Olof Palme - Tukholma 28.2.1986

[strangelove]

Arvasiko murhaajat, että Palme lähtee kaupungille kyseisenä yönä? Olivatko he valmiudessa jo pitkin viikkoa, vai ihan vaan sattumalta kyseisenä perjantai-iltana?

Kuka kertoi, että menemme elokuviin?

Palme ei tainnut olla Tukholmassa koko viikkoa. Olisi ollut odotettavissa, että hän on illan kotona lepäämässä viikon reissuiltaan.

Vastauksia noihin kysymyksiin emme tiedä. On kuitenkin hyviä syitä epäillä, että teko oli suunnitelmallinen. Jotenkin vaikea uskoa, että ampuja on hetken mielijohteesta Palmen nähdessään päättänyt ampua tämän. Tokkopa kovinkaan monen laitapuolen kulkijan varustukseen kuului käsiase, joten kyllä ampuja lienee ottanut aseen mukaansa ihan varta vasten tappamistarkoituksessa. Voidaan kyseenalaistaa myös jonkun Christer Petterssonin kyvykkyys tällaisen teon suorittamiseen. Olisiko älli ja fysiikka riittänyt, ja entä mistä syystä Pettersson olisi ollut katkera pääministerille? Petterssonin mahdollisesta motiivista ei ole oikeastaan koskaan esitetty mitään kovin järkevää teoriaa. Lisbet Palmen ensimmäiset puheet ampujan tutuista piirteistä ovat nekin ristiriidassa Pettersson-tunnistamisen kanssa.

Pakoreitti vaikuttaa etukäteen suunnitellulta. Ampuja varmisti, ettei hänen kannoilleen päästä ainakaan ihan heti valitsemalla reitin, minne ei pääse autolla. Ehkä ampujaa odotti kyyti vähän matkan päässä, vai olisiko hän uskaltanut nousta metroon? Tukholman metrosta löydettiin pian murhan jälkeen vaatteita sisältänyt kassi, jota ainakin heti tuoreeltaan epäiltiin murhaajan jättämäksi. Tästä vaatekassista ei jostain syystä enää myöhemmin puhuttu mitään, joten ainakin minulle on jäänyt epäselväksi, liittyikö se juttuun vaiko ei.

Lisää etumatkaa murhaaja sai tietämättään poliisien ansiosta. Rikospaikkatutkinta oli alta kaiken arvostelun ja tutkinnanjohto oli alussa lievästi sanoen sekaisin.

[jarmo.janis]

Arvasiko murhaajat, että Palme lähtee kaupungille kyseisenä yönä? Olivatko he valmiudessa jo pitkin viikkoa, vai ihan vaan sattumalta kyseisenä perjantai-iltana?

Kuka kertoi, että menemme elokuviin?

Palme ei tainnut olla Tukholmassa koko viikkoa. Olisi ollut odotettavissa, että hän on illan kotona lepäämässä viikon reissuiltaan.

Vastauksia noihin kysymyksiin emme tiedä. On kuitenkin hyviä syitä epäillä, että teko oli suunnitelmallinen. Jotenkin vaikea uskoa, että ampuja on hetken mielijohteesta Palmen nähdessään päättänyt ampua tämän. Tokkopa kovinkaan monen laitapuolen kulkijan varustukseen kuului käsiase, joten kyllä ampuja lienee ottanut aseen mukaansa ihan varta vasten tappamistarkoituksessa. Voidaan kyseenalaistaa myös jonkun Christer Petterssonin kyvykkyys tällaisen teon suorittamiseen. Olisiko älli ja fysiikka riittänyt, ja entä mistä syystä Pettersson olisi ollut katkera pääministerille? Petterssonin mahdollisesta motiivista ei ole oikeastaan koskaan esitetty mitään kovin järkevää teoriaa. Lisbet Palmen ensimmäiset puheet ampujan tutuista piirteistä ovat nekin ristiriidassa Pettersson-tunnistamisen kanssa.

Pakoreitti vaikuttaa etukäteen suunnitellulta. Ampuja varmisti, ettei hänen kannoilleen päästä ainakaan ihan heti valitsemalla reitin, minne ei pääse autolla. Ehkä ampujaa odotti kyyti vähän matkan päässä, vai olisiko hän uskaltanut nousta metroon? Tukholman metrosta löydettiin pian murhan jälkeen vaatteita sisältänyt kassi, jota ainakin heti tuoreeltaan epäiltiin murhaajan jättämäksi. Tästä vaatekassista ei jostain syystä enää myöhemmin puhuttu mitään, joten ainakin minulle on jäänyt epäselväksi, liittyikö se juttuun vaiko ei.

Lisää etumatkaa murhaaja sai tietämättään poliisien ansiosta. Rikospaikkatutkinta oli alta kaiken arvostelun ja tutkinnanjohto oli alussa lievästi sanoen sekaisin.

Ulvilan tapaushan osoitti meille kaikille kuinka myös tunnistustilaisuus voidaan sössiä. Ihminen saadaan tunnistamaan hänet jonka tunnistustilanteen järjestäjä haluaa. Alkoholistille, joka ilmeisesti oli myös narkkari (Pettersson) pääministeri oli kyllä niin abstrakti käsite, että ei sellaisen tappamisessa hänen näkökulmastaan ole ollut mitään mieltä.

[Ailar]

Siitä ei ole paljon puhuttu, että 1949 joulun aikoihin Palme meni naimisiin tsekkiläisen Jelena Rennerovan kanssa, joka oli Palmen kanssa samanikäinen opiskelija. Kyse oli näennäisavioliitosta ja tarkoitus oli saada Jelena Tsekkoslovakiasta pois. Hän muuttikin Ruotsiin 1950 keväällä. Pariskunta ei koskaan asunut yhdessä. Jelena muutti Upsalaan ja alkoi opiskella siellä lääketiedettä. Hänellä oli jo aiemmin Tsekeistä muuttanut miesystävä valmiina Ruotsissa.

Eipä tämä asia nyt varsinaisesti Palmen murhaan varmaankaan liity, mutta tuli esille, kun olen pitkään tutkinut tätä Palmen juttua ja viimeaikoina yrittänyt selvittää, millainen Palme oli ihmisenä, ihan noin kotioloissa. Tosin hän ei tainnut paljon töiltään ehtiä kotioloissa aikaansa viettämään. Hänen kerrotaan kuitenkin lukeneen paljon lapsilleen ja pelailleen heidän kanssaan.

Palmen koko suku oli hyvin yläluokkaista ja natsimyönteistä. Kerrotaan, ettei Palme millään tavoin halunnut asettua vastahankaan sukunsa kanssa ja sen vuoksi sijoittua poliittisella kartalla suorastaan vasemmalle. Hän vain todella seisoi oman aatteensa takana. Sen aatteen hän todennäköisesti on imenyt itseensä opiskeluaikoina.

Palme myös kannatti kovasti atomipommin hankkimista Ruotsiin. Myöhemmin hän kyllä myöntyi siihen, että pommia ei ryhdytä aktiivisesti valmistamaan, kuitenkin erinäisin sanamuodoin suunnitelmalle jätettiin jonkinlainen optio. Hän antoi ymmärtää, että atomipommin hankkiminen lisäisi rauhaa. Se panisi suuremmat valtiot ajattelemaan asiaa, että myös pienillä valtioilla on mahdollisuus vastata asevarusteluun.

Palmen murhapäivästä löysin tarkan aikataulun. Pitänee koota sitä tännekin. Rouva Palme oli vasta iltapäivällä ehdottanut miehelleen elokuvateatteriin menoa.

[Ailar]

Kokosin pikapikaa Palmen murhapäivän aikataulua (henkivartijat vapautuivat työstään klo 12):

Aamupäivä:

Klo 9 henkivartijat kyyditsivät Palmen Kuninkaalliselle tennishallille pelaamaan säännöllistä ottelua Harry Scheiniä vastaan. Palme voitti ottelun.
Paluumatkalla hän poikkesi Strömin herrainvaateliikkeessä palauttamassa puvun, joka ei ollut sopiva.
Tämän jälkeen hän siirtyi hallituksen kansliaan Rosenbadiin, jossa tapasi Irakin ja Norjan suurlähettiläät sekä sosiaalidemokraattisen puolueen stipendikomitean.
Palme kirjoitti puheen Pohjoismaiden neuvoston kokousta varten. Kokous oli seuraavana viikonloppuna Kööpenhaminassa.
Muu aika meni puhelimessa erinäisiä asioita selvitellessä.

Iltapäivä:

Lisbet-vaimo soitti ja ehdotti, että he viimeinkin saisivat lähdettyä elokuviin.
Palme saapui myöhässä hallituksen yhteiselle lounaalle. Hän vaikutti ärtyneeltä, suorastaan kiihtyneeltä. Tämä ei tosin ollut mitenkään poikkeuksellista käytöstä viime aikoina.
Hieman klo 14 jälkeen hän tapasi Statsanställd-lehden toimittajan ja kuvaajan. Haastattelu meni hyvin ja Palme oli hyväntuulinen.

Ilta:

Klo 18.15 Palme poistui työpaikaltaan kävellen.
Klo 18.30 (mahdollisesti hieman aiemmin) hän oli kotona.
18.30 - 20.30 Palme vietti aikaa kotona vaimonsa seurassa. Tänä aikana hän puhui puhelimessa kolmen henkilön kanssa, puoluesihteeri Toressonin, ent. valtioneuvos Asplingin sekä poikansa Mårtenin . Ketään vieraita ei käynyt.
N. klo 20 on tehtiin päätös pariskunnan välillä, että he lähtevät elokuviin Mårtenin ja hänen silloisen tyttöystävänsä kanssa (josta tuli myöh. Mårtenin vaimo).
Klo 20.30 pariskunta lähti asunnosta kävellen maanalaiselle, jonne oli matkaa 250 m. Tähän on arvioitu kuluneen 3-4 minuuttia.
Klo 20.40 he astuivat junaan Gamla stanilla.
Klo 20.50 he poistuivat junasta Rådmansgatanilla (matkustaen 3 pysäkkiväliä).
Hieman ennen klo 21 he saapuivat elokuvateatterilla, jossa tapasivat poikansa ja tämän tyttöystävän. Olof osti liput itselleen ja vaimolleen.
Klo 21.10 he istuivat paikalleen saliin.
Klo 23 jälkeen päättyi näytös.
Klo 23.15 Palme lähti vaimonsa kanssa kävelemään keskustan suuntaan Sveavägenin länsipuolta Olofin kävellessä kadun puolella. He vaihtoivat toiselle puolelle katua ja pysähtyivät välillä katsomaan näyteikkunaa.
Klo 23.21.30 (+/- 10 sekuntia) murhaaja iski Sveavägenin ja Tunnelgatanin kulmauksessa lähellä maanalaisen portaita.

[Chili]

Kun Lisbeth Palme soitti miehelleen iltapäivällä ja sopi, että illalla mentäisiin elokuviin, puhelinta kuunneltiin.

Tappaja tiesi näytännön loppumisajan suurinpiirtein ja odotteli oletetun paluumatkan varrella.

Oliko toisen mahdollisen reitin varrella myös tappaja väijymässä?

[strangelove]

Kiitos Ailarille tuosta yhteenvedosta, se selkeyttää kuvion pohdiskelemista ja herättää kysymyksiä.

Miksei murhaajan iskenyt jo alkuillasta, kun Palme käveli töistä kotiin? Ilmeisesti Palme oli tuolloin yksin toisin kuin elokuvista poistuessaan, jolloin mukana oli vaimo. Päätös elokuviin menemisestä tehtiin siis iltapäivällä. Ketkä kaikki tiesivät pariskunnan iltasuunnitelmista? On väitetty, että Palmen kodin lähettyvillä liikkui epämääräisiä tyyppejä ennen murhaa. Odottikohan joku vain oikeaa hetkeä, vai saiko ampuja vihiä Palmen suunnittelmista joltain sisäpiiriläiseltä, joka tiesi pariskunnan elokuvaillasta? Vai oliko kyse sittenkin jonkun yksittäisen mielipuolen spontaanista teosta, kuten Anna Lindhin tapauksessa? Paljon kysymyksiä, joihin tuskin saadaan koskaan vastauksia.

[strangelove]

Pettersson-linjasta vielä sananen. Useampi vuosi sitten julkaistiin dokkari, jossa Christer Petterssonin tuntenut Roger Östlund väitti nähneensä, kun Pettersson ampui Palmen. Väitteen mukaan Palmesta tuli uhri vahingossa, sillä Petterssonin tarkoituksena oli tappaa huumekauppias Sigge Cedergren, joka muistutti ruuminrakenteeltaan ja vaatetukseltaan Palmea. Tuo teoria vaikutti todella kiinnostavalta, mutta valitettavasti sekin jäi vain roikkumaan ilmaan yhtenä teoriana monien joukossa. Petterssonin kanssa samoissa piireissä liikkunut Östlund ei välttämättä ollut niitä kaikkein luotettavimpia todistajia. Joka tapauksessa ihan varteenotettava vaihtoehto. En jaksa millään uskoa, että Pettersson olisi surmannut Palmen tietoisesti ilman minkäänlaista järkevää motiivia.

[jarmo.janis]

Siitä ei ole paljon puhuttu, että 1949 joulun aikoihin Palme meni naimisiin tsekkiläisen Jelena Rennerovan kanssa, joka oli Palmen kanssa samanikäinen opiskelija. Kyse oli näennäisavioliitosta ja tarkoitus oli saada Jelena Tsekkoslovakiasta pois. Hän muuttikin Ruotsiin 1950 keväällä. Pariskunta ei koskaan asunut yhdessä. Jelena muutti Upsalaan ja alkoi opiskella siellä lääketiedettä. Hänellä oli jo aiemmin Tsekeistä muuttanut miesystävä valmiina Ruotsissa.

Eipä tämä asia nyt varsinaisesti Palmen murhaan varmaankaan liity, mutta tuli esille, kun olen pitkään tutkinut tätä Palmen juttua ja viimeaikoina yrittänyt selvittää, millainen Palme oli ihmisenä, ihan noin kotioloissa. Tosin hän ei tainnut paljon töiltään ehtiä kotioloissa aikaansa viettämään. Hänen kerrotaan kuitenkin lukeneen paljon lapsilleen ja pelailleen heidän kanssaan.

Palmen koko suku oli hyvin yläluokkaista ja natsimyönteistä. Kerrotaan, ettei Palme millään tavoin halunnut asettua vastahankaan sukunsa kanssa ja sen vuoksi sijoittua poliittisella kartalla suorastaan vasemmalle. Hän vain todella seisoi oman aatteensa takana. Sen aatteen hän todennäköisesti on imenyt itseensä opiskeluaikoina.

Palme myös kannatti kovasti atomipommin hankkimista Ruotsiin. Myöhemmin hän kyllä myöntyi siihen, että pommia ei ryhdytä aktiivisesti valmistamaan, kuitenkin erinäisin sanamuodoin suunnitelmalle jätettiin jonkinlainen optio. Hän antoi ymmärtää, että atomipommin hankkiminen lisäisi rauhaa. Se panisi suuremmat valtiot ajattelemaan asiaa, että myös pienillä valtioilla on mahdollisuus vastata asevarusteluun.

Palmen murhapäivästä löysin tarkan aikataulun. Pitänee koota sitä tännekin. Rouva Palme oli vasta iltapäivällä ehdottanut miehelleen elokuvateatteriin menoa.

Tosta ihmisten maasta ulosjuonittelusta, ja muusta kieroilustahan, löytyy ihan tarpeeksi motiivia vaika tsekkoslovakian tiedustelupalvelulle murhata Palme. Se oli vain yksi osoitus siitä, että Palme pelasi kaksilla korteilla. Virallisesti ja ulkoisesti hän oli vasemmalle päin kallellaan, mutta paljon sellaista hän teki, joka paljasti sen, että hän todellisuudessa oli paljon enemmän usa myönteinen kuin ikinä koskaan aiemmin on annettu ymmärtää.

Totaalisen tumpelon ja juoppo narkkari imagon luominen tappajalle on saattanut olla osa suunnittelupuolen taktiikkaa johtaa ruotsin poliisi värille jäljille. Siellähän oli paljon oikeasti myös sisältä punaisia, joilla myös oli syynsä raivata Palme pois. Aivan kuin on sanottu olleen poliisin oikeistosiivellä, joka uskoi Palmen olleen vasemmalle kallellaan (se mitä Palme ulkoisesti teki). Olen siis hyvin paljolti sillä kannalla että vaikka Ailar suhtautuu esille nostamaansa asiaan sen merkitystä vähätellen, on asia todella tärkeä luonnetodiste sille miksi Palmesta tuli uhri. Ihan noissa tavismurhissakin uhrin telemiset (posilukien nuoret naiset ja tytöt) pengotaan hyvinkin tarkaan sen selvittämiseksi miksi uhrista tuli uhri, mitä sellaista hän teki että hänestä tuli uhri ja uhrin luonetodistelu silloin kun tekijää joudutaan hakemaan pitkällä kaavalla on oleellinen osa tätä.

Jokunen yhä edelleen pimeänä olevan suomalaismurhan uhrikin saattaa olla kaksilla korteila pelaaja. Mutta eihän siitä, ainakaan sukupuolen ollessa toinen, saa puhua ja sit ihmetellään kun juttu ei aukea.

[Tuomion Pasuuna]

Kyllä tuo nyt on aika kaukaa haettua, että murhataan Ruotsin pääministeri kostoksi 36 vuotta sen jälkeen kun tämä on opiskeluaikoinaan auttanut jonkun loikkarin pois Tsekkoslovakiasta. Jos Palme olisi murhattu 1951, niin olisi eri asia, mutta onhan tuo nyt aivan absurdi ajatus.

[Ailar]

Ihan tarkkaa tietoa en löytänyt siitä, kenelle Palme työpaikallaan kertoi elokuvasuunnitelmastaan, mutta kyllä hän jollekin oli siitä maininnut. Jos miettii, että hän illalla sitten puhui poikansa kanssa puhelimessa varmistaen yhteisen elokuvaillan, kertoiko pojan tyttöystävä suunnitelmasta jollekulle?

Turvamiehistä luopuminen ei ollut mikään poikkeus. Hän usein lipsui turvallisuusasioissa liikkuessaan Rosenbadin, valtiopäivätalon ja perheen asunnon välillä. Tämä sai turvamiehet kiristelemään hampaitaan. Murhapäivänäkin hän siis vapautti turvamiehet tehtävistään. Tästäkin kiiri tieto monelle: toinen lähimmistä turvamiehistä ilmoitti siitä esimiehelleen. Tämä ilmoitti siitä ylimmälle esimiehelle. Tämä ilmoitti siitä iltapäivystykseen, missä tieto tuli vähintään kuuden viikonlopun päivystyksistä vastaavan henkilön tietoon. He tarvitsivat tiedon, koska Palmella oli oikeus pyytää suojelua koska tahansa ja tähän piti olla valmius.

Tästä Petterssonista; itse en usko hänen syyllisyyteensä. Pettersson oli kyllä väkivaltainen, mutta hän kohdisti väkivaltansa 'omaan luokkaansa' (ryyppy- ja huumekavereihin, naisystäviinsä jne.) sekä niihin ihmisiin, jotka pyrkivät saamaan hänet aisoihin, kuten poliiseihin, portsareihin ja vartijoihin.
Lisäksi on yksi merkittävä seikka, joka puhuu hänen syyllisyyttään vastaan. Henkilö, joka näki Palmen ampujan ja seurasikin tätä, oli myöhemmin kertonut tuntevansa Petterssonin ulkonäöltä, koska he olivat asuneet samalla alueella. Tämä asia vain tuli esille kovin myöhään (kukaan ei ollut tajunnut sitä häneltä kysyä). Jokatapauksessa tämä todistaja oli sanonut, että ampuja ei ollut Pettersson, koska hän olisi tuntenut tämän.

Tuo luotijuttu meni kyllä kaiken muun poliisitutkinnan mukaisesti aivan poskelleen. Näistä luotien löytymisestä on jo aiemmin ketjussa ollutkin, mutta vielä labraan toimituksessakin tapahtui moka. Poliisi oli pannut luodit pussiin, kirjoittanut mukaan lähetteen, että luodeista halutaan kaliiberimääritys. Ei muuta!
Labrassa tehtiin työtä käskettyä: luodit pestiin perusteellisesti spriiliuoksessa, jolloin tuhottiin kaikki hiukkas- ja kuitujäämät. Sentään joku hiukkastutkija sai pelastettua tilannetta vertaamalla luoteja rouva Palmen vaatteisiin tulleisiin reikiin ja ruhjeisiin. Luodit kyllä olivat ne, joita surmassa oli käytetty.

[Ailar]

Tämä taitaa muuttua minun yksinpuheluksi, mutta silläkin uhalla kirjoitan muutamia ajatuksia Palmen suhteesta USA:aan.

Palmea pidettiin amerikkalaismielisenä, mutta kyllä hän oli saada USA:n ja Ruotsin diplomaattiset suhteet katkeamaankin.
Hän esitti kärkeviä lausuntoja Vietnamin sodasta. Tämän seurauksena USA:n ulkoministeriö kutsui Tukholman-lähettiläänsäkin kotiin. Oikeistojohtaja Holmberg vaati jopa Palmen eroa.
Kriisistä selvittiin ja Palme halusi itsekin parantaa maiden suhteita.
Hän sai kutsun Yhdysvaltoihin, tosin yksityishenkilönä. Hänen entinen opinahjonsa Kenyon, Ohiossa kutsui hänet tehdäkseen hänestä kunniatohtorin. Palme halusi käyttää matkan hyväkseen antaakseen lehdistölle ja tv:lle haastatteluja.
Kun Palme tiedotti matkastaan joulun 1969 tienoilla, uutinen herätti ärtymystä Valkoisessa talossa. Kissinger teki asiasta jopa muistion presidentille. Sen sisältö oli, ettei Palmea haluta maahan, eikä kenenkään korkean virkamiehen tule häntä tavata.
Nixon kuittasi asian sillä, että koko Palmen käynti USA:ssa jätetään huomiotta.
Ulkoministeri Rogers sai kuitenkin sovittua Nixonin kanssa, että hän (Rogers) ottaisi Palmen vastaan. Nixon ei Palmea halunnut tavata. Vierailun aikana Palmen vastustajat järjestivät mielenosoituksen, jossa ilmaisivat kovasanaisesti, ettei Palme ole tervetullut vierailija.
Mitä Palme sitten saikin liennetettyä matkallaan, valui hukkaan, kun USA iski voimalla Hanoihin jouluna 1972. Palme piti välittömästi yhden kovimmista puheistaan ikinä. Hän arvosteli USA:ta rajuin sanakääntein syyttäen maata kansakunnan kiusaamisesta, nöyryyttämisestä ja alistamisesta. Hän vertasi sodankäyntiä natsien joukkomurhiin.

Nixon poltti kertakaikkiaan kääminsä. Ruotsin suurlähettiläs sai haukkumisryöpyn niskaansa.
Ruotsin toiminnan katsottiin olevan kaksinaamaista; hehän olivat itse olleet toisen maailmansodan aikaan yhteistyössä Saksan kanssa.
Jopa Palme avustajineen mietti, pitäisikö lausuntoja hieman lieventää. Hän kirjoittikin Nixonille kirjeen. Hän kyllä puhui kirjeessään amerikkalaismyönteisesti, mutta edelleen sävyn katsottiin olleen tuomitseva, eikä hän edes pyytänyt anteeksi.
Amerikkalaisten sovitteluintoa ei lisännyt se, että he huomasivat ruotsalaisten valtaosan tukevan Palmea.

Kun miettii näitä Palmen rajuja arvosteluja USA:ta kohtaan, tulee kyllä mieleen ajat ennen hänen murhaansa. Oliko jälleen odotettavissa selkkauksia USA:n kanssa, silloinhan käsittelyssä oli Irakin ja Iranin sota, mihin soppaan USA:kin lusikkansa iski. Palmehan tapasi juuri ennen murhaansa Irakin suurlähettilään.
Voisiko murhan motiivi olla siinä, että Palme haluttiin vaientaa ennenkuin vaivalla jonkinmoiseen kuntoon saadut diplomaattisuhteet olisivat taas katkolla? Murhaajan ei välttämättä siinä tapauksessa tarvitsisi olla USA:sta. Yhtähyvin joku omista olisi voinut estää Palmea sekaantumasta asioihin.

[strangelove]

Kinkkinen juttu kaiken kaikkiaan. Ailarin heittämää ajatusta, eli USA-suhteisiin liittyneestä salamurhasta, vastaan puhuu se mielestäni tekotapa. Se vaikuttaa loppujen lopuksi aika kömpelöltä ja todella riskaabelilta. Ampujan pelasti lopulta hyvä tuuri ja poliisin amatöörimäinen työskentely. Huonommalla tuurilla (siis ampujan kannalta) lähistöllä olisi voinut liikkua vaikka poliisipartio. Ainakin minä miellän asian niin, että suuren salaliiton ollessa kyseessä teko olisi toteutettu eri tavalla, turhia riskejä välttäen. Ehkä Palmen kuolema olisi tällöin lavastettu onnettomuudeksi tai luonnolliseksi poistumaksi.

Minä en silti sulje salaliiton mahdollisuutta suinkaan pois. Murha saattoi hyvinkin olla poliittinen, mutta ehkä jonkin pienemmän Palmen viharyhmän suorittama. Mahdollista on sekin, että jollain yksittäisellä Palmen vastustajalla on vain kilahtanut, mutta tässä tapauksessa tyypin täytyi melkeinpä tietää Palmen liikkeistä ja iltasuunnitelmista.

Voi kunpa tämänkin tapauksen tutkinta voitaisiin aloittaa ihan puhtaalta pöydältä, uusin silmin, sillä periaatteella kuin murha olisi tapahtunut nyt. Se on kuitenkin mahdotonta ala-arvoisen rikospaikkatutkinnan ja muiden aikanaan tehtyjen sähellysten takia. Idioottisyyttäjän möläytysten ansiosta Lisbet Palmen arvo todistajana romahti ja asioiden todellista laitaa on melko mahdotonta saada enää selville.

[jarmo.janis]

Kinkkinen juttu kaiken kaikkiaan. Ailarin heittämää ajatusta, eli USA-suhteisiin liittyneestä salamurhasta, vastaan puhuu se mielestäni tekotapa. Se vaikuttaa loppujen lopuksi aika kömpelöltä ja todella riskaabelilta. Ampujan pelasti lopulta hyvä tuuri ja poliisin amatöörimäinen työskentely. Huonommalla tuurilla (siis ampujan kannalta) lähistöllä olisi voinut liikkua vaikka poliisipartio. Ainakin minä miellän asian niin, että suuren salaliiton ollessa kyseessä teko olisi toteutettu eri tavalla, turhia riskejä välttäen. Ehkä Palmen kuolema olisi tällöin lavastettu onnettomuudeksi tai luonnolliseksi poistumaksi.

Minä en silti sulje salaliiton mahdollisuutta suinkaan pois. Murha saattoi hyvinkin olla poliittinen, mutta ehkä jonkin pienemmän Palmen viharyhmän suorittama. Mahdollista on sekin, että jollain yksittäisellä Palmen vastustajalla on vain kilahtanut, mutta tässä tapauksessa tyypin täytyi melkeinpä tietää Palmen liikkeistä ja iltasuunnitelmista.

Voi kunpa tämänkin tapauksen tutkinta voitaisiin aloittaa ihan puhtaalta pöydältä, uusin silmin, sillä periaatteella kuin murha olisi tapahtunut nyt. Se on kuitenkin mahdotonta ala-arvoisen rikospaikkatutkinnan ja muiden aikanaan tehtyjen sähellysten takia. Idioottisyyttäjän möläytysten ansiosta Lisbet Palmen arvo todistajana romahti ja asioiden todellista laitaa on melko mahdotonta saada enää selville.

Totuuden nimissä on muistettava että myös presidentti Kennedyn murhan syylliseksiepäiltyjen listalla on usan hallinnon alaisia organisaatioita. Siinä, yksine kiinnijääneineen, on samanlaista tumpeloinnin makua kuin sanot Palmen murhassa olleen. Joten tumpeloinnin vaikutelma ei ole sellainen todiste, joka heikentäisi usa syyllinen teorian uskottavuutta, jos sille saataisiin muuta näyttöä tueksi.

Mä voin vielä viimeistään huomenna tarkastaa asian omista kirjallisista lähteistä, mutta muistan yhden poliisipartion olleen todella lähellä murhapaikkaa ja yhden viisihenkisen porukan olleen lähellä, mutta käyttökiellossa joko varuste, koulutus tai haaliiollisten syiden tähden (ne olis ehtineet nopeasti, mutta siinä välissä oli vastuualueraja ja radion eri taajuus) mutta palaan viimeistään huomisen illan tunneilla asiaan. Yhtä porukkaa ei ekana meinattu laittaa tappajan jahtiin kun ei ollut luotiliivejä, mutta joku haistatti niille, en kehtaa sanoa mitä, ja muutaman minuutin kuppauksen jälkeen se poruka oli tappajan perässä. Saa sanoa sen olleen sekunneista kiinni etteikö tekijä olisi jäänyt poseen.

[Almerigo]

Kinkkinen juttu kaiken kaikkiaan. Ailarin heittämää ajatusta, eli USA-suhteisiin liittyneestä salamurhasta, vastaan puhuu se mielestäni tekotapa. Se vaikuttaa loppujen lopuksi aika kömpelöltä ja todella riskaabelilta. Ampujan pelasti lopulta hyvä tuuri ja poliisin amatöörimäinen työskentely. Huonommalla tuurilla (siis ampujan kannalta) lähistöllä olisi voinut liikkua vaikka poliisipartio. Ainakin minä miellän asian niin, että suuren salaliiton ollessa kyseessä teko olisi toteutettu eri tavalla, turhia riskejä välttäen. Ehkä Palmen kuolema olisi tällöin lavastettu onnettomuudeksi tai luonnolliseksi poistumaksi.

Minä en silti sulje salaliiton mahdollisuutta suinkaan pois. Murha saattoi hyvinkin olla poliittinen, mutta ehkä jonkin pienemmän Palmen viharyhmän suorittama. Mahdollista on sekin, että jollain yksittäisellä Palmen vastustajalla on vain kilahtanut, mutta tässä tapauksessa tyypin täytyi melkeinpä tietää Palmen liikkeistä ja iltasuunnitelmista.

Voi kunpa tämänkin tapauksen tutkinta voitaisiin aloittaa ihan puhtaalta pöydältä, uusin silmin, sillä periaatteella kuin murha olisi tapahtunut nyt. Se on kuitenkin mahdotonta ala-arvoisen rikospaikkatutkinnan ja muiden aikanaan tehtyjen sähellysten takia. Idioottisyyttäjän möläytysten ansiosta Lisbet Palmen arvo todistajana romahti ja asioiden todellista laitaa on melko mahdotonta saada enää selville.

Lisäksi suunnittelemattomuudesta kertoo mielestäni se, että Lisbet Palme jätettiin eloon. Ampuja tiesi, että LP näki hänet ja ampui LP:tä kohti kerran, mutta luoti meni läheltä ohi. Ampuja ei ole myöskään voinut tietää, että yksi laukaus varmasti riitti surmaamaan Olof Palmen.... Kaiken kaikkiaan ihmeellinen salamurja, jos tämän takana olisi joku tiedustelupalvelu....

Lisäksi pitää ottaa huomioon se, että tiedustelupalvelu ei murhaisi / salamurhauttaisi ketään pelkästään sen takia, että mielipide ei miellytä(poikkeuksena Pohjois-Korea) ... Kiinnijämisen riski on kuitenkin aina olemassa ja paljastuttaessa poliittiset menetykset olisivat valtavat.... saavutettavat hyödyt puolestaan hyvin pienet jollei olemattomat...

Mitä tulee Christer Pettersoniin, niin hän oli huomattavan arvaamaton ja väkivaltainen...Hänet tunnettiin ennen Palmen murhaa Ruotsissa 'pistinmurhaajana'. Hän tappoi pistimellä itseään jouluruuhkassa vahingossa töytäisseen miehen seurattuaan tätä ensin metroon....

[strangelove]

Christer Pettersson yritti vähän ennen kuoleemaansa ottaa yhteyttä Lisbet Palmeen. Mistä hän halusi puhua, se ei koskaan selvinnyt, sillä Pettersson ehti kuolla kaatumisesta aiheutuneeseen aivoverenvuotoon. Voidaanhan spekuloida silläkin, että Pettersson tiesi, tai sai selville Olof Palmen murhaajan. Petterssonin kuolemakin taisi olla aika hämäränoloinen - olisiko todellisuudessa joku kalauttanut hengen pois? Muistaakseni Petterssonin kuolemalla ei ollut silminnäkijöitä. Uhkasiko Pettersson narauttaa Palmen murhaajan ja joutuikin itse tapetuksi..? Noh, tämä nyt menee taas aika korkealentoiseksi ufoiluksi, mutta heitetään nyt tällainenkin ajatus kehiin.