Re: Maahanmuutto repii (kansaa kahtia)
Lähetetty: Ke Heinä 17, 2019 5:59 pm
https://www.kaleva.fi/uutiset/kotimaa/k ... an/823625/
Pohjaton suo."Kehittyvien maiden lapset pääsevät kouluun, mutta eivät opi mitään" – "Rahaa palaa paljon, mutta mitään ei saada aikaan"
KOTIMAA 16.7.2019 17:26
Koulutukseen erikoistuneen kehitysyhtiön Sopranon perustajan Arto Tenhusen ja Kirkon ulkomaanavun toiminnanjohtajan Jouni Hembergin mukaan koulutus pitäisi ottaa Suomen kehitysavun kärjeksi, koska Suomella on osaamista saada lapset myös oppimaan koulussa.
Kehittyvien maiden aikuisista vain puolet osaa lukea kokonaisen lauseen, vaikka he ovat käyneet viisi vuotta koulua.
– Lapset pääsevät kehittyvissä maissa kouluun, mutta eivät opi mitään. Meidän fyrkat menevät ihan hukkaan, sanoo koulutukseen erikoistuneen kehitysyhtiön Sopranon perustaja ja toimitusjohtaja Arto Tenhunen.
Suomi-Areena -keskustelutapahtumassa Porissa puhunut Tenhunen on myös koulutusvientikeskuksen ohjausryhmän puheenjohtaja. Kirkon ulkomaanavun toiminnanjohtaja Jouni Hembergin mukaan YK:n vuoteen 2015 tähtäävissä vuosituhattavoitteissa keskityttiin koulutuksessa siihen, että kehittyvien maiden lapset saadaan kouluun. Laadun kehittäminen unohtui.
Syyskuussa 2015 sovittiin uusista YK:n kestävän kehityksen tavoitteista, joilla ohjataan maailman kehityspolitiikkaa vuoteen 2030 saakka.
– Niissä tavoitteissa keskitytään jo koulutuksen laatuun, osaamiseen ja taitoihin, Hemberg sanoo.
Pedagogiikka on suomalainen erityistaito
Hembergin ja Tenhusen mukaan pula osaavista opettajista on kehittyvissä maissa suuri ongelma.
– Opettajia ei ole koulutettu oikein mitenkään. Joissakin kehittyvissä maissa koko pedagoginen koulutus on lakkautettu. On ajateltu, että pedagogiikka on jonninjoutavaa, että kyllähän putkimies osaa opettaa putken vääntämistä ja sillä hyvä, Tenhunen sanoo.
Tenhusen mukaan juuri pedagogiikka on suomalainen erityistaito. Tenhusen ja Hembergin mielestä koulutus pitäisikin nostaa Suomen kehityspolitiikan kärjeksi.
– Suomen kehitysapu on lähes miljardi euroa, siitä summasta noin 40 miljoonaa on koulutuksen osa eli alle viisi prosenttia. Koulutuksen osuus Suomen antamasta kehitysavusta pitäisi nostaa kymmenkertaiseksi, Tenhunen sanoo.
Suomalaista mallia ei voi suoraan viedä
Suomalainen koulutusvienti ei tarkoita sitä, että suomalainen koulumalli semmoisenaan viedään aivan erilaiseen kulttuuriin. Se ei toimi, vaan malli pitää tehdä paikallisten ihmisten kanssa sopivaksi juuri kyseiseen maahan.
Hemberg ottaa vanhan esimerkin, joka ei ollut suomalaisten toimijoiden organisoima. Eteläafrikkalaiset tulivat Suomeen ottamaan mallia opettajakoulutukseen.
– Suomalainen ideologia, että opettajilla on omaa valtaa toimia, ei sopinut eteläafrikkalaiseen systeemiin suoraan. Se aiheutti huonoja oppimistuloksia, koska siellä opettajat lähtivät vetämään ihan omia juttujaan, eivätkä menneet opetussuunnitelman mukaan kuten Suomessa, Hemberg kertoo.
– Kielikysymykset ovat olleet monissa maissa ongelma. Jos lähdetään opettamaan sellaisella kielellä, joka ei ole kansalaisten hallussa, ihmisten on vaikea oppia.
Hembergin mukaan pelkkä opettajakoulutuskaan ei riitä, vaan pitää olla hyvä työnjohto ja suunnittelu. Siksi myös rehtoreita pitää kouluttaa.
Koulutusviennissä ammatillisen koulutuksen vieminen on tärkeää.
– Kehittyvissä maissa on ollut ongelma, että on ollut valkokaulustyöttömiä, joilla ei ole osaamista käytännön työhön. Ammatillisen koulutuksen tarve on suuri.
Koulutusviennin arvo tavoite nostaa miljardiin euroon
Suomen koulutusviennin arvo on nykyisin noin 350 miljoonaa euroa. Tenhusen mukaan tavoitteena on nostaa se miljardiin euroon seuraavan kymmenen vuoden aikana.
– Tällä hetkellä suomalaisesta koulutusviennistä ylivoimaisesti suurin osa on kirjoja ja huonekaluja. Se ei varsinaisesti vastaa sitä, mitä me alan sisällä ajattelemme koulutuksesta.
Kirkon ulkomaanavulla on 63 hanketta, mutta ne rahoitetaan suurimmaksi osaksi muualta kuin Suomesta eli rahoittajina ovat esimerkiksi YK ja Maailmanpankki.
Eritreassa ennen huonoimmat oppilaat komennettiin opettajiksi
– Opettajien arvostus on myös kehittyvissä maissa nykyisin huono. Palkkatasokin voi olla niin huono, että heidän pitää käydä toisessa työssä,Tenhunen sanoo.
Hemberg ottaa esimerkin Eritreasta, jossa Kirkon ulkomaanavulla on ollut neljä vuotta projekti.
– Kun me aloitimme, kaikkein heikoimmat oppilaat koulusta komennettiin opettajakoulutukseen, joka oli hyvin huonolaatuista. Uuden järjestelmän kautta kaikkein kovimmat opiskelijat haluavat tulla opettajakoulutukseen. Nyt opettajat voivat keskittyä omaan työhönsä, eikä heitä heitellä väliin aivan toisiin töihin.
Suomalaisia tutkintoja on voinut suorittaa kehittyvissä maissa vuoden 2018 alusta alkaen.
– Tuleva koulutusjärjestelmä Afrikassa ei voi perustua oppilaitosjärjestelmään, koska opiskelijoita on niin paljon. Tarvitaan verkko-opetusta, Hemberg sanoo.
Ei rahaa, vaan pysyvää pääomaa
Tenhunen ja Hemberg antaisivat rahan sijaan tietotaitoa eli esimerkiksi kouluttaisivat kehittyviin maihin päteviä opettajia.
– Miksi me annamme rahaa, joka menee korruptioon? Miksi annamme taloja tai autoja, jotka häviävät, jos tulee sota tai ne voivat olla pian jonkun muun hallussa?, Tenhunen kysyy.
Tenhusen mukaan koulutus on ihmiselle pysyvää pääomaa, joka ei häviä, vaikka tulisi sota tai muu katastrofi.
– Koulutuksella on vaikutusta myös siihen, että ihmiset pärjäävät omassa maassaan, eivätkä halua lähteä muualle. Koulutus vähentää siirtolaisuutta ja pakolaisvirtoja.
Molemmat koulutusviennin ammattilaiset pitävät tärkeänä varmistaa, että luonnonkatastrofin tai muun kriisin iskiessä lapset pääsevät kuukauden aikana kouluun.
– Tutkimuksien mukaan lapset palautuvat myös traumaattisesta tilanteesta paremmin, jos he pääsevät nopeasti kouluun. Vasta viiden vuoden aikana on hyväksytty, että koulutus on tärkeä osa katastrofiapua.