Maahanmuutto repii (kansaa kahtia)

[canis lupus]

Pakko opettaa, että oppivat ohjaamaan yhdellä kädellä. Muuten on vaikea varastaa käsilaukkuja.

[Vnom]

Oonkin ihmetelly että kuinka nämä maahanmuuttajat niin sankoin joukoin myyvät uusia/todella vähän käytettyjä pyöriä (esim. fb:n marketplacella jatkuvasti uusia ilmoituksia). Mutta jos, eiköhän kurssin jälkeen sitoumukset irtoo pyörään aika samointein.

[Comance]

Opetusta ja pyörä kaupan päälle

[Sinikka]

Johan otsikon muotoilu kertoo asian laidan. Valtio haluaa Suomeen taitavia kilpapyöräilijöitä, jotka saavat maahanmuuttovastaiset muuttumaan maahanmuuttomyönteisiksi.

[Jarkallas]

Kuvitteleeko joku että neekeri oppisi ajaan pyörää alle 600eurolla?

[Comance]

Varmaan joku virhe, nolla perään.

[canis lupus]

Varmaan joku virhe, nolla perään.

No joo, STMlle on käyny ennenkin näitä mokia nollien kanssa.

[canis lupus]

Kuuluukohan kurssin hintaan voimapihdit per nenä, että voivat jatkaa pyöräilyharrasteitaan kurssin jälkeenkin?

[URSA]

En keksinyt tälle uutiselle sopivaa ketjua, mutta Tanskan tilanne on ainakin hyvä esimerkki siitä, mitä kehitystä Suomeen ei haluta. Siis ghettoja. Juttu on tietysti tyypillinen Ylen nyyhkyjuttu, jossa häädetään vain lääkäreitä ja ahkeria työntekijöitä ja lukiolaisia, mutta rivien välistä ja luvuista näkee miten huonoksi tilanne siellä on päässyt.

https://yle.fi/uutiset/3-11508762

Tanska otti käyttöön pakkosiirrot lähiöissä, koska haluaa päästä eroon "ghetoistaan" – "En usko, että missään muussa Pohjoismaassa toimittaisiin näin"

Suomalaiset lähiötutkijat pitävät Tanskan ghettopolitiikkaa pohjoismaisittain erittäin poikkeuksellisena.

Ihmisten pakkosiirrot6.9.2020 klo 07.05päivitetty 6.9.2020 klo 07.49

Haris Islam oli kolmevuotias, kun hänen perheensä muutti Århusiin.

ÅRHUS Kolmen pajun ryhmä kasvaa ruohikon keskellä Gellerupissa.

Haris Islam tuli tänne pikkupoikana usein äitinsä, isosiskonsa ja pikkuveljensä kanssa. Koko perhe pitää lukemisesta, ja niinpä eväskoriin pakattiin naposteltavan ja juotavan lisäksi kirjoja.

Pajupuiden varjossa oli hyvä olla, vaikka tämä Århusin kaupunkiin kuuluva alue on yksi Tanskan pahimmiksi kutsutuista ”ghetoista”.

– Poliitikot kutsuvat tätä ghetoksi, me kutsumme tätä paikkaa kodiksi, Haris Islam sanoo.

Tanskan hallitus pitää listaa alueista, jotka se määrittelee ghetoiksi. Listalle joutuu, jos alue täyttää muun muassa seuraavat kriteerit: Asukkaista yli puolet on maahanmuuttajia ja heidän jälkeläisiään. Samoin esimerkiksi asukkaiden koulutus ja työllisyys sekä mahdolliset rikostuomiot vaikuttavat listalle päätymiseen.

Tällä hetkellä ghettolistalla on 28 aluetta. Hallitus haluaa päästä niistä eroon kymmenen vuoden kuluessa.
Infokartta Tanskalaisista kaupungeista joista löytyy ghettoja.


Näin Tanskan hallitus määrittelee gheton:

Asukkaista yli puolet on ei-länsimaisia maahanmuuttajia ja heidän jälkeläisiään.

Lisäksi vähintään kaksi alla olevaa kriteeriä täyttyy alueen väestön kohdalla:

– Yli 40 prosenttia on työttöminä.

– Yli 60 prosentilla on vain peruskoulutus.

– Keskimääräinen bruttotulo on alle 55 prosenttia koko kaupunkiin verrattuna.

– Rikoksesta tuomittujen asukkaiden määrä on vähintään kolminkertainen Tanskan keskiarvosta.

Ghetto-ohjelman tavoitteena on vähentää alueiden välisiä taloudellisia, sosiaalisia ja etnisiä eroja, mutta keinot ovat kovat.

Tanskan hallitus on kehottanut purkamaan kunnallisia vuokrataloja ja rakentamaan tilalle asumisoikeus- ja omistusasuntoja. Purettavien talojen asukkaat pakkosiirretään joko alueen sisällä tai kokonaan muille alueille.

Purkutalojen asukkaat saavat jäädä omalle asuinalueelleen, mikäli heillä on koulutus- tai työpaikka. Jos he ovat yhteiskunnan tukien varassa, heidät muutetaan toiselle alueelle.

Ghetto-ohjelman käynnisti Tanskan edellinen, keskustaoikeistolainen hallitus. Sen tukipuolueena toimi maahanmuuttovastainen Tanskan kansanpuolue.

Nykyinen sosiaalidemokraattien vähemmistöhallitus on jatkanut ohjelman toteuttamista, vaikkei se tarvitse enää kansanpuolueen tukea päätöksilleen.

Tanskan hallituksen tavoitteena on siirtää ainakin 11 000 ihmistä ghetoista vuoteen 2030 mennessä.

Ongelma-alueiksi listatuissa paikoissa kuten Århusin Gellerupissa suunnitelmat aiheuttavat suurta hämmennystä ja kiukkuakin tulevasta.

Lääkäri Århusin sairaalassa. Kotoisin Islamabadista Pakistanista. Asunut Gellerupissa 14 vuotta. Asuu purkulistalla olevassa talossa.

“Totta puhuakseni kuulin sanan ghetto ensimmäisen kerran Tanskassa. Kaikki alkoivat puhua siitä, joten googletin, mitä se merkitsee. Tämäkö on ghetto! Olemme tyytyväisiä elämäämme ja siihen, minkä panoksen annamme yhteiskunnalle. Joten meille ghetto ei ole häpeäksi.

En ole aiheuttanut sellaista häiriötä, että minut pitäisi siirtää tältä alueelta. Me pidämme tästä alueesta. Meillä on hyviä naapureita ja autamme usein toisiamme.

Tämä suunnitelma ihmisten siirtämisestä on hyvin yllättävä. Juuri tällä hetkellä on epävarmaa, mitä tapahtuu. Puretaanko tämä talo ja siirretäänkö meidät muualle? Jos he päättävät siirtää meidät vuoden tai kuuden vuoden päästä, totta kai meidän pitää lähteä. Mutta kokonaisten kortteleiden purkaminen ei ratkaise ongelmaa.

Gellerup ei ole kovin laaja alue. Poliitikot ja Tanskan ammattimainen poliisi voisivat helposti ratkaista alueen ongelmat. Mekin haluamme ratkaista ne.

Suurin osa ihmisistä elää rauhallisesti. Jos ulkona seisoo sata ihmistä ja 98 heistä on hiljaa, mutta kaksi heistä rummuttaa, niin niiden kahden rummutus kuuluu kovimmin. Siirtäkää heidät muualle.

Lyhyesti sanottuna: Olen pettynyt poliitikkoihin, poliisiin ja muihin viranomaisiin. Heidän pitäisi ratkoa ongelmat."

Gellerupin betonikerrostalot olivat huippumoderneja, kun ne rakennettiin vuosina 1968–1970. Tavallisin asuntotyyppi oli viisi huonetta ja keittiö. Taloihin muutti alun perin työläisiä ja toimihenkilöitä. Pian alueelle alkoi tulla myös siirtotyöntekijöitä ja 1980-luvulla pakolaisia.

Nykyään Gellerupissa asuu runsaat 5 000 ihmistä. Etnisiä ryhmiä on viitisenkymmentä. Suurimmat ryhmät ovat libanonilaiset, somalialaiset ja tanskalaiset.

Gellerup siis täyttää Tanskan hallituksen määritelmän ghetosta selvästi.

Yli 80 prosenttia asukkaista on ei-länsimaalaisia maahanmuuttajia ja heidän jälkeläisiään. Koko Tanskassa vastaava luku on noin yhdeksän prosenttia.

Lähes puolet Gellerupin asukkaista on työttömiä, ja runsaalla 80 prosentilla on pelkkä peruskoulutus. Keskimääräinen bruttotulo on 54 prosenttia koko Århusin keskiarvosta.

Gellerupia muutetaan nyt kovin ottein, mutta alueen kehitysohjelmasta vastaava virkamies muotoilee asian toisin. Hänen mielestään alueen uudistamisessa ei ole kyse asukkaiden etnisestä taustasta, vaan asukaspohjan muuttamisesta ylipäätään monimuotoisemmaksi.

– Pyrimme sellaiseen asukaspohjaan, joka heijastaa koulutukseltaan ja työllisyydeltään muuta Århusia. Kyse on asukkaiden sosioekonomisesta asemasta, Gellerupin kehitysohjelman vetäjä Per Frølund sanoo Ylelle nettipuhelussa.

Århusissa halutaan tietoisesti kulkea sitä kehitystä vastaan, jossa alueista tulee entistä jakautuneempia. Koulutetut ja hyväpalkkaiset ihmiset hakeutuvat omille alueilleen, kouluttamattomat ja pienituloiset omilleen.

– Haluamme tänne ihmisiä, joilla on koulutusta ja töitä. Yritämme luoda sellaisia asuinympäristöjä, joissa he haluavat asua. Tällä hetkellä tämä alue ei ole sellainen. Ei vain ole.

Gellerupia alettiin kehittää jo ennen kuin Tanskan hallitus julkaisi ghetto-ohjelmansa. Kaupunginosaan on rakennettu uusia teitä, toimistorakennuksia ja viheralueita. Ghetto-ohjelman myötä kehitys on vauhdittunut entisestään.

Alueelle on tarkoitus rakentaa niin perheille kuin nuorisollekin suunnattuja asuntoja. Suunnitelmiin kuuluu uusi korkeakoulu, koulu ja kirjasto. Lisäksi harrastusmahdollisuuksia kehitetään.

– Jos pelkästään remontoimme asuntoja ja teemme sosiaalisia satsauksia, asukkaiden yhteiskunnallinen asema ei muutu. Kaupunginvaltuusto haluaa alueesta kirjavamman, ja silloin meidän pitää tehdä enemmän, ohjelman vetäjä Per Frølund sanoo.

Se tarkoittaa myös asukkaiden pakkosiirtoja. Ensimmäisiä asukkaita on jo siirretty, ja lisää on luvassa. Tutkimuksia siirtojen vaikutuksista yksilöihin ei ole vielä tehty.

Århusissa, kuten koko Tanskassa, vallassa ovat sosiaalidemokraatit. Puolueella on noin kolmasosa valtuustopaikoista. Maahanmuuttovastaisella Tanskan kansanpuolueella on vain kaksi valtuuston 32 paikasta.

Nahed al Baba

Työtön, asunut Gellerupissa 14 vuotta. Kotoisin Beirutista Libanonista. Asuu purku-uhan alla olevassa talossa.

“Elän valtion tuella, ja siksi en saa jäädä tänne, kun taloni puretaan. Haluaisin mielelläni tehdä töitä, jotta saisin jäädä.

Tyttärenikin haluavat jäädä tänne. Alue on hyvä, ja minulla on täällä paljon ystäviä. Teemme usein ruokaa yhdessä.

Työteko on ollut vaikeaa, koska minulla on selässä välilevynpullistuma. Huomenna menen kuitenkin juttelemaan harjoittelupaikasta. Jos joudun muuttamaan muualle, en tunne siellä ketään."
Infokartta Gellerupparkenin ja Toveshöjn kaupunginosista Århusissa.

Tanskan hallitus esitteli ghetto-ohjelmansa maaliskuussa 2018, kun vallassa oli keskusta-oikeistolaisen pääministerin Lars Løkke Rasmussenin johtama hallitus.

– Tanskassa asuu nyt lähes puoli miljoonaa ihmistä, joilla on ei-länsimainen tausta. Se on kymmenen kertaa enemmän kuin minun nuoruudessani, pääministeri Rasmussen sanoi tuolloin johtamansa Venstre-puolueen Facebook-sivulla.

Hallituksen ghetto-ohjelma oli kädenojennus maahanmuuttovastaiselle kansanpuolueelle. Kun Tanskan kansanpuolue toimi maan hallitusten tukipuolueena vuosina 2001–2011 ja 2015–2019, muut puolueet lähestyivät sitä maahanmuuttopolitiikassa ja suhtautumisessa muun muassa rikollisuuteen ja turvallisuuteen. Näin sanoo populistipuolueisiin perehtynyt tutkija Ruotsista.

– Tanskan kansanpuolueella on ollut suuri vaikutusvalta Tanskan politiikkaan, kertoo apulaisprofessori Ann-Catherine Jungar Tukholman Södertörnin korkeakoulusta Ylelle puhelimitse.

Tanskan puolueet ovat solmineet useita sopimuksia ghettoalueista valtakunnallisesti. Tärkeimpiä kysymyksiä on lasten integroituminen Tanskan yhteiskuntaan ja tanskan kielen oppiminen.

Ghettojen lapset halutaan esimerkiksi päiväkotiin yksivuotiaina, ja peruskoulun aloittaville oppilaille tehdään kolme kielitestiä ensimmäisen oppivuoden aikana. Mikäli perheet eivät noudata hallituksen ohjeita, ne voivat menettää lapsilisänsä.

Työntekijä asuntoyhtiössä. Kotoisin Tukholmasta, tanskalainen isä. Asunut Gellerupissa 27 vuotta. Ei tiedä talonsa kohtalosta.

“Nämä talot ovat betonitaloja, ja niissä on hyvät rakenteet. Ei niissä ole mitään perustavanlaatuista vikaa. Keittiötä pitää ehkä päivittää tai ilmastointia tehostaa.

Täältä aiotaan purkaa 200 asuntoa, mutta ei kerrota, mitkä 200. Mitä minun asunnolleni käy? Kuka tietää! Kuka haluaa enää muuttaa tänne? Voiko täällä asua, voiko lapseni käydä päiväkotia tai koulua täällä? Missä vanhempani voivat asua?

Pahinta on asua asunnossa, joka aiotaan purkaa. Ei silloin tee mieli ostaa uusia verhoja tai mattoja. Se on väsyttävää. Aiemminkaan ei voi muuttaa, vaan pitää odottaa, että saa virallisen irtisanomisilmoituksen. Asukkaat ovat jumissa.

Ghetto-ohjelmassa ei ole mitään järkeä! Ajatellaan vain, että puretaan taloja ja rakennetaan uusia. Sitten koulutetut ja töissä käyvät tanskalaiset saavat asua niissä. Purkutalojen asukkaat voivat saada samalta alueelta uuden asunnon, jos he toimivat yhteiskunnassa hyvin. Mitä jos he muuttavatkin pois? Silloin alueesta tulee entistä epätasa-arvoisempi.

Aloitin asukasyhdistyksessä samoihin aikoihin, kun ensimmäinen kokonaissuunnitelma esiteltiin. Yhtäkkiä istuin kokouksissa pormestarin, poliitikoiden ja poliisipäälliköiden kanssa. Minusta se oli hauskaa. Voin antaa itselleni luvan olla vähän töykeä. He eivät tiedä todellisuudesta mitään.

Kyse on siitä, ettei heidän pitäisi vain hallita meitä ylhäältä päin. Meidän pitää saada olla mukana."

Tanskan ghettopolitiikka on pohjoismaisittain poikkeuksellista ja suomalaisesta näkökulmasta vierasta, toteavat suomalaiset lähiötutkijat. He oudoksuvat Tanskan politiikkaa ghetto-sanan käytöstä lähtien.

– Tuntuu vieraalta. En usko, että missään muussa Pohjoismaassa toimittaisiin näin, toteaa vanhempi tutkija Mats Stjernberg tutkimuslaitos Nordregiosta.

– Tulee sellainen olo, että peli on menetetty. Näilläkin alueilla suurin osa ihmisistä on aivan tavallista, arkisessa elämässään eteenpäin pyrkivää väestöä, sanoo puolestaan kaupunkimaantieteen professori Mari Vaattovaara Helsingin yliopistosta.

Kumpikaan ei vähättele sitä, että Tanskassa on alueita, joille on kasautunut huono-osaisuutta. Tutkijat pitävät kuitenkin keinoja tilanteen ratkaisemiseksi erittäin kovina.

Alueiden leimaaminen ghetoiksi vaikuttaa siihen, miten ihmiset itse mieltävät oman asuinalueensa ja miten ympäröivä yhteiskunta suhtautuu niihin.

Stjernberg pitää erikoisena myös sitä, että ghettoja määritellään ei-länsimaalaisten maahanmuuttajien ja rikoksesta tuomittujen asukkaiden perusteella.

Kaupunkipolitiikka, maahanmuuttopolitiikka sekä sosiaali- ja kriminaalipolitiikka sekoittuvat Tanskassa eri tavalla kuin missään muussa Pohjoismaassa.

– Vaikea ajatella, että se auttaisi alueita tai niiden asukkaita, Stjernberg sanoo.

Kumpikin tutkijoista arvioi, että Tanskan poikkeuksellisuutta selittää vahva oikeistopopulismi. Tanska on kiristänyt maahanmuuttopolitiikkaansa huomattavasti viime vuosikymmenen aikana.

– Ajatellaan, että ongelma on alueiden ja siellä asuvien ihmisten, eikä esimerkiksi työllisyyden, koulutuksen tai kielitaidon, Vaattovaara huomauttaa.

Suomessa ei ole alueita, joita voisi verrata Tanskan ghettoihin.

– Ei ole lähellekään sellaisia alueita. Varoittaisin kuitenkin alikehityksen kierteestä. Näyttää siltä, että kehitys kulkee tasoittavasta suunnasta eriyttävään suuntaan, Vaattovaara sanoo.

Stjernberg arvoi, että Suomessa on parikymmentä aluetta, joissa maahanmuuttajien osuus on yli 20 prosenttia asukkaista. Tanskan ei-länsimaalaisten maahanmuuttajien luvuista ollaan hyvin kaukana.

Suomessakin on kuitenkin korkean työttömyyden, matalan tulotason ja heikon koulutuksen alueita.

– Jos ihmisen asema määrittyy sen mukaan, missä on syntynyt tai asunut lapsena, niin se on ristiriidassa pohjoismaisen hyvinvointivaltioajattelun kanssa, että kaikilla pitäisi olla tasavertaiset edellytykset päästä eteenpäin elämässä, Stjernberg sanoo.

Miksi muuttaisin muualle, gellerupilainen Haris Islam sanoo.

"Lukiooni menevä bussi pysähtyy kadun toisella puolella. Pääsen kouluun noin viidessä, kymmenessä minuutissa. Minulla on koulukavereita, joiden koulumatka kestää tunnin. En ymmärrä, miksi muuttaisimme muualle.

Tämä on pieni ja tiivis yhteisö, eikä se ansaitse nimitystä ghetto. Jos minun pitäisi kuvailla Gellerupia, sanoisin, että se on perheystävällinen yhteisö. Asumalla täällä olen oppinut useita kieliä: oman kielemme, tanskan, arabian, englannin ja vähän saksaa.

Hallitus sanoo, että tämä alue on odansk, ei-tanskalainen. Elämme kuitenkin kansainvälisessä maailmassa. Tätä aluetta ei pitäisi leimata vain sen takia, että täällä asuu paljon muitakin kuin tanskalaisia. Sen ei pitäisi olla ongelma. Kun hallitus luokittelee alueen epätanskalaiseksi, se sanoo käytännössä, ettei halua vaikutteita ulkomailta.

Miksei ulkomaisia vaikutteita nähdä etuna? Integraatio ei tarkoita sitä, että luovumme kokonaan omasta kulttuuristamme ja tanskalaistumme täysin. Minun perheessäni me näemme itsemme pakistanilaisina, mutta ei se tarkoita, ettemmekö myös näkisi itseämme ihmisinä, jotka asuvat Tanskassa.

Hallitus ei välitä siitä, mitä täällä asuvat ihmiset ajattelevat. Me asumme demokratiassa ja meille pitäisi antaa mahdollisuus valita. Me emme saa valita, meille vain kerrotaan mitä meidän pitää tehdä.

[sikakoira]

https://www.uusisuomi.fi/uutiset/us/9ae ... parit:bd0d
Nyt tuli EU:sta linjaus maahanmuutto-ongelmaan: ”Nämä kolme asiaa ovat tärkeimmät”

Eurooppa-neuvoston puheenjohtaja Charles Michel haluaa uudistaa koko Euroopan unionin maahanmuutto- ja pakolaispolitiikkaa. Hän antaa ymmärtää viiden eurooppalaisen uutistoimiston haastattelussa, että turvapaikanhakijoiden ja Välimeren yli tulevien siirtolaisten pakkosiirrot EU:n sisällä ovat yksi keino.


Michel nostaa Reutersin siteeraamassa haastattelussa esiin myös jäsenmaiden vapaaehtoiden yhteistyön asiassa sekä lähtömaiden avustamisen ennen muuttovirtaa Eurooppaan. Lisäksi hän yhtenäistä turvapaikkamääräykset ja -prosessin koko EU-maissa, jolloin tietyt maat eivät olisi muita houkuttelevampia.

”Pakkosiirrot eivät ole avain tässä keskustelussa. Nämä kolme muuta asiaa ovat tärkeimmät”, Michel linjaa.

Reutersin haastattelemien diplomaattilähteiden mukaan Michelin linjausten toteutumiseen on kuitenkin pitkä matka.

”Erilaisista poliittisista syistä tämä asia on äärimmäisen vaikea”, lähteet sanovat.

Tilanne on kesän aikana kärjistynyt etenkin Italiassa, jossa Sisiliassa sijaitsevan Lampedusan vastaanottokeskuksen tilanne on karkaamassa käsistä. Lampedusan pormestari ja Sisilian kuvernööri ovat vaatineet pääosin Tunisiasta tulevien siirtolaisten siirtämistä joko muualle Italiaan tai muihin EU-maihin.

”Lampedusa ei pysty enää hoitamaan tilannetta. Joko Italian hallitus ottaa asian hoitaakseen tai koko Sisilia menee yleislakkoon”, pormestari Totó Martello kertoi viimeksi torstaina uutistoimisto Ansalle.

Myös Italian ulkoministeri Luigi Di Maio on toistuvasti vaatinut siirtolaisten siirtämistä muihin EU-maihin.

[meitzi]

Purkutalojen asukkaat saavat jäädä omalle asuinalueelleen, mikäli heillä on koulutus- tai työpaikka. Jos he ovat yhteiskunnan tukien varassa, heidät muutetaan toiselle alueelle.
.....
...
“Totta puhuakseni kuulin sanan ghetto ensimmäisen kerran Tanskassa. Kaikki alkoivat puhua siitä, joten googletin, mitä se merkitsee. Tämäkö on ghetto! Olemme tyytyväisiä elämäämme ja siihen, minkä panoksen annamme yhteiskunnalle.

Niinpä niin, Ei tietenkään voi hankkia koulutusta ja/tai työpaikkaa, vaan olla vaan tyytyväinen siihen panokseen mitä antaa yhteiskunnalle ilmankin....

[sikakoira]

https://www.youtube.com/watch?v=5RZpVUFIxww
Gary Lineker is an Idiot

[Doctor Lecter]

Alhaista_rotua.jpg (109.36 KiB) Katsottu 744 kertaa

Aivan kuin lukisi RKP:n määritelmää suomenkielisestä väestöstä. Afrikkalaisten kehuminenkin kuulostaa samalta.
- Jos nimimerkki "tukholmalainen" on elossa, niin onko tuo erilaisuuden pelko jo vaihtunut myötämielisyydeksi?

Entä mites niiden afrikkalaisten kanssa nykyään? Joko riittää?

[meitzi]

Entä mites niiden afrikkalaisten kanssa nykyään? Joko riittää?

Pikkusen veikkaan, että niillä on jo ikävä suomalaisia maahanmuuttajia. Jos vaihtaa saisi yks-yhteen, niin jopa niitä, joita 70-luku veti ruotsiin, vaikka se ei kaikilta osin ollutkaan ehkä maamme parasta tarjottavaa

[On Anoi Kaa]

Äidillä tuli kiire lähteä moikkaamaan poikaansa sopivaan aikaan. Myös pojan kertoma sisältö rajan kanssa on mielenkiintoinen, kun on kuullut sitä itkua Suomessa ja Ruotsissa hajallaan olevien perheiden kesken matkustuskiellon aikana.

Marokkolainen isoäiti nähtiin uhkana kansanterveydelle: sai käännytyspäätöksen, oli silti kuukausia Suomessa – korona viivyttänyt käännytettyjen palaamista
Helsinki-Vantaan lentoasemalla on hurja nousu käännytyspäätöksissä koronapandemian vuoksi.

Helsinki-Vantaan lentoasema 15.9.2020 klo 17.42

Finnairin Airbus lentokone laskeutuu Helsinki-Vantaan lentokentälle auringonlaskun aikaan talvi-iltana.
Korona-aika on pitänyt Rajavartiolaitoksen kiireisenä Helsinki-Vantaan lentoasemalla.

Käännytyspäätöksiä ja maahantulon epäämisiä on tänä vuonna tehty yhteensä noin 570, kun vastaava luku koko viime vuoden ajalta oli 420.

Pääsyn epääminen koskee niitä matkustajia, jotka eivät ole EU:n jäsenvaltioiden kansalaisia. Myös käännyttäminen voi tulla kyseeseen heidän kohdallaan esimerkiksi silloin, kun heillä on oleskelulupa, joka oikeuttaa yli kolmen kuukauden oleskeluun Schengen-alueella. Myös EU-kansalaisia voidaan käännyttää, jos he eivät täytä maahantuloedellytyksiä.

Kerromme yhden esimerkkitapauksen marokkolaisesta isoäidistä, Khadija El Monenista, joka joutui ongelmiin Rajavartiolaitoksen kanssa, kun hän vieraili suomalaisen poikansa, Adham Mighateten, luona.

Marokkolainen isoäiti pääsi Suomeen, mutta passi vietiin
Adham Mighatete on asunut Suomessa yli kahdeksan vuotta. Hänellä on suomalainen vaimo ja kaksi lasta. Adhamilla on myös Suomen passi ja kansalaisuus. Vantaalla asuva mies työskentelee taksikuskina.

Mighateten äiti, marokkolainen Khadija El Monen, halusi keväällä tulla tapaamaan poikaansa Suomeen. Reissusta muodostui ikävä kokemus, kun Suomen rajat suljettiin koronapandemian vuoksi.

Mighatete väittää soittaneensa Rajavartiolaitokselle ja kysyneensä, pääseekö hänen äitinsä silti Suomeen poikansa luokse.

Mighateten mukaan hänelle kerrottiin puhelimessa, että äiti pääsee maahan, koska hänen pojallaan on Suomen kansalaisuus ja passi. Yle ei ole pystynyt todentamaan tätä puhelinkeskustelua.

El Monen lensi Saksan kautta Suomeen ja saapui Helsinki-Vantaalle 20. huhtikuuta.

– Hänellä oli viisumi, joka oli voimassa 20.2.–20.5., Mighatete kertoo.

Helsinki-Vantaan lentokentällä Mighatete joutui kuitenkin odottamaan useita tunteja äitiään, kunnes Rajavartiolaitokselta tuli puhelu, että hänen äitinsä on viranomaisten hallussa.

– Pyörätuolissa oleva äitini oli shokissa, koska kielitaidottomana hän ei ymmärtänyt, mistä on kyse. Hän ei osannut edes kysyä, miten pääsee vessaan.

El Monenin käännytys pantiin samantien vireille, ja häneltä otettiin passi. Päätöksen perusteena oli se, että El Monenin katsottiin muodostavan uhan kansanterveydelle koronapandemiasta johtuen. Myöskään perheside suomalaiseen poikaan ei ollut riittävä peruste, koska tämä on täysi-ikäinen. Yle on nähnyt Rajavartiolaitoksen päätöksen.

Mighateten mukaan hänen äitinsä oli testattu koronan varalta Saksassa lentokentällä, eikä hän olisi päässyt koneeseen ilman negatiivista tulosta. Yle ei ole nähnyt siitä papereita.

Suomessa El Monen päästettiin maahan asumaan poikansa luokse Vantaalle, vaikka käännytyspäätös oli vireillä. Tämä vietti Suomessa pari viikkoa karanteenissa. Mighateten piti viedä äitinsä kahden viikon välein ilmoittautumaan Rajavartiolaitoksen viranomaisille Helsinki-Vantaan lentoasemalle.

Mighatete ja El Monen olisivat halunneet hakea jatkoaikaa viisumille, mutta se ei onnistunut ilman passia.

Lennot Marokkoon alkoivat vasta heinäkuussa
El Monen sai lennot Marokkoon vasta heinäkuun loppupuolella, jolloin kaupallisia lentoyhteyksiä maahan alettiin avaamaan. Marokko on kuitenkin edelleen niiden maiden listalla, joihin ulkoministeriö suosittelee välttämään tarpeetonta matkustamista.

Jos taas Marokon kansalainen haluaa tulla Suomeen päin, vain painavat perhesyyt riittävät perusteeksi, kuten lähiomaisen vakava sairaus, seurustelusuhde tai omat häät.

Mighateten mukaan lentoyhtiö Lufthansa maksoi paluulennot, koska yhtiön katsottiin olevan vastuussa siitä, että se toi El Monenin Suomeen.

Mighatete on pahoillaan äitinsä puolesta, koska tämä joutui matkustamaan Rajavartiolaitoksen varaamilla yhteyksillä, joissa oli pitkiä odotusaikoja Saksassa ja Brysselissä. Matkan kokonaiskesto oli yli 18 tuntia.

Paluumatkan onnistuminen edellytti negatiivista koronatestitulosta, joka saatiin 17. heinäkuuta. Siitä Yle on nähnyt tuloksen.

Yleensä käännytettävä palaa seuraavalla lennolla
Rajavartiolaitos ei ota kantaa yksittäiseen tapaukseen, mutta lähtökohtaisesti näin ei pitäisi tapahtua, että käännytettävä henkilö pääsee kuukausien ajaksi maahan, kertoo Helsingin rajatarkastusosaston päällikkö Mervi Pietarinen.

– On jotain poikkeustapauksia, mutta kyllä lähtökohta on, että kun henkilöltä evätään pääsy tai hänet käännytetään, niin hän lähtee sitten seuraavalla mahdollisella yhteydellä takaisin, Pietarinen sanoo.

Hänen mukaansa käytännössä kaikki käännytykset pannaan toimeen heti kun mahdollista. Ihmiset odottavat seuraavaa mahdollista lentoa terminaalin tiloissa.

– Korona-aikana oman haasteensa on tuonut lentoliikenteen rajoitukset. Jonkun verran matkustajat ovat joutuneet odottamaan terminaalissa, tai erinäköisten turvaamistoimenpiteiden kautta on tultu siihen johtopäätökseen, että voi odottaa myös terminaalialueen ulkopuolella maasta poistamista sopivalla lentoyhteydellä.

Turvaamistoimenpide voi tarkoittaa esimerkiksi sitä, että käännytettävältä otetaan passi haltuun, ja hän ilmoittautuu säännöllisesti Rajavartiolaitoksen viranomaisille.

Tavallisin syy maahan pääsyn epäämiselle ja käännyttämiselle on maahantuloedellytysten puuttuminen.

– Ei esimerkiksi ole voimassaolevaa matkustusasiakirjaa, viisumia, oleskelulupaa, henkilö on maahantulokiellossa, ei pysty osoittamaan oleskelutarkoitusta ja siihen liittyviä edellytyksiä, kuten rahavaroja, Pietarinen listaa.

Tänä vuonna myös Helsinki-Vantaalla käännytettyjen EU-maiden kansalaisten määrä on tavallista suurempi. Heitä on lähes puolet kaikista käännytys- tai maahantulon epäämispäätöksen saaneista.

– EU-kansalaisia koskien, joita normaalisti on vain marginaalinen määrä, on nyt näihin rajoituksiin liittyen tehty noin 270 käännytyspäätöstä, Pietarinen kertoo.

https://yle.fi/uutiset/3-11543198?origin=rss

Hienoa maksaa veroja, että ne tuottavat tätä jatkuvasti, ei mitään järkeä, propagandaa OMAA MAATA VASTAAN?!

Marokko ei taida olla edes eu-maa, vaan joku terroristihautomo? Yle se vaan vetää nyyhkyjutuksi kaikenlaiset rikolliset huijaukset, millä saa Suomen näyttämään pahalta. Ja tässäpä se näiden siirtolaismuslimien kiitollisuus kaikesta nähdään, yritetään uittaa äiti harvaanasutun Suomen loistavan terveydenhoitojärjestelmän piiriin ja vaikka tässä onnistuukin, niin ulina päälle kera valehteluiden, koska kerrankin tällaista touhua edes jarrutettiin eli herra Adhamin kunniaa loukattiin.

Mikä lie huijari koko jäbä, tilintarkastuksen paikka? Poimittu näköjään hommalle talteen tämän "hyväntekijän" useat ystäväkerhot jo vuonna 2017 eli sama Adham M:
https://hommaforum.org/index.php?topic=125790.1620

Adham M on tämän ystäväkerhon toiminnanharjoittaja.jpg (21.97 KiB) Katsottu 673 kertaa

http://www.yritystele.fi/yrityksen-tied ... ot/1006376

Twitter Adham mighatete, Finland.jpg (32.16 KiB) Katsottu 673 kertaa