Valkoihoisia muunmaalaisia Ruotsissa aina syrjittiin ja lasermanne on elänyt nuoruuden 80-luvun Ruotsissa ja tullut syntyperänsä takia varmasti kiusatuksi. Tästä luulen käyttäytymisen johtuneen ja pakkomielteet identiteetin suhteen.
John Ausonius -Lasermies
-
aavikkoralli
- Harjunpää
- Viestit: 308
- Liittynyt: Su Maalis 14, 2021 2:07 pm
Re: John Ausonius -Lasermies
Lasermanne on mielenkiintoinen tapaus. Ampumiseltaan todellakin lasermanne, niin huono kuolettavuus hänen ammuskeluissaan oli, vaikka tarkoitus oli kai ollut tappaa. Armeijassa on valkoiset maalitaulut
Valkoihoisia muunmaalaisia Ruotsissa aina syrjittiin ja lasermanne on elänyt nuoruuden 80-luvun Ruotsissa ja tullut syntyperänsä takia varmasti kiusatuksi. Tästä luulen käyttäytymisen johtuneen ja pakkomielteet identiteetin suhteen.
Valkoihoisia muunmaalaisia Ruotsissa aina syrjittiin ja lasermanne on elänyt nuoruuden 80-luvun Ruotsissa ja tullut syntyperänsä takia varmasti kiusatuksi. Tästä luulen käyttäytymisen johtuneen ja pakkomielteet identiteetin suhteen.
Re: John Ausonius -Lasermies
Olisiko mustalaisverta, yhtä huono ampumaan kuin kulmahousut.
Re: John Ausonius -Lasermies
Karmea punainen valo
Pusikosta kuului kahinaa ja nuori mies näki pahaenteisen punaisen valon. Tällainen on yhden Ruotsin vaarallisimman miehen tarina. Alun perin hänellä oli hieno auto ja koti.
Elokuinen yö oli jo hämärtynyt, kun kolme opiskelijaa kulki pensaiden reunustaman puiston halki Tukholmassa. He olivat matkalla Gärdetin metroasemalle, kun yksi opiskelijoista näki takissaan punaisen, liikkuvan valon. Opiskelija hämmentyi, mutta ei ehtinyt sanoa mitään, kun hän tunsi äkillistä kipua lonkassaan. Housut värjääntyivät punaiseksi.
Uhri oli Eritreasta tullut 27-vuotias David Gebremariam. Eikä hän ollut ainoa, joka näki punaisen valon hetkeä ennen osumaa. Sama toistui muutamaa kuukautta myöhemmin lokakuun 21. päivänä vuonna 1991.
Iranista tullut opiskelija Shahram Khosravi, 25, oli matkalla asunnolleen Tukholman Lappkärssbergetille, kun hän kuuli pusikosta kahinaa. Seuraavassa hetkessä hän luuli päänsä räjähtävän. Shahramia oli ammuttu oikeaan poskeen. Jos laukaus olisi mennyt millinkin ylemmäs tai alemmassa, ei hän olisi välttämättä selvinnyt hengissä. Hän selvisi ja työskentelee nykyään Tukholman yliopiston apulaisprofessorina.
Alle viikon päästä, 27. lokakuuta uhriksi joutui Dimitrios Karamalegos, koditon kreikkalainen. Dimitrios sai osuman vatsaan. Dimitrios sanoi voivansa elää kivun kanssa, ja että on parempi käyttää verorahoja jonkun muun kuin hänen kaltaisensa hoitoon.
Lasertähtäin
Kolmannen ampumistapauksen jälkeen asiasta ei ollut enää epäselvyyttä – Tukholmaa piinasi sarja-ampuja, jonka tähtäimessä olivat ulkomaalaistaustaiset. Lehdistö antoi ampujalle lempinimen: Lasermannen, Lasermies. Nimi tuli ampujan aseen lasertähtäimestä, siitä, jonka David oli nähnyt ennen osumaa.
Poliisi tiesi, että olisi vain ajan kysymys, koska Lasermannen iskisi uudestaan. Ja sitä se olikin. Lasermannen ampui 1.marraskuuta 22-vuotiasta brasilialaismuusikkoa Heberson Vieira Da Costaa kasvoihin. Vammat ja hermovauriot olivat niin vakavia, että muusikko joutui sairauseläkkeelle.
Pahin oli vielä edessä.
Lasermies ei lopeta ennen kuin hän jää kiinni.
Iranilainen opiskelija Jimmy Ranjbar oli opiskelija-asuntonsa edessä, kun Lasermies ampui häntä takaraivoon. Jimmy, kahden lapsen isä, kuoli. Tukholmassa alettiin nyt tosissaan pelätä ja kaupungissa järjestettiin mielenosoituksia, joissa vaadittiin kaikille turvallista Tukholmaa.
Alkoi rikostutkinta, joka oli Ruotsin suurin sitten Olof Palmen murhan. Ruotsin hallitus lupasi jopa miljoonan kruunun palkkion kiinniottoon johtavista vihjeistä.
Poliisi oli vakuuttunut Lasermiehen ampuvan tappaakseen, ja oli tuuria, että kuolonuhreja oli vain yksi.
– Lasermies ei lopeta ennen kuin hän jää kiinni, rikostutkija Jerzy Samecki sanoi.
Rikostutkija oli oikeassa, Lasermies ei lopettanut. Hän ampui tammikuussa vuorokauden sisällä kahdesti. Toinen uhreista oli Zimbabwesta kotoisin oleva bussikuski Charles Dhlakama. Charles oli Tukholman Södermalmilla matkalla tapaamaan ystäväänsä, kun pysäköidystä valkoisesta Nissan Micrasta nousi naamioitunut mies.
Lasermies kohotti revolverin, ei kivääriä, jota hän oli aiemmin käyttänyt aseenaan, ja tähtäsi Charlesia. Heidän katseensa kohtasivat. Charles kertoi myöhemmin Lasermiehen silmien "loistaneen" oudolla tavalla. Charles sai osuman, mutta pääsi pakenemaan.
Charles ei kuollut, mutta hänen elämänsä muuttui peruuttamattomasti.
– Minulla oli ennen hyvä elämä. Jälkeenpäin... Koko elämäni on pilalla, painajaisten riivaama Charles kertoi muutama vuosi sitten Aftobladetille.
Hänen puolisonsa Sinikka Mertaniemi sanoi, miten ampumisen jälkeen kaikki muuttui.
– Olin raskaana, kun Charlesia ammuttiin eikä perheemme saanut mitään apua yhteiskunnalta. Meidät jätettiin yksin, Sinikka kertoi.
Lasermies ampui vielä neljää ulkomaalaistaustaista miestä. Viimeisin uhri oli 42-vuotias putiikinpitäjä Hasan Zatara, jota Lasermies ampui päähän 30. tammikuuta 1992. Hasan menetti puhekykynsä ja hän vammautui loppuiäkseen.
Lasermiehen uhreja oli 11, joista yksi kuoli ja osa vammautui loppuiäkseen. Mutta kuka oli tämän Lasermies ja miksi hän sai piinata Tukholmaa liki puoli vuotta?
Kiinniotto
Lasermiestä jahdattiin Ruotsissa ja hänen kuviaan levitettiin ympäri Tukholmaa. Todistajien kuvailujen perusteella tehdyt piirroskuvat eivät tosin muistuttaneet lainkaan Lasermiestä, jonka henkilöllisyys selvisi vasta myöhemmin.
Poliisitutkinta oli vaikea, sillä Lasermiehellä ei ollut mitään yhteyttä uhreihinsa. Hänen jäljilleen päästiin silti pikkuhiljaa useiden vihjeiden ansiosta. Yksi, kenties ratkaiseva vihje oli valkoinen Micra, jolla Lasermies oli liikkeellä ampuessaan Hasania. Lasermies oli vuokrannut auton.
Poliisi selvitteli koko lopputalven 1992 Microjen omistajia ja vuokraajia, mutta Lasermiestä ei päästy kuulustelemaan, sillä hän oli matkustanut Etelä-Afrikkaan. Lasermies tiesi poliisin olevan hänen kintereillään.
Poliisi kiinnostui yhä enemmän Lasermiehestä, jolla oli rikoksia kontollaan jo entuudestaan. Tässä vaiheessa poliisi tiesi jo Lasermiehen nimen. Se oli John Ausonius. Hänet tiedettiin olevan osakekaupoissa epäonnistunut pikkurikollinen, joka vihasi kommunisteja, Olof Palmea, sosiaalidemokraatteja ja maahanmuuttajia.
Viha Palmea oli ollut niin suurta, että poliisi jopa selvitteli, missä Ausonius oli kun Palme murhattiin. Selvisi, että hän oli murhahetkellä vankilassa aiemmista rötöksistään.
Poliisi sai selville, että Lasermiehellä oli asiakkuuksia useissa eri panttilainaamoissa. Tukholmaa oli riivannut myös pankkiryöstöjen sarja. Ryöstäjä oli joka ryöstössä liikkeelle polkupyörällä. Poliisi pystyi yhdistämään, että Lasermies oli lunastanut omaisuuttaan panttilainaamoista heti erään pankkiryöstön jälkeen. Toisin sanoen, Lasermiehellä oli varaa saada omaisuutensa takaisin.
– Siihen aikaan ei ollut kovin vaikeaa mennä pankkiin ja ottaa rahoja, Lasermies itse sanoi myöhemmin haastattelussa Expressenin haastattelussa.
Poliisi uskoi Lasermiehen olevan myös pankkiryöstäjä.
Lasermies palasi Ruotsiin ja kävi tyhjentämässä postilokeronsa. Poliisi sai tästä tiedon ja alkoi seurata Lasermiehen liikkeitä. Videovuokraamon kautta poliisi sai selville, missä Lasermies asuu.
12. kesäkuuta 1992 Lasermies poistui kotoaan, ajoi polkupyörällä Södermalmiin ja vaihtoi vaatteensa porttikongissa.
Lasermies marssi Handelsbankeniin ja teki 18:nnen pankkiryöstönsä. Seurasi laukaustenvaihtoa poliisin kanssa. Lopulta, kello 10.20 poliisit saivat hänet kiinni.
Yksi avaintodiste löytyi harrastajakalastajan ansiosta. Kalastajan koukkuun kun tarttui Lidingössä revolveri, jota Lasermies oli käyttänyt. Aseessa näkyi jälkiä lasertähtäimestä.
Tukholman käräjäoikeus tuomitsi Lasermiehen 1. joulukuuta 1993 elinkautiseen vankeusrangaistukseen murhasta, yhdeksästä murhan yrityksestä ja kolmesta pankkiryöstöstä. Vielä tässä vaiheessa Ausonius kiisti syyllisyytensä. Myöhemmin hän tunnusti tekonsa.
Vuonna 1995 asiaa käsiteltiin Sven hovioikeudessa. Lasermiehellä oli kaksi uutta asianajajaa, suomalaistaustaiset Kertsin Koorti ja Paavo Fagerlund.
Lasermiehellä oli oikeudenkäynnissä mukanaan Walkman-nauhuri, jolla hän nauhoitti oikeudenkäynnin, sekä kuulakärkikynä.
Ennen kuin kukaan ehtii tajuta mitä tapahtuu, Lasermies hyökkäsi asianajajiensa kimppuun.
– Hän pamautti minua kasvoihin sillä nauhurilla ja iski kuulakärkikynän terällä niskaan. Paavoa hän löi myös. Vasta sitten vartijat ehtivät reagoida, Koorti kertoi Iltalehdelle vuonna 2021.
Lasermiehen elinkautinen pysyi voimassa.
Yksinäinen susi
Lasermiestä on kuvailtu äärioikeistolaiseksi yksinäiseksi sudeksi. Alkuperäiseltä nimeltään hän on Wolfgang Zaugg, joka syntyi vuonna 1953 Lidingössä. Hänen isänsä oli Sveitsistä kotoisin ja äiti Saksasta.
Väitteiden mukaan häntä kiusattiin koulussa Vällingbyssä tummista hiuksistaan ja silmistään. Aikuisällä Lasermies värjäsi hiuksensa vaaleiksi ja hankki siniset piilolinssit.
Opiskelut sujuivat kehnosti ja hänet potkittiin pois ensin Tukholman Saksalaisesta koulusta ja sitten kuninkaallisesta teknillisestä instituutista.
Ausonius alkoi ajaa taksia Tukholmassa 80-luvun lopussa. Samalla Ausonius haaveili vauraudesta.
Osan palkastaan hän sijoitti osakkeisiin ja pärjäsikin hyvin. Hän alkoi elää juppielämää, johon kuului oman asunnon lisäksi statussymboleja kuten siihen aikaan harvinainen kännykkä, hieno auto ja oma asunto.
Sitten Ausoniuksen osakkeiden arvo tipahti. Ausonius hätääntyi ja halusi takaisin kaiken mitä hänellä oli hetken aikaa ollut. Ausonius matkusti Saksaan, jossa hän pelasi uhkapelejä kasinolla. Ausoniuksen omaisuus hupeni, mutta hän ei halunnut luopua juppielämäntyylistään. Ausonius aloitti pankkiryöstöt.
Niitä seurasi murhat ja murhayritykset tummaihoisia kohtaan ja lopulta elinkautinen tuomio.
Myöhemmin hän tunnusti rikoksensa, paitsi yhtä.
– Siinä ei ole mitään järkeä. Minulla ei ollut mitään motiivia ampua häntä. Olin kyllä Frankfurtissa tuolloin.
Rikos, jonka Ausonius kiisti, oli tapahtunut vuonna 1992 Frankfurtissa. Tuolloin keskitysleiriltä selvinnyttä Blanka Zmigrodia ammuttiin kuolettavasti päähän. Ausonius sai elinkautisen Blankan ampumisesta vuonna 2018.
Miksi Ausonius sitten ampui itselleen täysin vieraita ihmisiä?
Ausonius kertoi Expressenille ajatelleensa tuolloin 90-luvun alussa, miten maahanmuuttajat olivat jollain tapaa syyllisiä siihen, että hänellä meni taloudellisesti huonosti.
– Uhrit olivat minulle vieraita, mutta tunsin irrationaalista vihaa maahanmuuttajia kohtaan.
Ausonius istuu edelleen vankilassa. Hän on hakenut useita kertoja ehdonalaiseen pääsyä. Turhaan.
– Kuulemma uusimisriski on niin suuri.
https://www.iltalehti.fi/ulkomaat/a/fa8 ... c0ae026eb7
Pusikosta kuului kahinaa ja nuori mies näki pahaenteisen punaisen valon. Tällainen on yhden Ruotsin vaarallisimman miehen tarina. Alun perin hänellä oli hieno auto ja koti.
Elokuinen yö oli jo hämärtynyt, kun kolme opiskelijaa kulki pensaiden reunustaman puiston halki Tukholmassa. He olivat matkalla Gärdetin metroasemalle, kun yksi opiskelijoista näki takissaan punaisen, liikkuvan valon. Opiskelija hämmentyi, mutta ei ehtinyt sanoa mitään, kun hän tunsi äkillistä kipua lonkassaan. Housut värjääntyivät punaiseksi.
Uhri oli Eritreasta tullut 27-vuotias David Gebremariam. Eikä hän ollut ainoa, joka näki punaisen valon hetkeä ennen osumaa. Sama toistui muutamaa kuukautta myöhemmin lokakuun 21. päivänä vuonna 1991.
Iranista tullut opiskelija Shahram Khosravi, 25, oli matkalla asunnolleen Tukholman Lappkärssbergetille, kun hän kuuli pusikosta kahinaa. Seuraavassa hetkessä hän luuli päänsä räjähtävän. Shahramia oli ammuttu oikeaan poskeen. Jos laukaus olisi mennyt millinkin ylemmäs tai alemmassa, ei hän olisi välttämättä selvinnyt hengissä. Hän selvisi ja työskentelee nykyään Tukholman yliopiston apulaisprofessorina.
Alle viikon päästä, 27. lokakuuta uhriksi joutui Dimitrios Karamalegos, koditon kreikkalainen. Dimitrios sai osuman vatsaan. Dimitrios sanoi voivansa elää kivun kanssa, ja että on parempi käyttää verorahoja jonkun muun kuin hänen kaltaisensa hoitoon.
Lasertähtäin
Kolmannen ampumistapauksen jälkeen asiasta ei ollut enää epäselvyyttä – Tukholmaa piinasi sarja-ampuja, jonka tähtäimessä olivat ulkomaalaistaustaiset. Lehdistö antoi ampujalle lempinimen: Lasermannen, Lasermies. Nimi tuli ampujan aseen lasertähtäimestä, siitä, jonka David oli nähnyt ennen osumaa.
Poliisi tiesi, että olisi vain ajan kysymys, koska Lasermannen iskisi uudestaan. Ja sitä se olikin. Lasermannen ampui 1.marraskuuta 22-vuotiasta brasilialaismuusikkoa Heberson Vieira Da Costaa kasvoihin. Vammat ja hermovauriot olivat niin vakavia, että muusikko joutui sairauseläkkeelle.
Pahin oli vielä edessä.
Lasermies ei lopeta ennen kuin hän jää kiinni.
Iranilainen opiskelija Jimmy Ranjbar oli opiskelija-asuntonsa edessä, kun Lasermies ampui häntä takaraivoon. Jimmy, kahden lapsen isä, kuoli. Tukholmassa alettiin nyt tosissaan pelätä ja kaupungissa järjestettiin mielenosoituksia, joissa vaadittiin kaikille turvallista Tukholmaa.
Alkoi rikostutkinta, joka oli Ruotsin suurin sitten Olof Palmen murhan. Ruotsin hallitus lupasi jopa miljoonan kruunun palkkion kiinniottoon johtavista vihjeistä.
Poliisi oli vakuuttunut Lasermiehen ampuvan tappaakseen, ja oli tuuria, että kuolonuhreja oli vain yksi.
– Lasermies ei lopeta ennen kuin hän jää kiinni, rikostutkija Jerzy Samecki sanoi.
Rikostutkija oli oikeassa, Lasermies ei lopettanut. Hän ampui tammikuussa vuorokauden sisällä kahdesti. Toinen uhreista oli Zimbabwesta kotoisin oleva bussikuski Charles Dhlakama. Charles oli Tukholman Södermalmilla matkalla tapaamaan ystäväänsä, kun pysäköidystä valkoisesta Nissan Micrasta nousi naamioitunut mies.
Lasermies kohotti revolverin, ei kivääriä, jota hän oli aiemmin käyttänyt aseenaan, ja tähtäsi Charlesia. Heidän katseensa kohtasivat. Charles kertoi myöhemmin Lasermiehen silmien "loistaneen" oudolla tavalla. Charles sai osuman, mutta pääsi pakenemaan.
Charles ei kuollut, mutta hänen elämänsä muuttui peruuttamattomasti.
– Minulla oli ennen hyvä elämä. Jälkeenpäin... Koko elämäni on pilalla, painajaisten riivaama Charles kertoi muutama vuosi sitten Aftobladetille.
Hänen puolisonsa Sinikka Mertaniemi sanoi, miten ampumisen jälkeen kaikki muuttui.
– Olin raskaana, kun Charlesia ammuttiin eikä perheemme saanut mitään apua yhteiskunnalta. Meidät jätettiin yksin, Sinikka kertoi.
Lasermies ampui vielä neljää ulkomaalaistaustaista miestä. Viimeisin uhri oli 42-vuotias putiikinpitäjä Hasan Zatara, jota Lasermies ampui päähän 30. tammikuuta 1992. Hasan menetti puhekykynsä ja hän vammautui loppuiäkseen.
Lasermiehen uhreja oli 11, joista yksi kuoli ja osa vammautui loppuiäkseen. Mutta kuka oli tämän Lasermies ja miksi hän sai piinata Tukholmaa liki puoli vuotta?
Kiinniotto
Lasermiestä jahdattiin Ruotsissa ja hänen kuviaan levitettiin ympäri Tukholmaa. Todistajien kuvailujen perusteella tehdyt piirroskuvat eivät tosin muistuttaneet lainkaan Lasermiestä, jonka henkilöllisyys selvisi vasta myöhemmin.
Poliisitutkinta oli vaikea, sillä Lasermiehellä ei ollut mitään yhteyttä uhreihinsa. Hänen jäljilleen päästiin silti pikkuhiljaa useiden vihjeiden ansiosta. Yksi, kenties ratkaiseva vihje oli valkoinen Micra, jolla Lasermies oli liikkeellä ampuessaan Hasania. Lasermies oli vuokrannut auton.
Poliisi selvitteli koko lopputalven 1992 Microjen omistajia ja vuokraajia, mutta Lasermiestä ei päästy kuulustelemaan, sillä hän oli matkustanut Etelä-Afrikkaan. Lasermies tiesi poliisin olevan hänen kintereillään.
Poliisi kiinnostui yhä enemmän Lasermiehestä, jolla oli rikoksia kontollaan jo entuudestaan. Tässä vaiheessa poliisi tiesi jo Lasermiehen nimen. Se oli John Ausonius. Hänet tiedettiin olevan osakekaupoissa epäonnistunut pikkurikollinen, joka vihasi kommunisteja, Olof Palmea, sosiaalidemokraatteja ja maahanmuuttajia.
Viha Palmea oli ollut niin suurta, että poliisi jopa selvitteli, missä Ausonius oli kun Palme murhattiin. Selvisi, että hän oli murhahetkellä vankilassa aiemmista rötöksistään.
Poliisi sai selville, että Lasermiehellä oli asiakkuuksia useissa eri panttilainaamoissa. Tukholmaa oli riivannut myös pankkiryöstöjen sarja. Ryöstäjä oli joka ryöstössä liikkeelle polkupyörällä. Poliisi pystyi yhdistämään, että Lasermies oli lunastanut omaisuuttaan panttilainaamoista heti erään pankkiryöstön jälkeen. Toisin sanoen, Lasermiehellä oli varaa saada omaisuutensa takaisin.
– Siihen aikaan ei ollut kovin vaikeaa mennä pankkiin ja ottaa rahoja, Lasermies itse sanoi myöhemmin haastattelussa Expressenin haastattelussa.
Poliisi uskoi Lasermiehen olevan myös pankkiryöstäjä.
Lasermies palasi Ruotsiin ja kävi tyhjentämässä postilokeronsa. Poliisi sai tästä tiedon ja alkoi seurata Lasermiehen liikkeitä. Videovuokraamon kautta poliisi sai selville, missä Lasermies asuu.
12. kesäkuuta 1992 Lasermies poistui kotoaan, ajoi polkupyörällä Södermalmiin ja vaihtoi vaatteensa porttikongissa.
Lasermies marssi Handelsbankeniin ja teki 18:nnen pankkiryöstönsä. Seurasi laukaustenvaihtoa poliisin kanssa. Lopulta, kello 10.20 poliisit saivat hänet kiinni.
Yksi avaintodiste löytyi harrastajakalastajan ansiosta. Kalastajan koukkuun kun tarttui Lidingössä revolveri, jota Lasermies oli käyttänyt. Aseessa näkyi jälkiä lasertähtäimestä.
Tukholman käräjäoikeus tuomitsi Lasermiehen 1. joulukuuta 1993 elinkautiseen vankeusrangaistukseen murhasta, yhdeksästä murhan yrityksestä ja kolmesta pankkiryöstöstä. Vielä tässä vaiheessa Ausonius kiisti syyllisyytensä. Myöhemmin hän tunnusti tekonsa.
Vuonna 1995 asiaa käsiteltiin Sven hovioikeudessa. Lasermiehellä oli kaksi uutta asianajajaa, suomalaistaustaiset Kertsin Koorti ja Paavo Fagerlund.
Lasermiehellä oli oikeudenkäynnissä mukanaan Walkman-nauhuri, jolla hän nauhoitti oikeudenkäynnin, sekä kuulakärkikynä.
Ennen kuin kukaan ehtii tajuta mitä tapahtuu, Lasermies hyökkäsi asianajajiensa kimppuun.
– Hän pamautti minua kasvoihin sillä nauhurilla ja iski kuulakärkikynän terällä niskaan. Paavoa hän löi myös. Vasta sitten vartijat ehtivät reagoida, Koorti kertoi Iltalehdelle vuonna 2021.
Lasermiehen elinkautinen pysyi voimassa.
Yksinäinen susi
Lasermiestä on kuvailtu äärioikeistolaiseksi yksinäiseksi sudeksi. Alkuperäiseltä nimeltään hän on Wolfgang Zaugg, joka syntyi vuonna 1953 Lidingössä. Hänen isänsä oli Sveitsistä kotoisin ja äiti Saksasta.
Väitteiden mukaan häntä kiusattiin koulussa Vällingbyssä tummista hiuksistaan ja silmistään. Aikuisällä Lasermies värjäsi hiuksensa vaaleiksi ja hankki siniset piilolinssit.
Opiskelut sujuivat kehnosti ja hänet potkittiin pois ensin Tukholman Saksalaisesta koulusta ja sitten kuninkaallisesta teknillisestä instituutista.
Ausonius alkoi ajaa taksia Tukholmassa 80-luvun lopussa. Samalla Ausonius haaveili vauraudesta.
Osan palkastaan hän sijoitti osakkeisiin ja pärjäsikin hyvin. Hän alkoi elää juppielämää, johon kuului oman asunnon lisäksi statussymboleja kuten siihen aikaan harvinainen kännykkä, hieno auto ja oma asunto.
Sitten Ausoniuksen osakkeiden arvo tipahti. Ausonius hätääntyi ja halusi takaisin kaiken mitä hänellä oli hetken aikaa ollut. Ausonius matkusti Saksaan, jossa hän pelasi uhkapelejä kasinolla. Ausoniuksen omaisuus hupeni, mutta hän ei halunnut luopua juppielämäntyylistään. Ausonius aloitti pankkiryöstöt.
Niitä seurasi murhat ja murhayritykset tummaihoisia kohtaan ja lopulta elinkautinen tuomio.
Myöhemmin hän tunnusti rikoksensa, paitsi yhtä.
– Siinä ei ole mitään järkeä. Minulla ei ollut mitään motiivia ampua häntä. Olin kyllä Frankfurtissa tuolloin.
Rikos, jonka Ausonius kiisti, oli tapahtunut vuonna 1992 Frankfurtissa. Tuolloin keskitysleiriltä selvinnyttä Blanka Zmigrodia ammuttiin kuolettavasti päähän. Ausonius sai elinkautisen Blankan ampumisesta vuonna 2018.
Miksi Ausonius sitten ampui itselleen täysin vieraita ihmisiä?
Ausonius kertoi Expressenille ajatelleensa tuolloin 90-luvun alussa, miten maahanmuuttajat olivat jollain tapaa syyllisiä siihen, että hänellä meni taloudellisesti huonosti.
– Uhrit olivat minulle vieraita, mutta tunsin irrationaalista vihaa maahanmuuttajia kohtaan.
Ausonius istuu edelleen vankilassa. Hän on hakenut useita kertoja ehdonalaiseen pääsyä. Turhaan.
– Kuulemma uusimisriski on niin suuri.
https://www.iltalehti.fi/ulkomaat/a/fa8 ... c0ae026eb7