Maahanmuutto repii (kansaa kahtia)

Tänne keskustelut politiikasta siihen liittyvästä korruptiosta yms.

Valvoja: Moderaattorit

jepulis82
Perry Mason
Viestit: 3916
Liittynyt: Ma Kesä 19, 2017 5:28 am

Re: Maahanmuutto repii (kansaa kahtia)

Viesti Kirjoittaja jepulis82 »

meitzi kirjoitti:
La Marras 21, 2020 3:16 pm
tasaraha kirjoitti:
La Marras 21, 2020 11:37 am
Ruotsissa oli myös yksi tilanne missä EU:n ulkopuolelta tullut nainen erosi miehestään. Naiselle oli myönnetty oleskelulupa parisuhteen perusteella. Tämä nainen oli kansainvälisessä suuryrityksessä huippuliksalla töissä Tukholmassa, eli siis oikeasti huippuosaaja. Eron jälkeen naisen parisuhteen nojalla myönnetty oleskelulupa ei oikeuttanut enää työntekoon. Naisen piti anoa työlupaa työssään jatkamista varten, mutta viranomaiset ilmoittivat samalla, että hänen pitää poistua maasta siksi aikaa, kun anomus käsitellään. No poistuhan se ja pysyvästi. Vittu mitä touhua!
Ainakin tianne, jossa parisuhde oli oleskeluluvan peruste, ja maahansaapunut lähtee toiselle paikkakunnalle parempien ansioiden pariin ja viikonloput vietetään yhdessä jommalla kummalla paikkakunnalla johtaa yleensä maasta poistamiseen, koska tulkitaan etteivät ole enää parisuhteessa asuessaan viikot eri paikkakunnilla.
Useammat tuet onnistuu toki kyllä Abdille ja sen jalkavaimoille. Eihän siitä nyt hirveen kauan ole kun jollekin somalille maksettiin 44 000€ lapsilisiä vaikkei ollut edes asunut koko maassa kymmeneen vuoteen. Tämä on ihan normaalia samalla kun työtä tekeviä jahdataan kyllä. :oops:
"Those who want respect, give respect."

Alex Smith
Andy Sipowich NYPD
Viestit: 1421
Liittynyt: Su Helmi 18, 2018 12:05 pm

Re: Maahanmuutto repii (kansaa kahtia)

Viesti Kirjoittaja Alex Smith »

Tulihan se sielt, minkä kaikki järkevät jo tiesivätkin.
NYT menee silakalla oikein huolella tunteisiin

https://www.iltalehti.fi/kotimaa/a/21b3 ... 43870be8c8

Tutkimus: Ulkomaalaisvanhempien lapsilla muita enemmän mielenterveysongelmia ja käytöshäiriöitä

Tänään klo 7:18

Monella perheellä, jossa vanhemmista toinen tai molemmat ovat ulkomaalaisia, menee heikommin.

THL:n tutkimus paljastaa, että ulkomaalaistaustaisilla perheillä menee monella mittarilla keskimääräistä heikommin.

Merkittäviä eroja havaittiin vanhempien tulotasossa ja toimeentulotuen käytössä vanhempien syntymämaan mukaan. Erityisesti pitkäkestoiset toimeentulovaikeudet olivat yleisempiä perheissä, joissa vanhemmista toinen tai molemmat ovat ulkomailta. Vanhempien toimeentulovaikeudet olivat lisäksi yhteydessä lasten koulumenestykseen. Ulkomailla syntyneiden vanhempien lapsilla peruskoulun päättötodistuksen arvosana jäi keskimääräistä heikommaksi.

Perheissä, joissa toinen vanhemmista on ulkomailta, lapsilla diagnosoitiin keskimääräistä enemmän mielenterveyden ja käyttäytymisen häiriöitä. Kun molemmat vanhemmista olivat ulkomailta, häiriöitä diagnosoitiin sen sijaan keskimääräistä vähemmän. Erot voivat johtua eroista sairastavuudessa, hoitoon hakeutumisessa tai hoitoon ohjauksessa.

Suomalaistaustaisten vanhempien perheisiin nähden kodin ulkopuolelle sijoitettujen lasten osuus oli noin kaksi kertaa suurempi perheissä, joissa oli ulkomailla syntynyt vanhempi.

Nuorten rikollisuudessa ei havaittu suuria eroja vanhempien syntymämaan mukaan. Jos molemmat vanhemmat olivat ulkomailla syntyneitä, lapset olivat saaneet rikosseuraamuksia keskimääräistä vähemmän.

– Tärkeää on huomata, että tulokset eivät johdu suoraan vanhempien syntymämaasta, vaan ne voivat olla seurausta lukuisista eri asioista. Tulosten valossa on erityisesti syytä kysyä, saavatko lapsiperheet tarvitsemaansa tukea perheen kieli- ja kulttuuritaustasta riippumatta, kertoo THL:n tiedotteessa akatemiatutkija Lotta Haikkola Nuorisotutkimusverkostosta.

Suurin osa hyvinvoivia
Tutkimuksessa tutkittiin kaikkia Suomessa vuonna 1997 syntyneitä lapsia. Tulosten mukaan suurin osa ikäluokan lapsista voi hyvin riippumatta vanhempien lähtömaasta. Ulkomailla syntyneiden vanhempien perheissä lasten hyvinvointi kuitenkin erosi perheistä, joissa molemmat vanhemmat ovat syntyneet Suomessa.

Tutkimuksessa tarkasteltiin lapsia, joiden vanhemmista toinen tai molemmat ovat syntyneet ulkomailla. Tämä oli ensimmäinen kerta, kun tutkijat seurasivat koko ikäluokan kehitystä ja selvittivät vanhempien ulkomaalaistaustan yhteyttä lasten kasvuympäristöön, kehitykseen ja hyvinvointiin.

Suurin osa lapsiperheistä, joissa on ulkomailla syntynyt vanhempi, ovat kuitenkin hyvinvoivia.

Tutkimuksen hyvinvointipoliittiset suositukset korostavat lasten hyvinvointia, kehitystä ja osallisuutta tukevien kasvuympäristöjen merkitystä. Esimerkiksi lapsiköyhyyden torjumiseksi tärkeää on vanhempien koulutuksen ja työllisyyden parantaminen.

– Vanhempien taloustilanne vaikuttaa monin tavoin perheen mahdollisuuksiin tukea lasten kasvua. Siksi vanhempien koulutus ja työllistyminen ovat avainasemassa, kun pyritään varmistamaan lapsille yhdenvertaisia lähtökohtia, sanoo THL:n erikoistutkija Antti Kääriälä tiedotteessa

Avatar
Maigreeni
Harjunpää
Viestit: 313
Liittynyt: Su Maalis 31, 2019 8:59 am

Re: Maahanmuutto repii (kansaa kahtia)

Viesti Kirjoittaja Maigreeni »

“Ulkomaalaisvanhempien” -- varmasti, jos toinen tai molemmat vanhemmista ovat vaikkapa Saksasta.

Olisi myös kiva tietään, miten näitä “mielenterveysongelma”-diagnoosena jaellaan.

Onko mielenterveysongelma, jos ÄO<80 ja käyttäytyy sen mukaisesti?
Että naisella ei voi olla peeenistä on itsepintainen myytti, joka valistunut aikakautemma on luojan kiitos murtanut kuten luotettava media Newsweek tässä paljastaa! https://www.newsweek.com/can-woman-have ... ed-1093051

Doctor Lecter
James Bond (Daniel Graig)
Viestit: 17033
Liittynyt: Pe Kesä 22, 2007 9:32 am

Re: Maahanmuutto repii (kansaa kahtia)

Viesti Kirjoittaja Doctor Lecter »

Nyt se on todistettu: Ulkomaalaistaustaisten lapsilla (lue; islaminuskoisilla lapsilla) eniten ongelmia kouluissa.
Laaja tutkimus paljasti: Ulkomaalaistaustaisilla lapsilla heikommat arvosanat, enemmän mielenterveysongelmia ja huostaanottoja

THL:n tutkimuksessa on seurattu ulkomaalaistaustaisten lasten yhden ikäluokan hyvinvointia ja pärjäämistä syntymästä täysi-ikäisyyteen.

Maahanmuuttajataustaisia lapsia oppitunnilla. Kuvituskuvaa. Petteri Bülow / Yle
Maahanmuuttajataustaisia lapsia oppitunnilla. Kuvituskuvaa. Petteri Bülow / Yle
koulupelleilyä.jpg (94.39 KiB) Katsottu 1136 kertaa
Tämä nousi keskeiseksi tekijäksi, kun Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL) selvitti seurantatutkimuksessa maahanmuuttajataustaisten lasten hyvinvointia.

Se, että perhe ei pysty tukemaan lapsen kasvua taloudellisista syistä, vaikuttaa hyvin merkittävällä tavalla lapsen myöhempään kehitykseen.
– Jos puhutaan oikein pitkittyneestä tilanteesta, se vaikuttaa siihen, millaiset edellytykset vanhemmilla on turvata lapsen perustarpeet, kuten ravinto ja vaatetus tai miten he voivat tukea lapsen opiskelua tai harrastusta, tutkimusryhmää vetänyt THL:n erikoistutkija Antti Kääriälä kertoo.

Hän korostaa, että suurin osa tutkimuksen kohteena olleista lapsista voi hyvin, mutta erojakin löytyi lapsen taustan mukaan. Suurimmat erot liittyivät juuri perheiden toimeentuloon sekä sosiaali- ja terveyspalveluiden käyttöön.
– Lapsiköyhyys oli yleisempää perheissä, joissa toinen tai molemmat vanhemmat olivat syntyneet ulkomailla, Kääriälä sanoo.

Suomi seuraavan sukupolven kasvuympäristönä -tutkimus on laajin tähän mennessä tehty tutkimus maahanmuuttajataustaisista lapsista, vaikka heidän määränsä on kasvanut Suomessa vauhdilla 30 viime vuoden aikana. Viime vuonna joka kymmenes lapsi oli ulkomaalaistaustainen.

Tutkimuksessa on seurattu vuonna 1997 syntyneiden lasten elämää eri kanteilta heidän täysi-ikäisyyteensä asti. Nämä nuoret täyttävät tänä vuonna 23 vuotta.

Tutkimuksessa on mukana 4 000 Suomessa syntynyttä lasta, joiden molemmat tai toinen vanhempi oli muuttanut Suomeen ulkomailta. Ikäluokkaan kuuluvista lapsista noin seitsemällä prosentilla äiti tai isä tai molemmat olivat syntyneet muualla kuin Suomessa. Heitä voidaan kutsua myös toisen sukupolven maahanmuuttajiksi.

grafiikka_ulkomaiset_lapset.jpg
grafiikka_ulkomaiset_lapset.jpg (52.52 KiB) Katsottu 1136 kertaa
Lapsilla selkeitä eroja peruskoulun arvosanoissa
Lasten hyvinvointia ja sitä tukevien palveluiden käyttöä on tutkittu koulutuksen, terveyden, lastensuojelun tarpeen ja rikollisuuden kautta. Tutkimuksessa on lisäksi kartoitettu lasten hyvinvointiin vaikuttavia taustatekijöitä, kuten perhemuotoa, vanhempien koulutus- ja tulotasoa sekä asuinpaikkaa.

Tutkimuksessa mukana olleilla maahanmuuttajataustaisilla lapsilla näkyi merkittäviä eroja koulumenestyksessä, mielenterveysongelmissa ja huostaanotoissa verrattuna suomalaisten vanhempien lapsiin.

Niillä lapsilla, joiden äiti ja isä olivat muuttaneet Suomeen ulkomailta, oli muita ryhmiä matalampi peruskoulun päättötodistuksen arvosana. Kolmannes lapsista, joiden molemmat vanhemmat olivat ulkomailta, valmistui peruskoulusta alle seitsemän keskiarvolla.

Vanhempien toimeentulotuen asiakkuus oli selvästi yhteydessä lasten oppimistuloksiin kaikilla lapsilla riippumatta vanhempien syntymävaltiosta. Toisen asteen koulutukseen eli lukioon tai ammattiopintoihin hakeutumisessa ei havaittu merkittäviä eroja eri ryhmien välillä.

Raportissa näkyi sama jako poikien ja tyttöjen koulumenestyksessä kuin muissakin tutkimuksissa: maahanmuuttajataustaiset tytöt pärjäävät peruskoulussa poikia paremmin. Ulkomaalaistaustaisten ja suomalaisten vanhempien tyttöjen erot arvosanoissa olivat kuitenkin suuremmat kuin vastaavien poikien.

Tutkijan mukaan suomalainen koulu ei pysty tasaamaan kaikkia lasten taustasta johtuvia eroja. Tämä koskee koko väestöä.

Toisen sukupolven maahanmuuttajalasten taustassa on monia tekijöitä, jotka vaikuttavat koulumenestykseen, esimerkiksi vanhemmilla voi olla matala koulutus. Tämä on yhteydessä myös lapsen menetykseen.
– Toisaalta ulkomaalaistaustaiset lapset pärjäsivät perheen taloudellisiin lähtökohtiin nähden jopa paremmin. Toimeentulotukea saavien ulkomailla syntyneiden vanhempien lapset menestyivät koulussa jopa paremmin kuin vastaavat Suomessa syntyneiden vanhempien lapset, Kääriälä kertoo.

Lasten sijoituksissa kaksinkertainen ero
Tutkimuksesta ilmenee, että mielenterveysongelmat olivat yleisimpiä lapsilla, joiden toinen vanhempi oli syntynyt ulkomailla. Heistä joka neljäs oli saanut mielenterveysdiagnoosin erikoissairaanhoidossa. He myös käyttivät muita ryhmiä useammin ja pidempään psyykenlääkkeitä.
– Tähän voi vaikuttaa se, että toinen lapsen vanhempi tuntee suomalaiset terveyspalvelut ja osaa hakea apua. Avioerot olivat myös yleisempiä perheissä, joissa toinen vanhempi oli syntynyt ulkomailla. Perheissä voi olla ristiriitoja, jotka näyttäytyvät lapsen psyykkisenä oireiluna, Antti Kääriälä arvelee.

Tutkimuksessa selvisi myös, että ulkomailla syntyneiden vanhempien lapsia sijoitettiin kodin ulkopuolelle kaksi kertaa niin paljon kuin Suomessa syntyneiden vanhempien lapsia.
– Puuttuuko suomalaisesta palvelujärjestelmästä ennaltaehkäisevää työtä, jota ulkomaalaistaustaiset perheet tarvitsisivat, jotta ei tarvittaisi lastensuojelutoimia kuten sijoituksia kodin ulkopuolelle? Näitä perheitä pitäisi pystyä tukemaan jo varhaisessa vaiheessa, tutkija pohtii.

Kääriälän mukaan kyse voi olla myös kulttuurieroista: suomalainen lastensuojelujärjestelmä ja ulkomaalaistaustaiset perheet voivat tulkita eri tavoin sen, mitä on hyvä vanhemmuus tai miten lapsia tulisi kasvattaa.

Lähi-idässä tai Afrikassa syntyneiden vanhempien lapsilla, erityisesti tytöillä, oli tutkimuksen mukaan heikompi koulumenestys ja heitä oli otettu huostaan muita ryhmiä useammin.

Tutkijan mukaan tämä voi heijastella sitä, miten hyvin heidän vanhempansa ovat integroituneet suomalaiseen yhteiskuntaan. Myös taloudellinen tilanne voi vaikuttaa laajemminkin perheen hyvinvointiin ja se, miten suomalainen järjestelmä vastaa tuen tarpeeseen.
– Kahden erilaisen kulttuurin välissä kasvaminen voi olla myös haastavaa. Nuoret voivat itse luontevasti yhdistellä kulttuureita, mutta se voi aiheuttaa jännitteitä vanhempien kanssa. Tämä voi olla yksi tekijä, miksi lastensuojelun sijoitukset ovat yleisempiä näissä perheissä, Kääriälä sanoo.

Alaikäisenä saaduissa rikostuomioissa tai rangaistusmääräyksissä ei ollut suurta eroa maahanmuuttajataustaisten lasten ja kantaväestöön kuuluvien vanhempien lasten välillä. Lapset, joiden molemmat vanhemmat olivat syntyneet ulkomailla, saivat vähiten rikostuomioita.

Tutkimuksessa havaitut erot lasten elämässä ovatkin monien eri tekijöiden summa, Kääriälä huomauttaa.

Tutkitun ikäluokan elämään vaikuttivat monet yhteiskunnalliset muutokset. Vuonna 1997 syntyneet elivät lapsuuttaan 2000-luvun kahden ensimmäisen vuosikymmenen aikana.

Taloudellisesti elettiin noususuhdannetta 1990-luvun puolivälistä vuoteen 2008 saakka. Finanssikriisin jälkeen alkoi 2010-luvun loppupuolelle kestänyt taantuma ja taloudellinen epävarmuus. Merkittävä asia on myös se, että lapset ovat olleet vuonna 1996 voimaan tulleen subjektiivisen päivähoito-oikeuden piirissä.

Tutkimus on jatkoa THL:n aiemmin julkaistulle laajalle seurantatutkimukselle, jossa tutkittiin koko vuonna 1997 syntyneen ikäluokan elämässä pärjäämistä. Erilaisia rekisteritietoja yhdistelemällä voidaan tarkastella, kuinka lapset ovat käyttäneet yhteiskunnan eri palveluita syntymästä täysi-ikäisyyteen.

Parempi kotouttaminen lääke lapsiköyhyyteen
THL:n tutkimus kertoo paitsi ulkomaalaistaustaisten lasten ja heidän perheidensä sosiaalisesta ja taloudellisesta hyvinvoinnista ja terveydestä myös siitä, miten suomalaisen yhteiskunnan palvelujärjestelmä ja viranomaiset heitä tukevat.

Antti Kääriälä muistuttaa, että ulkomaalaistaustaiset perheet ovat hyvin moninainen ryhmä. Osa lasten vanhemmista on tullut Suomeen työn perässä, osa taas pakolaisina. Tämä antaa hyvin erilaiset lähtökohdat yhteiskunnassa pärjäämiseen.

Ulkomaalaistaustaisten perheiden tilanteeseen vaikuttaa oleellisesti vanhempien integraatio suomalaiseen yhteiskuntaan. Maahamuuttajapalvelut luotiin Suomessa 1990-luvulla, joten useimmat tutkimuksessa mukana olevien lasten vanhemmat ovat osallistuneet niihin.

Miten tutkijat ratkaisivat esille nousseita ongelmia ja kehittäisivät palveluita?

Erikoistutkija Antti Kääriälän mukaan erityisesti Lähi-idästä ja Afrikasta kotoisin olevien vanhempien lapset tarvitsisivat nykyistä enemmän tukea ja palveluja. Tässä ryhmässä pitkäaikainen toimeentulotuen käyttö oli yleisintä.
– Miten yhteiskunta on onnistunut heidän vanhempien kotouttamisessa, esimerkiksi kouluttamisessa, kielitaidon oppimisessa ja työllistymisen tukemisessa? Nämä olisivat avaimia, millä lapsiköyhyyteen pystyttäisiin puuttumaan, Kääriälä sanoo.

Tutkijat panostaisivatkin ulkomailla syntyneiden vanhempien koulutukseen ja työllistymiseen nykyistä enemmän. Samalla olisi varmistettava myös sosiaalitukien riittävä taso. Sosiaali- ja terveyspalveluiden pitäisi olla myös kaikkien saatavilla riippumatta perheen kieli- ja kulttuuritaustasta. Nyt kaikki perheen eivät osaa niihin hakeutua, joten neuvontaa omalla kielellä tarvitaan lisää.

Lisäksi ulkomaalaistaustaisten lasten koulunkäynnin tukeen tulisi tehdä lisäsatsauksia. Koronan aikana tuen tarve on vielä korostunut. Jos ulkomailla syntyneet vanhemmat eivät osaa kunnolla suomea, he eivät pysty auttamaan tehtävien teossa lapsiaan.
YLE
26.11. 02:00 Päivitetty 26.11. 03:16

Voidaan perustellusti pohtia syitä mitkä ovat tähän johtaneet:
a) onko ylipäätään järkevää siirtää ihmisiä täysin erilaiseen kulttuuriin, jossa väistämättä tulee konflikteja kantaväestön ja saapuneiden välille
b) kotouttaminen on onnistunutta - vaikka tekstissä toisin väitetään. Vika on vastaanottavassa päässä; haluttomuutta, islamia, ylimielisyyttä
c) epätasa-arvoinen kulttuuri erityisesti ja varsinkin islaminuskoisissa perheissä, suvuissa ja yhteisöissä
d) yhteiskunta on antanut liikaa ja vanhemmilta on saatu oppia siitä, että naisen paikka on kotona ja että rahaa tulee tekemättä työtä
e) viranomaisten ja poliitikkojen loputon myötämielisyys ja ymmärrys islaminuskoisia maahanmuuttajia kohtaan
f) suomalaisten syyllistäminen siitä, että islaminuskoisten kaikki ongelmat Suomessa johtuvat kantaväestön suhtautumisesta heihin
g) viranomaisten kyvyttömyys ja haluttomuus tunnistaa kunniaväkivaltaa

Mitä tutkija ehdottaa:
a) enemmän kotouttamista
b) lisää tukea
c) parempia palveluita
d) muutoksia kouluihin

Vertaan tilannetta kärpäseen, joka on sotkeutunut hämähäkin verkkoon. Tutkijan neuvoilla kärpänen tulee pörräämään ja sotkemaan itsensä yhä pahemmin verkkoon. Tosielämässä tutkijan neuvot voidaan kiteyttää kahteen sanaan: Lisää rahaa!

Jos esittämäni syyt otettaisiin käyttöön, niin kärpänen leikattaisiin irti verkosta ja annettaisiin ymmärtää, että nyt on palattava sinne mistä tulikin. Isiensä maille. Ja katso; kaikilla oli sen jälkeen parempi olla.

Kun katsoo postauksen ylempää kuvaa, niin tilannehan on täysin absurdi. Aivopestyt naiset opettavat (aivopesevät) lapsia veronmaksajain varoilla. Näinkö muka saadaan Suomi nousuun? Ei tuollaisilta naisilta voi saada minkäänlaista realistista oppia missään asiassa.

Tämä kaikki meidän pitää sietää koska ihmisoikeudet ja koska siellä Afrikassa ei vaan osata eikä haluta elää sulassa sovussa.
Aina kun kuulen sanan suvaitsevaisuus, poistan varmistimen!

Avatar
occopution
Neuvoja-Jack
Viestit: 529
Liittynyt: Ke Joulu 26, 2018 8:17 pm
Paikkakunta: NaurisMaa

Re: Maahanmuutto repii (kansaa kahtia)

Viesti Kirjoittaja occopution »

Ilman tutkimustakin tuo oli jo kaikkien tiedossa... onhan tuo jengi jo sen näköistäkin, että silmien takana ei ole juurikaan liikennettä.
For Ever Young! 17-vuotiaita jo vuodesta 2015!

jepulis82
Perry Mason
Viestit: 3916
Liittynyt: Ma Kesä 19, 2017 5:28 am

Re: Maahanmuutto repii (kansaa kahtia)

Viesti Kirjoittaja jepulis82 »

Mikä siinä faktojen ja totuuden kertomisessa on niin vaikeeta? Ei vaan ymmärrä. Ollaan kuulemma fiksua kansaa. Höh.

Kiistattomat faktat ovat nämä:

1. Mamujen integraatio yhteiskuntaamme on täysin epäonnistunut.
2. Jotkin mamuryhmät tekevät helvetisti rikoksia verrattuna kantaväestöön.
3. Meille on valehdeltu päin naamaa viimeiset 15 vuotta mamutuksen ihanuudesta (esim. korkeasti koulutettuja, tulevat hoitamaan vanhuksiamme, eivät tee rikoksia, parantavat huoltosuhdetta).

Tämä ei ole rakettitedettä. Monikulttuurisuus ei ole toiminut yhdessäkään maassa. Ainoa maa jossa se on edes pikkuriikkisen toiminut on USA ja sielläkin ongelmat ovat paljon laajemmat kuin hyödyt. Vittu tätä touhua kun päätä pitää hakata seinään vaikka kuinka kipeetä ottaisi. Voi Pisa-pisteet sentään. :roll:
"Those who want respect, give respect."

Avatar
meitzi
Alibin Kestotilaaja
Viestit: 5116
Liittynyt: La Loka 18, 2008 8:17 am

Re: Maahanmuutto repii (kansaa kahtia)

Viesti Kirjoittaja meitzi »

Jokainen ensimmäisen, toisen, kolmannen ja neljännen polven maahanmuuttaja maksaa karkeasti laskettuna miljoonan yhteiskunnalle. Sopiikin kysyä, että kannattaako tätä "akateemisten" insinöörien ja rakettitieteilijöiden harhaa jatkaa miten pitkään, vai todeta että laiva on lastattu jollain ihan muulla, kuin tulevaisuuden pelastajilla...

"https://www.iltalehti.fi/politiikka/a/7 ... 7b6f6f3af7"
"Ohisalon laskelmien mukaan lastensuojelun erityisen huolenpidon jonojen purkaminen ja pidemmät jaksot niitä tarvitseville maksaisi noin 16 miljoonaa euroa.

– Verrokkina: yksi syrjäytynyt nuori maksaa yhteiskunnalle kaikkinensa miljoona euroa."
Työtön hullu ja eläkeläinen - Takkunatsi

jepulis82
Perry Mason
Viestit: 3916
Liittynyt: Ma Kesä 19, 2017 5:28 am

Re: Maahanmuutto repii (kansaa kahtia)

Viesti Kirjoittaja jepulis82 »

meitzi kirjoitti:
Su Marras 29, 2020 12:56 am
Jokainen ensimmäisen, toisen, kolmannen ja neljännen polven maahanmuuttaja maksaa karkeasti laskettuna miljoonan yhteiskunnalle. Sopiikin kysyä, että kannattaako tätä "akateemisten" insinöörien ja rakettitieteilijöiden harhaa jatkaa miten pitkään, vai todeta että laiva on lastattu jollain ihan muulla, kuin tulevaisuuden pelastajilla...

"https://www.iltalehti.fi/politiikka/a/7 ... 7b6f6f3af7"
"Ohisalon laskelmien mukaan lastensuojelun erityisen huolenpidon jonojen purkaminen ja pidemmät jaksot niitä tarvitseville maksaisi noin 16 miljoonaa euroa.

– Verrokkina: yksi syrjäytynyt nuori maksaa yhteiskunnalle kaikkinensa miljoona euroa."
Jaa, että kehitysmaalaisten roudaaminen Suomeen ei olekaan rikastavaa? No voi sentään. Kova ullatus.

Mä oon vissiin todella fiksu kun olen tiennyt tämän jo 15-20 vuotta... :roll:
"Those who want respect, give respect."

canis lupus
Javier Pena
Viestit: 1880
Liittynyt: Pe Tammi 10, 2020 11:35 pm

Re: Maahanmuutto repii (kansaa kahtia)

Viesti Kirjoittaja canis lupus »

Mihin työtehtäviiin tarvitaan jengiä jotka ovat älyllisesti kehitysvammaisen tasolla?
Jos olen oikein ymmärtänyt niin latenvatkaajina ovat päteviä.
Mens malus in corpore sano

tasaraha
Remington Steele
Viestit: 242
Liittynyt: Ti Loka 06, 2020 7:22 pm

Re: Maahanmuutto repii (kansaa kahtia)

Viesti Kirjoittaja tasaraha »

meitzi kirjoitti:
Su Marras 29, 2020 12:56 am
Jokainen ensimmäisen, toisen, kolmannen ja neljännen polven maahanmuuttaja maksaa karkeasti laskettuna miljoonan yhteiskunnalle. Sopiikin kysyä, että kannattaako tätä "akateemisten" insinöörien ja rakettitieteilijöiden harhaa jatkaa miten pitkään, vai todeta että laiva on lastattu jollain ihan muulla, kuin tulevaisuuden pelastajilla...

"https://www.iltalehti.fi/politiikka/a/7 ... 7b6f6f3af7"
"Ohisalon laskelmien mukaan lastensuojelun erityisen huolenpidon jonojen purkaminen ja pidemmät jaksot niitä tarvitseville maksaisi noin 16 miljoonaa euroa.

– Verrokkina: yksi syrjäytynyt nuori maksaa yhteiskunnalle kaikkinensa miljoona euroa."
Tärkeämpiäkin rahareikiä olisi oman kansan huoltamisessa, mutta siitä mainitseminen on nykytrendin mukaan populismia.

Näitä rakettitieteilijöitä ei ruokajakelun jonoissa näy. Jonosta löytyy kyllä "Pertsaa" ja "Lissua", koska kymmenen vuotta sitten tuli töpättyä jonkun pikkulaskun kanssa, joka vei luottotiedot. Katu kutsuu, kun vuokrasopparia ei saa luottotiedoissa olevan merkinnän takia. Sama työn saamisen suhteen, ikää on likaa tai työantaja pitää merkintää luottotiedoissa merkkinä epäluotettavasta työntekijästä. Pikku hiljaa Pertsat ja Liisat ajautuvat yhteiskunnasta ulos, mutta ketä kiinnostaa, nehän ovat sen itse aiheuttaneet, eikä heidän auttaminen ole edes mediaseksikästä.
Pieni eläkeläisten joukko on ottanut oman paikkanssa jonossa. Joka kerta he keskustelevat samasta asiasta, kumpaanko laittaa rahansa, lääkkeisiin vai ruokaan? He myös toistavat samaa mantraa. 40-50 työelämässä ja Suomen hyvinvointia rakentamssa. Tässä on kiitos.

Iltapäivälehden vasemmistosiiven toimittaja käy paikalla. Hänen mielestään näky ei ole surullinen vaan vastenmielinen. Hetken hän miettii löytääkseen kulmaa juttuun, mutta hylkää sitten koko juttuidean. Toimittajan mielestä jono on täynnä luusereita, ketä se kiinnostaa. Harmi ettei ruoka-apua ole hakemassa ainoatakaan maahanmuuttajaa. Siitä saisi hyvän jutun, kuinka hyvinvointivaltiossa maahanmuuttajat alistetaan leipäjonoon, hän miettii.

Jonosta löytyy myös "Mallu", joka on kolmen lapsen yksinhuoltaja. Mallu painaa pelkkää yövuoroa, että ehtii hetken päivästä viettämään lasten kanssa. Mallua hävettää olla ruokajakelun jonossa, mutta minkä teet, kun pieni palkka ei riitä kodin pyörittämiseen. Ruokajakelun jonossa Mallu ihmettelee miksei saman kerrostalorapun somaliperheitä ikinä näy jonossa. Lapsia niillä on neljä tai enemmän ja vanhemmat eivät käy töissä. Mallua myös ihmetyttää, että kuinka niiden lapsilla on jatkuvasti uudet hienot vaatteet. Kuinka niiden isillä on omat autot ja kuinka ne kantavat uutta taulutelkkaa ja pesukonetta kotiinsa. Hänellä rahat riittävät juuri ruokaan ja vuokraan. Mitään harrastusta ei ole varaa lapsille maksaa. Mallua kuitenkin hieman lohduttaa ajatus, että rakkautta heidän kodistaan ei puutu.
Eniten Mallua kuitenkin surettaa omien lasten puolesta. Lapset ovat kieltäneet häntä menemästä hakemaan ruoka-apua, koska somaliperheiden lapset ovat nähneet hänet jonossa. Sen jälkeen Mallun lapsia on pilkattu pihapiirissä ja koulussa köyhiksi, samoin heidän vaatteille on naurettu. Lapsia on kiusattu koulussa ja kun Mallu yritti ottaa asian puheeksi koulun opettajien kanssa, niin opettajien mukaan Mallun lapset ovat varmasti vain paisutelleet asiaa. Opettajat jopa vihjailivat valheesta ja kuinka Mallun lasten kertomiset voivat vahingoittaa koulun mainetta monikulttuurisena opinahjona,
Mallu päättää lopulta mennä puhumaan näille somalilapsille. He vain virnistelevät Mallun puheille ja haukkuvat häntä huoraksi. Myöhemmin samana iltana Mallun ovikello soi. Oven takana on viisi somalimiestä. Yksi heistä läimäisee varoittamatta lujaa Mallua poskelle. Somalilapset ovat kertoneet vanhemmileen, että Mallu on lyönyt heitä aikaisemmin päivällä. Miehet sanovat Mallulle, että nyt rasistihuora muutat vittuun täältä tai me raiskataan sut ja sun lapset.
Mallu on täysin ymmällään, eihän hän ole tehnyt mitään väärää ja miksi somalilapset olivat sanoneet, että hän on lyönyt heitä. Epätoivo ja kauhu valtaavat Mallun mielen.
Pari päivää myöhemmin lastensuojelu ottaa yhteyttä. Mallusta on tehty nimetön ilmoitus, jonka mukaan häntä epäillään omien, mutta myös muiden lasten pahoinpitelystä. Lasten kouluun on oltu myös tämän johdosta yhteydessä. Opettajat olivat kertoneet lastensuojelulle Mallun olevan surullinen ja epätasapainossa oleva tapaus. Opettajat kertovat lastensuojelulle, että Mallu on käynyt heillekin räyhäämässä ja he ovat kokeneet tilanteen uhkaavaksi, he myös korostavat lausunnossaan Mallun hyvin rasistista asennetta muista maista tulevia lapsia kohtaan.
Mallun lapset määrätään tilapäiseen sijoitukseen. Mallu huutaa ja itkee, lapset huutavat ja itkevät.

Pari päivää tästä Mallu lukee lehdestä kuinka vihreä ministeri kertoo huolensa maahanmuuttajalasten kokemasta rasismista ja eriarvoisuudesta. Tämä näkyy ministerin mukaan oireiluna pääkaupungin kaduilla ja kouluissa. Hänen mukaansa pitäisi osoittaa suvaitsevaisuutta ja ymmärrystä näitä lapsia kohtaan. Heitä ei pidä tuomita, he ovat uhreja, ministeri selittää. Ministerin mukaan hallitus tulee panostamaan merkittävän taloudellisen summan näiden maahanmuuttajalasten hyvinvoinnin parantamiseksi. Lapsille tulee esimerkiksi antaa mahdollisuus harrastamiseen. Näille lapsille pitää antaa tasa-arvoiset lähtökohdat kantaväestön lasten kanssa. Ministeri myös kertoo, että tärkeintä on perheiden yhdistäminen. Iltapäivä lehden toimittaja kirjoittaa kuinka ministeri valuttaa kyyneleitä kertoessaan ettei mikään ole niin julmaa kuin lapsen erottaminen vanhemmistaan.

Mallun kyynelistä ei lehdissä kirjoiteta. Pertsat ja Lissut on aikaa sitten unohdettu. Eläkeläisillä ei ole hätää, kun niille on se vappusatanenkin luvattu, kyllä ne sillä pärjää.

Tiinas
Andy Sipowich NYPD
Viestit: 1445
Liittynyt: Su Helmi 11, 2018 11:00 am

Re: Maahanmuutto repii (kansaa kahtia)

Viesti Kirjoittaja Tiinas »

Tasarahan mainio analyysi tännekin:
Suomi mainostaa itseään Telluksen tasa-arvon ykkösenä, mutta tilanne on kyllä täysin päinvastainen. Kukaan ei uskalla puuttua ongelmalähiöiden naiskohtaloihin.

Feminismistä kiimaantuneet nuoret naiset käyvät keppihevosilla laukkaamassa miesoletettujen historiallisten patsaiden ympärillä ja vaatimassa niitä poistettavaksi. Otetaan vähän lisää punaviiniä, moititaan yhteiskunnan olevan patriarkaalinen ja huudetaan tasa-arvon perään.

Miksi nämä eivät mene esimerkiksi matulähiiöihin keppihevostensa kanssa laukkaamaan ja huutamaan tasa-arvoa?
Tackleberry kirjoitti: ↑
Eli tänä vuonna poliisi on ampunut 42 valkoista ja 31 mustaa.
Valkoisia maassa on sellaiset 234 miljoonaa ja mustia 40 miljoonaa, mutta ongelma tässä on se, että "valkoisia tapetaan enemmän, saatana!"
Ei helvetti

Avatar
Heisenberg420
Neuvoja-Jack
Viestit: 518
Liittynyt: Ti Elo 27, 2019 5:03 pm

Re: Maahanmuutto repii (kansaa kahtia)

Viesti Kirjoittaja Heisenberg420 »

Kelan tutkimus: Maahanmuuttajille maksetaan lähes 30 prosenttia työttömyysturvatuista


Kelan tutkimuspäällikön mukaan heikompi työllisyys ja pienituloisuus lisäävät etuuksien tarvetta.

Kuva
Kela selvitti, kuinka paljon Suomeen muuttaneet käyttivät Kelan etuuksia valtaväestöön verrattuna vuonna 2018.

Maahanmuuttajille maksetaan toimeentuloa turvaavia tukia muuta väestöä yleisemmin, kertoo Kelan tuore selvitys.

Kela maksoi toimeentuloa turvaavia sosiaalietuuksia yhteensä 10,7 miljardia euroa vuonna 2018. Tästä 13 prosenttia eli 1,36 miljardia euroa maksettiin maahanmuuttajille ja 87 prosenttia eli 9,32 miljardia euroa Suomessa syntyneille.

Maahanmuuttajille maksettu osuus etuuksista vaihteli Kelan selvityksen mukaan merkittävästi eri etuuksien välillä.

Osuus oli suurin takuueläkkeessä, josta maksettiin maahanmuuttajille 29 prosenttia ja lähes yhtä suuri työttömyysturvassa, josta maksettiin maahanmuuttajille 27 prosenttia.

Toimeentulotuesta maahanmuuttajille maksettiin 20 prosenttia ja asumistuista 14 prosenttia.

Sekä vanhuuseläkkeistä että työkyvyttömyyseläkkeistä maksettiin maahanmuuttajille kaksi prosenttia.

Isoimmat erot asumistuissa ja työttömyysturvassa

Väestömäärään suhteutettuna Kelan toimeentuloa turvaavia etuuksia maksettiin keskimäärin 2 243 euroa vuodessa Suomessa syntynyttä henkilöä kohden ja 4 676 euroa vuodessa maahanmuuttajaa kohden.

– Ero maahanmuuttajien ja Suomessa syntyneiden välillä muodostuu työttömyysturvan, asumistukien ja toimeentulotuen kokonaisuudesta, sanoo Kelan tutkimuspäällikkö Signe Jauhiainen Kelan tutkimusblogissa.

Suomessa syntynyttä henkilöä kohden näitä Jauhiaisen mainitsemia etuuksia maksettiin noin 900 euroa vuodessa ja maahanmuuttajaa kohden noin 3 300 euroa vuodessa.

Maahanmuuttajista asumistukia sai 34 prosenttia, työttömyysturvaa 26 prosenttia ja perustoimeentulotukea 22 prosenttia. Muusta väestöstä asumistukia sai 17 prosenttia, työttömyysturvaa seitsemän prosenttia ja perustoimeentulotukea kuusi prosenttia.

Perhe-etuuksia, opintorahaa, sairauspäivärahaetuuksia ja Kelan eläkkeitä maksettiin yhteensä saman verran maahanmuuttajille ja Suomessa syntyneille, eli noin 1 200–1 300 euroa vuodessa henkilöä kohden.

Etuuksien käyttöä tarkasteltiin tutkimuksessa maahanmuuttajien osalta myös maaryhmittäin, jotka muodostettiin syntymävaltion mukaan. Kelan mukaan ryhmien välillä on merkittäviä eroja Kelan etuuksien käytössä.

– Henkilöä kohden laskettuna etuuksia maksettiin eniten pakolaisten lähtömaissa syntyneille ja muihin maaryhmiin kuuluville merkittävästi vähemmän, Jauhiainen kirjoittaa.

Tutkimuspäällikkö: Useita syitä
Jauhiainen avaa kirjoituksessaan erojen syitä. Hän toteaa, että heikompi työllisyys ja pienituloisuus lisäävät etuuksien tarvetta.

– Työttömyysturvaa maksetaan myös kotoutumiskoulutukseen ja muihin TE-palveluihin osallistumisen ajalta. Toimeentulon turvaamisen lisäksi etuudet mahdollistavat siis esimerkiksi suomen kielen opiskelun ja muiden työelämässä tarvittavien valmiuksien hankkimisen, Jauhiainen kirjoittaa.

Jauhiaisen mukaan maahanmuuttajien valtaväestöä nuorempi ikärakenne näkyy etuuksien saannissa.

– Myös koko väestössä nuorille maksetaan esimerkiksi toimeentulotukea ja asumistukea yleisemmin kuin vanhemmille ikäryhmille. Kaikenikäiset ja myös pidempään Suomessa asuneet maahanmuuttajat saivat asumistukia kuitenkin yleisimmin kuin valtaväestö, Jauhiainen toteaa.

Opintorahaa 18-24-vuotiaat maahanmuuttajat saivat harvemmin kuin Suomessa syntyneet. Sen sijaan 18-24-vuotiaat maahanmuuttajat, jotka olivat muuttaneet Suomeen alle 13-vuotiaana, saivat opintorahaa yhtä yleisesti tai yleisemmin kuin valtaväestö.

Kelan tutkimuksen aineisto perustuu Kelan rekisteritietoihin henkilöiden sosiaaliturvaetuuksien käytöstä. Aineisto sisältää kaikki Suomen väestöön 31.12.2018 kuuluneet ja 18 vuotta täyttäneet henkilöt.

https://www.iltalehti.fi/talous/a/493e2 ... 68a666df5d
"Nauru pidentää ikää, ellei sitten satu nauramaan väärälle henkilölle."

Doctor Lecter
James Bond (Daniel Graig)
Viestit: 17033
Liittynyt: Pe Kesä 22, 2007 9:32 am

Re: Maahanmuutto repii (kansaa kahtia)

Viesti Kirjoittaja Doctor Lecter »

Edellisen uutisen toistoa, mutta jo otsikko kertoo sen, mikä on systemaattisesti kielletty jo vuosikymmenten ajan:
Kela maksaa etuuksia maahanmuuttajille keskimäärin kaksinkertaisesti Suomessa syntyneisiin verrattuna – taustatekijät selvillä

Ero kahden väestöryhmän välillä muodostui työttömyysturvasta, asumistuista ja toimeentulotuista.

Kelan tuoreen selvityksen mukaan maahanmuuttajat saavat toimeentuloa turvaavia tukia muuta väestöä yleisemmin. Kela selvitti asiaa tarkastelemalla, kuinka paljon Suomeen muuttaneet käyttivät Kelan etuuksia valtaväestöön verrattuna vuonna 2018.

Kelan maksamia toimeentuloa turvaavia sosiaaliturvaetuuksia maksettiin vuonna 2018 yhteensä 10,7 miljardia euroa. Kokonaissummasta 1,36 miljardia euroa eli 13 prosenttia maksettiin maahanmuuttajille. Summasta 87 prosenttia eli 9,32 miljardia meni Suomessa syntyneille.

Väestömäärään suhteutettuna etuuksia maksettiin keskimäärin 2 243 euroa vuodessa Suomessa syntynyttä henkilöä kohden ja 4 676 euroa vuodessa maahanmuuttajaa kohden. Kela maksoi siis hieman yli kaksinkertaisen määrän etuuksia maahanmuuttajille verrattuna syntyperäisiin suomalaisiin.

Maahanmuuttajien osuus vaihteli merkittävästi eri etuuksien välillä. Osuus oli suurin takuueläkkeessä, josta maahanmuuttajille maksettiin 29 prosenttia. Myös työttömyysturvasta 27 prosenttia maksettiin maahanmuuttajille. Toimeentulotuesta maahanmuuttajille maksettiin 20 prosenttia ja asumistuista 14 prosenttia.

Merkittävä ero maahanmuuttajien ja Suomessa syntyneiden välillä muodostuu työttömyysturvan, asumistukien ja toimeentulotuen kokonaisuudesta. Suomessa syntynyttä henkilöä kohden näitä etuuksia maksettiin noin 900 euroa vuodessa ja maahanmuuttajaa kohden noin 3 300 euroa vuodessa.

Heikompi työllisyys lisää etuuksien tarvetta
Maahanmuuttajat saivat erityisesti työttömyysturvaa, asumistukia ja perustoimeentulotukea muuta väestöä yleisemmin.

Selvityksessä kerrotaan, että maahanmuuttajista asumistukia sai 34 prosenttia, työttömyysturvaa 26 prosenttia ja perustoimeentulotukea 22 prosenttia. Muusta väestöstä asumistukia sai 17 prosenttia, työttömyysturvaa 7 prosenttia ja perustoimeentulotukea 6 prosenttia.

Kela kertoo selvityksensä yhteydessä, että heikompi työllisyys ja pienituloisuus lisäävät etuuksien tarvetta. Toimeentulon turvaamisen lisäksi etuudet mahdollistavat esimerkiksi suomen kielen opiskelun ja muiden työelämässä tarvittavien taitojen hankkimisen. Etuuksien saantiin vaikuttaa myös maahanmuuttajien valtaväestöä nuorempi ikärakenne.
mtvuutiset.fi
3.12.2020 17:21
...heikompi työllisyys ja pienituloisuus lisäävät etuuksien tarvetta
Tämä on kehä ja eräänlainen viranomaisten ja muiden hölmöjen luoma ikiliikkuja jossa työttömyys ja ulkomaalaisuus palkitaan; koska työtön, joo sulle lisää tukia, en työllisty koska rasismi, eivät työllisty koska ei koulutusta, lisää rahaa, en viitsi enää tehdä töitä koska tuilla pärjää, ei töitä koska rasismi, ei tarvetta työn teolle, juu sulle tukia olet työtön, tarviikkona lisää rahaa, vaikeata koska kieltä en osaa, vaikeata koska en osaa mitään, ei tarvi koska on tuet, kiitos Suomi hyva olla, mutta ei tyo, talla kerta mine onnistuma, sä siis tarviit tukea tähän tohon ja siihenkin, joo saat sulla vaikeaa koska pitkä merimatka ja sukulaiset kaukana...

Kansalaiset ovat asetettu eriarvoiseen asemaan.

Me tienataan tällä!
Aina kun kuulen sanan suvaitsevaisuus, poistan varmistimen!

URSA
James Bond (David Niven)
Viestit: 11302
Liittynyt: Pe Loka 25, 2013 6:57 pm

Re: Maahanmuutto repii (kansaa kahtia)

Viesti Kirjoittaja URSA »

Onneksi perussuomalaiset on tuoreen kyselyn mukaan kannatetuin puolue. Pakko äänestää jatkossa persuja, ettei touhu mene entistä hullummaksi. Jotenkin pelkään vihervasemmiston haalivan koronakriisin jälkeen Suomeen koronan vammauttamia köyhiä, koska niille ei anneta hoitoa kotimaassaan. Vamma voi olla vaikka luulosairautta, mutta varmasti muutama silakka pitää sitä hyvänä syynä muuttaa Kelan elätiksi.

Avatar
meitzi
Alibin Kestotilaaja
Viestit: 5116
Liittynyt: La Loka 18, 2008 8:17 am

Re: Maahanmuutto repii (kansaa kahtia)

Viesti Kirjoittaja meitzi »

URSA kirjoitti:
To Joulu 03, 2020 7:18 pm
Pakko äänestää jatkossa persuja, ettei touhu mene entistä hullummaksi
Maksettujen tukien muoto varmasti muuttuu valtaosalla asumistukea ja työttömyyskorvausta saavien keskuudessa, mutta suhdeluku niiden kesken, joilla mikään ei muutu tulee todennäköisesti olemaan persupolitiikan jälkeen vielä enemmän painottunut maahanmuuttajiin.

Enkä mä nyt sano, ettei persuja saisi äänestää. Se on puolue siinä kuin muutkin, mutta lailla muiden, ei edes suurimpana puolueena saa mitään rajuja muutoksia aikaiseksi, joten ei kannata odotella liikoja.
Työtön hullu ja eläkeläinen - Takkunatsi

Vastaa Viestiin