Ed Gein

Ulkomailla tapahtuneet selvitetyt tai vielä selvittämättömät henkirikokset
Doctor Lecter
James Bond (Daniel Graig)
Viestit: 17112
Liittynyt: Pe Kesä 22, 2007 9:32 am

Viesti Kirjoittaja Doctor Lecter »

Nyt vasta :oops: sain Ed:n kirjoittaman artikkelin luettua ajatuksen kanssa. Erinomaisen hyvä alustus ja olen samaa mieltä mitä Musta Nuoli näistä alustuksista tuossa hieman ylempänä sanoi. Kuin myös se, että usein kommentoitavaa ei ole eikä tule, koska artikkeli itsessään kertoo jo kaiken.

Kuinka Ed Gein menetteli näiden "tuoreempien uhrien" kanssa? Surmasiko hän heidät heti - no tuossa jo mainittiin, että kaksi ammuttiin heti, mutta..., vai ripusti elävänä koukkuihin ja leikkasi heidät kahtia uhrien kuollessa verenhukkaan ja kokiessa ennen kuolemaansa mitä hirvittävimpiä tuskia.

...pukeutui naisen nahasta tehtyyn pukuun ja tanssi se yllään kuutamolla... Ziisus!

Onko Ed Gein -tyyppinen toiminta mahdollista Suomessa? Mihin ovat joutuneet ne monet Suomessa kateisiin jääneet ihmiset?
Aina kun kuulen sanan suvaitsevaisuus, poistan varmistimen!
Avatar
rötösherra
Alibin satunnaislukija
Viestit: 51
Liittynyt: Ti Syys 25, 2007 8:44 am

Viesti Kirjoittaja rötösherra »

Doctor Lecter kirjoitti:Nyt vasta :oops: sain Ed:n kirjoittaman artikkelin luettua ajatuksen kanssa. Erinomaisen hyvä alustus ja olen samaa mieltä mitä Musta Nuoli näistä alustuksista tuossa hieman ylempänä sanoi. Kuin myös se, että usein kommentoitavaa ei ole eikä tule, koska artikkeli itsessään kertoo jo kaiken.
Hyvä että pompsahtaa unohduksista näitä unohdettuja keskusteluja. Itsekin huomasin tämän vasta nyt, eli jatkan siis kaivatulla kommentoinnilla alkuperäiseen avaukseen..

Yleinen harhaluulo on, että Ed kaivoi äitinsä haudasta, mitä ei koskaan tapahtunut. Tuo, saati äitinsä suolaan säilötty vulva ei siis voi pitää paikkansa. Väärinkäsitys taitaa tulla viihdemaailman (Psyko ym.) puolelta. Tämä tärppinä sarjamurhavisaan http://www.funtrivia.com/quizzes/people ... llers.html osallistujille. Ed Gein -osiossa kysyttiin muistaakseni juuri tuota, enkä ole löytänyt mainintaa mamin kaivamisesta kyllä mistään muualtakaan.
gravedigger
Andy Sipowich NYPD
Viestit: 1314
Liittynyt: La Marras 17, 2007 8:50 pm
Paikkakunta: Rairairailaamassa

Viesti Kirjoittaja gravedigger »

Kattava tietopaketti,melko kinky kaveri kylläkin :roll:

Mites nämä kaverin näpräilemät 'taideteokset' löytyykö näistä tietoa onko nämä säilyneet/tuhottu? kuvamateriaalia?
Mä oon Matti, sä oot vaan Mervi
Bambinos
Agentti Scully
Viestit: 660
Liittynyt: To Helmi 28, 2008 11:36 am

Viesti Kirjoittaja Bambinos »

Kuutamolla tanssiminen naisennahkapuku yllään kuulostaa jo hieman legendalta.. ellei Gein itse ole kertonut kyseistä seikkaa.

Onkohan noista muista hänen askartelemistaan "tarve-esineistä" kuvia olemassa..
Avatar
Zodiac
Agentti Scully
Viestit: 674
Liittynyt: To Heinä 26, 2007 7:58 pm

Viesti Kirjoittaja Zodiac »

Ed Gein dokumentti. Meinasin pistää tämän tänne ajat sitten mutta unohdin.

1
http://www.youtube.com/watch?v=-wSGmrwvPwk

2
http://www.youtube.com/watch?v=qjubZT-xAc4

3
http://www.youtube.com/watch?v=QnbV8XhhifY

4
http://www.youtube.com/watch?v=_tkhmr9zZhU

Tuossa kerrotaan että Geinin veli kuoli epäilyttävissä olosuhteissa. Olikohan Gein voinut tappaa ne muutkin naiset jotka olivat kadonneet alueella? itse pidän sitä todennäköisenä.
Ed
Neuvoja-Jack
Viestit: 547
Liittynyt: Su Heinä 29, 2007 11:52 pm

Viesti Kirjoittaja Ed »

Bambinos kirjoitti:Kuutamolla tanssiminen naisennahkapuku yllään kuulostaa jo hieman legendalta
Jos ompelee käsin naisennahkapukuja ylöskaivetuista ruumiista, niin ei kai kuutamolla tanssiminen siitä legendaa tee?
Is it not fine to dance and sing
while the bells of death do ring?
esmes-
Javier Pena
Viestit: 1817
Liittynyt: Ke Tammi 23, 2008 10:28 am

Viesti Kirjoittaja esmes- »

tuolla jossain lääkärinlausunnossa mainittiin että gein oli psykoosissa (ja kärsi paranoidista skitsofreniasta). oon kuullu et psykoosi voi kestää viikkoja, mut voiko se kestää vuosia? :shock:
"Jos jokaisen päivän kadoksissa olleen teinin perään laitettaisiin etsintäpartio, niin sillä saataisiin kyllä koko Suomi harrastamaan ulkoiluliikuntaa ympäri vuorokautisesti". -Sergei
Ed
Neuvoja-Jack
Viestit: 547
Liittynyt: Su Heinä 29, 2007 11:52 pm

Viesti Kirjoittaja Ed »

Ei Edillä mitään psykoosia ollut, se vaan tykkäsi pukeutua ja sisustaa erikoisesti ja joutui vähän rikkomaan lakia saadakseen hyvälaatuista raaka- ainetta.
Kunnon mies, joka teki käsillään töitä, rakasti äitiään ja oli antelias naapureilleen.
Is it not fine to dance and sing
while the bells of death do ring?
Mariacka
Alibin Kestotilaaja
Viestit: 5075
Liittynyt: Ma Syys 10, 2007 7:34 pm

Viesti Kirjoittaja Mariacka »

esmes- kirjoitti:tuolla jossain lääkärinlausunnossa mainittiin että gein oli psykoosissa (ja kärsi paranoidista skitsofreniasta). oon kuullu et psykoosi voi kestää viikkoja, mut voiko se kestää vuosia? :shock:
Hoitamattomana voi. Psykoosi on yläkäsite vakavammille mielenterveyshäiriöille, joihin skitsofrenia kuuluu.
Kalessin
Adrian Monk
Viestit: 2942
Liittynyt: Ke Touko 30, 2007 3:26 pm
Paikkakunta: Maameri, läntiset rajavedet

Viesti Kirjoittaja Kalessin »

terveysportista skitsofrenian tiimoilta
Skitsofrenia
Lääkärin käsikirja
28.9.2007
Jussi Hirvonen ja Raimo K. Salokangas
Tavoitteet
Yleistä
Oireet
Etiologia
Epidemiologia
Diagnoosi
Hoito
Lääkehoito
Hoidon porrastus
Ennuste
Lisätietoa

Tavoitteet
Potilas pyritään saamaan hoidon piiriin jo ennen ensimmäistä psykoosijaksoa.
Psykoosin ennakko- ja ensioireet pyritään tunnistamaan ajoissa, jotta skitsofrenian ennustetta voitaisiin parantaa.
Yleistä
Skitsofrenia alkaa yleensä nuorella aikuisiällä.
Skitsofrenian etiologiassa on biologisia, psykologisia ja sosiaalisia tekijöitä.
Skitsofrenia ilmenee psyykkisten toimintojen hajoamisena, psykoottisina oireina, sosiaalisena eristäytymisenä, ajattelun ja tunne-elämän häiriöinä sekä toimintakyvyn heikkenemisenä.
Psykoottisista oireista yleisimpiä ovat harha-ajatukset ja aistiharhat.
Ajattelun häiriöt ilmenevät ajatuksen katkeiluna, outoina assosiaatioina ja ajattelun konkretisoitumisena.
Tunne-elämän häiriöitä luonnehtivat usein latistuneisuus ja kapeutuminen tai se voi olla hajanainen ja epäjohdonmukainen.
Vetäytyminen ihmissuhteista sekä työ- ja toimintakyvyn aleneminen voivat olla skitsofrenian puhkeamisen ensimmäiset merkit.
Oireet
Psykoosin ennakko-oireita ovat mm. tunne ympäristön outoudesta tai itsen muuttumisesta.
Skitsofrenian oireet jaetaan positiivisiin (aistiharhat, harhaluulot, puheen ja käyttäytymisen hajanaisuus) ja negatiivisiin (tunteiden latistuminen, puheen köyhtyminen, tahdottomuus sekä kyvyttömyys tuntea mielihyvää) oireisiin.
Akuuttivaiheessa ilmenee lähes aina aistiharhoja, yleisimmin kuuloharhoja. Myös somaattisia harhatuntemuksia voi olla, esim. tunne aivoissa olevasta laitteesta, samoin kuin haju- ja makuharhoja voi esiintyä.
Näköharhat ovat epätavallisia ja voivat viitata aivo-orgaaniseen häiriöön.
Yleisimpiä harhaluuloja ovat vainoavat, suhteuttamis- ja kontrolloivat harhaluulot. Potilas voi kokea, että häntä seurataan tai vainotaan tai että häntä koskevia vihjailuja tai viestejä esiintyy sanomalehdissä tai radiossa tai häneen vaikutetaan esim. telepaattisesti. Vaikeasti vainoharhainen potilas voi olla vaarallinen.
Skitsofreniapotilaat kärsivät usein myös masennuksesta. Sekä akuutissa vaiheessa että välittömästi psykoosista toipumisen jälkeen skitsofreniapotilas voi olla suisidaalinen.
Lähes poikkeuksetta skitsofreniaan liittyy opiskelu-, työ- ja toimintakyvyn sekä kognitiivisten toimintojen heikkeneminen.
Etiologia
Skitsofrenian synty voidaan ymmärtää stressi-alttius-mallin pohjalta. Sen mukaan alttius on perinnöllistä ja/tai varhaiskehityksen aikana syntynyttä ja sairaus puhkeaa ulkoisen tai sisäisen stressin seurauksena.
Perimä on tärkein altistava tekijä, mutta vain pienellä osalla skitsofreniaan sairastuneista on lähisuvussaan skitsofreniaa. Myös sikiöaikaisen kehityksen häiriöt ja synnytyskomplikaatiot voivat lisätä skitsofrenian riskiä.
Potilaiden kyky suodattaa sisäisiä tai ulkoisia ärsykkeitä voi olla heikentynyt. Tästä seuraa stressinsietokyvyn huononeminen ja rasitusoireilu jo normaaleissa elämänkriiseissä.
Sairastumisen laukaiseva stressi voi olla aikuistumiseen tai parisuhteen syntyyn liittyvä kehityksellinen vaatimus tai toksinen tekijä, kuten alkoholin tai huumeiden käyttö.
Epidemiologia
Skitsofrenian vuosittainen ilmaantuvuus on n. 2 sairastunutta 1 000 asukasta kohti ja esiintyvyys n. 1 % väestöstä.
Skitsofrenia puhkeaa miehillä aikaisemmin kuin naisilla ja johtaa usein syrjäytymiseen, naimattomuuteen, alhaiseen sosiaaliseen asemaan ja varhaiseen eläköitymiseen.
Diagnoosi
Taudinmääritys, jonka suorittaa psykiatrian alan erikoislääkäri käyttäen hyväksi moniammatillista työryhmää, käsittää kliinisen haastattelun, perhehaastattelun, somaattisen tutkimuksen, neuropsykologisen tutkimuksen sekä sosiaalisen toimintakyvyn arvion.
Diagnoosi perustuu potilaan oireisiin ja häiriölöydöksiin, niiden vähintään kuukauden mittaiseen kestoon sekä toimintakyvyn heikkenemiseen.
Ennen sairastumistaan potilas usein kokee olonsa oudoksi tai epätodelliseksi, on ahdistunut ja masentunut sekä eristäytyy muista ihmisistä.
Kliininen haastattelu on syytä tehdä rauhassa, myötäeläen ja kiinnostuneesti. Potilaan kertomaan on syytä suhtautua neutraalisti.
Somaattisella tutkimuksella ja laboratoriokokein suljetaan pois psykoottista oirekuvaa aiheuttavat somaattiset sairaudet (mm. neurologiset ja endokrinologiset, ks. 1) sekä päihteiden käytöstä johtuva psykoosi: akuutin huumepsykoosin oireet muistuttavat usein skitsofrenian oireita. Erotusdiagnostiset vaihtoehdot on pidettävä mielessä etenkin päivystysaikana.
Hoito
Skitsofrenian hoidon tulee olla potilaslähtöistä: hoidosta tulee neuvotella potilaan kanssa, ellei hän ole sairautensa vuoksi kykenemätön ottamaan siihen kantaa.
Hoidon perustana on psykiatrin ja moniammatillisen työryhmän tekemään tutkimukseen perustuva kirjallinen yksilöllinen hoitosuunnitelma, joka laaditaan vuorovaikutuksessa potilaan ja hänen perheensä kanssa. Hoitosuunnitelma on syytä tarkistaa vuosittain.
Skitsofreniapotilaan hoidon ja kuntoutuksen tavoitteena on poistaa oireet tai lievittää niitä, estää uudet psykoosijaksot tai vähentää niiden määrää ja vaikeusastetta sekä parantaa psykososiaalista toimintakykyä ja elämänlaatua.
Hoito annetaan ensisijaisesti avohoidossa, ja siihen pyritään ottamaan mukaan myös potilaan perhe ja hänen muu lähiverkostonsa.
Ymmärtävä, luottamuksellinen ja pitkään jatkuva hoitosuhde on skitsofreniapotilaan hoidon ja kuntoutuksen kulmakivi.
Antipsykoottinen lääkehoito vähentää merkittävästi akuutin psykoosin oireita, uusia sairausjaksoja ja kuolleisuutta.
Psykososiaalisten hoitomuotojen yhdistäminen lääkehoitoon lievittää potilaan oireita, parantaa hänen psykososiaalista toimintakykyään ja estää uusia psykoosijaksoja ja sairaalahoitoja.
M1-lähete
Psykoottinen potilas on syytä lähettää, tarvittaessa tahdosta riippumatta (M1-lähetteellä), sairaalaan, jos hän on itsetuhoinen tai väkivaltainen, hänen käyttäytymistään ohjaavat voimakkaasti aistiharhat tai harhaluulot tai potilaan tutkiminen ja hoito eivät onnistu paikallisen avohoidon resurssein.
Lääkehoito
Akuuttihoito
Psykoosilääkkeet vähentävät tehokkaasti skitsofrenian positiivisia oireita. Negatiivisiin ja kognitiivisiin oireisiin niiden vaikutus on vähäisempi. Vaikeaa ahdistusta voidaan lievittää bentsodiatsepiinilääkityksellä B ja masentuneisuutta masennuslääkityksellä C.
Ensipsykoosiin sairastuneen suositeltava vuorokausiannos vastaa 100–300 mg klooripromatsiinia, 8–24 mg perfenatsiinia, 2–4 mg risperidonia B tai 7.5–15 mg olantsapiinia B.
Uusiutuneessa psykoosissa suositeltava vuorokausiannos vastaa 300–600 mg klooripromatsiinia, 24–32 mg perfenatsiinia, 4–6 mg risperidonia tai 10–30 mg olantsapiinia.
Akuutissa psykoottisessa levottomuustilassa käypä hoito on tsuklopentiksoli B 50–100 mg i.m. mahdollisesti yhdistettynä loratsepaamiin 2–4 mg i.m, tai 10 mg olantsapiinia i.m. Jos potilas ottaa lääkkeet suun kautta, voi käyttää yhdistelmää 2 mg risperidonia ja 2 mg loratsepaamia.
Lääkitystä suunniteltaessa on tärkeää ottaa huomioon potilaan aiemmat kokemukset lääkkeistä, koska eri potilaat ovat alttiita erityyppisille sivuoireille.
Lääkeannosta asteittain muuttamalla pyritään pienimpään tehokkaaseen vuorokausiannokseen. Näin voidaan välttää lääkkeen aiheuttamat haittavaikutukset ja parantaa potilaan hoitomyöntyvyyttä.
Pitkäaikaishoito
Pitkäaikaispotilaan hoidossa lääkeannokset ovat yleensä selvästi pienempiä kuin akuuttitilanteessa. Skitsofreniapotilaan pitkäaikaishoidossa vuorokausiannoksen tulisi olla 150–400 mg klooripromatsiinia A vastaava määrä eli 8–24 mg perfenatsiinia B, 2–5 mg risperidonia B tai 10–20 mg olantsapiinia.
Klotsapiini A 2 on muita psykoosilääkkeitä tehokkaampi hoitoresistentin skitsofrenian hoidossa, joten se on lääkehoitoresistentin skitsofrenian ensisijainen lääke.
Psykoosivaiheen mentyä ohi lääkitystä vähennetään asteittain tiheästi seuraten. Kun ylläpitolääkityksen annos on saavutettu, lääkehoito voidaan antaa joko tabletteina tai pitkävaikutteisina injektioina.
Pitkävaikutteinen injektiolääkitys voi olla käyttökelpoinen, varsinkin jos potilaan sairaudentunto on puutteellinen.
Pitkävaikutteista injektiolääkitystä käytettäessä on suositeltavaa käyttää tavanomaista pienempiä kerta-annoksia, kuten 54–108 mg perfenatsiinidekanoaattia B 2–4 viikon välein tai 25–50 mg risperidonia C 2 viikon välein.
Uusiutumisvaihetta estävää psykoosilääkehoitoa tulisi jatkaa 2–5 vuotta hoitovasteen saavuttamisen jälkeenkin A riippuen oireiden vaikeusasteesta ja potilaan herkkydestä ulkoisille elämäntapahtumille.
Lääkitystä lopetettaessa sitä tulee vähentää hitaasti ja samalla seurata tiiviisti psykoosia ennakoivien oireiden tai käyttäytymishäiriöiden ilmaantumista B, jolloin lääkitys palautetaan aiemmalle tehokkaalle tasolle.
Oheislääkkeet
Bentsodiatsepiinilääkitystä voidaan käyttää ahdistuneen potilaan hoidossa. Antipsykoottiseen lääkitykseen voidaan lisätä esim. diatsepaamia 10–30 mg vuorokaudessa. Akuutin ahdistuksen laannuttua bentsodiatsepiinilääkitys lopetetaan.
Skitsofreniapotilaan masennusta hoidetaan liittämällä masennuslääkitys mukaan hoitoon B. Tällöin selektiiviset serotoniinin takaisinoton estäjät ovat suositeltavampia kuin trisykliset masennuslääkkeet.
Skitsoaffektiivisessa sairaudenkuvassa voidaan lääkehoitoon liittää mielialaa tasaava lääkitys (esim. litium B tai valproaatti C).
Lääkityksen haittavaikutukset
Psykoosilääkkeiden käyttöön liittyy haittavaikutuksia, joita saattaa ilmaantua useiden eri elinjärjestelmien taholta.
Kaikkien psykoosilääkkeiden ja erityisesti ensimmäisen polven psykoosilääkkeiden käyttöön voi liittyä parkinsonismia ja ekstrapyramidaalioireita, kuten jäykkyyttä, dystoniaa tai akatisiaa. Erityisesti on huomioitava suun, kielen, silmien sekä kaulan lihaksiston pakkoliikkeet. Sivuoireet ovat erikoislääkärin konsultaation aihe.
Erityisesti toisen polven psykoosilääkkeiden, mutta myös perinteisten suuriannosneuroleptien käyttöön voi liittyä metabolisina haittavaikutuksina painonnousua, veren sokeriarvojen nousua, insuliiniresistenssiä, tyypin 2 diabetesta C sekä veren rasva-arvojen nousua. Toisen polven psykoosilääkkeissä voi olla eroja näiden haittavaikutusten suhteen: klotsapiinin ja olantsapiinin B käyttöön niitä liittyy merkittävästi, sertindolin, risperidonin ja ketiapiinin B käyttöön kohtalaisesti, kun taas tsiprasidonin ja aripipratsolin B käyttöön ei vähäisen tutkimustiedon perusteella liity merkittävässä määrin metabolisia haittavaikutuksia.
Metabolisten haittavaikutusten ehkäisemisen ja varhaisen toteamisen mahdollistamiseksi suositellaan potilaan somaattisen tilan seurantaa: paino ja painoindeksi, vyötärön ympärysmitta, verenpaine sekä plasman glukoosi- ja rasva-arvot.
Kaikki psykoosilääkkeet (etenkin sertindoli B ja tsiprasidoni) voivat pidentää QTc-aikaa 3.
Kaikkien psykoosilääkkeiden käyttöön liittyy pahanlaatuisen neuroleptioireyhtymän riski.
Perhe
Akuuttiin psykoosiin sairastuneen potilaan perhe ja lähiverkosto on syytä ottaa mahdollisimman pian mukaan hoidon piiriin. Perheen mukanaolo hoidossa voi parantaa hoitomyöntyvyyttä, edistää potilaan kuntoutusta ja auttaa omaisia kriisin yli A.
Koulutuksellisen psykoterapian keinoin pyritään lisäämään omaisten tietoa skitsofreniasta ja sen hoidosta sekä vähentämään heidän kriittistä ja tunkeilevaa asennoitumistaan potilaaseen.
Psykoterapia
Psykodynaamiseen ymmärrykseen perustuva luottamuksellinen ja pitkäjänteinen hoitosuhde toimii skitsofrenian hoidossa tärkeänä psykoterapeuttisena tukena.
Kognitiivis-behavioraalisella terapialla C voidaan vähentää skitsofreniapotilaan oireita ja parantaa hänen toimintakykyään: siksi se on suositeltava yksilöterapian muoto psykoottisesti oireilevalle skitsofreniapotilaalle.
Koulutuksellinen psykoterapia vähentää skitsofrenian oireita, parantaa lääkehoidon toteutumista, skitsofreniapotilaiden sosiaalista toimintakykyä ja heidän perheidensä hyvinvointia sekä vähentää psykoosin uusiutumista.
Koulutuksellinen psykoterapia yhdistettynä muihin hoitomuotoihin ja psykoosin ennakko-oireiden seurantaan vähentää sairauden uusiutumista ja sairaalahoidon tarvetta B.
Hoidon porrastus
Työnjako perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon välillä määräytyy paikallisten olojen ja valmiuksien pohjalta.
Ensimmäistä kertaa hoitoon tuleva skitsofreniapotilas tulee lähettää erikoissairaanhoitoon.
Huonossa hoitotasapainossa oleva skitsofreniapotilas kuuluu erikoissairaanhoidon piiriin. Hyvässä hoitotasapainossa olevan potilaan hoito voidaan hyvin toteuttaa perusterveydenhuollossa tarvittaessa psykiatria konsultoiden.
Klotsapiinihoito 2 aloitetaan erikoissairaanhoidossa, seuranta voi tapahtua perusterveydenhuollossa.
Ennuste
Skitsofrenia on vakava ja pitkäaikainen sairaus, mutta sen ennuste ei ole välttämättä huono. Sen kulku on usein vaihteleva: potilas on toistuvasti psykoottinen, mutta psykoosien väliaikoina hän voi olla lähes oireeton.
Skitsofreniapotilaiden kuolleisuus on 2–3-kertainen normaaliväestöön verrattuna.
Normaaliväestöä suurempi kuolleisuus painottuu nuoriin ikäryhmiin, joissa se johtuu pääasiassa itsemurhista, joiden yleisyys normaaliväestöön verrattuna on 20-kertainen. Myös sydän- ja verisuonisairauksista sekä metabolisista ja hengityselinsairauksista johtuvat kuolemat ovat skitsofreniapotilailla normaaliväestöä yleisempiä.
Yli puolet skitsofreniaan sairastuneista toipuu suhteellisen hyvin ja vain noin kymmenesosa tarvitsee toisten apua selviytyäkseen päivittäisistä toiminnoista.
Hoidon tarve pysyy kuitenkin korkeana.
Lisätietoa
Cochrane-katsauksia 1
Muita näytönastekatsauksia 1
Kirjallisuutta 1
Artikkelin tunnus: ykt00840 (035.011)
© 2008 Kustannus Oy Duodecim
ja psykoosista pieni pätkä
Psykoosit (aikuispsykiatria)
Kiireettömän hoidon perusteet
23.2.2005
Sosiaali- ja terveysministeriö

ICD-tautiluokitus
Perusterveydenhuolto (yleislääkärin johtama toiminta)
Perusterveydenhuolto psykiatrin konsultaation tukemana1
Kiireettömässä lähetteessä edellytettävät tiedot ja läheteindikaatiot erikoissairaanhoitoon2
Käypä hoito suositus
Työryhmä

ICD-tautiluokitus
F20 Skitsofrenia

F21 Skitsotyyppinen häiriö

F22 - 29 Soveltuvin osin myös muiden psykoottisten häiriöiden hoidossa, esim. harhaluuloisuus (perturbatio paranoides inducta) ja aistiharhainen psykoosi (psychosis hallucinatoria)

Perusterveydenhuolto (yleislääkärin johtama toiminta)
Skitsofrenian ennakko-oireista kärsivien riskipotilaiden seulominen ja ohjaaminen erikoissairaanhoitoon
Erikoissairaanhoidossa arvioitujen potilaiden hoito yhdessä tehdyn ja määrävälein tarkistettavan suunnitelman pohjalta
Tuettu asuminen, ohjattu päivä- ja työtoiminta ja ammatillinen kuntoutus yhteistyössä erikoissairaanhoidon, sosiaalitoimen ja muiden toimijoiden kanssa
Pitkät, tarvittaessa tiiviitkin, tukea antavat hoito-suhteet ja elimellisten sairauksien hoito.
Perusterveydenhuolto psykiatrin konsultaation tukemana1
Hoidon tuki konsultaatio- ja kriisipalveluilla sekä työnohjauksella.
Kiireettömässä lähetteessä edellytettävät tiedot ja läheteindikaatiot erikoissairaanhoitoon2
Poissuljetaan kiireellisen hoidon indikaatiot kuten akuutti psykoositila, itsemurhavaara ja vaikea toimintakyvyttömyys
Ennakko-oireileva, erityisesti nuori potilas, jonka suvussa esiintyy psykooseja
Yksilöllisesti suunnitellut intervallihoidot psykiatrisella osastolla ja muut psykoterapeuttiset ja kuntoutukselliset erityistoimenpiteet.
Tiivis avohoito, perheinterventiot ja kotikäynnit.
Erittäin vaikeahoitoiset ja vaaralliset potilaat erityisyksiköissä
Käypä hoito suositus
Skitsofrenia 1

Työryhmä
Outi Saarento, Ari Kauppila, Pertti Lapinkangas, Petteri Mankila, OYS Psykiatria

Yhteyshenkilöt: [email protected], [email protected]

1 Psykiatrin konsultaatiolla tarkoitetaan paitsi perinteistä konsultaatiota, myös videoneuvotteluna tai paperikonsultaationa toteutettua potilastapauksen arviointia yhdessä hoitavan lääkärin kanssa. Jos konsultaatiota ei ole saatavilla, lähetetään potilas erikoissairaanhoitoon.

2 Erikoissairaanhoidolla tarkoitetaan psykiatrian erikoislääkärin johtamaa toimintaa, riippumatta organisaation omistajasta. Tällä tavoin esimerkiksi terveyskeskuksen mielenterveysyksikkö voi edustaa joko perustasoa tai erikoissairaanhoitoa.


--------------------------------------------------------------------------------
Artikkelin tunnus: hpt00183 (000.183)
© 2005 Sosiaali- ja terveysministeriö
"Ei ne karhutkaan koko aikaa riehu, ne vetää välillä puolukoita". -Kummeli, Kultakuume-
JR_
Alokas
Viestit: 7
Liittynyt: Ma Maalis 03, 2008 9:28 pm
Paikkakunta: Helsingfors

Viesti Kirjoittaja JR_ »

JIM D Henkilökuva: Murhaaja Ed Gein

¨Ed Gein. Dokumentissa tutustutaan 1900-luvun kenties omituisimpaan sarjamurhaajaan. Geinin tekemät lukuisat julmat murhat ovat olleet inspiraation lähteitä muun muassa elokuville Psyko, Teksasin moottorisahamurhaaja sekä Uhrilampaat. Amerikkalainen dokumenttisarja.¨

Eli siis tänään (18.5.2008) klo: 21.00 tulee dokumentti JIM:ltä kyseisestä herrasta.
ei kiinnosta
JR_
Alokas
Viestit: 7
Liittynyt: Ma Maalis 03, 2008 9:28 pm
Paikkakunta: Helsingfors

Viesti Kirjoittaja JR_ »

JR_ kirjoitti:JIM D Henkilökuva: Murhaaja Ed Gein

¨Ed Gein. Dokumentissa tutustutaan 1900-luvun kenties omituisimpaan sarjamurhaajaan. Geinin tekemät lukuisat julmat murhat ovat olleet inspiraation lähteitä muun muassa elokuville Psyko, Teksasin moottorisahamurhaaja sekä Uhrilampaat. Amerikkalainen dokumenttisarja.¨

Eli siis tänään (18.5.2008) klo: 21.00 tulee dokumentti JIM:ltä kyseisestä herrasta.
No ei tainnut kenellekkään tulla yllätyksenä, että tuo dokumentti oli sama joka oli jo mainittu tässä ketjussa :wink:
Tulipahan katsottua uudemman kerran :)
ei kiinnosta
Bambinos
Agentti Scully
Viestit: 660
Liittynyt: To Helmi 28, 2008 11:36 am

Viesti Kirjoittaja Bambinos »

Ed kirjoitti:
Bambinos kirjoitti:Kuutamolla tanssiminen naisennahkapuku yllään kuulostaa jo hieman legendalta
Jos ompelee käsin naisennahkapukuja ylöskaivetuista ruumiista, niin ei kai kuutamolla tanssiminen siitä legendaa tee?
Ei toki vaan se tanssiminen kuulostaa lisätyltä legendalta.. (tosin sinänsä outoa, että itse mielsin kuutamolla tanssimisen oudommaksi kuin naisennahkapukujen ompelun, hmm...) :)
Postludium
Aloitteleva Besserwisser
Viestit: 12
Liittynyt: Ke Huhti 23, 2008 5:12 pm
Paikkakunta: Suomen lain pohjoispuolella

Viesti Kirjoittaja Postludium »

Ei toki vaan se tanssiminen kuulostaa lisätyltä legendalta.. (tosin sinänsä outoa, että itse mielsin kuutamolla tanssimisen oudommaksi kuin naisennahkapukujen ompelun, hmm...) :)[/quote]

Kyllähän tuollaisissa tapauksissa on aika paljon varmaan keksittyjä, tai ainakin liioiteltuja juttuja liikkunut. Ja se on ihmeellistä, että aina tällaisissa tapauksissa tuntuu löytyvän jälkeenpäin joku, joka muka olisi nähnyt tekijän "pahan" katseen tai ainakin vaivautunut siitä. Niin, ja mitenhän sen talon palamisen kanssa on oikein menetelty? Villi veikkaukseni on, että siinä on ollut mukana melkein kaikki kaupunkilaiset...
Kaikista asioista voi keskustella kaikkien kanssa, mutta kaikkien kanssa ei voi keskustella kaikista asioista...
Arlene
Christopher Lorenzo
Viestit: 1688
Liittynyt: Ke Joulu 12, 2007 8:30 pm
Paikkakunta: Pentonville

Viesti Kirjoittaja Arlene »

Ihan hyvä ja asiallinen dokkari, kuten ovat olleet muutkin rikosaiheiset dokkarit, jotka olen neloselta katsonut.
On ollut senverran outoa meininkiä tuossa talossa jo äidin elossa ollessa, että ihmettelen Henry veljen selviytyneen tuosta kaikesta ilmeisesti suhteellisen selväjärkisenä. Toisaalta, eipä selviytynyt kauan..
Vastaa Viestiin