- Näppärä kirjanpitotaulu.jpg (161.33 KiB) Katsottu 1890 kertaa
21.3.2022
https://yle.fi/uutiset/3-12363188
Ruotsissa velkavuori kasvaa ja ulosottovelkoja on ennätysmäärä – Kenneth Kjellberg ei osaa kuvitella, miltä velattoman elämä tuntuu
Velkaneuvoja Jessica Bertilssonin mukaan monet ruotsalaiset ovat tottuneet siihen, että heillä on hieno auto, uusi puhelin ja lomamatkalle on päästävä joka vuosi.
RUOTSIN Perstorpissa
Kenneth Kjellbergin, 39, kodin eteisen muistitaululle on laskettu kuukauden menoja: vuokra 800 euroa, vakuutukset 48 euroa, puhelin 28 euroa. Sähkölasku ei ole vielä tullut.
Kjellberg kirjoittaa tulot ja menot ylös, jotta hän pystyy varautumaan yllätyksiin. Sellainen voi olla esimerkiksi hedelmä, jonka Kjellbergin tyttären
Novalien, 8, olisi vietävä mukaan kouluun retkievääksi.
Kjellbergin ylivelkaantuminen alkoi pienistä summista.
– Tein tyhmyyksiä, hän sanoo istuessaan olohuoneen pöydän ääressä. Hänen avopuolisonsa kissa Bruce kehrää kainalossa.
Ensimmäisen lainan Kjellberg otti heti tultuaan täysi-ikäiseksi. Hän osti huonekaluja muutettuaan asumaan omilleen. Samaan aikaan tulot olivat epäsäännölliset. Kjellberg on ollut ravintola-alalla kokkina pätkätöissä.
Hän otti lisää lainoja ja pikavippejä. Pian maksuvaikeudet johtivat perintäkirjeisiin, ulosottovelkoihin, veloista juokseviin korkoihin. Ulosottovelkaa oli lopulta noin 65 000 euroa.
– Olen ollut ylivelkaantunut käytännössä koko aikuisikäni, hän sanoo.
Ulosottovelkoja ennätysmäärä
Ruotsalaisten ylivelkaantuminen on huoli, josta puhutaan yhä useammin julkisessa keskustelussa.
Tuoreiden tilastojen mukaan ruotsalaisilla on ulosottovelkoja noin yhdeksän miljardia euroa, mikä on enemmän kuin koskaan ennen. Määrä on lähes 700 miljoonaa euroa enemmän kuin vuonna 2020. Ruotsissa ulosottoja hoitavan Kruununvoudin mukaan ulosottovelallisia on noin 400 000. Velkaantuneiden määrä on laskenut viime vuosina, mutta he ovat velkaantuneet suuremmista summista kuin ennen.
Suomessa ulosottovelallisia on 560 000. Suomen valtakunnanvouti
Juhani Toukola kertoo, että ero Suomen ja Ruotsin välillä johtuu siitä, että Suomessa on enemmän maksuja, jotka ovat suoraan ulosottokelpoisia. Näitä ovat esimerkiksi viranomaismaksut tai vaikkapa ajoneuvon liikennevakuutus. Lisäksi Suomessa on velkojille halvempaa hakea velallisia ulosottoon kuin Ruotsissa. Suomessa ulosoton velkamäärä on noin 5,7, miljardia euroa.
Noin joka kymmenes ruotsalainen ilmoittaa, että he eivät ole pystyneet maksamaan ajoissa laskujaan. Kotitalouksien vaikeuksia lisää se, että hinnat nousevat hurjaa vauhtia. Helmikuussa inflaatio oli 4,5 prosenttia.
Ruotsalaisten kotitalouksien velkaantumisaste on jo nyt historiallisen korkealla tasolla, mikä johtuu asuntolainoista. Kotitalouksilla on velkaa suhteessa tuloihin noin 200 prosenttia. Suomen vastaava luku on noin 136.
"Ruotsi on kulutusyhteiskunta"
Perstorpin kunnan velkaneuvoja
Jessica Bertilssonin puhelin soi tiheään. Hän saa keskimäärin kaksi uutta asiakasta joka viikko. Tänään hän vastaa puheluihin keittiönpöytänsä ääreltä, jossa hän tekee etätöitä.
Perstorp on yksi Luoteis-Skånen pienistä kunnista, joissa asuu paljon velkaantuneita. Perstorpin seitsemästä tuhannesta asukkaasta yli kahdeksalla prosentilla on ulosottovelkoja. Se on toiseksi eniten koko Ruotsista.
Alueella on korkea työttömyys, eikä ihmisten koulutus vastaa avoinna olevia työpaikkoja. Ne, jotka löytävät työpaikan, muuttavat usein kunnasta pois.
Bertilssonilla on naisia ja miehiä asiakkaina yhtä paljon. Maahanmuuttajia on joukossa vähemmän. Se johtuu Bertilssonin mukaan siitä, että he ovat asuneet Ruotsissa vähemmän aikaa eikä velkoja ole ehtinyt kertyä.
– Ruotsi on kulutusyhteiskunta. On totuttu siihen, että pitää päästä lomalle kerran vuodessa, on uusi kännykkä ja hieno auto, hän sanoo.
Ruotsalaiset nostavat kulutusluottoja kasvavaan tahtiin. Niitä on kotitalouksien lainoista 20 prosenttia.
Nuorten aikuisten ylivelkaantumisesta kulutusluottojen takia ollaan erityisen huolestuneita.
– Lainaa tarjotaan joka tuutista ja klikkaus riittää sen saamiseksi. Klikkaus riittää myös tavaran ostamiseksi.
Ruotsin rahoitustarkastuksen selvityksessä kävi ilmi, että 4,5 prosenttia kulutusluottoja nostavista saa perintäkirjeen jo lainan ensimmäisten kuukausien aikana. Alle 25-vuotiaista ruotsalaisista tällaisen kirjeen saa jo lähes joka kymmenes.
Asiakas piiloutui autoon
Velkaneuvoja Jessica Bertilsson kertoo asiakkaasta, joka heräsi aamulla samaan aikaan kuin muu perhe, söi aamiaisen ja lähti töihin. Tosiasiassa hän oli jäänyt työttömäksi, mutta ei uskaltanut kertoa siitä kotona.
– Hän istui autossa kahdeksan tuntia päivässä ja pelasi nettipelejä, joilla voi myös hävitä paljon rahaa. Sen jälkeen hän meni kotiin.
Velka ehti kasvaa huomattavaksi, ennen kuin mies kertoi asiasta perheelleen. Tilanteen paljastuminen oli miehelle helpotus.
– Kaikista tärkeintä olisi pystyä poistamaan häpeä, joka velkaantumiseen liittyy. Tämä ei ole mikään luksusongelma, vaan näin voi käydä kenelle tahansa, hän huokaa.
Bertilssonin mukaan ylivelkaantumisen aiheuttaa yleensä kriisi, joka vie huomion pois rahankäytöstä. Esimerkiksi työttömyys tai vakava sairastuminen.
Velkasaneeraus kysyttyä
Kenneth Kjellbergin elämässä tapahtui käänne, kun hänestä tuli isä. Kjellberg halusi, että hänen nyt kahdeksanvuotias tyttärensä Novalie saisi paremman tulevaisuuden.
Hän haki ja pääsi velkasaneeraukseen. Velkasaneerausmenettely on tarkoitettu ylivelkaantuneille, jotka eivät pysty maksamaan velkojaan takaisin.
– Jos voisin sanoa nyt jotain nuorelle itselleni, sanoisin, että älä ota sitä lainaa. Tienaa ja säästä ensin ja osta sitten, sanoo Kjellberg.
Ruotsissa velkasaneeraukseen hakevien määrä on kasvanut viime vuosina ja eniten 18–34-vuotiaiden joukossa. Nuorten hakemukset kuitenkin usein hylätään, sillä he eivät ole yhtä velkaantuneita kuin heitä vanhemmat.
Saneerauksessa velallinen maksaa velkaa maksusuunnitelman mukaan ja elää toimeentulotuen alarajalla. Viiden vuoden jälkeen henkilö on velaton.
Suomessa tehdään myös yksityishenkilöille vastaavia velkajärjestelyjä, mutta niistä päätetään käräjäoikeudessa.
Kjellbergillä on vielä kolme vuotta jäljellä.
– En osaa sanoa miltä se tuntuu. Itkin, kun pääsin velkasaneeraukseen.
- Aika korkea työttömyys Perstorpassa.jpg (194.78 KiB) Katsottu 1890 kertaa