Kevinin (4v) murha Ruotsissa

Ulkomailla tapahtuneet selvitetyt tai vielä selvittämättömät henkirikokset

Valvojat: Raid, Moderaattorit

John Doe
Lovejoy
Viestit: 1636
Liittynyt: Su Helmi 22, 2009 4:28 pm
Paikkakunta: Desert Island

Kevinin (4v) murha Ruotsissa

Viesti Kirjoittaja John Doe » Su Helmi 28, 2010 4:38 pm

Tämä kyseinen tapaus nosti melkoisen metakan länsinaapurissa, eikä oikeastaan mikään ihme, kun ajattelee tekijöitä.
Tapahtumapäivä:
-Kevin Hjalmarsson, 4v katosi leikkipaikaltaan 16.8.1998 noin kello 17 aikaan Arvikan lähiössä Dottevikissä
-Kello 21.15 pojan isoisä löysi ruumiin Kyrkvikenin rannasta, vain muutaman sadan metrin päästä kotoa.
Poliisin kertomaa:
-Aluksi poliisi epäili jonkun pedofiilin aiheuttaneen Kevinin kuoleman, mutta pian poliisi joutui tajuamaan, että Kevinin kuoleman takana olikin pojan omat, vanhemmat leikkikaverit.
-Lokakuun puolivälissä komissario Rolf Sandberg kertoi kaiken viittaavan siihen, että kyseessä oli leikki, joka karkasi käsistä ja johti murhaan.
Marraskuun 1. päivä Sandberg kertoi tutkinnan olevan valmis ja viimeinen lehdistökonforenssi asiasta pidettiin 2. marraskuuta.
-Esitutkinta julistettiin kokonaan salaiseksi.
Tekijät ja tekotapa
Teon tekijöiksi paljastui veljekset, iältään 5 ja 7 vuotta, joilla oli tullut jonkinlainen "tappelu" Kevinin kanssa kesken leikin.
-Ruumiinavaus paljasti että poika kuoli kurkkuun tulleiden vammojen takia.
-Veljekset tunnustivat tekonsa ja kertoivat painaneensa puukarahkalla Keviniä kurkusta maata vasten kun poika makasi selällään maassa.
-Jokaisessa kuulustelussa jotka veljeksille tehtiin, oli mukana myös psykologi ja sosiaalityöntekijä, tietenkin, koska oltiin lasten kanssa tekemisissä.
-Tapaus siirtyi sosiaaliviranomaisten harteille välittömästi, kun poliisi sai työnsä tehtyä.
-Veljekset kertoivat poliisille myös yrittäneensä piilottaa Kevinin ruumiin, huonolla menestyksellä.
Rangaistukset:
-Veljekset vanhempineen siirrettiin salaiseen paikkaan, jossa pojille tehtiin lapsipsykiatrinen tutkimus.
-Lapsi ja nuorisopsykiatri Helena Tjerneng kertoi, että tutkimuksen jälkeen veljekset voivat joutua suljettuun hoitoon, jonka kesto saattaa olla jopa 10 vuotta.
-Tjerneng sanoi myös, että tutkimuksessa yritetään saada selkoa kysymykseen kuinka tälläistä saattoi tapahtua.Vastaukseen liittyy useita useita "palasia", joita tutkitaan eri tekniikoita käyttäen ja joka puolelta. Palasiin kuuluvat esim. nämä: Veljesten impulssikontrolli, kuinka he voivat ennen tekoa, löytyykö käytökseen joku biologinen syy. Vanhempien osalta tutkitaan käyttäytymistä, siis kuinka vanhempana olo toimii ja millaiset ovat suhteet lasten ja aikuisten välillä.
-Yhteiskunnallisten asioitten merkitys tutkitaan myös. Siis missä ja miten perhe asui ja millaisissa olosuhteissa.
-Tutkimuksen teko kestää useita kuukausia ja vasta sen valmistuttua voidaan päättää mitä veljeksille tapahtuu.

Kovasti yritin kaivella mitä tekijöille tapahtui, mutta en tietoa mistään löytänyt. Oli niin tai näin, kyseessä on joka tapauksessa Ruotsin ja pohjoismaiden nuorimmat tappajat ja taitavat olla varsin korkealla ihan maailmanlaajuisestikkin. Niin ja eihän nuo tekijät ole vieläkään kuin teini-ikäisiä, 19 ja 17v. Joku jos löytää/tietää jotakin veljesten nykyelämästä, kertokoon heti.-
Linkkilista:
http://wwwc.aftonbladet.se/nyheter/9811/02/kevin.html
http://wwwc.aftonbladet.se/nyheter/9811/03/arvika.html
http://www.svenskamord.se/index.php?topic=3444.0
http://www.tv3.se/efterlyst/mordet-pa-4-arige-kevin
Kuka,mikä ja missä olen...tiedätkö sinä?

Norsula
Scooby Doo
Viestit: 609
Liittynyt: To Loka 16, 2008 5:52 pm

Re: Kevinin (4v) murha Ruotsissa

Viesti Kirjoittaja Norsula » Ma Maalis 01, 2010 12:02 am

Kiitos aloituksesta. Aika karmea tapaus. Tuo mieleen James Bulgerin murhaajat. Paitsi että tässä tapauksessa lapset olivat melkein puolta nuorempia eikä tappaminen ilmeisesti ollut heidän tarkoituksensa. Ehkä parempikin että kaikki eivät tiedä mitä heille kuuluu nykyään? Näen kaksi vaihtoehtoa: a) elävät ns. normaalia elämää ja palaavat toisinan potemaan omantunnon tuskia teostaan (, josta eivät ehkä kaikki lähimmäisetkään tiedä?) tai b) ovat häiriintyneitä ongelmanuoria.

Loka
Sherlock John Holmes
Viestit: 5320
Liittynyt: Ti Kesä 12, 2007 10:28 pm
Paikkakunta: On The Edge

Re: Kevinin (4v) murha Ruotsissa

Viesti Kirjoittaja Loka » Ma Maalis 01, 2010 11:40 am

^Onko olemassa muita vaihtoehtoja? :lol:

brann
Vähänniinkuharrastaja
Viestit: 193
Liittynyt: Ti Helmi 16, 2010 3:00 pm

Re: Kevinin (4v) murha Ruotsissa

Viesti Kirjoittaja brann » Ti Maalis 02, 2010 11:11 pm

Keskustelua aiheesta ruotsalaisella palstalla:
https://www.flashback.org/t797152

Suomensin jo joitakin pätkiä, mutta kaikki teksti katosi taivaan tuuliin... Vaan eipä siellä nyt mitään mullistavaa ollutkaan. Tekijöiden nykytilasta ei taida olla tietoa, ilmeisesti heidät (veljekset) erotettiin toisistaan tapahtuneen jälkeen.

Kuva surma-/löytöpaikalta:
http://img215.imageshack.us/img215/3487 ... mordet.jpg

Norsula
Scooby Doo
Viestit: 609
Liittynyt: To Loka 16, 2008 5:52 pm

Re: Kevinin (4v) murha Ruotsissa

Viesti Kirjoittaja Norsula » Su Maalis 07, 2010 4:03 pm

Loka kirjoitti:^Onko olemassa muita vaihtoehtoja? :lol:
Eiköhän noita ole kun vaan vähän käyttää mielikuvitusta. Nuo mainitsemani vaihtoehdot olivat kuitenkin mielikuvituksettomia ja varmaan siksi myös ne todennäköisimmät? :wink:

Lamosalali
Aloitteleva besserwisser
Viestit: 53
Liittynyt: Su Kesä 05, 2016 11:46 am

Re: Kevinin (4v) murha Ruotsissa

Viesti Kirjoittaja Lamosalali » To Touko 18, 2017 8:32 pm

Tapaus on jälleen otsikoissa Ruotsissa. Tästä on tehty dokumenttisarja, jota on kritisoitu runsaasti ilmeisesti raakuuden takia. Poliisia arvostellaan veljesten kuulusteluiden johdattelusta, mikäli oikein ymmärsin.

https://www.svtplay.se/dokument-inifran ... start=auto

Tuolta löytyy dokkarit.

Veljekset Robin ja Christian ovat myös tulleet julkisuuteen ja kiistävät syyllisyytensä ja sanovat, etteivät muista mitään. Kunnon tunnustusta ei myöskään saatu ikinä - tunnustus oli "njaa".

TheBride
Neuvoja-Jack
Viestit: 256
Liittynyt: Ti Elo 17, 2010 1:17 pm

Re: Kevinin (4v) murha Ruotsissa

Viesti Kirjoittaja TheBride » Pe Touko 19, 2017 9:57 am

Svt Playtä ei voi katsella Ruotsin ulkopuolella. Sen sijaan YouTubesta löytyy tuon sarjan ensimmäinen osa, katselin sen juuri. Toivottavasti loputkin tulevat sinne.

Täytyy korjata edellisen kirjoittajan väitettä siitä, että pojat (tai noh, tätä nykyä miehet) kiistäisivät surmanneensa pojan - he sanovat, että eivät voi varmaksi sanoa suuntaan tai toiseen, koska omien sanojensa mukaan he eivät yksinkertaisesti muista.
Sanoivat myös, että olisi huojentavaa saada tälle asialle piste, oli se sitten että ovat syyllisiä tai eivät, onhan tämä asia vaivannut ja varjostanut heidän koko elämäänsä.

Poliisi siis ilmeisesti johdatteli kuulusteluja aika voimakkaasti, eikä mitään oikeaa tunnustusta ole pojilta koskaan tullut, ilmeisesti kuulustelijat vain sitten vetivät mutkia aika huolella suoriksi, ja päättivät poikien epäjohdonmukaisista (en löytänyt parempaakaan sanaa) kertomuksista, että nyt tapaus on selvitetty, case closed.
..We can cruise down Robbert Street all night long, but I think I'll just rape you and kill you instead..
You're the cutest girl I've ever seen in my life. But it's over now, and with my knife.

- Therapy? - Diane.

Lamosalali
Aloitteleva besserwisser
Viestit: 53
Liittynyt: Su Kesä 05, 2016 11:46 am

Re: Kevinin (4v) murha Ruotsissa

Viesti Kirjoittaja Lamosalali » Pe Touko 19, 2017 2:31 pm

^Juu, juuri näin. Keskinkertaisella ruotsintaidolma koetin kahlata lukuisia uutisia asiasta läpi. No nyt näkyy olevan iltiksessäkin juttua tästä.

Avatar
loikkari
Poliisikoira Rex
Viestit: 589
Liittynyt: Su Kesä 21, 2015 7:06 pm
Paikkakunta: Pimiä puoli

Re: Kevinin (4v) murha Ruotsissa

Viesti Kirjoittaja loikkari » Pe Touko 19, 2017 3:02 pm

Södertäljessä tapahtui myös lapsien välinen surma toukokuussa 2001 ja sama asiantuntija oli mukana, psykologian professori Sven Åke Christianson, kuin Kevin tapauksessakin. Nyt syyttäjä miettii pitäisikö tätäkin asiaa. aftonbladet.se / Pojkmordet i Hovsjö 2001
Tässä tapauksessa tunnustus saatiin vasta kahden kuukauden kuluttua ja tämä professori oli neuvonut kuulustelijaa kuinka poikaa tuli kuulustella.

Ilmeisesti sitä ei kuitenkaan enää avata tarkasteltavaksi mutta sitä fundeerattiin jossain vaiheessa. RUotsia taitavat saanevat selkoa artikkelista.
- Täytyy tietää mitä sielu sietää, karma on varma -

Avatar
Kaito Kid
Vähänniinkuharrastaja
Viestit: 223
Liittynyt: Pe Loka 02, 2015 6:29 pm

Re: Kevinin (4v) murha Ruotsissa

Viesti Kirjoittaja Kaito Kid » Su Heinä 23, 2017 12:16 pm

Kevinin murhasta tai oikeastaan enemmänkin sen tutkimuksista oli tänään laajahko artikkeli Helsingin Sanomissa.
Pikkupojat surmasivat 4-vuotiaan leikkitoverinsa, väitti Ruotsin poliisi vuonna 1998 – ”Tapaus Kevinin” esitutkinta-aineisto tuli vihdoin julki, ja lähes kaikki siinä viittaa veljesten syyttömyyteen

Robin ja Christian saivat syyn niskoilleen leikkitoverinsa Kevinin murhasta. Suomalainen oikeuspsykologi katsoi kuulustelunauhat ja kutsui poikien kuulemista kidutukseksi.

TAPAUS järkytti koko Ruotsia.

16. elokuuta 1998 löydettiin arvikalaisen järven rannasta kuolleena neljävuotias Kevin Hjalmarsson. Hän makasi rannan ruovikossa puisen lastauslavan päällä.

Poliisi löysi lähistöltä kepin ja päätteli, että Kevin oli kuristettu painamalla sitä hänen henkitorveaan vasten. Näytti myös siltä, että Kevinille oli tehty seksuaalista väkivaltaa, sillä hänestä löytyi siihen viittaavia mustelmia.

Marraskuun alussa 1998 Arvikassa pidettiin lehdistötilaisuus. Oli kulunut vain muutama kuukausi Kevinin löytymisestä, mutta poliisi saattoi jo osoittaa syyllisen – tai oikeastaan kaksi.

Toinen oli Kevinin paras ystävä Robin, 5 vuotta, ja toinen Robinin isoveli, Christian, 7 vuotta.

19 vuotta sitten kuvatulla uutisfilmillä esitutkinnan operatiivinen johtaja, rikoskomisario Rolf Sandberg kertoo, miten poikien leikki oli eskaloitunut väkivallaksi traagisin seurauksin.

”Lyöntejä ja potkuja jaeltiin puolin ja toisin, tapeltiin seisaaltaan ja maassa. Yhtäkkiä tilanne lähti hallinnasta. Siitä hetkestä lähtien kyse ei ollut enää leikistä. Tilanteesta oli tullut mitä vakavinta totta”, Sandberg sanoo.

Hän kertoo salissa oleville toimittajille, miten läpimurto tutkimuksessa saatiin pitkän kuulustelun jälkeen, kun vanhempi veljistä antoi nuoremmalle merkin, että on aika kertoa totuus.

Ovatko lapset tunnustaneet, kysytään salista.

”Kyllä, he ovat kertoneet tehneensä sen”, Sandberg vahvistaa.

Kysymykseen, onko asiasta muita todisteita, Sandberg vastaa: ”Ei.”

SUOMALAINEN oikeus­psykologian dosentti, lasten kuulemisen asiantuntija Julia Korkman on perehtynyt Kevinin tapauksen esitutkinta­materiaaliin ja etenkin videonauhoihin, jotka aikoinaan kuvattiin Robinin ja Christianin kuulusteluista.

Korkman sanoo, ettei hänen tiedossaan ole yhtään tapausta, jossa pieni lapsi olisi surmannut toisen pienen lapsen. Esimurros­ikäisten lasten tekemiä pienen lapsen surmia tunnetaan kyllä useampiakin Britanniasta ja Yhdysvalloista, hän huomauttaa.

Koska Robin ja Christian olivat niin pieniä, asiasta ei koskaan järjestetty oikeudenkäyntiä eikä lapsia tuomittu.

Sen sijaan Ruotsin sosiaaliviranomaiset ottivat pojat hoteisiinsa. Veljeksille järjestettiin kunnan puolesta räätälöity psykiatrinen hoito.

Isoveli Christiania yritettiin sijoittaa perheeseen, mutta kukaan ei halunnut lasta, joka oli murhaaja.

Veljesten muutamaa vuotta aiemmin eronneet vanhemmat olivat pois tolaltaan. Jo aiemmin syksyllä, kun lapsia alettiin epäillä tekijöiksi, poikien isä oli joutunut useaksi kuukaudeksi suljettuun psy­kiatriseen hoitoon.

Kahden vuoden kuluttua Robin palautettiin asumaan isän ja äitipuolen perheeseen, vaikka sosiaaliviranomaiset pitivätkin ongelmana sitä, ettei isä täysin suostunut uskomaan poikiensa syyllisyyteen.

Christian siirrettiin asumaan äidin luokse, sillä viranomaisten mielestä veljekset oli parasta erottaa toisistaan.

NYT, lähes kahden vuosikymmenen jälkeen, Ruotsin syyttäjä­viranomainen on avannut Kevinin tapauksen tutkinnan uudelleen. Syynä on toukokuussa esitetty televisiodokumentti, joka on aiheuttanut Ruotsissa valtavan kohun.

Vuonna 2015 lasten kuulemisesta väitellyt lääkäri ja neurokirurgian dosentti Rickard L. Sjöberg antoi ruotsalaisille tiedotusvälineille vinkin: Kevinin tapauksessa oli jotain vialla. Sjöbergiä arveluttivat erityisesti poliisin asiantuntijanaan käyttämän psykologian professorin Sven Å. Christiansonin näkemykset lasten kuulemisesta.

Dagens Nyheter -lehti tutki vihjettä ja julkaisi aiheesta artikkelin, mutta Ruotsin yleisradioyhtiö SVT satsasi vanhan jutun selvittämiseen kunnolla. Toukokuussa sai ensiesityksensä kolmi­osainen dokumenttisarja Fallet Kevin, joka perkaa Kevinin tapausta tutkivan journalistin Dan Josefssonin johdolla.

Josefsson oli ottanut yhteyttä nyt jo aikuisiin veljeksiin ja heidän lähiomaisiinsa.

Perhe oli sopinut keskenään, että asiasta ei puhuta. Josefsson ja hänen tiiminsä kuitenkin suostuttelivat heitä kärsivällisesti viiden kuukauden ajan. Lopulta Christian ja Robin omaisineen suostuivat osallistumaan ohjelman tekoon.

Jo Dagens Nyheterin juttu oli tuonut esiin sen, että veljeksiä oli kuulusteltu vuonna 1998 poikkeuksel­lisen paljon – yhteensä 31 kertaa kahden kuukauden aikana – ja että kuulustelut olivat olleet luonteeltaan painostavia ja johdattelevia.

Mutta Josefssonin tutkiva ryhmä sai käsiinsä Kevinin surman esitutkinta-aineiston kokonaisuudessaan. Se sisälsi muun muassa tuntikaupalla video­nauhoituksia veljesten kuulusteluista.

Dokumenttisarjassa on esitetty otteita näistä nauhoista, ja yleisö on ollut raivoissaan. Myös asian­tuntijat ovat ottaneet poikkeuksellisen vahvasti kantaa vanhaan tapaukseen kohua seuranneessa yhteiskunnallisessa keskustelussa.

HUS:n lasten ja nuorten oikeuspsykiatrian yksikössä työskentelevä Julia Korkman on yksi niistä kahdeksasta oikeuspsykologian asiantuntijasta, joka on ollut mukana kirjoittamassa Dagens Nyheterissä kesäkuun alussa julkaistua asiantuntija-artikkelia.

Siinä Korkman ja muut kirjoittajat vaativat, että lasten kuuluste­luissa käytettyjen mene­telmien täytyy perustua sellaiseen oikeus­psykologiseen osaamiseen, josta vallitsee tiedeyhteisössä konsensus. Lisäksi puheenvuorossa kritisoidaan kuulustelu­menetelmiä, joita poliisi Kevinin surmaa tutkiessaan käytti.

Heidän mielestään ne ovat olleet harhaanjohtavia. Erityisen raskauttavana kirjoittajat pitävät sitä, että neuvo kyseisten menetelmien käyttämiseen on tullut poliisin konsulttina toimineelta oikeus­psykologilta.

POLIISI kiinnostui veljeksistä, kun Christian oli sanonut äitipuolensa kuullen, että oli nähnyt Kevinin isompien poikien kanssa ennen murhaa. (Murhana siitä Ruotsissa puhuttiin.) Äitipuoli ajatteli, että se oli seikka, jonka poliisi kenties haluaisi tietää.

Autossa matkalla poliisiasemalle yllättäen myös Robin oli alkanut puhua Kevinin murhasta. Hän sanoi nähneensä, miten Kevin murhattiin.

Poikia kuultiin ensimmäistä kertaa 22. elokuuta. Kuulustelun jälkeen tutkinnassa konsulttina toiminut psykologian professori Sven Å. Christianson lausui ammatillisena mieli­piteenään, että pojat eivät kerro kaikkea sitä, mitä tapauksesta tietävät.

Hänen mielestään veljekset liittyivät Kevinin murhaan – mahdollisesti tekijöinä.

Christiansonin suosituksesta aloitettiin heti intensiiviset kuulustelut.

Koska tiedettiin, ettei tapaus tule alaikäisyyden vuoksi menemään oikeuteen, paikalla ei ollut asianajajaa. Usein paikalla ei ollut myöskään kumpaakaan lasten vanhemmista. Sen sijaan viisi- ja seitsemän­vuotiaat pojat istuivat vuorotellen poliisien kanssa kuulusteluhuoneessa yksin.

ESITUTKINTAMATERIAALIIN kuuluvan videon ylä­kulmassa näkyy päivämäärä: 1.9.1998.

Kuvassa näkyy esitutkinnan operatiivinen johtaja Rolf Sandberg poliisi­univormussaan. Hän istuu Robinin, veljeksistä nuoremman, vieressä sohvalla.

Sandbergin käsivarsi nojaa sohvan selkänojaan. Käsivarren alla istuu polvihousuihin puettu Robin.

”Entä veljesi, oliko hän rannassa?” Sandberg kysyy. ”Näkikö hän, mitä tapahtui?”

”Joo. Joo-o”, sanoo Robin.

”Oliko hän rannassa myös?” Sandberg kysyy.

”Joo”, Robin sanoo ja katsoo ylöspäin.

”Oliko hän laiturilla?” Sandberg tiukkaa.

”Joo!”

”Mutta aiemmin sanoit, ettei Christian ollut mukana”, Sandberg sanoo.

”Ei ollut”, Robin sanoo päättäväisesti.

”Oliko hän vai eikö hän ollut?”

”Ei ollut!” ähkäisee Robin ja vääntelehtii kuin mato.

”Miksi sitten sanot, että hän oli?”

”Hän ei ollut…”

Sandberg korjaa asentoaan sohvalla.

”Nyt olet sanonut kaksi asiaa. Että hän oli mukana ja että ei ollut.”

”Ei ollut.”

Robin alkaa raapia jalkaansa ahdistuneen näköisenä. Sandberg jatkaa tiukkaamistaan:

”Miksi sitten sanoit aiemmin, että hän oli mukana? Mitä?”

”Hän oli mukana”, Robin vastaa vienolla äänellä.

”Saanko tehdä yhden asian selväksi. Katso silmiini! Oliko Christian mukana vai eikö hän ollut!” Sandberg jyrisee.

”Mukana!”

”Seisoiko hän laiturilla? Katso minuun nyt!”

”Ei, ei hän ollut mukana.”

Nyt Robin heijaa itseään.

”Ei ollut”, toistaa Sandberg.

TUNTEJA yhtäjaksoisesti kestäneissä kuulusteluissa poliisi johdatteli, lupaili milloin palkintoja, milloin rangaistuksia ja pelasi veljeksiä toisiaan vastaan.

Viime syksynä toimittaja Dan Josefsson otti yhteyttä Julia Korkmaniin ja pyysi tätä tutustumaan Kevinin tapauksen esitutkinta­materiaaliin sekä poikien kuulustelujen videotaltiointeihin. Korkman suostui.

Hänen asiantuntija-arvionsa kuullaan Fallet Kevin -dokumentissa. Myöhemmin häntä on kuultu myös muualla ruotsalaisessa mediassa.

Julkisuudessa hän on kutsunut Robinin ja Christianin poliisi­kuulusteluja kidutukseksi.

”Kun luin [SVT:n verkkouutisen] otsikon, ensin hiukan hätkähdin, että sanoinko tosiaan noin. Mutta sitä se on, jos noin tehtäisiin aikuiselle ihmiselle.”

Silti kuulustelijat eivät koskaan saaneet poikia myöntämään tekoa. Eivät, vaikka poliisi tuolloin lehdistötilaisuudessa niin väittikin.

”Nauhoilta ei löydy sellaista kohtaa, jossa pojat olisivat sanoneet surmanneensa Kevinin”, Korkman sanoo.

”Sellaista ei yksinkertaisesti ole. Etenkin Christian oli resistentti johdattelulle, vaikka häntä painostettiin hyvin paljon.”

”Robin taas oli varsinainen satusetä”, Korkman luonnehtii.

Kun poliisi ei hellittänyt, Robin esimerkiksi kertoi, että oli nähnyt paikalla kaksi miestä. Ensin hän kertoi, että kummankin miehen nimi oli Richard. Myöhemmin hän sanoi tekijän olevan poika nimeltä Hyvää joulua.

Korkmanin mukaan lähestulkoon kaikki se, mitä pojat heitä kuultaessa kertoivat, viittaa heidän syyttömyyteensä.

”Poliisi jätti sen kaiken täysin huomiotta.”

Veljesten syyllisyyttä tukeva aihetodistelu oli olematonta. Poliisi osoitti murha-aseeksi lähistöltä löytyneen, keskeltä hieman kaartuneen kepin, mutta siitä ei löytynyt poikien sormenjälkiä.

Huomiotta jäi sekin seikka, että Kevin oli surman jälkeen siirretty lastauslavan päälle kymmeniä metrejä paikasta, jossa hän sai surmansa – ilman, että maahan tai Kevinin kehoon oli jäänyt tästä mitään merkkejä. Poliisin omien teknisten asiantunti­joidenkaan mukaan veljekset eivät olisi pystyneet tähän ilman aikuisen apua.

Itse asiassa esitutkinta-aineistosta jopa selviää, että pojilla oli tapahtuma-ajalle alibi: Kevinin murhan aikaan Robinin ja Christianin kodissa oli ollut kylässä tuttavaperhe. Ruuan jälkeen kaikki lapset menivät pihalle leikkimään.

Tuttavaperheen äiti oli ohjeistanut 10-vuotiasta poikaansa pitämään muita silmällä, koska tämä oli lapsikatraasta vanhin. Sitä paitsi äiti oli itsekin kurkkinut tuon tuosta ikkunasta nähdäkseen, että pihalla oli kaikki hyvin.

Poliisi kuuli moneen otteeseen 10-vuotiasta poikaa ja hänen äitiään, mutta tutkijoiden mielestä heidän todistuksensa olivat epäluotettavia ja siksi niitä ei otettu huomioon.

Lausunto syyllisyydestä perustui lopulta vain siihen, mitä kuulusteluhuoneessa oli sanottu. Tällaiset todisteet tuskin olisivat kestäneet koetusta oikeussalissa, Julia Korkman sanoo.

Mutta koska Robin ja Christian olivat niin pieniä, heitä ei koskaan tuomittu. Silti heidät nimettiin julkisesti murhaajiksi todennäköisin syin.

”He varttuivat tämän tapauksen varjossa. Vanhemmat olivat ajatelleet, että totta kai Ruotsin viranomaisiin voi luottaa.”

ROBINIA ja Christiania kuultiin myös rikospaikalla, jotta he olisivat muistaneet tekonsa yksityiskohtia. Lavastuksessa uhria esitti lapsen kokoinen, anatomisesti mahdollisim­man tarkkaan ihmistä muistuttanut nukke, jolle oli puettu päälle Kevinin vaatteet.

Tämä on Julia Korkmanin ja muiden Dagens Nyheteriin kirjoittaneiden asiantunti­joiden mielestä hyvin ongelmallista.

Ensinnäkin kuulusteltavan vieminen rikospaikalle yksityiskohtien muistamisen helpottamiseksi on perusteltua vain, jos varmasti tiedetään, että hän on ollut siellä rikoksen tapahtuma-aikana. Toisekseen nukkeja ei pitäisi käyttää rikosyhteyksissä lasten kuulemisen apuna lainkaan, sillä tutkimusten mukaan niitä käytetään usein hyvin johdattelevasti.

Lapset yhdistävät nuket leikkiin ja ne houkuttavat jo itsessään sepittämään, Korkman kertoo.

”Lapset kyllä osaavat keksiä groteskeja yksityiskohtia esimerkiksi hyväksikäyt­töselvityksissä, kun heitä siihen johdatellaan.”

Nukkejen käyttöä rikostutkinnassa on perusteltu sillä, että pienen lapsen on vaikea ilmaista itseään verbaalisesti. Korkman tyrmää tämän.

Jos lapsi on niin pieni, ettei osaa kertoa tapahtuneesta, ei hän Korkmanin mukaan pysty esittämään asiaa myöskään nukella. Se edellyttää jo varsin pitkälle kehittynyttä symbolista ajattelua.

Suomessa nukkeja ei ole käytetty lasten kuulemisessa enää vuoden 2003 jälkeen, Korkman kertoo.

PISIN kuulustelu kesti 4,5 tuntia. Sen päätteeksi 7-vuotias Christian myönsi siirtäneensä Kevinin ruumiin lastauslavalle. (Seikka, joka ei teknisen tutkinnan mukaan voinut olla totta.)

”Kuulustelusarjan lopussa toinen pojista oli niin epätoivoinen, että hän osoitti murha-aseeksi maitopurkin. Tällä tasolla tiedonhankinta on”, sanoi veljesten asianajaja Thomas Olsson ajankohtais­ohjelma Aktuelltissa toukokuussa.

Kuulusteluissa mukana olleet rikostutkijat ovat olleet itsekin järkyttyneitä nähdessään 19 vuotta vanhat nauhat.

”Jälkikäteen on helppo nähdä, että se ei ollut oikein”, Julia Korkman sanoo.

Esitutkinnan yksityiskohtien tultua julkisuuteen ruotsalaisissa on noussut kollektiivinen suuttumus, joka on etsinyt kohdettaan. Sellainen onkin ollut melko helppo löytää.

Nykyisin sairauseläkkeellä oleva rikoskomissario Rolf Sandberg on saanut useita tappouhkauksia, ja hän on joutunut painumaan maan alle uuden suojatun identiteetin turvin.

Sitä ennen hän ehti kuitenkin antaa muutamia haastatteluita.

”Ihmiset luulevat, että pojat on tuomittu. Heitä ei ole tuomittu rikoksesta. Lapsia ei tuomita juridisesti Ruotsissa. Mutta toki heihin varmaan vaikutti se, mitä tutkimuksessa selvisi”, Sandberg sanoi toukokuun puolivälissä iltapäivälehti Expressenin haastattelussa.

Hän seisoo yhä 19 vuoden takaisen lausuntonsa takana. Vaikka esitutkintamateriaalista ei löytynytkään aihetodisteita tai tunnustusta, se ei tarkoita, etteikö syyllisyyteen viittaavia muita seikkoja olisi, Sandberg sanoi lehdelle.

Hänen mielestään Fallet Kevin esitti poliisit jonkinlaisina hölmöinä.

”Tv:llä on suuri valta. He [ohjelmien tekijät] ovat hyviä nostamaan esiin jaksoja, jotka voidaan tulkita tunteen tasolla negatiivisesti.”

JULIA Korkman on mietteliäs. ”Tämä kohu on ollut hyvin emotio­naalinen”, hän sanoo.

”On vaikea kuvitella, etteivätkö rikostutkijat tuolloin vilpittömästi uskoneet, että näin he saavat totuuden selville.”

Mutta jo esitutkinta­materiaalista paistaa paine. Poliisilla oli tuolloin tarve saada tapaus nopeasti ratkaistua, Korkman sanoo.

Hänen mukaansa kyse on lopulta siitä, ettei poliisi ole halunnut luopua käsityksestä, joka oli muodostunut, vaikka sen tueksi ei löydykään tosiseikkoja. Se on vaara, joka Korkmanin mukaan piilee aina poliisin työssä.

Hänen mielestään asia on niin tärkeä, että jokaisessa rikostutkinnassa pitäisi olla aina yksi, joka tietoisesti esittää vaihtoehtoja itsestäänselviltä tuntuville tutkimuslinjoille. Sellainen olisi voinut olla hyödyksi myös Kevinin surman tutkimuksessa.

Etenkin, kun esitutkinta-asiakirjoista käy ilmi, että aiemmin päivällä Kevinin seurassa oli nähty eräs 13-vuotias poika. Myöhemmin sama poika osasi kertoa poliiseille, mistä kohtaa ruohikkoa Kevinin kengät löytyisivät. Kuten löytyivätkin.

Murhan aikoihin poika kertoi olleensa ajelemassa pyörällä. Kukaan ei tosin ollut nähnyt häntä, niin että varmaksi sitä ei voi sanoa.

Sen sijaan varmaa on se, mitä puoli vuotta Kevinin kuoleman jälkeen tapahtui. Tuolloin kyseinen poika otettiin kiinni tämän raiskattua 3-vuotiaan pojan leikkipaikalla.

Kun iltapäivälehden reportteri kysyi tuolloin esitutkintaa johtaneelta Rolf Sandbergilta, olisiko 13-vuotias voinut olla jollain tavalla osallinen myös Kevinin surmaan, Sandberg kielsi ponnekkaasti.

Olihan poliisi jo löytänyt syylliset, ja he olivat tunnustaneet.

19. TOUKOKUUTA 2017 Tukholmassa pidetään lehdistötilaisuus.

24-vuotias Robin Dahlén ja 25-vuo­tias Christian Karlsson ovat tavallisia nuoria miehiä. Dahlén on ehkä hieman puheliaampi kuin Karlsson, joka on selvästi vaivautunut median huomiosta.

Yhdessä yössä heistä on tullut valtakunnan julkkiksia, Ruotsin kohutuimman oikeusmurhan kohteita. Asia, josta veljekset ovat vuosikausia vaienneet jopa seurustelusuhteissaan, on nyt lööpeissä ja uutislähetyksissä.

Haastattelupyyntöjä on sadellut, ja julkisuudesta päästäkseen veljekset ovat suostuneet järjestämään yhden tiedotustilaisuuden, jossa he vastaavat kysymyksiin. Sen jälkeen haastattelun saa vain Expressen, ja sitten tulee hiljaisuus.

Tilaisuudessa he sanovat, että ovat hyvin helpottuneita, kun asia on viimein tullut julki. Kumpikin on kaikessa hiljaisuudessa epäillyt omaa syyllisyyttään, vaikka heille on vuodesta 1998 alkaen vakuutettu, että he ovat lapsuudessaan murhanneet pienen pojan.

He sanovat, että eivät syytä rikoskomisario Rolf Sandbergia henkilö­kohtaisesti.

He sanovat myös, että jonkinlainen anteeksipyyntö poliisiviranomaisilta olisi silti tervetullut.

Veljeksillä on tapahtuneesta hyvin vähän muistoja: Kevinin kuoleman ajoista ei mitään ja kuulusteluistakin vain joitakin. Mutta kun SVT:n kuvausryhmä näytti heille videonauhoja vuodelta 1998, kokemus oli molemmille järkyttävä.

”Muistan, että pelkäsin poliisia, ja mitä tahansa he sanoivatkaan, halusin tehdä niin, että he olisivat tyytyväisiä”, Robin Dahlén sanoo dokumentissa.

”Kun olin pieni, halusin leikkiä vain hänen kanssaan”, Dahlén sanoo.

”Aina kun olin ulkona leikkimässä, Kevin oli mukana.”

SE, mitä Robin Dahlén nyt aikuisena kertoo, ei yllätä psykologian asiantuntijoita. Tutkimusten mukaan kuultavan kertomukseen voi vaikuttaa hyvin vähäisin keinoin, Julia Korkman kertoo.

Usein kuultava ajattelee, että poliisi tietää parhaiten sen, mitä tapahtui – jopa paremmin kuin ihminen itse – ja muokkaa kertomustaan tämän mukaan. Tutkimuksissa käy ilmi myös yleinen pyrkimys olla poliisille mieliksi. Siksi etenkin lasten kuulusteluissa on oltava tarkkana, Korkman sanoo.

Aikuinen on aina auktoriteetti suhteessa lapseen, mikä ei voi olla vaikuttamatta. Normaalikin aikuisen ja lapsen välinen kanssakäyminen on luonteeltaan usein hyvin johdattelevaa, hän jatkaa.

Aikuiset sanoittavat ja tulkitsevat alusta asti lapsen tunteita omista lähtö­kohdistaan. Siksi lapsia kuultaessa on tärkeää tehdä keskustelutilanteen ero lapselle selväksi, myös siinä mielessä, että kuulemistilanteessa lapsi puhuu aikuista enemmän.

Myös Suomessa pieniä lapsia kuullaan väkivaltarikosten, jopa murhien yhteydessä. Yleensä nämä lapset ovat vanhempiensa tai näiden kumppanien välisen, toisinaan kuolemaankin johtaneen väkivallan ainoita silminnäkijöitä. Joskus hyvin pieniäkin, kolme–neljävuotiaita, Korkman kertoo.

Ensimmäisenä mieleen tulee Ulvilan murha, mutta sitä Korkman ei voi kommentoida, sillä hän on toiminut puolustuksen asiantuntijana myöhemmän seksuaalirikosoikeudenkäynnin yhteydessä.

Mutta toisin kuin Ruotsissa, Suomessa lasten kuulemisen ehdoista määrätään laissa. Lasten kuuleminen vaatii poliiseilta erikoistumista, mutta pieniä tai muuten erityisen haavoittuvassa asemassa olevia lapsia kuulee vain asiaan erikoistunut psykologi.

Nykyisen ohjeistuksen mukaan lasta kuullaan korkeintaan muutamia kertoja, ja mieluiten mahdollisimman pian tapahtuneen jälkeen. Tämänkaltaisia ohjeistukset olivat tosin myös Ruotsissa jo Kevinin murhan aikaan. Vuonna 1998 Ruotsin oikeuspsykologinen suositus oli, että lasta kuultaisiin vain kerran.

Arvikan poliisin konsulttina toiminut psykologian professori Sven Å. Christianson oli jo tuolloin asiasta eri mieltä. Hänen mukaansa lapsi, jonka epäillään tehneen jotain väärää, kertoo asiasta vasta uudelleen ja uudelleen toistuvien, intensiivisten keskusteluiden jälkeen.

Korkman on aivan eri linjoilla. Hänen mukaansa tärkeintä on luoda hyvä kontakti lapseen ja pyytää tätä kertomaan tapahtuneesta mahdollisimman itsenäisesti. Pakottaminen tai painostaminen ei kannata, sillä se on epäeettistä eikä myöskään tuota luotettavaa tietoa.

Korkman kertoo kohtaavansa työssään monesti lapsia, jotka eivät todennäköisesti kerro vaikkapa hyväksikäyttö­tilanteesta kaikkea, mitä siitä muistavat. Usein he tekevät näin suojellakseen vanhempaansa.

Se on valinta, joka lapsella on vapaus tehdä, hän muistuttaa.

”Voimme tarjota lapselle mahdollisuuden kertoa, mutta emme voi häntä siihen pakottaa.”

Lähteet: SVT, Dagens Nyheter, Expressen, Sydsvenskan
http://www.hs.fi/sunnuntai/art-2000005297812.html

Pojat lapsina:

Kuva

Nykyään:

Kuva

Artikkelin perusteella epäilyni kohdistuvat tuohon 13-vuotiaaseen poikaan, kuka hän sitten ikinä lieneekään. Ikävää näiden tutkimuksien sotkemisen myötä on myös se, että tapaus ei todennäköisesti selviä koskaan. En oikein mitenkään jaksa uskoa näiden veljesten tehneen murhaa. Artikkelissa mainittu ex-rikoskomisario kyllä uskoo edelleen vahvasti poikien syyllisyyteen.

Artikkelissa mainitaan myös ettei tunneta tapausta, jossa pieni lapsi olisi murhannut toisen pienen lapsen. Yritin kaivella muistiani, enkä todella muista yhtään tällaista tapausta. Nuorimmat muistamani lapsimurhaajat ovat siinä 10-vuotiaita, ja sen ikäinen varmaan voidaan jo luokitella esimurrosikäiseksi - ei ainakaan pieneksi lapseksi. Tietysti näitä tapauksia, joissa pikkulapset ovat jotenkin päässeet leikkimään ladatulla aseella traagisin seurauksin, on joitakin, mutta näissä ei ole kyse tahallisuudesta vaan vahingosta.

Lasten tekemistä murhista kuuluisin on varmaan Jamie Bulgerin tapaus, jossa 10-vuotiaat Jon Venables ja Robert Thompson murhasivat ostoskeskuksesta mukaansa houkutelleen 2-vuotiaan Bulgerin. Amerikassa puolestaan 12- ja 13-vuotiaat sisarukset murhasivat äitipuolensa. Nämä lapset olivat eläneet kauheaa elämää väkivallan ja hyväksikäytön keskellä ja vapautuivat pari vuotta sitten vankilasta. Suomessa tunnetuin tapaus lienee Kannelmäen bunkkerisurma, jossa 12-vuotias poika tappoi samanikäisen kaverinsa riidan vuoksi.
"When you have eliminated the impossible, whatever remains, however improbable, must be the truth."

"One truth prevails!"

rippe
Alibin satunnaislukija
Viestit: 112
Liittynyt: Su Joulu 14, 2014 10:37 am

Re: Kevinin (4v) murha Ruotsissa

Viesti Kirjoittaja rippe » Su Heinä 23, 2017 1:40 pm

Tämähän on vähän kuin Ruotsin oma Steven Avery..!

Tai toki alkuasetelmat ovat hyvin erilaiset, mutta selvästi aloitti keskustelun jonkunlaisesta oikeusmurhasta. En ole vielä ihan kantaani muodostanut, mutta kuulostaa erikoiselta, jos tuon 13-vuotiaan pojan osallisuutta ei ole missään vaiheessa tuota paremmin tutkittu? Vaikka sitten jälkikäteen kun tuo raiskaustapaus oli tullut ilmi. Syyllisiksi todetuille pojille ei tietenkään ikänsä vuoksi mitään konkreettisia tuomioita luettu, mutta onhan kenen vaan oikeasti aika hurjaa elää koko elämänsä sen tiedon kanssa, että on joskus tappanut ihmisen. Eli sinänsä, jos tuolla 13-vuotiaalla oli mitään tekemistä asian kanssa, niin olisi ollut ihan reilua vapauttaa nämä pojat syyllisyyden taakasta, vaikka heille ei konkreettisesti tuomioita annettu. Mutta mutta, jos tuosta Making a Murdererista jotain itse opin, niin se on se että näissä dokumenteissa voidaan aina esittää asiat yksipuolisesti jättämättä jotain huomiotta. Eli näin ollen en ole omaa kantaani vielä muodostanut. Jos jutun esittämät tiedot kuulusteluista pitävät paikkansa, niin ihan oikeudenmukaisesti niissä ei toimittu. Vaikkei varsinaisista tuomioista lasten osalta voi puhua, niin jonkunlainen asianajajan edustus olisi varmasti ollut tarpeen.

Jonkunlainen psykopatia kai usein oireilee jo lapsena, mutta tuon dokumentin mukaan nämä pojat ovat nyt ihan normaaleja nuoria miehiä ja sinänsä normaalisti elämässä kiinni, joten en usko heidän olevan millään tapaa häiriintyneitäkään.

Täysi Purenta
Helen Mirren
Viestit: 1484
Liittynyt: Pe Huhti 16, 2010 11:05 am

Re: Kevinin (4v) murha Ruotsissa

Viesti Kirjoittaja Täysi Purenta » Ma Heinä 24, 2017 3:13 pm

Valtava kivi putosi ainakin omalta sydämeltäni kun tämä juttu otettiin uudelleen keskustelun kohteeksi. Olen aina pitänyt juttua niin viimeisen päälle palmesti hoidetuksi jutuksi että se on noloa jopa ruotsalaisen poliisitoiminnan mittapuulla.

Jokainen lasten kanssa yhtään töitä tehnyt tietää, miten helppoa heidän johdattelemisensa on ja miten hienovaraisesti kaikki kuulustelut pitää hoitaa. Vaikka kyseessä ei mikään vakava juttu olisikaan ja mitä vakavampi, sen tahdikkaammin. Lapsissa on myös yleensä hyvin vahva sisäänrakennettu oikeudentunto joka alkaa muuttaa muotoaan vasta murrosiän muutosten myötä. Heidät saa tunnustamaan aika vaivatta mitä ikinä tahtookaan, mutta sillä saa aikaan kovasti vahinkoa ja lapsi voi muistaa asian kauan.

Jo se, että pojilla oli hyvä alibi olisi pitänyt riittää todistamaan heidän syyllisyytensä. Kymmenvuotias ei ole enää mikään pikkupoika ja jos poikaa on teroitettu pitämään porukan vanhimpana muita silmällä, hän on sen varmasti myös tehnyt. Tai ainakin noteerannut jos porukasta väkeä olisi hävinnyt. Lisäksi voidaan lettaa että sen kerran kun tämän kylään tulleen kaverin kanssa päästään leikkimään, siitä ei ihan hevillä muualle lähdetä.

Sen sijaan se 13-vuotias jolle ei ollut tarjolla minkäänlaista alibia. Mitä hänelle on tapahtunut lienee vielä arvoitus, mutta se on varmaa että hän vain puoli vuotta Kevinin murhan jälkeen raiskasi pikkupojan. Myös Kevinissä oli sellaiseen viittaavia jälkiä. ehkä raiskausta ei tapahtunut koska tekijä ei vielä oikein osannut tai uskaltanut? Kuten juurikin nuori ja kokematon?
Keviniä oli myös kannettu ilman raahaamisjälkiä mikä vaatisi isomman ja vahvemman kantajan. 13-vuotias voi olla vielä pienehkö, mutta useimmat pojat ovat siinä iässä jo aika vahvoja. Tahtoisin todella tietää mikä sai poliisin kieltämään niin ponnekkaasti hänen osuutensa?

Vaikka en periaatteessa pidä siitä, että televisioon tuotetaan yksipuolisia näkökulmia tarjoavia viihdeohjelmia rikoksiin mahdollisesti syyttömistä henkilöistä, olen tämän keissin uudesta tulemisesta enemmän kuin kiitollinen. Olen samaa mieltä kuin epäillyt pojatkin siitä että tärkeintä olisi saada selville totuus siitä kuka oikeasti teki ja mitä. Juttu on kuitenkin siinä määrin tuore että asioita kannattaa tutkia myös oikeuden, ei pelkän totuuden vuoksi. Vaikka Ruotsissahan murha taisi olla vanhentuva rikos?

chadspill
Aloitteleva dekkari
Viestit: 545
Liittynyt: La Heinä 04, 2015 2:30 pm

Re: Kevinin (4v) murha Ruotsissa

Viesti Kirjoittaja chadspill » Ti Heinä 25, 2017 10:30 pm

Ettei vain tämä 13-vuotias olisi joku somali tai muu uusruotsalainen? Pakko tämä on nyt selvittää mistä on kyse ja kuka hän on ollut. 5- ja 7-vuotiaiden poikien nimet ja kuvat on annettu julkisuuteen, mutta miksi tämä mystinen 13-vuotias poika on saanut pitää anonymiteettinsä? Varsinkin kun tiesi missä tapetun pojan kengät olivat.
2 200 euroa tienaavalle jää kuukaudessa 10 euroa aiempaa enemmän käteen.
Myös eläkeläisille on luvassa vastaava veronkevennys.
Veikkauksen toimitusjohtaja Olli Sarekoski on tyytyväinen 32 000 € kuukausipalkkaansa - "Minusta palkka on hyvä"
...

chadspill
Aloitteleva dekkari
Viestit: 545
Liittynyt: La Heinä 04, 2015 2:30 pm

Re: Kevinin (4v) murha Ruotsissa

Viesti Kirjoittaja chadspill » Ke Heinä 26, 2017 3:38 pm

http://www.is.fi/ulkomaat/art-2000005303812.html
Kevinin, 4, surman kammottavat yksityiskohdat nousivat tapetille – tuoreessa dokumentissa hurjia väitteitä

Neljävuotias Kevin surmattiin 16. elokuuta 1998. Tapauksen tutkinta avattiin juuri uudelleen.

Julkaistu: 26.7. 14:46

Pienen Kevinin surmaajiksi 19 vuotta sitten todetut veljekset joutuivatkin poliisin painostuksen uhreiksi, väittää tv-dokumentti.

Ruotsin yleisradion SVT:n tv-dokumentti Fallet Kevin aiheutti suuren kohun alkukesästä Ruotsissa. Toukokuussa esitetyn dokumentin jälkeen avasi syyttäjäviranomainen 4-vuotiaan Kevinin kuoleman tutkinnan uudelleen.

Toistaiseksi tutkinnasta ei kesän aikana ole kerrottu enempää, mutta tunnettu ruotsalainen kriminologian professori ja kirjailija Leif GW Persson uskoo tietävänsä, kuka surmasi 16. elokuuta 1998 arvikalaisen järven rannasta löydetyn Kevinin.

– Tutkijoiden tarvitsisi nyt vain soittaa minulle, ja osaisin osoittaa syyllisen. Mutta jos minulta kysytään, niin tuskin tulee tapahtumaan mitään, tyrmää GW Persson tapauksen uudelleen tutkinnan.

Tv-dokumentti paljasti poliisin tutkintamateriaalia, joiden perusteella aikoinaan surmaajiksi todettiin 5- ja 7-vuotiaat veljekset.

Dokumentin mukaan poliisit käyttivät kyseenalaisia tapoja, kuten johdattelua, houkuttelua ja palkitsemista saadakseen veljekset kertomaan toivomiaan asioita. Myöskään esimerkiksi poikien sormenjälkiä ei ole löytynyt kepistä, jolla Kevin arveltiin kuristetun kuoliaaksi.

Surman tunnustivat aikoinaan 5- ja 7-vuotiaat veljekset Robin ja Christian. Nyt tv-dokumentti on nostanut tapetille kysymyksen, eivätkö he tehneetkään sitä.

GW Perssonin mukaan todellinen surmaaja olisi koko ajan ollut löydettävissä vanhan esitutkinnan materiaalin kautta.

Hän tarkoittaa tietoa, että aiemmin surmapäivänä Kevin oli nähty 13-vuotiaan pojan seurassa. 13-vuotias oli kertonut toisille nuorille tietävänsä, mistä Kevinin kengät löytyisivät. Ne olivatkin juuri pojan mainitsemassa paikassa.

Poikaa oli kuulusteltu Kevinin tapauksesta, mutta hän oli kertomansa mukaan pyöräillyt tapahtuma-aikaan muulla Arvikassa. Mitään vahvistuksia väitteelle ei ollut.

Nyt veljekset haluavat puhdistaa maineensa. He sanovat joutuneensa poliisin painostamiksi.

Yhdeksän kuukautta Kevinin kuoleman jälkeen otettiin 13-vuotias kiinni 3-vuotiaan pojan raiskauksesta. Tekopaikka oli lähellä laituria, josta Kevin oli löydetty kuolleena.

Raiskauksen jälkeen oli poliisilta kysytty, voisiko teinillä olla tekemistä Kevinin tapauksen kanssa, mutta poliisi kiisti asian.

Koska veljekset oli jo todettu tekijöiksi.

– Kun tarkastelee poliisin omaa tutkintamateriaalia, niin se osoittaa, kuka on todennäköisin tekijä. On uskomatonta, että he eivät tajunneet samaa kuin jokainen ajetteleva ihminen. Minä tai kaltaiseni olisivat ratkaisseet tapauksen muutamassa päivässä, totesi GW Persson Expressenille.

Tutkinnanjohtajana nyt toimiva Tomas Johansson Bergslagenin poliisista kertoo, että tapauksen vuoksi oli kesän alussa tehty kuulusteluja. Hän ei kuitenkaan vahvistanut tai kiistänyt tietoa, että 13-vuotias tai kukaan muukaan uusi henkilö olisivat epäiltyjä.

Leif GW Perssonin mukaan ”Tapaus Kevin” oli oikeusskandaali.

– Erityisen kamalaa oli, kun se kosketti kahta pikkulasta. Järkyttävää on myös se, ettei tutkinnanjohtajana toimineelle syyttäjälle tai tutkinnan parissa olleille poliiseille koidu tästä mitään.

Timo Myllyniemi

Tapaus Kevin

Koululaisten kesälomien viimeisenä päivänä 16.8.1998 löydettiin 4-vuotias Kevin kuolleena kaislikkoisesta rantavedestä Dottevikissä Arvikassa.

Aluksi poliisi tutki tapausta onnettomuutena, mutta ilmoitti pian epäilevänsä surmaa ja seksuaalirikosta. Noin viikon kuluttua poliisi alkoi epäillä tekijäksi lapsia.

Jo muutamaa päivää Kevinin löytymisen jälkeen oli poliisi kuullut kahta veljestä, Robinia, 5, ja Christiania, 7. Robin oli Kevinin hyvä ystävä.

Poliisi pääepäiltyinä olivat kuitenkin kaksi teini-ikäistä, 13- ja 14-vuotiaat pojat.

Kahden kuukauden tutkinnan jälkeen poliisi ilmoitti, että veljekset ovat tunnustaneet surmanneensa Kevinin.

Poliisitutkinnat lopetettiin marraskuussa 1998. Syyttäjä ei koskaan esittänyt todisteita poikia vastaan eikä niitä käsitelty tuomioistuimessa.
2 200 euroa tienaavalle jää kuukaudessa 10 euroa aiempaa enemmän käteen.
Myös eläkeläisille on luvassa vastaava veronkevennys.
Veikkauksen toimitusjohtaja Olli Sarekoski on tyytyväinen 32 000 € kuukausipalkkaansa - "Minusta palkka on hyvä"
...

tinakenkätyttö
Parranpäristäjä
Viestit: 63
Liittynyt: Su Maalis 20, 2011 12:17 am

Re: Kevinin (4v) murha Ruotsissa

Viesti Kirjoittaja tinakenkätyttö » Su Syys 24, 2017 9:07 pm

Katsoin tämän dokumenttisarjan Ruutu+ -palvelusta. Huhhhuh mitä toimintaa on ollut Ruotsin poliisilta. Ihan hirvittävää painostusta lapsia kohtaan ja vanhemmat melkoisia lampaita. Lapset itki ja aivan ymmällään oli ja kuulustelijat painostaa ja laittaa sanoja suuhun. Kuulusteluja jatkettiin kuukausia.

Dokkarissa kuulustelijakin sanoo katsoessaan vanhaa nauhoitetta itsestään kuulustelemassa poikia, että nykypäivänä kuulustelut keskeytettäisiin heti.

Kannattaa kaikkien katsoa tämä! Dokkari taitaa olla maksullisella puolella, mutta palvelun saa ilmaisena tutustumiskäyttöön.
"..ei, ei, en sitä salaa, näillä teillä loppuun palaa, tinakenkäni on sulaa laavaa.."

Vastaa Viestiin