvästi organisoidumpaa toimintaa esimerkiksi yksittäisiin näpistelyihin verrattuna. Isompien määrien vieminen viestii siitä, että tuotteet eivät tule omaan käyttöön vaan niitä myydään eteenpäin, Mäkisalo arvioi.
–Yleensä varkaudet kohdistuvat pieniin, mutta kilohinnalta arvokkaisiin tuotteisiin, kuten juusto-, liha- ja kalatuotteisiin sekä alkoholituotteisiin, hän sanoo.
Tuotteisiin asennettavien hälyttimien lisäksi Lidl torjuu varkauksia esimerkiksi kameroilla ja vartijoilla sekä ilmoittaa varkauksista aina poliisille.
Elintarvikkeiden varustaminen myymälävarkauksien ehkäisemiseksi tarkoitetuilla hälyttimillä ja tarroilla ei ole tuore ilmiö.
Alepa varusti jauhelihapakkauksiaan hälyttimillä vuonna 2019.
Fed economists sound alarm on hedge funds gaming US Treasuries
September 13, 2023
"Researchers at the Federal Reserve have issued warnings in recent weeks about possible disruptions in U.S. Treasuries due to the return of a popular hedge fund trading strategy that exacerbated a crash in the world's biggest bond market in 2020.
The trades - typically the domain of macro hedge funds with relative value strategies - consist of selling a futures contract, buying Treasuries deliverable into that contract with repurchase agreement (repo) funding, and delivering them at contract expiry.
In two separate notes in recent weeks, economists at the Fed have highlighted potential financial vulnerability risks related to these trades, which are taking place at a time of volatility in the U.S. government bond market due to higher interest rates and uncertainty over future monetary policy actions
"Cash-futures basis positions could again be exposed to stress during broader market corrections," Fed economists said in an Aug. 30 note.
Separately, in a Sept. 8 note that looked among other things at hedge funds' Treasury exposures, Fed economists said there was a risk of a rapid unwind of basis trade positions in case of higher repo funding costs.
Commodity Futures Trading Commission (CFTC) data showed leveraged funds' net shorts on some Treasuries futures were at near record highs in recent weeks, matched by large asset managers' long positions - an indication of basis trades.
"The Fed is unlikely to view this accumulation of basis positions under too favorable a light and may eventually want to clamp down on them," said Steven Zeng, U.S. rates strategist at Deutsche Bank. "However, the approach they take may not be straightforward as the Fed does not have direct regulatory oversight over hedge funds," he said.
The Fed declined to comment on possible policy actions.
LIQUIDITY CONCERNS
The unwinding of basis trades contributed to illiquidity in Treasuries in March 2020, when the market seized up amid rising fears about the coronavirus pandemic, prompting the U.S. central bank to buy $1.6 trillion of government bonds.
Some market players fear a repeat of a similar situation may still be in the cards."
https://www.reuters.com/markets/us/fed- ... 023-09-13/. (Loput täältä.)
Top financial regulator seeks global clampdown on hedge fund borrowing
FSB’s Klaas Knot warns of risk to stability of debt build-up outside mainstream banking system
Klaas Knot, chair of the Financial Stability Board, told the Financial Times the review was intended to address rising risks from so-called non-banks, which include hedge funds and private capital.
“If we want to arrive at a world where these vulnerabilities are less, we have to tackle this issue,” he said, referring to the key role played by non-banks’ debt in stoking recent crises, such as the bond market meltdown at the start of the Covid-19 pandemic.
Knot said the review was a priority because non-banks’ leverage “can potentially threaten financial stability”.
During the March 2020 “dash for cash”, highly leveraged hedge funds — which typically borrow from banks to increase the size of their positions — were widely blamed for helping to send global bond markets into freefall.
“In some areas we can mitigate the risk by having more transparency,” Knot said, in an allusion to making banks share information on lending to hedge funds and other institutions.
But he warned: “There may be other areas where we will actively have to contain the amount of leverage that is being taken on.”
https://www.ft.com/content/dbbfd328-3ec ... 7298f265f6
2.10.2023
https://www.is.fi/taloussanomat/art-2000009889508.html
Kommentti: Maailman talousveturin "pehmeä lasku" voikin olla yllättävän kova
Yhdysvaltain taloudelle povattu ”pehmeä lasku” olisi hyvä uutinen Suomellekin. Taantuman välttäminen voi silti olla toiveajattelua, kirjoittaa erikoistoimittaja Jan Hurri.
KASVAAKO vai kutistuuko Yhdysvaltain talous, sillä on koko maailman talouskasvuun suurempi vaikutus kuin yhdenkään muun maan kasvulla.
Tämä johtuu kahdesta selkeästä seikasta. Ensimmäinen on se, että Yhdysvaltain kansantalous on maailman suurin. Toinen muiden maiden kasvulle ainakin yhtä tärkeä seikka on se, että maan ulkomaankaupan alijäämä on maailman suurin.
Nämä kaksi seikkaa yhdessä tarkoittavat, että Yhdysvallat on koko maailman tärkein kulutuskysynnän lähde – ja kaikkien vientivetoiseen kasvuun vannovien maiden tärkein kasvuveturi.
Kun Yhdysvaltain talous – ja tuonti muista maista – kasvaa, on tämä muiden maiden viennille ja taloudelle kelpo kasvuruiske. Ja kun Yhdysvaltain talous taantuu tai edes lakkaa kasvamasta – ja vähentää tuontiaan muualta, koituu tästä muille vienti- ja kasvuvaikeuksia.
Tämän kaltaisista kansainvälisen talouden peruskuvioista johtuu, että sillä on Suomenkin taloudelle suuri merkitys, kokeeko Yhdysvallat ensi vuodelle ennusteissa povatun talouden "pehmeän laskun" – vai sittenkin jotakin karumpaa.
Vastapainoa toiveikkaalle enemmistölle
Talousennustajien enemmistö vaikuttaa odottavan Yhdysvalloilta "pehmeää laskua", jossa kasvu hiipuu vähän ja väliaikaisesti, inflaatio ja työmarkkinoiden kireyskin hellittävät, mutta talous välttää kuitenkin taantuman ennen kuin kasvu taas voimistuu.
Tämä olisi muullekin maailmalle helpotus, sillä kansainvälinen kauppa – ja vienti suoraan (tai Saksan, Kiinan ja Meksikon kautta) Yhdysvaltoihin – heikkenisi vain vähän ja väliaikaisesti ennen kuin kasvu taas voimistuisi.
Odotukset taantuman välttämisestä ovat toiveikkaita, mutta eivät varmoja. Ne voivat myös osoittautua toiveajatteluksi, jollaisen vastapainoksi löytyy toisenlaisiakin talousennusteita.
Esimerkiksi sveitsiläispankki USB:n ekonomistit ennustavat vasta julkaisemassaan katsauksessa Yhdysvaltain talouden uupuvan ensi vuonna taantumaan. He luettelevat neljä syytä, miksi taantuma on todennäköisempi kuin "pehmeä lasku".
Ranskalaispankki Societe Generalen strategi lisää luetteloon viidennen ja kenties painavimman syyn, miksi kyyti voi osoittautua yllättävän kovaksi.
Neljä plus yksi taantuman ennettä
Ensimmäinen taantuman enne UBS-pankin ekonomistien listalla on Yhdysvaltain työmarkkinoiden suhteellisen nopea heikkeneminen aiemmasta ylikuumenemisesta äkkihiipumiseen.
Toinen syy listalla on kulutuskysynnän näkymien heikkeneminen, mistä kertovat esimerkiksi koronakriisin aikaan kertyneiden säästöjen hupeneminen ja yleisön kulutuskykyä ylläpitävien luottokorttiluottojen kallistuminen.
Kolmas ekonomistien syy varautua taantuman mahdollisuuteen on se, että Yhdysvaltain yrityksetkin vaikuttavat varautuvan talouden hiipumiseen esimerkiksi investointiaikeita perumalla.
Neljäs syy on maan talouspolitiikan virityksen suhteellinen kiristyminen ja siitä aiheutuva fiskaalisen "kasvupurskeen" vaihtuminen fiskaaliseksi jarrutukseksi.
Viimeksi mainittu vaikutus johtuu Yhdysvaltain liittovaltion yhä valtavasta budjettialijäämästä huolimatta siitä, että alijäämä supistuu ja muutoksen vaikutus kansantalouteen vastaa kaasutuksen sijaan jarrutusta.
Viides syy varautua taantuman mahdollisuuteen on kenties niin ilmeinen, että se puuttuu UBS:n listalta – vaikka se on toki kakkien listan syiden tärkeä taustasyy. SocGenin strategi Albert Edwards on pitänyt sitä esillä useissa katsauksissaan.
Kyse on Yhdysvaltain keskuspankin Fedin koronnostoista ja muista rahapolitiikan voimakeinoista – ja maan rahoitusolojen äkkijyrkästä ja erittäin voimakkaasta kiristymisestä.
Koronnostot vaikuttavat hitaasti
Yhdysvaltain ohjaus- ja markkinakorot ovat vasta suunnilleen viime vuosikymmenten normaalilukemissa, mutta nyt ne ovat nousseet nopeammin ja enemmän kuin vuosikymmeniin.
Maan talous on painunut vähäisemmistäkin rahoitusolojen kiristyksistä taantumaan, ja siksi äkkijarrutukseen on nytkin syytä varautua. Varsinkin, kun talouden eri osissa on jumissa ja liikkeellä runsaammin erityyppistä velkaa kuin milloinkaan aiemmin.
Analyysiyhtiö Capital Economics on sekin varoittanut asiakkaitaan Yhdysvaltain taantuman todennäköisyydestä – ja muistuttanut, että rahoitusolojen äkkijyrkkä kiristyminen on vasta vähitellen alkanut tuntua talouden kokonaiskuvassa.
Euroalueen ja Suomenkin talousnäkymille olisi toki eduksi, jos taantumariskit Atlantin vastarannalla väistyisivät ja koko maailman talousveturi kiihdyttäisi pian piristyvään kasvuun.
Mutta jos "pehmeä lasku" ei onnistukaan ja Yhdysvallat painuu taantumaan, siitä heijastuu väistämättä vaikeuksia muillekin.
Maailman suurimman talouden – ja varsinkin suurimman tuontitalouden – hiipuminen taantumaan vesittäisi kaikkien vientitalouksien kasvunäkymät, Suomen valmiiksi huterat näkymät mukaan luettuna.
- Screenshot_20231003-164555.jpg (174.1 KiB) Katsottu 1415 kertaa
