Aakkosmurhaaja

[strangelove]

1970-luvun alussa New Yorkin Rochesterissa raiskattiin ja kuristettiin kolme tyttöä. Teot ajoittuivat vuosille 1971-1973. Uhreja yhdisti nuoren iän lisäksi myös se, että kunkin etu- ja sukunimi alkoi samalla kirjaimella. Sen lisäksi uhrit oli viety paikkoihin, joiden ensimmäinen kirjain sopi yhteen uhrien nimien alkukirjainten kanssa. Tästä johtuen tekijä ristittiin Aakkosmurhaajaksi.

Uhrit

Carmen Colon, 10. Katosi 16. lokakuuta, 1971 - löydettiin kaksi päivää myöhemmin Chilin kaupungin seudulta. Uhria oli hakattu, raiskattu ja lopulta kuristettu. Myöhemmin ilmaantui kaksi todistajaa, jotka olivat nähneet, kuinka tuntematon mieshenkilö oli vienyt vähäpukeisen Carmenin siniseen autoon.

Wanda Walkowicz, 11. Katosi 2. huhtikuuta, 1973 - löydettiin seuraavana päivänä Websteristä. Wanda oli raiskattu ja kuristettu. Tekijästä oli jäänyt DNA-jälkiä uhrin kehoon. Erään todistajan mukaan Wandaa muistuttanut tyttö oli pakotettu ruskeaan autoon.

Michelle Maenza, 11. Katosi 26. marraskuuta, 1973 - löydettiin kaksi päivää myöhemmin Macedonista. Silminnäkijän mukaan Michelle oli istunut tuntemattoman miehen auton kyydissä Penfieldissä. Havainto tehtiin pikaruokapaikan pihassa. Mies oli ostanut annoksen ja vienyt sen autoon. Ruumiinavauksessa selvisi, että Michelle oli syönyt pikaruokaa ennen kuolemaansa. Sama mies oli ollut myöhemmin autoineen pysähtyneenä tien varteen rengasrikon vuoksi. Hän oli sanonut apua tarjonneelle henkilölle pärjäävänsä ilman apua. Kyydissä oli ollut Michellen tuntomerkkeihin sopinut tyttö.

Epäiltyjä

Tekijää ei ole koskaan saatu kiinni. Muutama viikko viimeisen teon jälkeen tapauksen pääepäillyksi noussut palomies Dennis Termini teki itsemurhan. Termini oli sekaantunut alaikäiseen tyttöön. Vuonna 2007 tehty DNA-testi osoitti, ettei hän voinut olla Aakkosmurhaaja.

Myös Carmen Colonin setää epäiltiin murhista. Miguel Colon oli matkustanut Puerto Ricoon pian Carmenin murhan jälkeen. Hänen autostaan löydettiin nukke, jota ei kuitenkaan pystytty yhdistämään kehenkään uhreista. Miguel Colon kuoli vuonna 1991. Hän oli riidan päätteeksi ampunut vaimonsa, lankonsa ja lopulta myös itsensä. Häntä vastaan ei koskaan löydetty varsinaisia todisteita.

Toisena Hillsiden kuristajana tunnetuksi tullut Kenneth Bianchi oli myös epäiltyjen joukossa. Hän asui New Yorkin seudulla tekojen aikaan ennen muuttoaan Los Angelesiin. Bianchia vastaan ei kuitenkaan ollut mitään näyttöä ja hän on itse kiistänyt syyllisyytensä toistuvasti.

Nykytilanne

Aakkosmurhaajasta on tallessa DNA-näyte, joten toiveet jutun ratkeamisesta elävät edelleen. Huhtikuussa 2011 poliisi pidätti valokuvaaja Joseph Nason useista seksuaalimurhista epäiltynä. Nason uhreissa oli yhtäläisyyksiä Aakosmurhaajan uhreihin näiden nimien vuoksi: Roxene Roggash, Pamela Parsons, Tracy Tofoya, ja Carmen Colon (samanniminen kuin Aakkosmurhaajan uhri). DNA-testit kuitenkin osoittivat, ettei Naso ollut Aakkosmurhaaja.

[Valoviikate]

Kiitän tästä. Oikein mielenkiintoinen ukko.

[strangelove]

Poliisi on pohtinut, olisiko murhaaja houkutellut tytöt mukaansa sanomalla "Come With Me", joka olisi ollut osa nimileikkiä. Uhrien etu- ja sukunimien ensimmäiset kirjaimet olivat järjestyksessä C, W, M...

[murjaani]

Kiinnostava avaus. Sivulla http://www.gather.com/viewArticle.actio ... 4977164446 on muutama lisätieto:

1. Kirjaimissa ehkä vielä yksi systemaattinen piirre: ovat aakkosissa numerot 3, 13 ja 23.

2. Kaikki uhrit olivat roomalaiskatolisia, köyhältä alueelta ja menestyivät koulussa huonosti. He eivät myöskään olleet suosittuja.

3. Poliisi piti yhtenä mahdollisuutena että tekijällä olisi ollut työnsä puolesta mahdollisuus päästä käsiksi tyttöjä koskeviin rekisteritietoihin.

4. Kaikissa uhreissa oli valkoisia kissankarvoja. Kissaa on mahdollisesti käytetty houkuttimena.

Tämä tekijä on ehkä jatkanut tekojaan ja voi vielä tänä päivänä olla saalistamassa... Taitava paskiainen kun ei ole jäänyt kiinni. Toki on voinut jo viedä tietonsa hautaan mukaan.

[hannu hanhi]

Tämä Rochesterin aakkosmurhaaja on yksi vastenmielisimpiä sarjamurhatapauksia. Kaikki uhrit olivat ensinnäkin lapsia. Toiseksi selkäpiitä karmii murhien tarkka suunnitelmallisuus. Uhrien etu- ja sukunimet tunnetusti alkoivat samalla kirjaimella. Lisäksi ruumiit löydettiin paikoista, jotka alkoivat juuri samalla kirjaimella kuin nimikirjaimetkin. Jokainen voi helposti päätellä, että murhaajan on täytynyt etsiä uhrejaan ja suunnitella murhiaan hyvin pitkään, koska sattumastahan ei voi olla kyse. 3 murhaa tapahtui kahden vuoden sisällä eli sen verran harvakseltaan, että mitenkään impulsiivinen psykopaatti ei ollut kyseessä.

Uhrit oli raiskattu ja tapettu. Wanda Walkowiczin ruumista löydettiin spermaa, josta on saatu tekijän DNA. Uhrit asuivat lähellä toisiaan, olivat samanikäisiä ja muutenkin samantyyppisiä (heillä oli esim. oppimisvaikeuksia, kaikki olivat katolisesta perheestä, kaikkien vanhemmat olivat eronneet ja eroaminen oli sen ajan Rochesterissakin tavallisesta poikkeavaa). Modus operandi oli samanlainen. Toisin sanoen ilman teknistäkin rikostutkintaa voitiin sarjamurhaajasta olla varmoja. Selkein rikostekninen tapauksia yhdistävä tekijä on niistä löydetty saman kissan karva.

Yksi piirre murhissa on se, että uhrit oli jätetty paikkoihin, mistä ne helposti ja varmuudella löydetään. Kaikkien lasten ruumiit löytyivät kahden päivän sisällä katoamisesta. Murhaaja joko halusi päästä nopeasti eroon ruumiista tai sitten hän halusi luoda entistä enemmän pelkoa ja paniikkia.

Epäiltyinä ovat olleet Carmen Colonin setä, paikallinen keittiötyöntekijä ja palomies. Carmen Colonin setä tappoi itsensä 1991. Palomies tappoi itsensä jo 1974 (siis seuraavana vuonna viimeisimmän murhan jälkeen) jäätyään kiinni alaikäisen raiskaamisesta. Palomiehen itsemurha ajoittuu hyvin aakkosmurhien loppumiseen. Palomiehen ruumiille tehtiin kuitenkin exhumaatio, minkä jälkeen hänet kaikesta päätellen on suljettu pois.

Toinen "Hillside strangler" sarjamurhaajakaksikosta eli Kenneth Bianchi asui 1970-luvun alussa Rochesterissa ja myi jäätelöä, mikä luonnollisesti antoi mahdollisuuden päästä kontaktiin lasten kanssa. Bianchi on kuitenkin DNA:n avulla pystytty sulkemaan pois eikä DNA:ta ole osattu yhdistää kehenkään.

Tapausta tutkineet poliisit ovat olleet erimielisiä siitä, oliko kyseessä yksi vai useampi murhaaja. Murhaajan kissasta irronneet karvat siis kuitenkin olivat lopullinen niitti sille, että yksi ja sama hirviö teki nämä murhat.

Tekijää on profiloitu pakko-oireiseksi (obsessiiviskompulsiivinen häiriö), mikä selittää hänen pakonomaisen kiinnostumisen samaan kirjaimeen uhrien kohdalla. Tällainen häiriö psykopatian kanssa voi johtaa näin karmeisiin seurauksiin.

2011 pidätettiin Kaliforniassa tehdyistä murhista Joseph Naso, joka oli kotoisin Rochesterista. Nason neljällä uhrilla oli samaan tapaan samalla kirjaimella alkava etu- ja sukunimi. Lisäksi yhden nimi sattui olemaan Carmen Colon eli täsmälleen sama kuin Rochesterin aakkosmurhaajalla. Nason uhrit kuitenkin olivat täysi-ikäisiä prostituoituja. Carmen Colon taas on tavallinen naisen nimi taustaltaan puertoricolaisilla amerikkalaisilla. Lopulta Naso on suljettu pois DNA:n avulla Rochesterin murhista. Nasolla on lisäksi mahdollisia lisäuhreja, joiden etu- ja sukunimet alkavat eri kirjaimilla.

Lähteenäni on Dark Minds-sarjan (Investigation Disocovery) jakso "Double Initial Murders". Jakso oli aikaisemmin Youtubessa nähtävissä, mutta ilmeisesti tekijänoikeussyistä se on poistettu. Olen itse ladannut jakson koneelleni, mutta valitettavasti miltään "säädylliseltä" nettisivulta jaksoa ei pääse katsomaan.

Tavanomaisista rikosdokkareista Dark Minds poikkeaa siten, että siinä "konsultoidaan" vankilassa istuvaa sarjamurhaajaa, jonka kommenttien avulla pyritään hahmottamaan murhaajan mielenmaisemaa. Tässä jaksossa keskustellaan puhelimitse sarjamurhaajan kanssa, josta käytetään koodinimeä "13". Varsin yleisesti on arveltu, että "13" on Joel Rifkin. "13" heittää omana arvauksenaan, että murhaajan omien nimin alkukirjaimet tulevat murhattujen tyttöjen nimistä ja ovat C, W ja M. Toinen konsultoitava sarjamurhaaja (ei esiinny tässä jaksossa) on "Raven", jonka on taas arveltu olevan Keith Jesperson.

Ohjelmasarjassa esiintyy yksi Yhdysvaltojen merkittävimmistä rikosprofiloijista nimeltään John Kelly (ollut mukana esim. Green River killer Gary Ridgwayn tutkinnassa). Kelly on jo pitkään omaa työtään helpottaakseen tehnyt yhteistyötä "kolmentoista" ja "Ravenin" kanssa.

[sikapoliisiautossa]

Kiinnostava avaus. Sivulla http://www.gather.com/viewArticle.actio ... 4977164446 on muutama lisätieto:

1. Kirjaimissa ehkä vielä yksi systemaattinen piirre: ovat aakkosissa numerot 3, 13 ja 23.

2. Kaikki uhrit olivat roomalaiskatolisia, köyhältä alueelta ja menestyivät koulussa huonosti. He eivät myöskään olleet suosittuja.

3. Poliisi piti yhtenä mahdollisuutena että tekijällä olisi ollut työnsä puolesta mahdollisuus päästä käsiksi tyttöjä koskeviin rekisteritietoihin.

4. Kaikissa uhreissa oli valkoisia kissankarvoja. Kissaa on mahdollisesti käytetty houkuttimena.

Tämä tekijä on ehkä jatkanut tekojaan ja voi vielä tänä päivänä olla saalistamassa... Taitava paskiainen kun ei ole jäänyt kiinni. Toki on voinut jo viedä tietonsa hautaan mukaan.

Heh, aika laittaa varmaan foliosuikaleita karvahatun vuoriin MUTTA,

Tuo kirjainten systemaattinen piirre 3, 13 ja 23. Vanhassa testamentissa (ja mm.heprealaisten "viisauden kirjoissa") Jobin kirja on 'kolmas' tekele, sieltä 13 luku ja 23 värssy

= (Job 13:23) "How many faults and crimes have I committed? Tell me what my misdeed has been, what my sin?"

Ilmiselvää Zodiac kikkailua...

Lokakuun 16 - Carmen C. (Job 10:16) "Proud as a lion, you hunt me down, multiplying your exploits at my expense"

Huhtikuun 2 - Wanda W. (Job 4:2) "If we say something to you, will you bear with us? Who in any case could refrain from speaking now?

Maaliskuun 26 - Michelle M. (Job 3:26) "For me, there is no calm, no peace; my torments banish rest."

..vai aivan selvästi liikaa hollywood dokkareita?

[poikani]

Enpä taidakaan juuri tuntea tätä tapausta. Joskus 1990-luvulla taisin lukea jutun aiheesta.

Pari ajatusta nimistä:

• Jotkin alkukirjaimet ovat nimistössä huomattavasti yleisempiä kuin toiset. Wendy White tai Michael Miller vastaan Quentin Queens. Eri alkukirjainten yhdistelmiä ei siis käytännössä ole ihan niin paljon kuin voisi alkuun vaikuttaa.
• Vanhemmat saattavat tietoisesti antaa alkusoinnullisia nimiä, jolloin ne ovat mahdollisesti paljonkin yliedustettuina väestössä. Virtasten pojat saattavat saada nimekseen Ville paljon useammin kuin Korhosten pojat.

Jos selvästi toisiinsa liitettäviä uhreja, joiden nimet noudattaisivat tätä samaa kaavaa, olisi kolmen sijaan vaikka viisi, olisi aakkosteoria paljon vankemmalla pohjalla. Yksi mahdollisuus on tosiaan tuo, että uhreja olisikin muitakin kuin nämä nimi-ihmiset. Tällöin alliteraatiot olisivat vain pistäneet silmään.

Pitänee tutustua rikossarjaan tarkemmin.

[dazu]

^Minulle tämä on vanha tuttu keissi. Hommahan meni tässä niin, että uhrin etu -ja sukunimien alkukirjaimet, sekä sen kaupunginosan nimen alkukirjain, mihin ruumis oli jätetty, olivat samat, eli Carmen Colon ja Chili, Wanda Walkowicz ja Webster ja sitten Michelle Maenza ja Macedon. Myös ruumiiden löytöpaikat olivat keskenään täysin identtisen näköisiä, eli valtateiden varsilla metsikössä tien myötäisessä ojassa.
Muita selvittämättömiä vastaavanlaisia tapauksia ei alueella tapahtunut, eli tekijällä oli kolme uhria ja hän jätti jokaisessa tapauksessa oman käyntikorttinsa. Kaikki uhrit oli raiskattu ja kuristettu.
Tekopaikka oli siis Ontario -järven rannalla sijaitseva Rochesterin teollisuuskaupunki.

Tekijää on profiloitu pakko-oireiseksi (obsessiiviskompulsiivinen häiriö), mikä selittää hänen pakonomaisen kiinnostumisen samaan kirjaimeen uhrien kohdalla. Tällainen häiriö psykopatian kanssa voi johtaa näin karmeisiin seurauksiin.

Psykopatiaa ja pakko-oireista häiriötä ei voi olla samalla henkilöllä, vaan mikäli henkilöllä on pakko-oireinen häiriö, niin se on poissulkudiagnoosi psykopatian osalta.
Psykopaateilla esiintyy pakko-oireisen häiriön kaltaista käyttäytymistä, kuten että heidän asunnossa voi olla siistiä ja naisystävää kielletään koskemasta auton pintaan, ettei autoon tule sormenjälkiä, mutta pakko-oireisen häiriön piirteet ovat erilaisia. Pakko-oireisessa häiriössä on kyse torjuntamekanismista, jolla torjutaan ahdistusta. Tyypillisiä pakko-oireisen häiriön oireita ovat mm. Howard Hughesin käsienpesuneuroosi ja vaikkapa tarve räpsytellä valoja päälle ja pois, päälle ja pois...
Pakko-oireisen häiriön omaavilla henkilöillä on taipumusta tarpeettomaan syyllisyydentunteeseen, kun taas psykopaatti on täysin vapaa tällaisista tunteista ja ahdistuksesta.