Sama levy se pyörii aina vaan:
Suomi tarvitsee välttämättä työntekijöitä ulkomailta
Mikään ei kerro, että Suomen tuottavuus tai ”kantasuomalaisten” syntyvyys kasvaisi.
Hallitusten poliittisten linjausten tulisi perustua tutkittuun tietoon. Yksi tämän hallituksen suurista teemoista on ollut maahanmuutto, mutta sitä koskevia linjauksia on ajettu tiedon ohella oletuksien ja poliittisten puolitotuuksien voimin.
Suomen väkiluku kasvaa. Kasvu perustuu maahanmuuttoon. Joulukuun lopussa Suomen väkiluku oli 5 604 558. Väestö kasvoi vuoden aikana 40 588 hengellä. Suomeen muuttaneita oli yli 58 000 enemmän kuin Suomesta pois muuttaneita. Maahanmuuttojen määrä oli vuonna 2023 tilastohistoriamme suurin. Tulijoita oli erityisesti Ukrainasta. Sen sijaan kokonaishedelmällisyysluku oli Suomen tilastohistorian pienin.
Taloustiede sanoo, että bruttokansantuote tarvitsee kasvaakseen lisää työpanosta ja tuottavuutta. Ainakin toista näistä. Hyvinvointivaltio taas tarvitsee kasvua, jotta hoivakulut saataisiin katettua. Suomalaiset ikääntyvät, kuten syntyvyyslukemista ja elinajanodotteista huomaa. Kulut kasvavat, ja niitä kantamaan tarvittaisiin väkeä. Suomessa syntyneistä – niin sanotuista kantasuomalaisista – ei näillä väestölukemilla työn kasvua puristeta. Tuottavuuskin on heikkoa, eikä muutosta ole näkyvissä.
...
Helppo on huokaista myös, että työllistetään ensin suomalaiset työttömät. Taloustiede luokittelee tämän karkeaksi rallitalouskieleksi. Työttömien määrä ei ole kiinteä varastosaldo. Työttömiä tulee, ja työttömiä siirtyy työelämään. Työttömyys on lukema mittaushetken virtauksesta, ja Suomessa rakenteellisen työttömyyden raja on korkea.
...
Tarjolla on liikaa huokailua ja linjauksia, joita taloustieteen valossa voi pitää epärealistisina, epävarmoina tai hitaina. Varsinkin perussuomalaiset ovat kunnostautuneet tässä. Puolueen politiikan kantava rakenne muodostuu maahanmuuton vastustamisesta, jota on mahdotonta yhdistää vastuulliseen taloudenhoitoon.
Valtiovarainministeriön virkamiehet tunnustavat Suomen talouskasvun pudonneen Ruotsin vauhdista pitkälti siksi, että Ruotsin väestörakenne on paljon parempi – lähinnä maahanmuuton ansiosta. Jos Suomi olisi finanssikriisin jälkeen kasvanut samaa tahtia kuin Ruotsi, Suomen bruttokansantuote olisi nyt 70 miljardia euroa suurempi, eikä valtionvarainministeri Riikka Purran (ps) tarvitsi esitellä jättiläissaksiaan. Sen sijaan hän voisi jakaa rahaa tarvitseville isolla kakkulapiolla.
Perussuomalaiset on hellinyt väitteitä, joiden mukaan tulijat ottavat hyvinvointivaltiolta enemmän kuin antavat, päätyvät kortistoon ja painavat Suomen palkkatasoa alas. Työ- ja elinkeinoministeriö oikoi näitä linjauksia maanantaina julkistetussa selvityksessään.
Ministeriön tilaama selvitys kertoo, että työn perässä Suomeen tulleiden työllisyys ei romahda, kuten perussuomalaiset ovat väittäneet. He päätyvät töihin, ja vielä kymmenen vuoden maassa asumisen jälkeenkin työluvalla Suomeen muuttaneet maksavat keskimäärin enemmän veroja kuin saavat tulonsiirtoja. Kansainvälisen suojelun kautta tulleiden työllisyys on alussa alhainen, mutta nousee vuosien mittaan.
Hallitukselle olisi nyt tarjolla huokailun ja puolitotuuksien sijaan tutkittua tietoa maahanmuutosta. Uusi selvitys vahvistaa asiantuntijoiden jo tunteman faktan: Suomi tarvitsee ihan välttämättä lisää työperäistä maahanmuuttoa ja tukea tulijoiden entistä parempaan työllistämiseen.
Enemmän täällä:
HS.fi/pääkirjoitukset
6.3.2024 2:00
Suomessa syntyneistä – niin sanotuista kantasuomalaisista – ei näillä väestölukemilla työn kasvua puristeta. Tuottavuuskin on heikkoa, eikä muutosta ole näkyvissä.
HS antaa ymmärtää, että tuottavuus paranee kun Suomeen otetaan (ja saapuu) pääasiassa ihmisiä maista, joissa mikään ei toimi ja pääasiallinen tulonlähde on kehitysapu ja yksityisten ulkomailta lähettävät (suomalaisten veronmaksajien) rahat sukulaisille.
Puolueen politiikan kantava rakenne muodostuu maahanmuuton vastustamisesta, jota on mahdotonta yhdistää vastuulliseen taloudenhoitoon.
Tahallista väärinymmärrystä; maahanmuuton vastustaminen = haittamaahanmuuton kieltäminen.
- Hesarissa ajatellaan, että kauppakeskusten seiniin nojaavat partalapset ovat Suomen tulevaisuus.
Pääkirjoitukseen olisi luullut riittävän sen verran osaamista, että olisi otettu esimerkiksi ne jotka eivät saaneet jäädä Suomeen työpaikasta ja sovussa elämisestä huolimatta. Vaan ei. Nyt annettaan ymmärtää, että kaikki raiskaajat, ryöstäjät, pahoinpitelijät ja sosiaaliturvan perässä tulleet ovat jonkinlainen taivaan lahja Suomen työmarkkinoille.
- Pääkirjoituksessa mennään Tuntemattoman sitaatti edellä: Suomi tarvitsee nyt jokaisen - ja jokainen näyttää kelpaavan...
Muutama kommentti oli realistinen:
EU:ssa on vapaa työvoiman liikkuvuus.
500 000 000 ihmistä saa tulla Suomeen töihin milloin tahansa.
Miksi sitten Saksasta, Portugalista, Sloveniasta tai Slovakiasta eikä edes
Bulgariasta tai Romaniasta ei haluta tulla Suomeen töihin?
Sitä paitsi: rakennusala ja terveydenhoito on pyörinyt pari vuosikymmentä "työperäisen maahanmuuton" avulla - virolaisten hoitajien ja rakentajien työnä.
Päätoimittaja otti huvittavasti maahanmuuton mallimaaksi Ruotsin. Ruotsin mallilla ei suomalaisille maahanmuuttoa kannata varmaankaan yrittää tuputtaa. Kannattaa katsoa niitä jotka ovat onnistuneet houkuttelemaan väkeä joka aidosti sopeutuu yhteiskuntaan.
Suomen kannattaa keskittyä yksinomaan Itä-Eurooppalaisten vastaanottoon ja pitää aivan minimissä Afrikan ja Lähi-idän tulijoiden vastaanotto. Miksi?
Siksi, että Afrikan ja Lähi-idän tulijoiden kulttuurierot ovat kertakaikkiaan liian suuret ja sitä kautta sopeutuminen äärimmäisen hankalaa ja uskoin jopa mahdotonta.
En myöskään voinut olla kiinnittämättä huomiota tapaan, jolla hiukan epämieluisat lukemat kirjoitettiin kauniiseen muotoon. Esimerkiksi "Kansainvälisen suojelun kautta tulleiden työllisyys on alussa alhainen, mutta nousee vuosien mittaan.", kun raportista käy ilmi, että 10 vuoden jälkeen 40% kv-suojelua saaneista ei ansaitse lainkaan palkka- tai yrittäjätuloa. (Raportissa työlliseksi määritellään henkilö, joka on tienannut vuodessa euronkin palkka- tai yrittäjätuloja. Kansainvälistä suojelua saaneista työllisiksi laskettiin 10 vuoden jälkeen ~60%)
Me tarvitsemme aidosti TYÖPERÄISTÄ maahanmuuttoa joka oikeasti hyödyttää Suomea, mutta moniko artikkelissa mainituista viime vuoden tulijoista (melkein 60.000) esimerkiksi kuuluu tähän joukkoon? Jos 10.000 on työperäistä ja loput 50.000 jotain muuta, ei se tee muutosta kansantaloudellisesti järkevää.
Saman kysymyksen voisi asettaa vaikka viimeiseltä 25 vuodelta.
Montako vuotta ja joidenkin muuttajien kohdalla montako sukupolvea pitää odottaa, että se maahanmuutto muuttuu kansantaloudelle positiiviseksi luvuksi?
HS:n pääkirjoituksen perimmäinen tarkoitus oli saada hyväksyntää haittamaahanmuutolle, ts. vain Afrikasta ja Lähi-idästä tulee hyviä sekä osaavia ihmisiä ja he pelastavat Suomen. Naiivius huipussaan.
