Tristanin elämä
Tristan oli Iris ja Bernd Brübachin ainoa lapsi. Hän syntyi 3.10.1984 Frankfurtissa ja eli lapsuutensa Höchstin ja Unterliederbachin kaupunginosissa.
Vuonna 1995 Tristanin äiti kuoli. Bernd Brübachin oli jatkettava yksinhuoltajanakin kokoaikaisessa työsuhteessa pystyäkseen huolehtimaan perheen elinkustannuksista.
Huolimatta traagisesta menetyksestään Tristan pärjäsi hyvin ikäisekseen. Hän kävi viidettä luokkaa Sindlingenin kaupunginosassa sijaitsevassa Meisterschulessa, johon oli vaihtanut vähän aikaisemmin Höchstissä sijainneesta Walter Kolbin koulusta.
Tristan pyrki välttämään tappeluita muiden nuorten poikien kanssa, mutta joutui välillä piestyksi ja myös ryöstetyksi.
Koska Tristan joutui huolehtimaan itsestään paljon yksin, hän liikkui paljon yksinään Höchstin alueella ja tutustui myös alamaailman henkilöihin, kuitenkin niin, että Tristania itseään ei voinut lukea kuuluvaksi tähän porukkaan. Vaikuttaa siltä, että Tristan tapasi murhaajansa sattumalta, mutta sitä vaihtoehtoa ei voida sulkea pois, että Tristan olisi tavannut tulevan murhaajansa joskus aikaisemminkin.
Tristanin liikkeet tapahtumapäivänä
26.03.1998 Tristanin isä Bernd Brübach lähti kotoaan töihin noin kello 4.30. Kuten tavallisestikin, Tristan nousi ylös tyhjässä talossa mennäkseen kahdeksaksi kouluun. Kahdeksan aikaan Tristan kuitenkin soitti isälleen työpaikalle asunnon läheisestä puhelinkopista (kirj.huom: eikö kotona ollut lankapuhelinta?) ja valitteli selkäkipua, jonka vuoksi ei haluaisi mennä kouluun. Isä kuitenkin sai Tristanin taivuteltua menemään kouluun ja hakeutumaan lääkäriin vasta myöhemmin. Puhelun jälkeen Tristan tapasi sattumalta ystävänsä Borisin, jonka kanssa päätti poltella savukkeet vielä ennen koulua. Tämän vuoksi Tristan myöhästyi koulusta ja saapui vasta toiselle oppitunnille kello yhdeksän.
Tristan oli koululla noin puoli kahteen asti, ja ruokailun jälkeen kysyi opettajalta lupaa lähteä lääkärille voimakkaan selkäkivun vuoksi. Tristan selitti pudonneensa puusta edellisenä päivänä. Oikeasti hän oli heitellyt kiviä (?) ystävänsä Maikin kanssa ja loukannut siinä yhteydessä selkänsä saatuaan kivestä osuman. Lääkäri antoi luvan lääkärikäynnille ja Tristan lähti koulusta.
Eräs rinnakkaisluokan tyttöoppilas oli nähnyt, kuinka Tristan oli noussut Höchstin rautatieasemalle menevään linja-autoon koulun viereiseltä Allesinastraßen pysäkiltä. Tristan oli mennyt istumaan, kuten tavallista, bussin takimmaiselle penkille.
Kello 14 ja 14.20 välillä Boris näki Tristanin liikkuvassa bussissa. Boris istui itse toisessa bussissa ja yritti saada Tristanin huomion, mutta ei onnistunut siinä. Tavatakseen ystävänsä, nousi Boris omasta bussistaan ja yritti mennä Höchstin rautatieasemalle nopeampaa reittiä. Hän juoksi kävelykadun poikki asemalle, kun taas bussi joutui kiertämään sen. Kuitenkin kun Boris saapui asemalle, hän ei nähnyt Tristania ja päätti lähteä kotiin.
Toisen koulun oppilas näki Tristanin kotimatkallaan Höchstin rautatieasemalla istumassa yksin penkillä noin kello 14.15-14.25.
Viimeistä kertaa Tristan nähtiin elossa noin kello 15.20 lähellä Höchstin rautatieaseman linja-autopysäkkejä pienellä puistoalueella. Koska Tristan oli eläinrakas, hän ajautui keskustelemaan koiraansa ulkoiluttaneen naisen kanssa. Kun koiranulkoiluttaja jatkoi matkaansa ja hetken kuluttua vilkaisi taakseen, hän huomasi, että Tristanin viereen penkille istahti kaksi todennäköisesti ulkomaalaista miestä.
Noin kello 15.30 kolme nuorta pelaili pelikentällä kiinteistön Adelonstraße 31 tuntumassa. He päättivät mennä Höchstin rautatieasemalle ja napata linja-auton matkustaakseen urheilukentälle. Lyhentääkseen kävelymatkaansa, nuoret päättivät kulkea Liederbach-tunnelin kautta, jota oli vuosikymmeniä käytetty oikotienä radan toiselle puolelle pääsemiseksi. Kun he saapuivat tunnelin luo, he näkivät miehen, joka oli tunnelin sisällä kumartuneena betonisen kävelykäytävän ylle. Nuoret tarkkailivat miestä pari minuuttia ja päättivät kiertää tunnelin ja mennä pidempää reittiä asemalle. Tutkinnan mittaan selvisi, että nämä kolme nuorta ovat tällöin nähneet Tristanin murhaajan itse teossa, vaikka eivät tällöin olleet tietoisia, mitä tunnelin sisällä tapahtui. Nuorten kuulusteluissa he ovat antaneet jonkinlaisen käyttökelpoisen kuvauksen tekijästä, mikä ei kuitenkaan ole johtanut murhaajan löytämiseen.
Ruumislöydöstä tieto saavutti poliisin kello 17.08. Kaksi lasta kertoi päivähoitopaikan työntekijälle nähneensä ruumiin makaamassa tunnelissa. Molemmat lapset olivat pelailleet myös samalla pelikentällä kuin nuoret ja kello 16 aikoihin päättäneet myös lähteä radan toiselle puolelle käyttäen Liederbach-tunnelia. Sieltä he löysivät Tristanin ruumiin ja kertoivat työntekijälle, joka vakuututtuaan asian todenperäisyydestä ilmoitti asiasta poliisille.
Tristanin vammat
Mustelmat Tristanin kasvoissa eivät paljastaneet, minkälaista väkivaltaa tekijä oli Tristanille tehnyt. Tristania oli lyöty ja kuristettu tajuttomuuteen saakka, ja sen jälkeen murhaaja oli viiltänyt Tristanin kurkun auki selkärankaan asti. Murhaaja oli antanut Tristanin vuotaa verta Liederbach-puron vedessä ennen kuin oli raahannut tämän betoniselle kulkukäytävälle. Tähän asti rikos vaikutti suhteellisen "tavalliselle" henkirikokselle, mutta tämän jälkeen murhaaja oli toiminut tavalla, mikä pysyi arvoituksen varassa vielä pitkään. Murhaaja oli kiskonut Tristanin housut ja alushousut nilkkoihin ja viiltänyt syvän viillon häpyluun yläpuolelle. Sitten tekijä oli leikannut Tristanin kivespussin auki ja napannut molemmat kivekset. Takapuolesta ja reiden takaosasta oli leikattu irti suuri pala lihaa (20x11 senttiä). Näitä ruumiinosia ei ole löydetty tähän päivään mennessä. Teon kesto on ollut noin 15 minuuttia, ja murhaaja on toiminut kylmäverisesti. Tristanin kenkä, joka oli kamppailussa jäänyt lähelle tunnelin suuaukkoa, oli kuljetettu takaisin tunneliin ja ruumiin asettelussa oli nähty paljon vaivaa. Tristanin kasvot oli peitetty takilla ja housut vedetty takaisin ylös ja aseteltu niin, että vammat jäävät mahdollisimman näkymättömiin. Vaikuttaa siltä, että murhaaja on ikään kuin yrittänyt saada teon tekemättömäksi.
Tutkinta käynnissä
Vuodesta 2002 asti kerättiin sormenjälkiä kuuden eri Frankfurtin kaupunginosan (Sossenheim, Nied, Sindlingen, Zeilsheim, Höchst ja Unterliederbach) 18-49-vuotiailta miespuolisiltä henkilöiltä sekä joiltakin näissä kaupunginosissa töissäkäyviltä henkilöiltä ja vertailtiin niitä tekopaikalta saatuihin jälkiin. 54 henkilöä kieltäytyi antamasta sormenjälkiä, ja heitä kuulusteltiin poliisin toimesta tämän jälkeen.
Tämänhetkisen tilanteen mukaan ei ole poissuljettua, että tekijä ei asu tapahtumapaikan välittömällä lähialueella, vaan on muuttanut pois, mahdollisesti työhön liittyvistä syistä. (kirj.huom. Onko tämä vain arvailua, vai onko poliisilla joitakin vihjeitä, jotka viittaavat siihen suuntaan, että murhaaja on työssäkäyvä henkilö, sillä poliisin raporteissa mainitaan usein tähän viittaavia seikkoja?)
Myös Ranskassa, Tsekin tasavallassa ja muissa Itä-Euroopan valtioissa suoritettiin sormenjälkivertailuja, lisäksi sormenjäljet lähetettiin Den Haagiin sotarikostuomioistuimeen vertailtavaksi, kuten myös Ranskan muukalaislegioonaan. Kaikki nämä ovat tuottaneet vesiperän.
Huolimatta intensiivisestä tutkinnasta ja lukuisista vihjeistä, ei murhaa ole vieläkään saatu selvitettyä.
Tavaralöytö
Vuosi tapahtuman jälkeen löydettiin Niedernhausenin taajamasta, noin 30 kilometrin päässä tekopaikasta, Tristanin reppu kahden hiekkatien risteyksestä metsäiseltä alueelta. Repusta löytyi kouluvihkoja, tsekinkielinen Saksan tiekartta sekä retkikeittimen osa. Tavaralöytö ei kuitenkaan antanut sen enempää vihjeitä tekijästä, kuin että sekä tiekarttaa että kyseistä retkikeitintä myydään käytännössä ainoastaan Tsekin tasavallassa.
Luonnos tekijästä
Poliisille annettujen vihjeiden perusteella etsitään henkilöä, joka täyttää seuraavat tuntomerkit:
pituus noin 175 senttiä
ikä 20-30 vuotta
hoitamaton ulkonäkö
kalpeat kasvot
laiha ruumiinrakenne
arpi tai mahdollinen huulihalkio ylähuulessa
tummanvaaleat rasvaiset pitkät hiukset, jotka ovat mahdollisesti poninhännällä
Tuntomerkkeihin sopiva henkilö on voinut tekoaikaan kuljeksia Frankfurtin Unterliederbachin, Zeilsheimin ja Höchstin kaupunginosissa, erityisesti Höchstin rautatieaseman ympäristössä sekä myös lähikunnissa, erityisesti Niedernhausenin taajaman alueella, vaikka onkin voinut asua muualla.
Eräs tyttö oli nähnyt näihin tuntomerkkeihin sopivan henkilön tekopaikan lähellä tapahtuma-aikaan. Lisäksi tunnelin suulle kävelleet nuorukaiset antoivat miehen tuntomerkiksi poninhännällä olevat hiukset. Viikkoa myöhemmin samannäköiseksi luonnehdittu henkilö oli hakeutunut Höchstissä oikeusaputoimistoon ja pyytänyt oikeudellista apua. Toimiston työntekijät olivat antaneet henkisesti romahtaneen oloiselle miehelle asianajajan yhteystiedot, mutta miestä ei näkynyt paikalla koskaan. Tutkijoiden mukaan on mahdollista, että kyseessä on joko tekijä tai joku, jolla on tietoa tapahtuneesta.
Kirjoittajan huomioita
Mielenkiintoinen sattuma on, että aivan lähellä tunnelia sijaitsee bosnialainen islamilainen seurakunta (tosin en löytänyt varmistusta, onko näin ollut jo tapahtuma-aikaan?). Voisiko mahdollinen skenaario olla vaikkapa sellainen, että Bosnian sodassa sotinut, pahasti traumatisoitunut sotilas on ollut radan toiselta puolelta matkalla seurakuntaan tai sieltä pois ja kävellyt Liederbach-tunnelin halki, kun pimeässä onkin yllättäen tullut vastaan Tristan, joka on nostanut sotatilanteen mieleen ja aiheuttanut kamalan teon?
Toinen epätodennäköisempi skenaario voisi olla se, että tekijä on ollutkin nainen tai alle 18-vuotias nuorukainen. Sormenjälkivertailussa ei heitä ole tutkittu, ja pimeän tunnelin keskellä seisovaa miestä ei kukaan voi tarkasti nähdä tunnelin suulta. Tämä selittäisi sitä, että tekijään ei ole kukaan ohikulkija kiinnittänyt juurikaan huomiota, jos esimerkiksi poliisi on heti teon tapahduttua pyytänyt yleisöltä vinkkejä epäilyttävistä miehistä.
Tekijällä lienee ollut auto käytössään, sillä vaikka Niedernhausenin juna-asemalta ei mahdoton matka ole tavaroiden löytöpaikalle, eikö kukaan olisi kiinnittänyt huomiota lasten reppu selässä metsäautotietä kävelevään henkilöön? Onko tsekinkielinen kartta vain sattumaa vai viittaako se tekijän kotimaahan? Onko työntekijä ollut rakennusmiehenä Niedernhauseniin tapahtuma-aikaan rakennetulla tunnelityömaalla, jolla työskenteli paljon tsekkiläisiä? Jos viittaa, onko se jätetty tahallaan vinkiksi tutkijoille vai onko murhaaja kiihtyneessä tilassa epähuomiossa jättänyt sen Tristanin tavaroiden joukkoon? Ja toisaalta, koska Liederbach-tunneli on vaikeassa paikassa ja tuskin turistien tai matkailijoiden käytössä, miksi murhaaja olisi ylipäätään ollut paikalla, jos on vain läpikulku- tai turistimatkalla?
Saksankielisillä keskustelupalstoilla on viime aikoina spekuloitu esimerkiksi ystävä Borisin osuudella tapahtumaan (esimerkiksi virallinen selitys bussireiteistä on kuulemma epälooginen). Lisäksi on nostettu esiin seikkoja, että Tristan olisi jollakin tavalla tiennyt häntä odottavasta ongelmasta (halukkuus mennä lääkäriin ja jäädä pois koulusta, toisaalta miksi olisi sitten mennyt asemalle hengailemaan päästyään koulusta?). Myös Tristanin osallisuudesta rikollisuuteen on spekuloitu aika vilkkaasti, etenkin siitä, että hän olisi sekaantunut huumebisneksiin.
Joka tapauksessa kyseessä on mielestäni yksi kaikkien aikojen kiinnostavimpia rikostapauksia. Keskellä päivää, ruuhka-aikaan, on mahdollista murhata vilkkaassa saksalaisessa lähiössä raa'asti 13-vuotias poika ja sulautua ihmisvilinään lapsen reppu todennäköisesti täynnä pojan lihaa kiveksineen päivineen, niin, että ympäri Eurooppaa ylettyneen laajankaan tutkinnan jälkeen poliisilla ei vielä viidentoistakaan vuoden päästä ole mitään tietoa Tristanin sadistisesta surmaajasta.
Lisää kuvia tapahtumapaikasta ja Tristanin löydetyistä tavaroista:
http://www.bka.de/nn_217822/DE/Fahndung ... atort.html
http://www.bka.de/nn_217822/DE/Fahndung ... aende.html
