28 ruumista jättänyt ryöstöaalto alkoi ratketa Belgiassa yli 30 vuoden jälkeen – ”Brabantin tappajat” eivät säästäneet edes lapsia
Yves Terryn oli yhdeksänvuotias, kun rikosllisjoukko teki hänen naapurissaan verisen ryöstömurhan. Nyt epäillään, että yksi murhaajista saattoi olla entinen poliisi ja asua Terrynin kanssa samassa kaupungissa. Rikoksia on nyt alettu penkoa uudestaan toden teolla. Terryn mielestä juttu haiskahtaa pahalta. ”Miksi tämä nyt nousee esille?”
- Ihmisjoukko kerääntyi Delhaize-supermarketin ulkopuolelle veristen ryöstömurhien jälkeen Belgian Aalstissa 9. marraskuuta 1985. Brabantin tappajiksi kutsuttu rikollisryhmä ryösti kaupan kassakaapin ja tappoi samalla kahdeksan ihmistä. (KUVA: MAURITZ ANTIN / REUTERS)
- Delhaize.jpg (89.93 KiB) Katsottu 8775 kertaa
KUN Yves Terrynin kotona avattiin verhot sunnuntaiaamuna 10. marraskuuta 1985, neljännen kerroksen ikkunasta avautui epätavallinen näky.
Vastapäisen Delhaize-supermarketin piha Aalstin kaupungissa Belgiassa oli täynnä poliiseja, palomiehiä, ambulansseja ja sinisenä vilkkuvia valoja. Suuri joukko järkyttyneitä ihmisiä seurasi tilannetta kaupan edustalla olevassa liikenneympyrässä.
Karmea totuus valkeni nopeasti Terrynin perheelle. Delhaizessa, vain sadan metrin päässä heidän kotoaan, oli tapahtunut edellisiltana verinen ryöstö. Brabantin tappajina tunnettu rikollisjengi oli iskenyt liikkeeseen hieman ennen sulkemisaikaa, ampunut kylmäverisesti kahdeksan ihmistä ja ryöstänyt pienen kassakaapin.
”Se oli tietenkin aikamoinen šokki. Olin järkyttynyt siitä, että sellaista saattoi tapahtua niin lähellä kotiani”, Terryn kertoo puhelimitse.
- Delhaizen parkkipaikalla Aalstissa oli verta vielä iskun jälkeisenä päivänä. Kuva on otettu sunnuntaina 10. marraskuuta 1985. (KUVA: REUTERS)
- parkkipaikka_veri.jpg (74.92 KiB) Katsottu 8775 kertaa
BRABANTIN tappajina tunnettu ryöstäjäjengi kylvi Belgiassa kauhua 1980-luvun alussa. Naamioituneet ja pumppuhaulikoin varustautuneet ryöstäjät iskivät erityisesti kauppoihin ja ravintoloihin, ja tappoivat yhteensä 28 ihmistä, mukaan lukien lapsia. Murhat tehtiin julmaan teloitustyyliin: ryöstäjät ampuivat jopa maassa makaavia ihmisiä.
Ryöstäjäjoukon jäsenille annettiin mediassa lempinimiä, kuten ”Jättiläinen”, ”Tappaja” ja ”Vanha mies”.
Aalstissa marraskuussa 1985 tapahtunut ryöstö oli jengin viimeinen ja kaikista verisin. Sen jälkeen jengi katosi kuin savuna ilmaan. Pakoautona toiminut hopeanvärinen Volkswagen Golf löytyi hylättynä metsätien laidasta. Tutkijat epäilivät, että muut jengin jäsenet olivat tappaneet ja haudanneet yhden joukkionsa jäsenen.
Yves Terryn oli Aalstin iskun aikaan yhdeksänvuotias. Iskusta puhuttiin paljon vanhempien, opettajien ja kavereiden kanssa. Vanhemmat arkailivat lasten päästämistä yksin ulos.
”Meillä oli tapana käydä kavereiden kanssa pelaamassa jalkapalloa puistossa. Emme enää saaneet mennä yksin, vaan meillä oli aina aikuinen mukana”, Terryn kertoo.
- Verilammikko ja tulituksen rikkoma näyteikkuna Aalstissa, jossa Brabantin tappajat tekivät viimeisen iskunsa marraskuussa 1985. (KUVA: REUTERS)
- viimeinen_isku.jpg (86.11 KiB) Katsottu 8775 kertaa
YLI kolmekymmentä vuotta vanhat rikokset nousivat jälleen viikko sitten Belgiassa uutisotsikoihin kun selvisi, että poliisi on ehkä viimein saanut vihiä yhdestä jengin jäsenestä.
Vuonna 2015 kuollut entinen poliisi oli veljensä mukaan tunnustanut kuolinvuoteellaan, että hän oli Brabantin tappajien Jättiläinen. Väitetyn tunnustuksen tehnyt mies on nimetty belgialaismediassa
Christian Bonkoffskyksi.
Bonkoffsky kuului poliisin puolisotilaalliseen kommandoyksikköön Dianeen, jonka jäseniltä vaadittiin kylmäpäisyyttä tehtäviensä suorittamiseen. Bonkoffsky kuitenkin erotettiin ennen ryöstöaallon alkamista vuonna 1981 erään ampumistapauksen seurauksena.
Bonkoffsky väitti, että hänen asettaan oli sabotoitu ja se laukesi vahingossa. Hän katkeroitui erottamisesta syvästi.
Bonkoffskyn tunteneet ihmiset eivät anna hänestä mairittelevaa kuvaa. Ex-vaimo ja tyttöystävä kertovat Bonkoffskyn olleen alkoholisoitunut ja väkivaltainen rasisti. Hän harrasti aktiivisesti kamppailulajeja eikä pitänyt ulkomaalaisista, vaikka hänellä itsellään oli puolalaiset juuret.
”Hän oli riippuvainen alkoholista ja aloitti päivänsä geneverillä (viljaviinalla)”, sanoi ex-vaimo
Denise Vandyck Belgian hollanninkielisen televisiokanavan VTM:n mukaan.
Entinen naisystävä Nicole puolestaan kertoo, että Bonkoffsky oli humalassa joka päivä ja hakkasi häntä.
”Eräänä yönä pakenin pyjamassani. En enää koskaan palannut”, Nicole kertoi.
Yli 190-senttinen Bonkoffsky muistutti ulkoisesti hyvin paljon piirroskuvia, joita poliisi Jättiläisestä aikanaan julkaisi. Piirrosten miehellä oli samanlaiset neliskulmaiset lasit kuin Bonkoffskylla. Lisäksi Bonkoffsky oli aina poissa töistä, kun ryöstöt tapahtuivat.
Nicolen mukaan Bonkoffsky raivostui silmittömästi, kun hän kerran kysyi, kuuluiko tämä Brabantin tappajiin. Ex-vaimo Vandyck on sitä mieltä, ettei Bonkoffsky voinut olla ainakaan Brabantin tappajien aivot, sillä hän ei ollut johtajatyyppiä.
BONKOFFSKY asui Aalstissa eli samassa kaupungissa kuin tuolloin yhdeksänvuotias Yves Terryn. Terrynillä ei kuitenkaan ole muistoja miehestä, eikä heillä aikanaan ollut aavistustakaan siitä, kuka tai ketkä voisivat olla Brabantin tappajia.
”Näin hänen nimensä, mutta se ei soittanut kelloja”, Terryn sanoo.
”Nyt kun tiedän, että se oli joku, joka asui mahdollisesti naapurissani, se tuntuu kamalalta.”
Joku ehkä kuitenkin tiesi tekijöistä jo 80-luvulla. Belgiassa epäiltiin jo tuolloin, että tappajat saattoivat olla poliiseja. Siihen viittasi esimerkiksi heidän aseenkäyttötaitonsa.
Bonkoffskyn nuoruudenystävä
Marc Van Damme kertoo tunnistaneensa Jättiläisen jo vuonna 1998 ja ilmoittaneensa siitä poliisille. Häntä kuulusteltiin, mutta mitään ei tapahtunut. Paitsi se, että Van Dammesta tuntui, että joku ryhtyi tarkkailemaan hänen kotiaan ja puhelintaan.
Aalstin supermarketti-iskussa loukkaantunut
Bozidar Junior Djuroski puolestaan kertoi TV Oost Nieuwsille, että hän on tunnistanut Brabantin tappajien toisenkin jäsenen. Djuroskin mukaan syyllinen tuli häntä vastaan Aalstin poliisilaitoksella, jossa hän kävi iskun jälkeen antamassa lausunnon. Djuroskin tunnistama mies oli poliisi.
Djuroski rohkaistui kertomaan asiasta tutkijoille vasta kymmenen vuotta myöhemmin. Hän tunnisti epäillyn naaman kuvapinosta, mutta tapausta tutkineet poliisit eivät ottaneet sitä kuuleviin korviinsa.
TUTKIMUSMATERIAALIA Brabantin tappajista on kertynyt ensimmäisestä vuonna 1982 tehdystä iskusta lähtien jopa kaksi miljoona sivua. Silti tekijät ja heidän motiivinsa ovat edelleen hämärän peitossa.
Tutkimuksista tätä nykyä vastaava Liègen yleinen syyttäjä
Christian De Valkeneer sanoi tällä viikolla, että tutkimuksia mahdollisesti aikanaan manipuloitiin. Hän kuitenkin puolustaa epäonnistumista sillä, että 80-luvulla tutkijoilla ei ollut käytössä dna-todisteita ja kännykkätietoja, vaan he joutuivat nojaamaan todistajanlausuntoihin.
Tapausten tutkimiseen on nyt kiinnitetty 18 ihmistä, kun aiemmin tutkijoita oli vain viisi. Tämän viikon torstaina poliisin sukeltajat suorittivat etsintöjä Brysselin ja Charleroin välillä virtaavassa kanaalissa, sillä he olivat saaneet uuden ilmoituksen alueelta löytyneistä aseista ja ammuksista.
Poliisit tutkivat samaa kanaalin pätkää ensimmäisen kerran jo 1985, mutta silloin mitään ei löytynyt. Uudella sukelluksella 1986 löytyi aseita ja Delhaizen kassakaappi, mutta pian selvisi, että esineet oli heitetty kanaaliin ilmeisesti vasta pari viikkoa ennen niiden löytymistä.
RYÖSTÖMURHAT ovat ruokkineet useita salaliittoteorioita äärioikeiston ja -vasemmiston juonista ja poliittisista motiiveista. Oikeusministeri
Koen Geens arveli tällä viikolla, että tarkoituksena oli ehkä horjuttaa valtiota.
Yleinen syyttäjä De Valkeneer ei väitettä allekirjoita.
”Mitään mahdollisuutta ei voi sulkea pois, mutta meillä ei ole mitään todisteita siitä, että he olisivat halunneet horjuttaa valtiota”, De Valkeneer sanoi Belgian ranskankielisen yleisradion RTBF:n mukaan.
Nuoruudenystävä Marc Van Dammen mukaan Bonkoffskylla oli äärioikeistolaisia ajatuksia. Hän puhui vallankaappauksesta ja siitä, miten” valta pitäisi palauttaa meille”.
Aalstin iskun jälkipyykkiä pikkupoikana todistamaan joutunut Yves Terryn on ymmällään koko tapauksesta. Hän sanoo olevansa turhautunut siitä, ettei syyllisistä ole vieläkään tietoa.
Koko juttu haiskahtaa pahalta.
”Me kaikki ihmettelemme, että miksi nyt. Miksi tämä nyt nousee esille?” Terryn summaa omia ja läheistensä tuntoja.
”En usko, että yllätykset loppuvat tähän. Uskon, että kuulemme vielä lisää Brabantin tappajiin liittyviä outoja paljastuksia tulevina viikkoina.”
Tästä on kyse
Kolmen vuoden ryöstöaalto
*Belgiaa ravisteli 1982–1985 väkivaltaisten ryöstöjen aalto.
*Syylliseksi epäiltiin Brabantin tappajiksi nimettyä rikollisryhmää, mutta tekijöitä ei ole vieläkään saatu kiinni.
*Ryöstäjät tappoivat yhteensä 28 ihmistä, mukaan lukien lapsia. Kymmeniä ihmisiä loukkaantui iskuissa. Ryöstäjien saaliit eivät olleet erityisen suuria.
*Tapausta alettiin hiljattain penkoa uudelleen. Entinen poliisi oli tunnustanut vuonna 2015 veljelleen kuolinvuoteellaan, että hän oli osallinen ryöstöihin.[/i]
Helsingin Sanomat
28.10. 2:00 , Päivitetty: 28.10. 6:10
