Maahanmuutto repii (kansaa kahtia)

[sine qua non]

http://www.iltalehti.fi/uutiset/2015082 ... 9_uu.shtml

Albaaneille ei turvapaikkaa - vahva poliisisaattue turvaa palautuslennon
Torstai 27.8.2015 klo 06.58

Viitisenkymmentä poliisia on määrätty turvaamaan Suomesta Albaniaan lähtevä pakolaisten palautuslento.

Ensimmäinen erä kielteisen turvapaikkapäätöksen saaneita albaanipakolaisia palautetaan torstaina charter-lennolla takaisin kotimaahansa.

Helsinki-Vantaalta lähtevä kone koukkaa Lappeenrannan lentokentän kautta, mistä kyytiin otetaan Joutsenon vastaanottokeskukseen sijoitettuja albaaneja. Lappeenrannasta kone jatkaa suoraan Albanian pääkaupunkiin Tiranaan.

Lisää lentoja

Lennolle otetaan viitisenkymmentä kielteisen päätöksen saanutta, joita vartioimaan on määrätty enemmän kuin saman verran poliiseja ja poliisilaitoksen vahtimestareita.

Iltalehden tietojen mukaan uusia lentoja on suunnitteilla lähiaikoina.

Heinäkuussa alkoi iso aalto Balkanilta, kun kymmenet albaanit alkoivat tungeksia Helsingin poliisitalolle. Suuri osa heistä oli nuoria miehiä, jotka olivat tulleet maahan lentäen Ateenasta.

Helsingin poliisi on kirjannut heinäkuusta lähtien 230 albaanin hakemukset. Koko maahan heitä on tullut liki 600.

Yhdellekään albaanihakijalle ei ole myönnetty turvapaikkaa. Hakijat ovat kuitenkin saaneet ja saavat odotusajalta päivärahan, minkä lisäksi ilmaisen charter-lennon takaisin kotimaahansa.

"Kannattava keikka"

Poliisi on saanut epävirallisen tiedon, jonka mukaan paikalliset matkanjärjestäjät olisivat markkinoineet turvapaikanhakumatkoja taloudellisesti kannattavina. Poliisi ja maahanmuuttoviranomaiset ovatkin pyrkineet käsittelemään albaanien hakemukset kiireellisinä, jotta lähtömaahan saataisiin selkeä signaali kielteisistä päätöksistä.

- Viime päivinä heitä ei juurikaan ole meille tullut, toteaa komisario Arvo Mäntykenttä Helsingin poliisista.

RISTO KUNNAS
[email protected]

Totta vieköön turvapaikanhakijat generoivat töitä juristeille, poliisille ja turvallisuusalalle. Puhumattakaan sosiaali- ja terveysalasta. Ja kun valtio maksaa, ei tule kunnalle kuluja. Kumma, kun jotkut rasistit eivät ymmärrä, että näin Suomi lähtee nousuun. Ihmettelen myös, miten Kreikassa ja Italiassa ei ymmärretä tätä yksinkertaista asiaa vaan suorastaan toivotaan näiden rikastuttajien siirtyvän eteenpäin kohti pohjoista Eurooppaa. Eivät ilmeisesti halua talouskasvua siellä Välimeren rannoilla, ihme porukkaa.

Nythän on niin, että Suomen pitäisi satsata kaikkensa siihen, että tänne otetaan mahdollisiman paljon turvapaikanhakijoita ja äkkiä - Euroopan komission alaisen ERF:n (European Refugee Fund) muutama vuosi sitten tilaaman selvityksen mukaan Suomeen mahtuisi n. 62 miljoonaa maahanmuuttajaa - tuolla määrällä täällä asuisi 200 ihmistä/neliökilometri. Jos pikkuisen tiivistettäisiin, mahtuisi tänne kepeästi n. 333 miljoonaa ihmistä lisää (jolloin väestötiheys 1000 ihmistä/neliökilometri). Ehdotankin, että suomalaisilla telakoilla ruvetaan valmistamaan jättiristeilijöitä, joilla haetaan suoraan Afrikasta turvallisesti ihmiset tänne. Telakkateollisuus saisi piristysruiskeen. Lentokoneita voitaisiin myös joko vuokrata, ostaa tai ruveta itse valmistamaan turvapaikanhakijoiden tänne tuomista varten. Tuommoisen maahanmuuton myötä talouden kasvu olisi räjähdysmäinen!

Tanska se vasta on rasistinen maa:

http://www.aamulehti.fi/Ulkomaat/119499 ... oleen.html

Tanska leikkaa pakolaisten etuuksia jopa puoleen
Ulkomaat | 27.8.2015 | 06:52 | Päivitetty 06:591
STT, Ritzau

Tanska alkaa leikata pakolaisten ja turvapaikanhakijoina maahan saapuneiden etuuksia jopa puoleen nykyisestä. Prosentuaalisesti eniten leikataan yksin asuvilta.

Parlamentti hyväksyi keskiviikkona pakolaisten sosiaalietuuksia rajoittavan lain niukasti äänin 56–50. Äänestys jakoi hallitusta, mutta laki hyväksyttiin maahanmuuttovastaisen Tanskan kansanpuolueen tuella. Puolue nousi viime vaaleissa maan toiseksi suurimmaksi.

Integraatioministeri Inger Stöjbergin mukaan laki on ensimmäinen askel saada Tanskan maahanmuuttopolitiikka "takaisin raiteille".

- Emme voi olla sokeita haasteille. Meidän täytyy hidastaa massiivista turvapaikanhakijoiden virtaa, hän sanoi.

Laki on yksi keinoista, joilla Tanskan uusi hallitus pyrkii rajoittamaan maahanmuuttoa.

Viime vuonna Tanskaan tuli 14 000 turvapaikanhakijaa.

Vaivaiset 14 000 turvapaikanhakijaa! Tanskan on pienenlainen maa, mutta yllä mainitun ERF:n tilaaman raportin mukaan sinnekin mahtuisi lisää porukkaa vähintään 3 miljoonaa (200/km2) tai 37 miljoonaa (1000/km2).

[PaxCow]

Totta vai tarua? Yle selvitti turvapaikanhakijoihin liittyvien väittämien todenperäisyyden

Vastaanottokeskusten pelätään esimerkiksi lisäävän rikoksia alueella. Pelko on kokemusten valossa kuitenkin aiheeton.

Esimerkiksi kuntalaisille järjestetyt keskustelutilaisuudet vastaanottokeskusten perustamisesta ja verkkokeskustelut ovat osoittaneet, että vastaanottokeskuksiin liittyy paljon huolia. Kokosimme kymmenen yleistä huolta ja väitettä vastauksineen:

1. Vastaanottokeskuksen perustaminen lisää rikollisuutta.

Väärin. Esimerkiksi Helsingin Kalliossa ja Punavuoressa sijaitsevat 200 turvapaikanhakijan vastaanottokeskukset eivät ole poliisin mukaan lisänneet hälytystehtävien määrää, eikä yleinen turvattomuus ole asukasyhdistysten arvion mukaan kasvanut. SPR:n Hämeen piirin vastaanottokeskusten johtaja Minna Jussila sanoo niin ikään, ettei heillä ole ollut yhtään raiskausta tai vakavaa väkivaltatilannetta koko sinä aikana, kun hän on työssä ollut (6,5 vuotta). Hämeen piirissä on 300 paikan vastaanottokeskus Mänttä-Vilppulassa ja 250 paikan keskus Lammilla.

Satakunnan piirin vs. toiminnanjohtaja Kari Petäjä onkin todennut, etteivät vastaanottokeskukset ole aiheuttaneet rikostilastoihin piikkiä missäänpäin Suomea.

Myöskään hiljattain avatut vastaanottokeskukset eivät Poliisihallituksesta mukaan näy rikostilastoissa.

2. Turvapaikanhakijat saavat enemmän tukia kuin suomalaiset.

Väärin (pääsääntöisesti). Turvapaikanhakijalle myönnettävä vastaanottoraha on pienempi kuin toimeentulotuki ja monet muut etuudet. Yksin asuvalla ja yksinhuoltajalla vastaanottoraha on 316,07 euroa ja ateriapalvelut tarjoavassa vastaanottokeskuksessa 92,64 euroa. Muilla täysi-ikäisillä se on 267,02 euroa kuukaudessa ja 76,29 ateriapalvelut tarjoavassa vastaanottokeskuksessa. Myös turvapaikanhakijan käytössä olevat tulot ja varat vaikuttavat tuen määrään.

Vastaanottoraha on pienempi kuin toimeentulotuen perusosa (485,50 euroa kuukaudessa yksin asuvalla), korkeakouluopiskelijan opintoraha (täysi-ikäisellä korkeakouluopiskelijalla 303,19 tai 336,76 euroa kuukaudessa opintojen aloitusajasta riippuen) tai työmarkkinatuki (32,80 euroa päivässä viideltä päivältä viikossa). Sen sijaan täysi-ikäisen, yksin asuvan toisen asteen opiskelijan saama opintoraha on pienempi kuin vastaanottoraha (250,28 euroa kuukaudessa). Opiskelijat ovat toisaalta oikeutettuja myös opintolainaan.

3. Vastaanottokeskukset tulevat kunnille kalliiksi.

Väärin. Valtio maksaa kaikki vastaanottokeskuksen kulut. Lisäksi kunnille maksetaan korvausta koulupalvelujen järjestämisestä turvapaikkaa hakeville lapsille. Vastaanottokeskus voi myös tuoda kuntaan työpaikkoja ja lisätä palveluiden kysyntää.

4. Suomeen tulvii laittomia turvapaikanhakijoita.

Väärin. Laitonta turvapaikanhakijaa ei ole olemassa, koska turvapaikkaa hakeva henkilö oleskelee maassa laillisesti, vaikka hänellä ei olisi matkustusasiakirjoja tai vaikka hän myöhemmin saisi kielteisen turvapaikkapäätöksen. Turvapaikanhakijoiden määrä on sen sijaan kasvanut voimakkaasti, ja joukossa on myös hakemuksia, jotka todetaan ilmeisen perusteettomiksi (ks. kohta 5).

5. Turvapaikan saaneet ovat elintasosurffareita.

Väärin. Köyhyys ei ole peruste turvapaikan myöntämiselle, ja ilmeisen perusteettomat hakemukset pyritään käsittelemään pikavauhtia. Pakolaisneuvonnan mukaan suurin osa Suomeen tulevista turvapaikanhakijoista tulee köyhistä maista siksi, että vakavat aseelliset konfliktit ja ihmisoikeusloukkaukset tapahtuvat usein köyhissä maissa.

Suomeen on tullut myös esimerkiksi Albaniasta turvapaikanhakijoita, jotka ovat vedonneet kotimaansa huonoon talous- ja työllisyystilanteeseen, mutta heidän hakemuksiinsa on Maahanmuuttoviraston mukaan tehty kielteisiä päätöksiä ilmeisen perusteettomina jopa päivässä. Tämän jälkeen poliisi palauttaa kielteisen päätöksen saaneet takaisin kotimaahansa.

Sisäministeri Petteri Orpo on myös ilmoittanut, että hakemusten käsittelyä tehostetaan niin, että aiheettomat hakemukset saadaan käsiteltyä nopeammin ja kielteisen päätöksen saaneet palautettua nopeasti kotimaahansa.

6. Turvapaikanhakijat ovat pääasiassa nuoria miehiä.

Oikein. Elokuun puoliväliin mennessä Suomessa turvapaikkaa hakeneista 78 prosenttia oli miehiä ja 22 prosenttia naisia. Iso osa epäsuhdasta selittyy Irakista tulevilla turvapaikanhakijoilla, jotka edustavat isointa ryhmää turvapaikkaa hakeneista. Irakilaisista hakijoista miehiä oli 1 785 (88 prosenttia) ja naisia 237 (12 prosenttia). Sukupuolijakauman on arveltu selittyvän muun muassa sillä, että nuorilla ihmisillä on olla paremmat edellytykset selvitä matkasta ja että joissakin valtioissa vaino tai pakkorekrytoinnit sotatoimiin voivat kohdistua enemmän juuri nuoriin miehiin.

Turvapaikanhakijan sukupuoli ja terveys eivät kuitenkaan määrää sitä, voiko turvapaikan saada, vaan se, onko hakijalla perusteltu pelko joutua vainotuksi palatessaan kotimaahansa ja mikä maan turvallisuustilanne on.

7. Näiden nuorten miesten pitäisi olla taistelemassa maansa puolesta eikä hakemassa turvapaikkaa täältä.

Pakolaisneuvonta ry muistuttaa, että nykyään pakolaisuutta aiheuttavat sodat ovat maiden sisäisiä taisteluja ja monimutkaisia konflikteja, joissa väkivaltaisuudet kohdistuvat usein siviileihin. Syynä pakolaisuuteen voi olla myös esimerkiksi poliittiseen mielipiteeseen, uskontoon, alkuperään tai seksuaaliseen suuntautumisen liittyvä vaino tai ympäristökatastrofi.

8. Turvapaikanhakijoissa on paljon täysi-ikäisiä, jotka väittävät olevansa lapsia.

Väärin. Esimerkiksi vuonna 2013 turvapaikanhakijoita oli 3 238 ja heistä yksin maahan tulleita alaikäisiä hakijoita oli 156. Heistä täysi-ikäisiksi todettiin 42. Vuonna 2012 Suomeen tulleista 3 129:sta turvapaikanhakijasta 167 oli yksin tulleita alaikäisiä, ja heistä 37 todettiin täysi-ikäisiksi. Tänä vuonna yksin tulleita alaikäisiä turvapaikanhakijoita on ollut 305. Tilastoa heille tehdyistä ikätesteistä ei vielä ole saatavilla.

9. Turvapaikanhakijat vain lomailevat täällä siihen asti, että päätös turvapaikasta tulee.

Väärin. Turvapaikanhakijat ovat velvollisia osallistumaan opinto- tai työtoimintaan. Jos velvollisuutta laiminlyödään, vastaanottorahaa pienennetään. Esimerkiksi Lammin ja Mänttä-Vilppulan vastaanottokeskuksissa turvapaikanhakija opintotoiminnan valinnut opiskelee suomen kieltä ja kulttuuria kolme päivää viikossa. Jos kuukauden aikana on perusteetta pois tai myöhästyy yli kymmenen minuuttia kolme kertaa, niin vastaanottorahaa pienennetään.

Turvapaikanhakijat voivat myös työskennellä normaalisti kolmen kuukauden jälkeen, jos heillä on vaaditut matkustusasiakirjat, tai kuuden kuukauden kuluttua saapumisesta, jos niitä ei ole. Tällöin he maksavat verot normaalisti ja tulot huomioidaan vastaanottotuessa.

10. Hakijoiden ei tarvitse opiskella kieltä tai perehtyä suomalaiseen kulttuuriin.

Väärin/oikein. Ks. edellinen kohta.

http://yle.fi/uutiset/totta_vai_tarua_y ... en/8251658

[bettyab]

Jos myöhästyy kolme kertaa yli kymmenen minuuttia. Höpö-höpö. Kuka laskee ne joustamiset ja tämän jälkeen sitten ei saa ja ymmärtämiset ja sormien läpi katselemiset ja mitä vielä. Ei vielä ole syntynytkään sellaista (maahanmuuttajien) opettajaa joka pitäisi näistä säännöistä vähääkään kiinni.

[Doctor Lecter]

Ohessa vv-ministeri Stubb ihannoi Somaliaa:

"Irakilaisperheen lisäksi Stubb ja Orpo saivat keskustella myös somalialaisen äidin kanssa. Tämä oli päässyt Suomeen kolmen pienen lapsensa kanssa. Lasten isä on yhä Turkissa.
- En tiedä, miten hyvin te voitte liikkua, mutta Itäkeskukseen kun menee, se on kuin Somalia. Se on hieno paikka, Stubb kertoi äidille tulkin välityksellä.
– Olen käynyt siellä ja kyllä tuntui ihan siltä, että olen kotona, äiti vastasi hymyillen".
Uusi Suomi

Muahahahaha! Stubb ihannoi Somaliaa "se on hieno paikka". Epäjärjestys, saastaisuus, kaaos, sissit, korruptio...

Kaapuakka pakenee Somaliasta Suomeen, sitten hänet viedään paikkaan joka on kuin Somalia ja hän on haltioissaan. Aivan ihastuksissaan.
- Miksi hän siis pakeni, kun sitä ihanuutta oli Somaliassakin?

Suomalaisministerit tekivät tämän perseidennuolentareissun Punavuoren pakolaiskeskukseen Helsingissä.

Stubb on nyt onnellinen kun Itäkeskus on kuin Somalia. En tiedä mikä siinä on niin hauskaa, että Suomessa on etnisiä lääviä, joita kantaväestö yhä enenevässä määrin pyrkii välttämään.

[chadspill]

Itse asiassa olisi paljon parempi jos ottaisivat naispuolisia turvapaikanhakijoita tänne. He kun tekevät huomattavan paljon vähemmän rikoksia kuin miespuoliset. Enkä ole vielä lukenut yhdestäkään tapauksesta missä esim. somalinainen olisi raiskannut jonkun, puhumattakaan, että porukka naisia olisi joukkoraiskannut jonkun. Tällä menolla Suomessa on aikamoinen epäsuhta miesten ja naisten määrässä jos miltei kaikki tänne tulevat on miehiä.

Ehkäpä tämä onkin vasemmistonaisten varsinainen tavoite. On heille sitten tarjolla sitä mustaa makkaraa.

[URSA]

http://www.iltasanomat.fi/kotimaa/art-1 ... 33834.html

Vastaanottokeskuksen henkilökunnan autoja naarmutettiin Joutsenossa – Poliisi: Ei viitteitä ulkopuolisesta tekijästä

Joutsenon vastaanottokeskus sijaitsee entisen Konnunsuon vankilan tiloissa.

Julkaistu: 31.8. 17:37
Joutsenon vastaanottokeskuksen henkilökunnan autoja vahingoitettiin naarmuttamalla viime viikolla. Poliisilla ei ole vielä tietoa tekijästä.

Joutsenon Konnunsuon vastaanottokeskuksen henkilökunnan autojen naarmuttaminen havaittiin viime torstaina puolen päivän jälkeen. Asiasta uutisoi Iltalehti viikonloppuna.

Kaakkois-Suomen poliisilaitoksen ulkomaalaisyksikön päällikkö, rikoskomisario Pekka Gavrilovin mukaan tekijästä ei ole vielä tietoa.

On kuitenkin todennäköistä, että tekijä on sellainen, joka on alueella jo muutoinkin ollut.

– Meillä on joukko ihmisiä, joista se voi joku olla. On kuitenkin todennäköistä, että tekijä on sellainen, joka on alueella jo muutoinkin ollut.

– Ei ole siis viitteitä siitä, että alueelle olisi tullut ulkopuolinen tekijä, Gavrilov kommentoi.

Pakolaiskeskuksessa on juuri nyt ahdasta ja siksi tunnelma on ollut kireä. Kapasiteetti on 300 ihmistä, mutta ylipaikoilla on sata.

Reilu viikko sitten noin 30 albanialaista hyökkäsi vastaanottokeskuksen auton ja yhden venäläisen asukkaan kimppuun. Venäläistä oltiin siirtämässä toiseen vastaanottokeskukseen aiemmin sattuneen kiivaan suukovun ja nyrkkitappelun jälkeen, jossa olivat osallisina hän ja yksi albanialainen.

Vastaanottokeskuksen johtaja Jari Kähkönen kertoi Ilta-Sanomille, ettei muista vastaavaa uraltaan.

Henkilökunnan autojen naarmuttaminen tapahtui väkivaltaisen välikohtauksen jälkeen.

"Ei viitteitä ulkopuolisesta tekijästä." Tunnelma ehkä paranee, kunhan kaikki albanialaiset on palautettu.

[URSA]

Kylläpä tämä maahanmuuttajataustaisten nuorten koulumenestyksestä uutisoiminen on sekavaa. Vastahan joku viikko sitten jossakin haastateltiin maahanmuuttajataustaisia nuoria, jotka itse kertoivat, että perheen kielitaito vaikuttaa siihen, kuinka helppoa on tehdä läksyt ja menestyä koulussa. Nyt ongelmien syy onkin professorin mielestä rasismi.

Miksi suomalainen ja aina aikaisemmin hyväksi haukuttu koululaitos ei toimi maahanmuuttajataustaisten kohdalla?

http://www.hs.fi/kotimaa/a1305979831147

Toisen polven maahanmuuttajien huono koulu­menestys saattaa polveutua pitkällisestä rasismista

Kotimaa 24.8.2015 13:59 Päivitetty: 25.8.2015 17:21

Toisen sukupolven maahanmuuttajaoppilaiden osaaminen on kantaväestöä heikompaa senkin jälkeen, kun sosioekonominen tausta on otettu huomioon.

”Koulumenestys ei parane toisen polven maahanmuuttajilla”, uutisoi Helsingin Sanomat viime keskiviikkona.

Valtiontalouden tarkastusvirasto (VTV) oli tehnyt ensimmäistä kertaa tuloksellisuustarkastuksen, jossa tarkasteltiin maahanmuuttajataustaisten oppilaiden tasavertaisten mahdollisuuksien toteutumista saavuttaa oppimisvalmiudet ja osallistua jatko-opintoihin, kuten on perustusopetuslain tavoite.

VTV kertoi tiedotteessaan, että maahanmuuttajaoppilailla ja kantaväestöllä ei ole samanlaisia mahdollisuuksia perusopetuksessa. Virasto myös huomautti, että erityisesti toisen sukupolven maahanmuuttajaoppilaiden osaaminen on kantaväestöä heikompaa senkin jälkeen, kun sosioekonominen tausta on otettu huomioon.

VTV:n johtavan tuloksellisuustarkastajan Tanja Kirjavaisen mukaan on vaikea sanoa, miksi ero säilyy niin suurena Suomessa ulkomaalaisille vanhemmille syntyneillä lapsilla.

Tarkastuksessa verrattiin Pisa 2012 -tutkimuksen tulosten perusteella matematiikan ja lukutaidon osaamisen eroja 15-vuotiaiden maahanmuuttajien ja kantaväestön välillä Suomessa 18 vertailumaan tilanteeseen.

Kirjavaisen mukaan yksi selittävistä tekijöistä toisen sukupolven maahanmuuttajien huonompaan koulumenestykseen on se, että 24 prosenttia heistä opiskelee alemmalla asteella kuin heidän muut ikätoverit. Kantaväestöstä vain 14 prosenttia opiskelee alemmalla asteella.

VTV selittää raportissaan Suomessa havaittuja eroja maahanmuuttajien ja kantaväestön matematiikan ja lukutaidon osaamisessa muun muassa maahanmuuttajataustaisten oppilaiden erilaisella kohtelulla ja vanhempien alhaisella koulutustasolla.

”Raportissa sille on annettu nimeksi kohtelu, mutta sitä voi nimittää rasismiksi yhteiskuntatieteellisellä käsitteellä”, kommentoi sosiologian professori Vesa Puuronen Oulun yliopistosta.

Puurosen mukaan rasismi on monitasoista ja sekä tietoista että tiedostamatonta.

”Tietysti se tärkeä aikuinen henkilö, jonka oppilaat kohtaavat on opettaja. Ja opettajankoulutus pitää sisällään erittäin vähän maahanmuuttajaoppilaiden kohtaamiseen tarvittavaa tietoa”, Puuronen huomauttaa.

”Näen ihan selvänä puutteena sen, että opettajille ei anneta tarpeeksi valmiuksia kohdata toisesta kulttuurista tulevia oppilaita ihan alimmilta luokilta lähtien. Se johtaa helposti siihen kierteeseen, että oppilaat kokevat koulun ilmapiirin pikemminkin masentavaksi kuin kannustavaksi.”

Puurosen mukaan opettajankoulutuksen puutteet saattavat myös edesauttaa rakenteellista rasismia.

”Sitten on vielä koulukaverit ja koulukiusaaminen, minkä syynä on ulkosuomalainen syntyperä. Silloin on kyse monimuotoisesta ulkopuolelle jättämisestä, mikä saattaa johtaa syrjäytymiseen”, sanoo Puuronen.

Toisen sukupolven maahanmuuttajat ovat saattaneet kokea rasismia jo niin pitkään, että esimerkiksi heidän motivaationsa oppia kieltä on heikompi kuin vasta Suomeen muuttaneilla maahanmuuttajilla.

Hän myös huomauttaa, että samanlaisia ongelmia on huono-osaisten suomalaisten keskuudessa.

”Minun käsitykseni on, että joillakin opettajilla on sellainen itsensä toteuttava näkemys, että jos joku tulee huonommasta taustasta, ei hän myöskään voi pärjätä koulussa. Syntyy huono-osaisuuden kehä: oppilas ei saa myönteisiä kokemuksia eikä menesty”, Puuronen summaa.

Vielä neljä vuotta sitten uutisoitiin maahanmuuttajataustaisten lasten viihtyvän koulussa erittäin hyvin, ja kielen oppimista pidettiin keskeisenä tekijänä ongelmien välttämisessä.
http://yle.fi/uutiset/maahanmuuttajalap ... in/5350084

Turku 28.4.2011 klo 15:37 | päivitetty 6.6.2012 klo 18:52

Maahanmuuttajalapset viihtyvät koulussa suomalaislapsia paremmin

Tutkimuksen mukaan maahanmuuttajataustaiset oppilaat kokivat koulun mielekkäämmäksi ja tärkeämmäksi sekä opettajasuhteensa paremmaksi, kuin suomalaistaustaiset oppilaat. Kaikkein parhaiten koulussa viihtyvät maahanmuuttajataustaiset tytöt ja huonoimmin suomalaistaustaiset pojat.

Tulos ilmenee Turun yliopiston kasvatustieteellisessä tiedekunnassa valmistuneesta tutkimuksesta. Siihen osallistui yli 600 maahanmuuttajataustaista ja noin tuhat suomalaistaustaista perusopetuksessa olevaa koululaista, heidän vanhempansa ja noin 140 opettajaa.

Maahanmuuttajataustainen oppilas jatkaa kuitenkin suomalaistaustaisia harvemmin lukioon ja suorittaa korkeakoulututukinnon. Selvästi useampi heistä jää kantasuomalaisiin verrattuna pelkän perustutkinnon varaan.

- Tänä päivänä kun maahanmuuttajapuhe usein on ongelmapuhetta, tämä on tietysti sen kanssa selkeässä ristiriidassa, sanoo erityispedagogiikan professori Joel Kivirauma Turun yliopistosta.

Hänen mukaansa tutkimus tarjoaa myös kouluille eväitä toimia jatkossa maahanmuuttajaoppilaiden kanssa.


Kielitaito on kaiken A ja O

Maahanmuuttajalasten opetuksessa kielitaidolla on keskeinen merkitys.

- Jos kielitaito ei kehity heti opetuksen alkuvaiheessa, tulee varmasti ongelmia, Kivirauma painottaa.

Kasvatustieteen professori Risto Rinne sanoo, että maahanmuuttajalasten ja heidän vanhempiensa myönteinen suhtautuminen koulunkäyntiin ja mahdollisuuksiin työllistyä pitäisi osata käyttää paremmin hyödyksi.

- Kyllä niille myönteisille odotuksille ja toiveille pitäisi löytyä konkreettista vastinetta todellisuudesta. Nyt näyttää siltä, ettei näin ole ja maahanmuuttajalapset ovat vaarassa syrjäytyä peruskoulun jälkeen. Ellei muutoksia tähän tule, Suomessa tulee olemaan ongelmalliset olosuhteet. Voisin viitata tässä moneen Euroopan maahan, Rinne sanoo.

[Spekultantti]

Kylläpä tämä maahanmuuttajataustaisten nuorten koulumenestyksestä uutisoiminen on sekavaa. Vastahan joku viikko sitten jossakin haastateltiin maahanmuuttajataustaisia nuoria, jotka itse kertoivat, että perheen kielitaito vaikuttaa siihen, kuinka helppoa on tehdä läksyt ja menestyä koulussa. Nyt ongelmien syy onkin professorin mielestä rasismi.

Miksi suomalainen ja aina aikaisemmin hyväksi haukuttu koululaitos ei toimi maahanmuuttajataustaisten kohdalla?

http://www.hs.fi/kotimaa/a1305979831147

Toisen polven maahanmuuttajien huono koulu­menestys saattaa polveutua pitkällisestä rasismista

Kotimaa 24.8.2015 13:59 Päivitetty: 25.8.2015 17:21

Toisen sukupolven maahanmuuttajaoppilaiden osaaminen on kantaväestöä heikompaa senkin jälkeen, kun sosioekonominen tausta on otettu huomioon.

”Koulumenestys ei parane toisen polven maahanmuuttajilla”, uutisoi Helsingin Sanomat viime keskiviikkona.

Valtiontalouden tarkastusvirasto (VTV) oli tehnyt ensimmäistä kertaa tuloksellisuustarkastuksen, jossa tarkasteltiin maahanmuuttajataustaisten oppilaiden tasavertaisten mahdollisuuksien toteutumista saavuttaa oppimisvalmiudet ja osallistua jatko-opintoihin, kuten on perustusopetuslain tavoite.

VTV kertoi tiedotteessaan, että maahanmuuttajaoppilailla ja kantaväestöllä ei ole samanlaisia mahdollisuuksia perusopetuksessa. Virasto myös huomautti, että erityisesti toisen sukupolven maahanmuuttajaoppilaiden osaaminen on kantaväestöä heikompaa senkin jälkeen, kun sosioekonominen tausta on otettu huomioon.

VTV:n johtavan tuloksellisuustarkastajan Tanja Kirjavaisen mukaan on vaikea sanoa, miksi ero säilyy niin suurena Suomessa ulkomaalaisille vanhemmille syntyneillä lapsilla.

Tarkastuksessa verrattiin Pisa 2012 -tutkimuksen tulosten perusteella matematiikan ja lukutaidon osaamisen eroja 15-vuotiaiden maahanmuuttajien ja kantaväestön välillä Suomessa 18 vertailumaan tilanteeseen.

Kirjavaisen mukaan yksi selittävistä tekijöistä toisen sukupolven maahanmuuttajien huonompaan koulumenestykseen on se, että 24 prosenttia heistä opiskelee alemmalla asteella kuin heidän muut ikätoverit. Kantaväestöstä vain 14 prosenttia opiskelee alemmalla asteella.

VTV selittää raportissaan Suomessa havaittuja eroja maahanmuuttajien ja kantaväestön matematiikan ja lukutaidon osaamisessa muun muassa maahanmuuttajataustaisten oppilaiden erilaisella kohtelulla ja vanhempien alhaisella koulutustasolla.

”Raportissa sille on annettu nimeksi kohtelu, mutta sitä voi nimittää rasismiksi yhteiskuntatieteellisellä käsitteellä”, kommentoi sosiologian professori Vesa Puuronen Oulun yliopistosta.

Puurosen mukaan rasismi on monitasoista ja sekä tietoista että tiedostamatonta.

”Tietysti se tärkeä aikuinen henkilö, jonka oppilaat kohtaavat on opettaja. Ja opettajankoulutus pitää sisällään erittäin vähän maahanmuuttajaoppilaiden kohtaamiseen tarvittavaa tietoa”, Puuronen huomauttaa.

”Näen ihan selvänä puutteena sen, että opettajille ei anneta tarpeeksi valmiuksia kohdata toisesta kulttuurista tulevia oppilaita ihan alimmilta luokilta lähtien. Se johtaa helposti siihen kierteeseen, että oppilaat kokevat koulun ilmapiirin pikemminkin masentavaksi kuin kannustavaksi.”

Puurosen mukaan opettajankoulutuksen puutteet saattavat myös edesauttaa rakenteellista rasismia.

”Sitten on vielä koulukaverit ja koulukiusaaminen, minkä syynä on ulkosuomalainen syntyperä. Silloin on kyse monimuotoisesta ulkopuolelle jättämisestä, mikä saattaa johtaa syrjäytymiseen”, sanoo Puuronen.

Toisen sukupolven maahanmuuttajat ovat saattaneet kokea rasismia jo niin pitkään, että esimerkiksi heidän motivaationsa oppia kieltä on heikompi kuin vasta Suomeen muuttaneilla maahanmuuttajilla.

Hän myös huomauttaa, että samanlaisia ongelmia on huono-osaisten suomalaisten keskuudessa.

”Minun käsitykseni on, että joillakin opettajilla on sellainen itsensä toteuttava näkemys, että jos joku tulee huonommasta taustasta, ei hän myöskään voi pärjätä koulussa. Syntyy huono-osaisuuden kehä: oppilas ei saa myönteisiä kokemuksia eikä menesty”, Puuronen summaa.

Vielä neljä vuotta sitten uutisoitiin maahanmuuttajataustaisten lasten viihtyvän koulussa erittäin hyvin, ja kielen oppimista pidettiin keskeisenä tekijänä ongelmien välttämisessä.
http://yle.fi/uutiset/maahanmuuttajalap ... in/5350084

Turku 28.4.2011 klo 15:37 | päivitetty 6.6.2012 klo 18:52

Maahanmuuttajalapset viihtyvät koulussa suomalaislapsia paremmin

Tutkimuksen mukaan maahanmuuttajataustaiset oppilaat kokivat koulun mielekkäämmäksi ja tärkeämmäksi sekä opettajasuhteensa paremmaksi, kuin suomalaistaustaiset oppilaat. Kaikkein parhaiten koulussa viihtyvät maahanmuuttajataustaiset tytöt ja huonoimmin suomalaistaustaiset pojat.

Tulos ilmenee Turun yliopiston kasvatustieteellisessä tiedekunnassa valmistuneesta tutkimuksesta. Siihen osallistui yli 600 maahanmuuttajataustaista ja noin tuhat suomalaistaustaista perusopetuksessa olevaa koululaista, heidän vanhempansa ja noin 140 opettajaa.

Maahanmuuttajataustainen oppilas jatkaa kuitenkin suomalaistaustaisia harvemmin lukioon ja suorittaa korkeakoulututukinnon. Selvästi useampi heistä jää kantasuomalaisiin verrattuna pelkän perustutkinnon varaan.

- Tänä päivänä kun maahanmuuttajapuhe usein on ongelmapuhetta, tämä on tietysti sen kanssa selkeässä ristiriidassa, sanoo erityispedagogiikan professori Joel Kivirauma Turun yliopistosta.

Hänen mukaansa tutkimus tarjoaa myös kouluille eväitä toimia jatkossa maahanmuuttajaoppilaiden kanssa.


Kielitaito on kaiken A ja O

Maahanmuuttajalasten opetuksessa kielitaidolla on keskeinen merkitys.

- Jos kielitaito ei kehity heti opetuksen alkuvaiheessa, tulee varmasti ongelmia, Kivirauma painottaa.

Kasvatustieteen professori Risto Rinne sanoo, että maahanmuuttajalasten ja heidän vanhempiensa myönteinen suhtautuminen koulunkäyntiin ja mahdollisuuksiin työllistyä pitäisi osata käyttää paremmin hyödyksi.

- Kyllä niille myönteisille odotuksille ja toiveille pitäisi löytyä konkreettista vastinetta todellisuudesta. Nyt näyttää siltä, ettei näin ole ja maahanmuuttajalapset ovat vaarassa syrjäytyä peruskoulun jälkeen. Ellei muutoksia tähän tule, Suomessa tulee olemaan ongelmalliset olosuhteet. Voisin viitata tässä moneen Euroopan maahan, Rinne sanoo.

Olisiko yhtenä syynä se, että valtaosa suomalaisista peruskoulunopettajista on naisia, ja muslimipojat opetetaan kotona ajattelemaan, ettei naista tarvitse uskoa eikä totella. Vastaavasti perheiden tyttäriltä ei edes odoteta koulumenestystä, että eivät omaksuisi länsimaisia tapoja ja arvoja.

[PaxCow]

Olisiko yhtenä syynä se, että valtaosa suomalaisista peruskoulunopettajista on naisia, ja muslimipojat opetetaan kotona ajattelemaan, ettei naista tarvitse uskoa eikä totella. Vastaavasti perheiden tyttäriltä ei edes odoteta koulumenestystä, että eivät omaksuisi länsimaisia tapoja ja arvoja.

Suurimmat maahanmuuttajaryhmät ovat Virosta, Venäjältä ja Ruotsista (lähde), joten muslimilapset eivät yksinään selitä oppimisongelmia. Ennakko-oletuksesi muslimiperheistä kuulostavat myös vahvasti asenteellisilta.

Mutta sitten toiseen asiaan:

Työllisyystavoite kaipaa lisää maahanmuuttoa

Keskustelu maahanmuutosta ja turvapaikanhakijoista on käynyt hankalaksi. Keskustelu näistä asioista – vaikkapa maahanmuuton työllisyysvaikutuksista – on puristunut ahtaaseen rakoon.

Yhtäällä ovat ne, joilla on halu panna ovi lukkoon, ikkuna tukkoon ja piipun päälle hattu. He muistuttavat maahanmuuton aiheuttavan liian paljon sopeutumisongelmia ja kasvattavan sosiaalimenoja.

Toisaalla lasketaan toisin. Koska tuottavuus mataa, talouskasvu on tehtävä kasvattamalla työpanosta. Suomessa työvoimaa kuitenkin virtaa pois työmarkkinoilta. Jostain olisi saatava työvoimaa tilalle.

Järkevä keskustelu vaatisi, että sekä ongelmat että mahdollisuudet huomioitaisiin. Kyllä, maahanmuutto tuo ongelmia. Kyllä, se tuo myös etuja. Kumpaa enemmän? Miten mitaten? Jos syntyy enemmän haittoja, voisiko niitä pienentää?

Kahden "kyllän" yhteensovittaminen on hankalaa tasapainoilua, sillä pohdintaan osallistuvat pelkäävät saavansa leiman otsaansa. "Meidän puolella tai meitä vastaan" -ilmapiiri ei houkuttele osallistumaan.

Keskustelua kannattaa suhteellistaa tilastoilla. Alkuvuonna Suomesta turvapaikkaa on hakenut yli 5 000 ihmistä. Lukema kasvaa vielä. Viime vuonna turvapaikanhakijoita oli 3 600.

Saksan sisäministeri Thomas de Maiziere arvioi, että Saksaan saapuu tänä vuonna 800 000 ihmistä hakemaan turvapaikkaa. Määrä olisi kaikkien aikojen ennätys Saksassa. Se vastaisi Helsingin ja Vantaan yhteenlaskettua asukasmäärää. Suomen väestöön suhteutettuna luku merkitsisi lähes mikkelillistä vuodessa. Emme ole lähelläkään sitä.

Tämän vuoden lukemat ovat lisäksi poikkeuksellisia Syyrian kriisin vuoksi.

Näihin suhteutuksiin voi suhtautua – taas – kaksijakoisesti. Rajoja nostaville ne ovat varoitus: Saksan tilanne todistaa, että tulijoille on rakennettava pian esteitä. Toinen vastaus on, että Saksan talous voi hyvin ja maassa on käytännössä täystyöllisyys. Maa imee tulijoita ja voi saada heistä taloudellista etua.

Vaikka työttömyysprosentti kasvaa, meillä on kaiken aikaa huomattava määrä työpaikkoja auki.

Työ- ja elinkeinotoimistoissa oli kesäkuun aikana yli 68 000 avonaista työpaikkaa. Osa niistä on ollut auki pitkään. Täystyöllisyyttä ei pidä rajojen raottajan odottaa, koska työvoimasta on pulaa myös aikana, jolloin työttömyys kasvaa.

Yhteiskuntapolitiikka-lehdessä (3/2015) tutkijat Jussi Pyykkönen ja Mika Gissler laskevat, miten hallituksen aikeet työllisyyden kasvattamisesta onnistuisivat. Juha Sipilän (kesk) hallitus haluaa nostaa työllisyysasteen 72 prosenttiin.

Kun suhteuttaa väestöennusteet – ikääntymisen ja huoltosuhteen heikentymisen – tulossa oleviin hyvinvointipalvelujen kustannuksiin, työllisten osuuden pitäisi olla pitkällä aikavälillä vielä suurempi.

Jos hyvinvointiyhteiskunnan halutaan kestävän, tavoitteeksi pitäisi ottaa 75 prosentin työllisyysaste sekä työllisten määrän kasvattaminen 200 000 ihmisellä vuoteen 2025 mennessä. Tähän ei tutkijoiden mielestä päästä mitenkään muuten kuin lisäämällä maahanmuuttoa. Jos tätä yritettäisiin kotimaisin voimin, työttömyysasteen pitäisi Pyykkösen ja Gisslerin mukaan painua kahteen prosenttiin.

Näin pieniin lukemiin ei kuitenkaan päästä. Työmarkkinoilla on aina kohtaanto-ongelmia: työtä on siellä, missä ei ole työttömiä, ja tarjolla on työtä, johon ei ole sopivia tai halukkaita hakijoita. Lisäksi Suomesta muutetaan pois. Tammi–heinäkuussa lähtijöitä oli 7 500.

Turvapaikanhakijoiden ja maahanmuuttajien määrän kasvuun voi suhtautua myös "fatalistisesti": tulijoiden määrä kasvaa väistämättä. Kun näin on ja Suomen talous tarvitsee työvoimapanoksen kasvattamista, tilanne kannattaa kääntää eduksi. On järkevää muuttaa lyhyen aikavälin kuluja pitkän aikavälin tuotoiksi.

Jotta tulijat työllistyisivät, heidän sopeuttamiseensa tarvitaan lisää resursseja. Jos näin ei tehdä, Pyykkösen ja Gisslerin laskelman pohjalta päädytään siihen, että tulojen sarakkeeseen siirrettävissä olevia pidetään kulujen sarakkeessa.

Jos sopeutusta lisätään, päättäjä saa kyllä kuulla kunniansa kuumentuneessa maahanmuuttoväittelyssä. Mutta tällä mieliharmilla ei ehkä ole kansantaloudellista merkitystä.

http://www.hs.fi/kotimaa/a1440212579254

[Rescuer]

Suurimmat maahanmuuttajaryhmät ovat Virosta, Venäjältä ja Ruotsista (lähde), joten muslimilapset eivät yksinään selitä oppimisongelmia. Ennakko-oletuksesi muslimiperheistä kuulostavat myös vahvasti asenteellisilta.

Onko vertailuissa eritelty eri maista tulleiden oppimistuloksia?
Virolaiset oppivat suomen kielen huomattavasti helpommin kuin esimerkiksi Afrikasta tai lähi-idästä tulevat. Ruotsista tulevat taas saavat opetusta äidinkielellään ja suomailais-venäläisiä koulujakin löytyy Suomesta useita. Ja opintomenestykseen vaikuttaa huomattavan paljon kielitaito.
Monessa peruskoulussa virolaiset, venäläiset jne. lapset ovat normaalilla luokalla kun taas monet Afrikasta tai lähi-idästä taustaltaan olevat toisenkin polven maahanmuuttajat ovat erillisillä maahanmuuttajaluokilla. Pelkästään sen takia, etteivät puutteellisen kielitaidon takia pärjää normaalilla luokalla.

[URSA]

Missä onkaan Suomen suurin vastaanottokeskus? Hmmmmmmm... (Ihan vain sattumaa?)

http://www.mtv.fi/uutiset/rikos/artikke ... sa/5292044

Poliisi: Nainen yritettiin raiskata Joutsenossa

Rikos Julkaistu 02.09.2015 14:52

Poliisi tutkii Lappeenrannan Joutsenossa tiistai-iltana tapahtunutta epäiltyä raiskauksen yritystä.

Poliisin mukaan tuntematon mies oli tarttunut naista kädestä Keskuskadulla klo 21.30 aikaan tiistai-iltana.

Mies oli puhunut englantia. Naisen tilanteesta saaman käsityksen mukaan mies olisi halunnut harrastaa seksiä hänen kanssaan.

Nainen oli riuhtaissut itsensä vapaaksi ja lähtenyt kävelemään pois. Tämän jälkeen mies oli ottanut naisesta syliotteen takaapäin. Nainen oli alkanut huutaa apua, jolloin mies oli lyönyt häntä kasvoihin ja poistunut juosten paikalta.

Epäilty on ulkomaalainen, laihahko ja 170 senttiä pitkä mies. Hänellä oli lyhyt, tumma siilimallinen tukka.

Poliisi tutkii tapausta raiskauksen yrityksenä ja lievänä pahoinpitely. Poliisi pyytää havaintoja tapahtuneesta numeron 029-5414600.

Niin, tietenkin tämä on yksittäistapaus.

[PaxCow]

Lainaan itseäni, se on kivaa!

Yksittäistapausjankutus on mielestäni todella turhaa. Totta kai jokainen rikos on yksittäistapaus, sen olosuhteet ovat sille tapaukselle ominaiset ja sen tekijä on yksittäinen ihminen, mutta toki myös jokainen "menestystarina" on yksittäistapaus. On outoa elämän yksinkertaistamista, jos ei näe jokaisen ihmisen ja tarinan omalaatuisuutta. Tällainen ajattelu kenties sopii niiden agendaan, jotka pyrkivät tuomitsemaan kokonaisia kansakuntia tiettyjen yksilöiden takia.

Mutta yksittäistapaus on sanana kehno. Sitä näyttävät minfossa käyttävän lähinnä ns. maahanmuuttokriittiset kirjoittajat, ties mistä syistä.

[URSA]

^Jos viittaat Joutsenon raiskausyritykseen, ilmeisesti raiskausta yrittäneen miehen käytöksessä ei mielestäsi ilmene tietty yleistävä kulttuurisidonnainen suhtautumistapa länsimaisiin naisiin.

Vain juuri tämän yksilön mielestä yksin illalla kävelevä ja länsimaalaisittain pukeutunut tuntematon nainen on "vapaata riistaa", jolle saa ehdottaa seksiä käteen tarttuen ja kun tämä vastustelee raiskausyritystä, naista saa lyödä kasvoihin. Tällaista ei ole tapahtunut koskaan ennen?

[PaxCow]

Vain juuri tämän yksilön mielestä yksin illalla kävelevä ja länsimaalaisittain pukeutunut tuntematon nainen on "vapaata riistaa", jolle saa ehdottaa seksiä käteen tarttuen ja kun tämä vastustelee raiskausyritystä, naista saa lyödä kasvoihin.

Mehän emme tiedä vielä tekijästä tai tämän ajatusmaailmasta mitään.

edit: Mutta tekijän suhtautuminen heijastelee oman maansa kansalaisten yleistä suhtautumista raiskauksiin varmaankin suunnilleen yhtä hyvin kuin suomalaisraiskareiden ajatusmaailma heijastelee suomalaisten perusmiesten suhtautumista raiskauksiin.

[URSA]

Lisään vielä, että kopioin Joutsenon raiskausuutisen tähän keskusteluketjuun, koska mielestäni on mahdollista, että raiskausta yrittänyt asuu vastaanottokeskuksessa. Joutseno on niin pieni paikkakunta, että suurin osa ulkomaalaisista siellä on vastaanottokeskuksen asukkaita. Raiskausta yrittänyt voi kuitenkin myös asua jossakin muualla.

Tuo ei ole kaikista tyypillisin raiskausyritys. Eivätkö tuntemattomien tekemät "puskaraiskaukset" ole Suomessa yleensä harvinaisia.