Wanna be- vierastaistelijat; meidän poikamme maailmalla

[Samppalainen]

Otetaanpa toinenkin kohta talteen.
Asiallinen kysymys tuossa yläreunassa tuolloin. Hieman outoa, että sivusto on yhä pystyssä ja rahavaateet olemassa vai olenko se vaan minä joka ihmettelee?

Smile sunnah, die others

smile_sunnah.png (109.18 KiB) Katsottu 8730 kertaa

Sivuston ylläpito vaikuttaa olleen terroristien kampanjaa rummuttamassa.

[Samppalainen]

Ylekin on tehnyt oman kattavan selvityksensä aiheesta "Kaikki mitä tiedämme..." -otsikoin. Jostain syystä he eivät ole resursseillaan saaneet selville yllä postattua KRP:n tiedotetta ja nimettyä terrorismin rahoitukseen perustettua rahankeruutoimintaa, sitä samaa minkä KRP tiedotteessaan jo nimesi?

Mites se menikään, totuus ja sama laki kaikille?

Yle kokosi terroriepäiltyjen taustat – tämän tiedämme Syyriaan lähtijöistä
Joukko suomalaisia päätti muutama vuosi sitten matkustaa sodan repimään Syyriaan. Kaikki eivät koskaan päässeet perille saakka.

Kotimaa 2.11.2016 klo 18:52päivitetty 2.11.2016 klo 19:33
_____________________________________________________________________________

Kuvittelukuva, ei liity ylen agendaan. Lähdekuvittelu: Postaajan mielikuvittelua.
_____________________________________________________________________________

Äskettäin valmistuneessa terrorismitutkinnassa KRP on tarkkaillut erityisesti kuutta miestä. Toistaiseksi tiedämme heistä seuraavaa:

- Kaikki kuusi miestä ovat Suomen kansalaisia. Neljästä nyt terrorismirikoksista epäillystä kaksi on syntynyt muualla.

- Kaksi henkilöä alkoi valmistella Syyriaan lähtemistä vuonna 2012, ja vuodenvaihteen tienoilla ryhmä täydentyi.

- Miehet perustivat avustusjärjestön, jonka tarkoituksena oli ilmeisesti peittää matkan todellinen syy.

- Yksi henkilöistä ei koskaan lähtenyt Suomesta ja toinen palasi käytyään Turkissa asti.

- Loput neljä pääsivät Syyriaan kesäkuussa 2013. Heistä yhden, parikymppisen kantasuomalaisen, tiedetään kuolleen taistelussa 2014. Kolmen muun epäillään osallistuneen terroristiryhmien toimintaan.

- Kolme miestä pidätettiin vuonna 2014 pääkaupunkiseudulla tai lähellä sitä, yksi vangittiin poissaolevana. Alun perin Suomeen jäänyttä miestä ei epäillä terrorismirikoksista.

- Poissaolevana vangittu on Ylen tietojen mukaan hieman alle kolmekymppinen yhdysvaltalais-suomalainen ja osallistunut Suomen arabipiireissä tunnetun, humanitaariseksi järjestöksi itseään kuvailevan yhdistyksen toimintaan.

- Yksi muista epäillyistä on em. yhdistyksen puheenjohtaja. Hieman yli kolmekymppinen suomalais-arabialainen mies on ollut islamin opettajana ainakin kahdessa helsinkiläisessä alakoulussa, ja hän rekisteröi itselleen rakennusalan yrityksen vuonna 2013.

- Kaksi muuta epäiltyä ovat Ylen tietojen mukaan syntyperäisiä suomalaisia, jotka ovat kääntyneet islamiin ja vaihtaneet etunimensä. Heistä ensimmäinen on vähän yli 35-vuotias ja asunut useita vuosia Mauritaniassa. Toinen on hieman yli kolmekymppinen ja ollut mukana useissa rakennusalan yrityksissä.

- Kaikki epäillyt ovat tällä hetkellä vapaina, ja heille asetetut matkustuskiellot on kumottu KRP:n tutkinnan valmistuttua.

- Epäillyt ovat kiistäneet syyllistyneensä rikoksiin tutkittavassa asiassa.

Keskusrikospoliisi ilmoitti tänään keskiviikkona saaneensa valmiiksi kesällä 2014 aloittamansa terrorismitutkinnan. Tapaus siirtyy syyteharkintaan apulaisvaltakunnansyyttäjälle.

Jutun lähteinä on käytetty tutkinnanjohtaja Mika Ihaksisen lausuntoja ja muita KRP:n tietoja sekä Ylen uutisia aiheesta.

Lähde:
http://yle.fi/uutiset/3-9268599

Epäillyt ovat tottahan toki vapaina vakuuttaen syyttömyyttään.

[Samppalainen]

Avustusjärjestöksi itseään kutsuva northern relief on julkaissut vastineen Supon vainoon fb-profiilissaan:

Järjestön fb-profiilin kuva

itkua_ja_sääliä_northern_reliefissä.jpg (52.02 KiB) Katsottu 8582 kertaa

ONKO VILPITTÖMÄSTÄ HALUSTA AUTTAA SODAN UHREJA TODELLAKIN TULLUT RIKOS?
Totisesti me kuulumme Luojalle ja Hänen luokseen tulemme kaikki palaamaan.
Jälleen kerran KRP:n ulostulo noudattaa samaa leimaavaa ja mustavalkoista tarinankerrontaa, jolla tämä islamofobian värittämä esitutkinta aikoinaan alkoi.
Iltalehti uutisoi tänään näin:
KRP epäilee neljää Syyriaan pyrkinyttä miestä terrorismiin liittyvistä rikoksista
"Valmistuneen esitutkinnan perusteella miehet radikalisoituivat Suomessa ja päättivät lähteä Syyriaan taistelemaan vuodenvaihteessa 2012-2013. He olivat valmistelleet matkaa muun muassa hankkimalla autoja ja varusteita.
Rikoksesta epäiltynä olevat miehet olivat perustaneet Northern Relief -nimisen avustusyhdistyksen, jota epäillään käytetyn peitteenä Syyriaan matkustamisen todelliselle tarkoitukselle."
Jos armottoman kansanmurhan ja äärimmäisen väkivaltaisen sodan uhreista ja viattomista Syyrian siviileistä välittäminen on radikalisoitumista ja terrorismia, niin Northern Relief on sitten kai radikaali äärijärjestö. Northern Reliefin perustajat vaikuttuivat radikaalisti Syyrian sodan uhrien tilasta ja tunsivat äärimmäistä myötätuntoa kansanmurhasta kärsiviä ihmisiä kohtaan ja päättivät lähteä Syyriaan auttamaan hädästä kärsiviä ihmisiä. Vieläkin ihmettelemme, että mikähän se todellinen tarkoitus sitten oli, jos ei Syyrian sodan uhrien auttaminen?
Tämän tekstin, jota luet nyt, on kirjoittanut yksi Northern Reliefin perustajajäsenistä. Vannon maailmankaikkeuden Jumalan ja Luojamme kautta uskovani sataprosenttisesti siihen, että tämä vahvasti syrjiviä piirteitä sisältävä ja ihmisten elämälle vakavasti vahinkoa aiheuttanut rikostutkinta ei olisi koskaan alkanutkaan, jos Northern Relief -avustusjärjestöä ei olisi perustanut sellaiset ihmiset, jotka ovat taustoiltaan muslimeja ja joiden profiili luokitellaan suojelupoliisin arkistoissa "islamilaiseksi".
Islaminusko opettaa ihmisiä auttamaan sorrettuja ja hädänalaisia ja velvoittaa siihen kykenevät toimimaan puhumisen sijaan. Islam ottaa uskontona vahvasti heikon ja sorretun puolen. Onko välittämisestä tullut rikos vain siksi, että välittävä ihminen on muslimi? Onko kärsivien ihmisten auttamisesta tullut terrorismia, vain koska auttajat ja autetut ovat muslimeja? Onko humanitaarinen avustustyö ja Syyrian kansanmurhan uhrien auttaminen terrorismia vain siksi, että avustustyön motiivina oli islam sekä sellaiset islamin vahvasti opettamat arvot kuten välittäminen, sorretun ja heikon tukeminen, hätää ja nälkää näkevien ihmisten sekä orpojen ja leskien auttaminen?
Yksikään Northern Reliefin perustajista ei ole missään vaiheessa kuulunut Isis-järjestöön, eikä milloinkaan tukenut sen ideologiaa, vaan päinvastoin ovat olleet tunnettuja siitä, että kritisoivat kyseistä järjestöä ja asettaneet sen toimet hyvin kyseenalaiseen valoon omassa yhteisössään. Yksikään Northern Reliefin perustajista ei taatustikaan ole tehnyt Syyriassa minkäänlaisia terroritekoja tai sotarikoksia. Miksi ihmeessä olisivat, kun he lähtivät sinne nimenomaan auttamaan al-Assadin hallituksen harjoittaman terrorismin ja väkivallan uhreja. Mikä sitten on ongelma? Miksi tällainen terrorihysteria? Miksi aloittaa pitkä esitutkinta murhasta ja vangita ihmisiä epäiltynä terroristisesta murhasta, jota ei ole tapahtunut ja tutkinnan aikana muuttaa rikosepäilynimikkeitä kerta toisensa jälkeen? Miksi tutkinnan alussa tapaukseen liittyvä poliisi yritti kaupitella laittomasti tietoja MTV:lle, ja jäädessään kiinni teki "itsemurhan"? Miksi tuollainen uutinen on lakaistu maton alle? Katso alla olevasta linkistä uutinen otsikolla:
"MTV:lle tietovuototarjouksen tehnyt krp:n poliisi on kuollut"
(http://www.hs.fi/kotimaa/a1415933357671)
Miksi poliisi edelleen kieltäytyy kuulemasta paikallista syyrialaista avaintodistajaa, joka on yli vuoden ollut valmiudessa todistamaan pääepäiltyjen puolesta? Miksi ei suostuta kuulla nykyisin Turkissa asuvaa syyrialaista miestä, joka haluaa todistaa, ettemme olleet Syyriassa osallistumassa minkäänlaiseen terrorismiin, emmekä olleet osana Isis-järjestöä? Miksi meni reilusti yli vuosi Syyriasta paluumme jälkeen ennen kuin tämä syrjivä rikostutkinta alkoi ja kuoppa oli kaivettu? Miksi suojelupoliisi valehteli virkavastuullaan Syyrian sotaan osallistumisesta ja johti tahallisesti harhaan, jos kerta olivat tietoisia siitä, että olemme tekemisissä "terrorismin" kanssa? Miksi poliisi antaa edelleen julkisuuteen sellaisia lausuntoja, jotka vääristelevät todella pahasti totuutta? On monta kysymystä, johon emme ole saaneet vastausta.
Ongelma on se, että nykyaikana islamia tunnustava ihminen ei saa enää välittää ilman, että se tuomitaan rikoksena. Ongelma on se, että islamia tunnustava ihminen ei saa ilmaista poliittista mielipidettään ilman, että se tuomitaan terrorismin tukemiseksi. Ongelma on se, että islamia tunnustavan ihmisen oletusarvo maailman silmissä on aina terroristi, jihadisti, islamisti, radikaali ja mikä lie. Pilkkatermien lista on pitkä.
Ja aina jotenkin tällaiset terrorihysteriaa edistävät uutiset ja epämääräiset maailmanpolitiikasta luotsaantuneet diskurssit onnistuvat tekemään sen, mitä nämä äärioikeistoideologiaa ja islamia väheksyvää politiikkaa ajavat tahot näyttävät haluavan: että huomiomme ei keskittyisi niihin kidutettuihin, murhattuihin ja äärimmäistä hätää läpikäyviin muslimeihin ja tuhansiin kärsiviin sodan uhreihin, vaan että jähmettyisimme paikallemme terrorihysterian ja painostavan virkavallan edessä, emmekä tekisi mitään. Ikään kuin viesti olisi tämä:
"Kyllä muslimeja tapetaan, ahdistellaan, sorretaan, heitä varten perustetaan keskitysleirejä ja vankileirejä (Guantanamo, Abu Ghuraib jne.), joissa heitä kidutetaan, suurvallat pommittavat heitä joka suunnasta ja valtiot sulkevat rajat niiltä, jotka pyrkivät pakoon, mutta jos olet muslimi ja puhut näistä asioista, leimaamme sinut radikaaliksi, ja jos edes yrität tehdä jotain konkreettista heidän auttamiseksi, vangitsemme sinut, ahdistelemme sinua ja perhettäsi, aiheutamme sinulle henkistä ja fyysistä vahinkoa, pilaamme maineesi ja tuomitsemme sinut terroristiksi."
Näin minulle kävi.

Terveisin,
Northern Reliefin perustaja

NIMI
Northern Relief ry
KOTIPAIKKA
Helsinki
REKISTERINUMERO
209.449
MERKITTY REKISTERIIN
08.02.2013
SÄÄNTÖMÄÄRÄISET NIMENKIRJOITTAJAT (Rekisteröity 20.09.2013 )
Puheenjohtaja, Ghribi Sami Ben Salah, Kouvola
Varapuheenjohtaja, Abdi Ahmed Abdirahman, Helsinki
Sihteeri, Peltola Hamza Michael, Helsinki
Rahastonhoitaja, Ei ilmoitettu
NIMIHISTORIA
08.02.2013 -
Northern Relief ry

Norhern refief rahankeruujärjestön islampuuhapete Hamza Michael Peltola.

Michael_Peltola_Hamza.png (206.48 KiB) Katsottu 8582 kertaa

Kirjoituksen takana on NR:n perustajana pidetty Michael Peltola Hamza. Kyseinen henkilö on myös helsingin muslimien puuhamiehiä, naisiahan siellä ei tietysti olekaan.

Kommenteissa vaikuttaa olevan sopivasti realismia:

Keräyslupakyselyyn ei vastattu.

islamin_tuki.png (70.79 KiB) Katsottu 8582 kertaa

Paljonkohan järjestö on kerännyt viime vuosina?

[Aizerbaidzan]

http://www.iltasanomat.fi/kotimaa/art-2 ... 78642.html

Terrorismirikoksista epäilty mies
tuomittiin ex-vaimonsa uhkailusta –
”Hakkaan sut vielä oikein kunnolla”


Julkaistu: 7.2. 17:30


Helsingin käräjäoikeus käsitteli tänään 32-vuotiaalle suomalaismiehelle luettua syytettä laittomasta uhkauksesta, joka kohdistui miehen entiseen vaimoon.

Syytetty on yksi viidestä miehestä, joita epäillään myös terrorismirikoksista: hän oli päättänyt lähteä Syyriaan vuodenvaihteessa 2012–13 ja he olivat suorittaneet erilaisia matkaan liittyviä valmistelutoimia, muun muassa autojen ja varusteiden hankintaa, kevään aikana. Tapaus on vielä toistaiseksi syyteharkinnassa.

Syyttäjä Eija Velitski vaati miehelle rangaistusta laittomasta uhkauksesta, joka tapahtui helmikuussa 2015.

Syytetty uhkasi pahoinpidellä entisen vaimonsa ja lastensa äidin, ja lähetti tälle useita solvaavia ja uhkaavia tekstiviestejä. Lisäksi mies kävi lyömässä tämän oveen puukon lasten ollessa kotona.

”Hakkaan sut, hakkaan sut vielä oikein kunnolla, saatanan rumilus”, syytetty viestitti naiselle.

”Voi kuinka mä vihaan sua. Mä kirjoitan näitä sen takia, että voit näyttää nää jollekin. Mä olen tavallaan ylpeä mun huonosta maineesta”, syytetty kirjoitti.

Heti oikeuskäsittelyn alussa tuohtuneelta kuulostanut ja ilman oikeusavustajaa esiintynyt mies ilmoitti lyhytsanaisesti kiistävänsä kaiken. Lisäksi hän kertoi, ettei halua tulla kuulluksi yhtään enempää.

Syytetyn entinen vaimo kertoi näkemyksensä asiasta puhelimen välityksessä. Heti alkuun hän ilmoitti, että tapahtuneesta on jo pitkä aika, eikä hänellä ole sen suhteen vaatimuksia.

Hän kertoo uhkailun edenneen niin, että syytetty oli käynyt koputtelemassa naisen asunnon oveen. Hän avasi oven lapsensa kanssa, ja sen takaa löytyi hiljaa seisonut syytetty, joka katsoi oudosti sanomatta mitään.

– Se oli iskenyt oveen puukon. Sitten se lähti pois ja jäi lähimaastoon parkkipaikalle. Sain pari tuntia tappouhkauksia, entinen vaimo kertoo.

– Kyllä mä vähän pelkäsin, hän lisäsi.

Nainen kertoi tuohon aikaan hakeneensa entiselle miehelleen lähestymiskieltoa, mutta asia ei edennyt. Toisaalta hän kertoi saaneensa olla tapauksen jälkeen rauhassa.

– On meillä ollut riitoja, mutta ei mitään tällaista. Olemme puheväleissä.

Syyttäjä tenttasi syytetyltä ja naiselta, että eivätkö nämä ole puhuneet tapauksesta. Syyttäjä ihmetteli ääneen, että puhuvatko osapuolet kaikesta muusta, paitsi siitä, että syytetty uhkaa tappaa naisen.

Tämä sai syytetyn naurahtamaan kuivasti.

Lyhyen tuumaustauon jälkeen käräjäoikeus antoi päätöksensä. Pelkkä sakkorangaistus ei riitä, joten mies tuomittiin 30 päivän ehdolliseen vankeuteen.

Tuomio ei ole vielä lainvoimainen, sillä tuomitulla on mahdollisuus valittaa siitä hovioikeuteen. Salissa tuomittu kuitenkin ilmoitti, ettei halua tuomarin tarjoamaan valitusohjetta.


Miikka Hujanen

[Valoviikate]

Viime kuun Hesarin Kuukausiliitteen juttua ei vielä postattu tänne.

Neljää suomalais­miestä epäillään terrorismi­rikoksista – nyt he kertovat, mitä Syyriassa tapahtui

Kuusi suomalaista muslimimiestä lähti Syyriaan sotaan. Kaksi heistä kuoli, yksi on yhä Syyriassa ja kolme palasi Suomeen. Nyt poliisi epäilee heitä terrorismirikoksista.

Anu Nousiainen HS
Julkaistu: 6.5. 2:00 , Päivitetty: 6.5. 12:02


Suomi, lokakuu 2014

POLIISIT TULIVAT, kun hän oli kävelemässä autolleen. Kello oli vähän yli kahdeksan tiistaiaamuna, ja hänellä oli farkut ja ulkoilutakki. Hänen piti olla yhdeksältä itähelsinkiläisellä ala-asteella opettamassa uskontotunnilla islamia.

Hän oli jo melkein autonsa luona, kun hän huomasi tuntemattoman miehen lähestyvän. Mies tuli suoraan kohti, ja näytti siltä, ettei tämä huomaa häntä vaan kävelee päin. Hän otti pari askelta sivuun väistääkseen. Silloin mies tarttui häneen ja otti tiukan otteen kainalosta ja käsivarresta.

Vasemmalle puolelle ilmestyi toinen mies, joka tarttui häneen toisesta kädestä. Kolmas mies astui hänen eteensä, ja tämä kolmas sanoi rauhallisesti, että he olivat keskusrikospoliisista ja hänet oli pidätetty.

Joku otti hänen reppunsa ja laukkunsa. Takin ja farkkujen taskut tyhjennettiin. Hänet ohjattiin mustaan autoon takapenkille.

Hän ajatteli, että tässä oli nyt tapahtunut jokin väärinkäsitys.

Kolmen päivän kuluttua hänet ja kolme muuta nuorta suomalaismiestä oli julistettu vangituiksi. Poliisi epäili heitä terroristisessa tarkoituksessa tehdyistä murhista.

Syyrian raja, marraskuu 2012

RAJAN YLI Turkista Syyriaan oli helppo päästä. Viisumia ei tarvittu. Salakuljettajat lahjoivat turkkilaisia rajatarkastajia, ja Syyrian puolella taas ei ollut viranomaisia lainkaan, koska rajatarkastuspiste oli kapinallisten hallussa.

Jonilla oli selässään rinkka. Hän ja Daniel olivat olleet retkeilemässä Kaukasuksella Pohjois-Georgiassa.

He olivat palkanneet oppaikseen paikallisia miehiä, vuokranneet hevoset ja tehneet neljä viisi päivää kestäneen retken vuorille. Maisemat olivat olleet häikäiseviä: lumihuippuisia vuoria, lammaslaumojen kaluamia vihreitä ruohokenttiä, vuoripuroja, ruskaa. He olivat ampuneet lintuja, oppaat olivat teurastaneet lampaan, ja he olivat syöneet yksinkertaisia aterioita ja nukkuneet syvän tähtitaivaan alla.

Jonista ja Danielista oli tullut läheisiä viime kuukausien aikana. Kumpikin oli harras muslimi, ja heillä oli muutakin yhteistä: suomalainen äiti ja ulkomailta kotoisin oleva isä. He olivat viettäneet paljon aikaa yhdessä, käyneet vaeltamassa ja perustaneet Suomeen musliminuorten partioyhdistyksen.

Päätöksen matkustaa Syyriaan he tekivät vasta Georgiassa. Paluulennolla oli vaihto Turkissa. He voisivat matkustaa bussilla rajalle ja käydä Syyrian puolella tapaamassa Mahmoudia, joka oli Danielin siskon miehen tuttu ja jonka kanssa he olivat joskus retkeilleet Nuuksiossa.

Se oli päähänpisto, mutta se tuntui jännittävältä ajatukselta. Parikymppinen Mahmoud oli päässyt äskettäin Suomen armeijasta, ja sen jälkeen hän oli puhunut usein Syyriaan lähtemisestä. Sitten yhtenä päivänä hän tosiaan oli mennyt sinne, sotaan.

Jonilla oli Mahmoudin puhelinnumero, ja hän tiesi, että Mahmoud oli jossain Pohjois-Syyriassa. Hän lähetti viestin.

Mahmoud vastasi. Hän tulisi vastaan Turkin ja Syyrian rajalle.

Sota oli alkanut Syyriassa puolitoista vuotta aiemmin, kun arabikevään mielenosoitukset olivat levinneet myös sinne. Kolme diktaattoria oli syrjäytetty vallasta, mutta neljäs, Syyrian Bashar al-Assad pani vastaan.

Assad oli määrännyt sotilaansa ampumaan mieltään osoittavia siviilejä. Osa upseereista oli loikannut armeijasta ja muodostanut Assadia vastaan taistelevan Vapaan Syyrian armeijan.

Jon oli seurannut tapahtumia kiinnostuneena. Hänen isänsä oli kotoisin Pohjois-Afrikasta, ja hän oli ollut isänsä kotimaassa, kun arabikevään mielenosoitukset olivat levinneet maasta toiseen. Yhtäkkiä hän oli huomannut olevansa keskellä vallankumousta.

Seuraavan talven hän oli opiskellut englannin ja arabian kääntämistä yliopistossa Manchesterissa. Tunneilla oli käännetty Syyrian sodasta kertovia kirjoituksia. Manchesterissa muslimiyhteisö oli poliittisempi kuin Suomessa. Syyriasta puhuttiin koko ajan, uhreille kerättiin rahaa, ja sitä lähetettiin myös Assadin vastaiselle oppositiolle.

Kesän jälkeen Syyrian sisällissota oli muuttunut. Nyt Assadin armeija teki entistä enemmän ilmaiskuja ja pudotti tynnyripommeja umpimähkään asuinalueille. Aiemmin syksyllä se oli iskenyt leipomoihin ja tappanut satoja siviilejä, jotka olivat jonottaneet leipää.

Vapaan Syyrian armeija sanoi sotivansa demokratian puolesta. Se oli kuitenkin alkanut sirpaloitua, ja nyt sodassa Assadia vastaan toimi paljon muitakin aseryhmiä. Toiset tekivät yhteistyötä Vapaan Syyrian armeijan kanssa, toiset toimivat itsenäisesti.

Samalla sota oli alkanut muuttua uskonsodaksi. Assadin hallintoeliitti edusti alaviitteja, jotka ovat shiiamuslimeja. Oppositio taas koostui Syyrian valtaväestöstä, sunnimuslimeista.

Mahmoud oli kertonut Jonille ja Danielille liittyneensä Vapaan Syyrian armeijaan.

Syyria, marraskuu 2012

He tapasivat Syyrian puolella rajaa: Jon, Daniel ja Mahmoud. Kylän nimi oli Atma.

Jon ja Daniel otettiin lämpimästi vastaan. Suomessa he olivat ajatelleet, että Syyriassa on sota 24/7. Että koko ajan lentää pommeja eikä missään ole turvassa.

Ei se sellaista ollut.

Täällä, opposition aseryhmien alueella, siviileillä oli kaupat, ravintolat ja puistot.

Mutta kauempaa kuului pommitusten kumu.

Mahmoud tutustutti heidät paikallisiin ja vei heidät tapaamaan avustustyöntekijöitä ja taistelijoita. He ajelivat maaseudulla Idlibin ja Aleppon maakunnissa. Seutua hallitsivat Vapaan Syyrian armeijan lisäksi useat sunnimuslimien aseryhmät. Mahmoud selitti heille tilannetta sen verran kuin ymmärsi. He ajattelivat, että toisella puolella oli Assadin armeija ja toisella kaikki muut.

Mahmoud kertoi vaihtaneensa ryhmää. Hän ei osannut arabiaa eivätkä Vapaan Syyrian armeijan sotilaat olleet osanneet englantia, joten hän oli siirtynyt toiseen porukkaan.

Uusi ryhmä oli nimeltään Katibat al-Muhajirin, emigranttien prikaati. Monet sen taistelijoista olivat kotoisin Kaukasian alueelta tai Euroopasta. Mahmoud oli harras sunnimuslimi ja viihtyi paremmin heidän joukossaan. Nämä taistelijat osasivat vähän englantia, rukoilivat viisi kertaa päivässä eivätkä juoneet alkoholia, toisin kuin monet maallistuneet sotilaat Vapaan Syyrian armeijan riveissä.

He vierailivat pakolaisleirillä, joka oli kasvanut kiinni Atman kylään. Siitä oli tullut viimeinen pysäkki pakolaisten matkalla Turkkiin, ja joka päivä se paisui vähän lisää.

Myös länsimaalaiset toimittajat vierailivat Atman leirillä loppusyksystä, kun kaatosateet alkoivat. ”Meillä ei ole vessoja, vettä eikä ruokaa!” vihainen syyrialaisnainen huusi yleisradioyhtiö BBC:n kameralle.

Viiden päivän kuluttua Jon ja Daniel palasivat rinkkoinensa ja telttoinensa Turkkiin ja takaisin Suomeen.

Suomi, helmikuu 2013

Syyrian-matkan jälkeen Jon ei mennyt enää Britanniaan jatkamaan kääntäjän opintoja.

Hän halusi tehdä jotain syyrialaisten hyväksi. Hänellä oli vahva tunne siitä, että muslimina hänen tehtävänsä oli auttaa kärsiviä. Islam velvoittaa auttamaan sorrettuja, ja sen opinkappaleiden mukaan uskovien yhteisö, umma, on tärkeä. Jonin mielestä Syyriassa oli menossa sunnimuslimien kansanmurha.

Assadin armeija oli alkanut saada tukea Iranilta, terroristijärjestö Hizbollahilta ja muilta shiiamuslimien ulkomaisilta aseryhmiltä. Vierastaistelijoita oli nyt sodan molemmilla puolilla, toisella shiioja ja toisella sunneja. Arviot määrästä vaihtelivat, mutta muutamia tuhansia heitä oli ainakin.

Jon pohti lähtemistä taistelijaksi. Opposition joukoissa oli pulaa sotilaskoulutuksen saaneista, ja hän oli käynyt armeijan sekä Suomessa että isänsä kotimaassa. Lisäksi hän puhui arabiaa. Hänet otettaisiin sotilaaksi, mutta halusiko hän sitä? Taistelija ylitti rajan: jos ryhtyi taistelijaksi, piti olla valmis ottamaan vastuu siitä, että ihmisiä kuoli.

Syyriassa hän oli tavannut brittiläisen lääkärin, joka oli tehnyt häneen vaikutuksen. Myös humanitaarinen työ on jihadia, Jon ajatteli.

Hän ja Daniel perustivat avustusjärjestön ja rekisteröivät sen. He antoivat sille nimeksi Northern Relief.

Nyt heillä oli oma yhdistys. Mutta rahaa ei ollut. He järjestivät Suomessa keräyksiä Syyrian uhreille, mutta rahan sijasta ihmiset toivat vanhoja vaatteita.

He pohtivat tilannetta. Saadakseen rahaa he päättivät ryhtyä laittomuuksiin ja alkoivat tehdä veropetoksia kuittikaupan avulla. Jon perusteli rikosta itselleen sillä, että rahat, lähes 30 000 euroa, menevät hyvään tarkoitukseen. Hän ajatteli, että teki sen muiden puolesta ja ettei hätä lue lakia. Tavallaan, hän järkeili, teko ei ollut rikos: hän ei tehnyt sitä kevytmielisesti eikä itsensä vaan syyrialaisten takia.

Muslimina hän katsoi asioita myös tuonpuoleisen elämän näkökulmasta: hänen uskontonsa painotti tämän elämän haurautta, ja tuomiopäivänä jokainen seisoisi Luojan edessä yksin tekojensa kanssa.

Automatka Syyriaan, kesäkuu 2013

He lähtivät Suomesta kahdella autolla, joista toinen oli vanha Land Rover -maastoauto. Neljä nuorta muslimimiestä: Jon, Ville, Kimmo ja Jaakko. Daniel oli mennyt jo edeltä.

Autot oli pakattu täyteen varusteita ja avustustarvikkeita, lähinnä vaatteita ja leluja. Lisäksi oli lahjoituksina saatuja ensiaputarvikkeita.

Ville, Kimmo ja Jaakko olivat kantasuomalaisia ja kääntyneet islamiin nuorina aikuisina. Ville oli asunut vuosia ulkomailla. Hän oli opiskellut arabiaa ja islamia. Heistä Ville tunsi islamin opit syvällisimmin, mutta myös Jon oli opiskellut islamia Saudi-Arabiassa.

Kaikkia hermostutti. Automatkan aikana he väittelivät – siitä, mitä Koraani opetti ja miten mitäkin asiaa piti tulkita ja mitä arvostetut uskonoppineet olivat lausuneet. Varsinkin Ville näki jotkin asiat eri tavoin kuin Jon.

Ville oli pitänyt matkaa arveluttavana, mutta hän halusi pois Suomesta. Viime hetkellä hän oli päättänyt liittyä muiden mukaan.

Oliko se humanitaarinen avustusmatka, vai aikoivatko he osallistua taisteluihin? Tiesivätkö he itsekään, mitä tekisivät perillä? Matkan luonteesta on erilaisia käsityksiä, ja lähes neljä vuotta myöhemmin on mahdoton arvioida, mitä kukin heistä silloin ajatteli ja aikoi.

Kukaan heistä ei tiennyt, millainen tilanne paikan päällä olisi. Mahmoudilta oli tullut viestejä. Hän oli luvannut auttaa, kun he saapuisivat Syyriaan. Mutta oli vähän epäselvää, missä hän tarkalleen liikkui, kenen joukoissa ja mitä tekemässä. Se epäilytti varsinkin Villeä.

Jon jakoi Northern Reliefin Facebook-sivuilla uutisia Syyriasta. Ne eivät olleet radikaaleja juttuja, vaan linkit veivät valtamedian uutisraportteihin: Helsingin Sanomien, BBC:n ja Al-Jazeeran sivuille.

Britanniasta oli lähdössä sadan ajoneuvon apusaattue Syyriaan. Jon kirjoitti Facebookissa: Me haluamme, että sama tapahtuu myös Suomesta!

He olivat Romaniassa, kun he saivat tiedon, että Mahmoud oli kuollut.

Pohjois-Syyria, heinä–elokuu 2013

Lopulta Jon ja Jaakko ylittivät Syyrian rajan kahdestaan.

Ville halusi jäädä ainakin toistaiseksi Turkin puolelle Reyhanlin kaupunkiin, koska tilanne Syyriassa hermostutti häntä. Uutisten mukaan hallituksen joukot olivat edenneet, ja Syyriasta oli alkanut kantautua muutenkin huolestuttavia tietoja. Joidenkin aseryhmien toiminta vaikutti Villestä holtittomalta. Hänestä tilanne kuulosti sekavalta ja vaaralliselta.

Myös Kimmo teki oman päätöksensä. Hän palasi Suomeen.

Syyrian rajan ylittivät siis vain Jon ja Jaakko. Syyriassa he tapasivat Danielin, kuten oli sovittu.

Mahmoudin kuolemasta oli vaikea saada luotettavia tietoja. Melkein kaikki hänen toverinsa olivat kuolleet samassa taistelussa.

Jon ja Daniel etsivät jäljelle jääneet. Nämä pyysivät heitä ottamaan Mahmoudin paikan. Uusille sotilaille tarvittiin kouluttajia, ja Jon ja Daniel voisivat ryhtyä hommaan, sillä he olivat käyneet Suomessa armeijan. He kieltäytyivät.

Jon ja Jaakko muuttivat tyhjillään olevaan asuntoon lähelle Hraytanin kylää. Kesän aikana majapaikkaa vaihdettiin muutamia kertoja. Pakolaisiksi lähteneiden syyrialaisten jäljiltä oli jäänyt taloja tyhjilleen. Niihin muutti avustustyöntekijöitä ja opposition taistelijoita – syyrialaisia ja ulkomaalaisia.

Oli hirvittävän kuuma, ilmastointilaitteita ei ollut, ja sähköt katkeilivat.

Alue oli Assadia vastaan taistelevien opposition aseryhmien hallussa. Niitä oli lukemattomia. Osa kuului Vapaan Syyrian armeijaan. Osa kantoi islamilaisia lippuja. Ryhmät hallitsivat omia alueitaan ja operoivat omia tiesulkujaan ja vartiopisteitään, mutta Assadia vastaan ne näyttivät toimivan yhdessä.

Jon kävi pakolaisleireillä ja tutustui avustusjärjestöihin. Hän yritti selvittää, miten eri aseryhmät liittyivät toisiinsa. Kaikki oli sekavaa.

Hän tapasi myös taistelijoita. Omien sanojensa mukaan hän tarvitsi näiden luottamuksen voidakseen liikkua paikasta toiseen. Toisinaan asemiehet saattoivat häntä. Hän halusi kuitenkin toimia itsenäisesti, ja sitä varten hänellä oli oma auto.

Jotkut asemiehistä kuuluivat uuteen ryhmään, joka oli syntynyt kaikessa hiljaisuudessa keväällä. Se käytti itsestään nimeä al-daula, Valtio. Se vaikutti salamyhkäiseltä, ja siitä tiedettiin vähän. Jonia kiinnosti ryhmän ideologia ja tavoitteet.

Myöhemmin tästä ryhmästä alettiin käyttää Lähi-idässä nimeä Daesh ja länsimaissa Isis. Kumpikin lyhenne tarkoittaa Irakin ja Syyrian islamilaista valtiota.

Jon suhtautui al-daulan parrakkaisiin vierastaistelijoihin epäluuloisesti. Nämä pukeutuivat usein tunikaan ja löysiin housuihin, mikä sai heidät näyttämään talebanin taistelijoilta. Islamia he tunsivat kuitenkin heikosti. Ideologia vaikutti ääriajattelulta, he kohtelivat paikallista väestöä karkeasti ja suvaitsemattomasti ja pakottivat sen noudattamaan ankaria oppejaan. Edes tupakointia he eivät sallineet.

Jonilla oli pistooli ja rynnäkkökivääri ja niihin patruunoita. Kun hän liikkui paikasta toiseen, hän piti asetta mukanaan.

Hän tutustui myös syyrialaisiin siviileihin, ystävystyi heistä joidenkin kanssa ja kävi heidän luonaan syömässä.

Hän kävi Turkissa tapaamassa turkkilaisten avustusjärjestöjen edustajia. Hän valmisti henkilökortteja, joissa oli Northern Reliefin tunnus. Hän ryhtyi suunnittelemaan pientä synnytysklinikkaa ja pyysi syyrialaisia lääkäreitä selvittämään, mitä sellaista varten pitäisi hankkia.

Heinäkuun lopussa otetuissa valokuvissa hän seisoo Atman pakolaisleirillä pölyisten lasten keskellä t-paidassa ja collegehousuissa. Hiukset ovat lyhyet, partaa on hiukan leuan kärjessä, ja se on siistiksi muotoiltu. Jalassa on lenkkarit, olalla kameralaukku.

Levantin taivas oli armottoman kirkas, hiekka kuivaa, ja telttameri jatkui kauas laaksoon kuin suunnaton vaaleanruskea munakenno.

Pohjois-Syyria, kesä 2013

Ville oli jäänyt yksin turkkilaiseen Reyhanlin kaupunkiin, kun Jon ja Jaakko olivat lähteneet Syyriaan. Oli päätettävä, mitä tehdä. Hän tutustui syyrialaiseen mieheen, joka työskenteli syyrialais-turkkilaisessa apujärjestössä Gaziantepin kaupungissa Turkissa.

Ville ryhtyi hoitamaan sekalaisia tehtäviä järjestön toimistossa. Hän matkusti miehen kanssa Syyriaan kolme kertaa ja kävi rajalla viemässä muun muassa ruoka-avustuksia. Kaikkiaan hän vietti Syyriassa noin viikon. Muita suomalaisia hän ei enää tavannut.

Miehellä oli yhteyksiä aseryhmiin, erityisesti yhteen ryhmään, josta alettiin myöhemmin käyttää lyhennettä J.A.M.W.A. Nimi viittaa vierastaistelijoiden ja paikallisten liittoon. Se oli syntynyt keväällä, kun lähinnä tšetšeeneistä koostunut Katibat al-Muhajirin oli yhdistynyt kahden muun ryhmän kanssa.

Katibat oli juuri se, jossa Mahmoud toimi ennen kuolemaansa.

Ville tutustui aleppolaiseen sotilaskomentajaan. Tämä johti aleppolaisista koostuvaa aseryhmää, joka toimi taisteluissa yhteistyössä Katibat al-Muhajirin kanssa.

Ville tapasi myös al-daulan eli Isisin taistelijoita. J.A.M.W.A.:n johtaja oli viemässä taistelijoitaan osaksi Isisiä, minkä takia ryhmä myöhemmin hajosi kahtia, mutta tästä ei ollut selvää käsitystä vielä kesällä 2013.

Minnaghin sotilaslentokentän hallinnasta taisteltiin, ja eräässä tukikohdassa sen lähellä Ville esittäytyi syyrialaiselle komentajalle. Tämä sanoi, ettei uusia taistelijoita tarvittu. Hänen ryhmänsä kaipasi aseita ja varusteita, tiedottamista ja avustustyöntekijöitä.

Ville näki, että oppositio oli hajoamassa. Mitä enemmän hän hankki tietoja, sitä korkeammalle nousi rima liittyä taistelijoihin. Hän ei nähnyt enää mustavalkoista sotaa, jossa vastakkain olivat Assad ja oppositio vaan paljon monimutkaisemman konfliktin. Eri ryhmien koostumus ja suhteet toisiinsa olivat vyyhti, joka meni yhä enemmän sotkuun.

Aleppossa hän kävi Isisin päämajassa ja sharia-tuomioistuimessa. Vaikutti vahvasti siltä, että tuomioistuimessa toimi ihmisiä, jotka eivät olleet päteviä uskonoppineina.

Päämajassa oleskeli libyalaisia miehiä, joiden puheet olivat fanaattisia. Hänestä Isis vaikutti uskonnollisesti holtittomalta ääriliikkeeltä. Se ei edustanut sellaista islamia, jota hänelle oli opetettu. Se vaikutti kilahtaneelta.

Ne syyrialaiset taistelijat, joiden kanssa hän liikkui, olivat uskonnollisesti maltillisempia eivätkä hyväksyneet Isisin toimintatapoja. Varsinkin libyalaisia ja tunisialaisia vierastaistelijoita pidettiin ”sharia-poliiseina”, jotka puuttuivat liikaa ihmisten elämään. Mutta hän näki myös, miten ulkomailta tullut jyrkkä islamintulkinta alkoi kaventaa syyrialaisten näkemyksiä uskonnostaan.

Hän kävi Raqqan ja Dayr-az-Zawrin kaupungeissa. Myöhemmin Isis valtasi molemmat, ja kun Isis vuoden päästä ilmoitti perustaneensa Irakiin ja Syyriaan islamilaisen kalifaatin, Raqqasta tuli sen pääkaupunki.

Neljän kuukauden päästä hän oli valmis myöntämään tehneensä virhearvion. Hän ei löytänyt itselleen tehtävää, joka olisi tuntunut mielekkäältä. Hän oli ottanut pikavippejä hankkiakseen matkavarusteet ja oli ajatellut jättää ne maksamatta.

Nyt hän päätti, että hänen oli palattava takaisin Suomeen.

Pohjois-Syyria, elokuu 2013

Eräänä aamuna joku kuvasi videon erään syyrialaisen talon pihassa. Talossa majoittui sekä avustustyöntekijöitä että vierastaistelijoita. Myös Jon oli joskus yöpynyt siellä.

Sinä aamuna, kun video kuvattiin, Jon sattui olemaan paikalla. Hän on yksi niistä paristakymmenestä miehestä, jotka kuuntelevat, kun ruotsalainen Hassan al-Mandlawi käy läpi päivän ohjelmaa.

Tuon videon keskusrikospoliisi näytti Jonille kaksi vuotta myöhemmin Suomessa, kun häntä kuulusteltiin epäiltynä terrorismirikoksesta.

Hänelle näytettiin myös toinen video. Se oli kuvattu Syyriassa aikaisemmin keväällä 2013, kun Jon oli vielä Suomessa. Siinä sama ruotsalainen Hassan al-Mandlawi antaa määräyksen mestata sotavangiksi otettu ilmeisesti hallituksen armeijan sotilas.

Elokuussa 2013 Jon ei omien sanojensa mukaan tiennyt teloitusvideosta. Silloin hän ei tiennyt Hassan al-Mandlawista juuri mitään. Hän ei erityisemmin pitänyt Mandlawista, hänestä tämä vaikutti epätasapainoiselta. Kerran heille oli tullut vähän sanaharkkaakin.

Elokuun 7. ja 8. päivä Jon jakoi avustustavaraa brittien kanssa pakolaisleireillä. He olivat ajaneet Syyriaan jopa skotlantilaisen ambulanssin. Jon sai sen hetkeksi käyttöönsä.

Päivämäärät selviävät valokuvista, ja ne ovat tärkeitä, koska tämän jälkeen, kolme päivää myöhemmin, Jon liittyi autosaattueeseen, joka ajoi Latakian maakuntaan. Siellä tarvittiin apua. Hän pakkasi pick-upinsa lavalle huopia, keräysvaatteita ja elintarvikkeita ja hyppäsi rattiin.

Edessä oli parin kolmen päivän matka. Siitä tuli hänen pelottavin kokemuksensa Syyriassa. Se oli ainoa kerta, jolloin hän päätyi keskelle taisteluita. Niin hän sanoo.

Latakia, Syyria, elokuu 2013

Pitkässä autoletkassa oli opposition taistelijoita eri ryhmistä sekä muutamia avustustyöntekijöitä ja siviilejä. Ajomatka vuoristoiselle seudulle kesti kolmisen tuntia.

Perillä kylissä asui sunnimuslimeja. Hallituksen ja opposition joukot olivat taistelleet Pohjois-Latakiassa kuukausia. Sellaista hävitystä Jon ei vielä ollut nähnyt muualla Syyriassa.

Noina päivinä hallituksen joukot tulittivat kyliä jatkuvasti. Heti ensimmäisenä aamuna viereiseen taloon osui raketti, joka tappoi teinipojan. Jonia pyydettiin kuljettamaan ruumis läheiselle klinikalle pick-upin lavalla. Pojan kasvot jäivät hänen mieleensä: verta ja betonipölyä.

Vuoristokylissä odotti haavoittuneita. Tie oli kapea ja mutkainen, ja sen varrella lojui ammusten räjähdyksissä kuolleita eläimiä, kuten aaseja. Jon ajatteli, että toisessa maailmansodassa varmaan näytti samanlaiselta.

Auton ohjaamossa hänen vieressään istui opposition taistelija, joka neuvoi reitin. Jonia pelotti. Hänellä oli autossa rynnäkkökivääri ja yllään taisteluliivi, joka antoi jonkinlaisen sirpalesuojan, mutta hän tajusi olevansa helppo maalitaulu. Pick-up oli kirkkaanpunainen, koska hän ei ollut peittänyt väriä mudalla, kuten taistelijoilla oli tapana. Hän ei ollut ajatellut päätyvänsä näin vakavaan tilanteeseen.

Tilanne vuoristokylässä oli sekasortoinen. Autoon alkoi kavuta haavoittuneita. Yksi heistä oli verta vuotava marokkolainen vierastaistelija. Eräs syyrialaismies nostettiin pick-upin lavalle paareilla.

Lähistölle iskeytyi raketteja. Jon ajatteli, että oli Luojan käsissä, keneen pommit osuivat. Hän kuljetti autossaan neljä viisi haavoittunutta ensiapuun, yritti keskittyä ajamiseen ja olla ajattelematta muuta.

Hän teki matkan kaksi tai kolme kertaa. Sen tarkemmin hän ei muista, päivä oli kaoottinen. Hän kuljetti autossaan myös haavoittuneita taistelijoita. Mihin he kuuluivat, sitä hän ei tiennyt. Alueella operoi useita ryhmiä. Hänelläkin oli ase, mutta oman kertomuksensa mukaan hän ei ladannut sitä eikä ampunut sillä.

Sitten pick-upista puhkesi rengas, eikä hän onnistunut löytämään uutta. Hän oli uuvuksissa ja meni nukkumaan.

Hän oli Latakiassa kaksi yötä.

Jon ei tiennyt, että vain viikkoa aikaisemmin useat opposition aseryhmät olivat osallistuneet Pohjois-Latakiassa operaatioon, jossa sunnitaistelijat olivat vallanneet shiialaisten alaviittien kyliä ja ampuneet niissä myös aseettomia siviileitä. Sen jälkeen Assadin armeija oli ryhtynyt kovaan vastaiskuun.

Tietoja noiden viikkojen tapahtumista tuli julkisuuteen vasta myöhemmin syksyllä, kun kansainvälinen ihmisoikeusjärjestö raportoi niistä. Ne hautautuivat muihin uutisiin sodasta, joka kävi koko ajan sotkuisemmaksi. Todisteita sotarikoksista oli alkanut kertyä puolin ja toisin.

Elokuun lopussa hallituksen joukot käyttivät kemiallisia aseita: pääkaupunki Damaskoksen lähiöihin tehtiin sariini-isku.

Vasta suu vaahdossa kouristelevat pikkulapset järkyttivät länsimaalaisia siinä määrin, että he alkoivat kysellä, mitä Syyriassa tapahtui. Obama uhkasi Assadia ilmaiskuilla.

Mutta siihen se jäi. Sota jatkui.

Syyria, loka–marraskuu 2013

Kolmannella ja viimeisellä matkallaan Syyriaan Jon näki, että Isis oli alkanut vallata uusia alueita.

Hän otti kuvat nopeasti yhtenä aamuna kaukaa auton ikkunasta:

Liikenneympyrään oli kyhätty Isisin mustavalkoinen tunnus ja teksti Irakin ja Syyrian islamilainen valtio – Danan kaupunki toivottaa teidät tervetulleiksi.

Lähistöllä kaksikerroksiseen rakennukseen maantien viereen oli perustettu sharia-tuomioistuin. Pihassa korkealla tangossa liehui Isisin musta lippu.

Hän olisi halunnut käydä katsomassa tarkemmin, mutta ei uskaltanut. Jo rajan ylittäminen Syyriaan oli ollut tällä kerralla vaikeampaa Isisin läsnäolon takia.

Hänellä oli valkoinen t-paita, jossa luki Northern Relief. Hän oli painattanut järjestön nimiin valkoisia julisteita. Ne pystytettiin pakolaisleirille siihen, missä avustuksia jaettiin.

Hänellä oli aikomus rakentaa Northern Reliefistä kunnollinen järjestö. Hän oli ostanut sitä varten jo tontin Atman kylästä oliivipuiden keskeltä. Viereisen talon omisti syyrialaisperhe, josta hän piti paljon.

Kun Jon lähti Syyriasta, uuden talon seiniä oli jo alettu muurata. Siihen tulisi Northern Reliefin toimintakeskus. Jos hän saisi Suomesta avustustyöhön lääkäreitä ja muita vapaaehtoisia, nämä voisivat asua talossa. Hänellä oli monenlaisia suunnitelmia.

Syyria, talvi 2013–2014

Tammikuussa Jaakko kuoli. Jon oli nähnyt hänet viimeisen kerran kesällä, kun he olivat asuneet vielä yhdessä.

Jossain vaiheessa kesää Jaakko oli lähtenyt omille teilleen. Hän oli kertonut liittyneensä Isisiin. Sen perusteella, mitä matkatoverit tietävät, Jaakko kuoli läntisessä Aleppossa Isisin ja Vapaan Syyrian armeijan välisessä yhteenotossa.

Jon ja Ville olivat Suomessa. Poliisi oli kuulustellut Jonia kuittikauppajutussa.

Daniel oli jäänyt Syyriaan. Hän oli mennyt naimisiin. Hän ajatteli, että tulee Suomeen, jos tilanne pahenee, mutta syyrialaisella vaimolla ei ollut passia, ja se mutkisti asioita.

Syyriassa arvioitiin olevan jo yli kymmenentuhatta vierastaistelijaa.

Talven aikana Isisin välit muihin aseryhmiin kiristyivät. Isis sieppasi, vangitsi ja kidutti muiden ryhmien jäseniä.

Kerran tuntemattomat asemiehet ottivat Danielin kiinni. Hänet suljettiin vankilaan ja uhattiin tappaa. Kävi ilmi, että häntä epäiltiin Isisin vierastaistelijaksi.

Vasta kahden viikon päästä löytyi joku, jonka tunsi hänet ja pystyi todistamaan, ettei hän kuulunut Isisiin. Ne olivat pitkät kaksi viikkoa.

Suomi, marraskuu 2014

Jonin pidätyksestä oli kulunut puolitoista kuukautta. Hän oli ollut tutkintavankeudessa 55 päivää.

Kuulusteluissa hänelle oli kerrottu, että häntä epäiltiin nyt terroristisessa tarkoituksessa tehdystä murhasta, koulutuksen antamisesta terrorismirikoksen tekemistä varten sekä terroristisessa tarkoituksessa tehtävän rikoksen valmistelusta.

Hän ei käsittänyt, miten hän olisi rikkonut lakia. Hän kirjoitti päiväkirjaa suomeksi lyijykynällä tekstaten ruutupaperilehtiöön. Hän ei kirjoittanut joka päivä, mutta kun hän aloitti, tekstiä tuli paljon. Usein se oli vähän juhlallista. Toisinaan hän siteerasi Koraania.

Tieto neljän suomalaismiehen – Jonin, Danielin, Villen ja Jaakon – vangitsemisesta terrorismirikoksista epäiltyinä oli tullut julkisuuteen. Jon oli ollut uskonnon ja arabian kielen opettajana, ja voimassa oli koeaika. Kun hänet vangittiin, yksi työnantajista purki työsuhteen.

Vankilassa hän kirjoitti lehtiöönsä Syyriasta. Hän pohti näkemäänsä. Pakolaisleirejä. Orpolapsia. Taisteluissa haavoittuneita, joita hän kantoi ensiapuklinikoille Latakiassa. Jihadia. Hän muisti Guantanamoon vangitut muslimit. Joinakin päivinä hän tunsi liittyvänsä kaikkien syyttöminä tuomittujen muslimien ketjuun.

Hän kävi pitkiä teologisia keskusteluja itsensä kanssa. Ehkä kirjoittaminen auttoi häntä selventämään ajatuksiaan.

Islam ja profeetta Muhammed, hän kirjoitti, kieltävät selvästi väkivallan ja sorron.

Isisistä hän kirjoitti: Isis alkoi häikäilemättömästi väärinkäyttää jihadin eli pyhän sodan käsitettä. Sen tapa tulkita islamin lakeja palveli vain sen omia tarkoitusperiä. Syyrian maltillisille ja anteeksiantaville sunnimuslimeille oli vierasta se ankaruus ja äärimmäisyys, joihin Isisin edustama islam yritti heitä pakottaa.

Hän huolehti tulevaisuudestaan ja siitä, voisiko enää työskennellä opettajana: Olen jo saanut terroristin leiman.

Pohjois-Syyria, huhtikuu 2017

Daniel vastaa puhelimeen Atman kylästä Syyriasta läheltä Turkin rajaa. Hän on asunut Syyriassa melkein neljä vuotta.

Kuten Jonia, häntäkin epäillään Suomessa terrorismirikoksista. Hänet on vangittu poissaolevana, mutta hän on valmis tulemaan Suomeen, kun saa vaimonsa ja Syyriassa syntyneen lapsensa mukaan. Mutta vaimolta puuttuu edelleen passi, koska he asuvat opposition hallussa olevalla alueella.

Daniel kertoo elämästään Syyriassa rauhallisesti. Hän sanoo puhuvansa joka päivä puhelimessa Suomessa asuvan äitinsä kanssa.

Hän työskentelee englannin opettajana ja opettaa muun muassa syyrialaisen White helmets -pelastusryhmän jäseniä.

Ennen kuin hän lähti Syyriaan, hänellä oli Suomessa hyvä työpaikka.

”Meillä oli mielikuva, että Syyria olisi islamilaisempi ja että siellä tuntisi sen takia yhteisöllisyyttä ihmisten kanssa, mutta se oli väärä mielikuva”, hän sanoo.

Daniel on miettinyt asioita. Viime aikoina asiat ”ovat tulleet selkeämmiksi”.

”En ymmärtänyt näitä ryhmiä vielä vuoden 2013 lopussa, kun jäin tänne asumaan. Ajattelin, että ne ovat yksi yhtenäinen joukko ja sitten on Assad. Mutta ei se sitten ollutkaan niin yksinkertaista.”

Koska Assad murhasi kansaansa, vastarinta häntä vastaan oli oikeutettua. Niin hän ajatteli, ja niin ajattelivat silloin monet muutkin: länsimainen media tuki oppositiota vahvasti, ja länsimaalaiset toimittajat liikkuivat opposition taistelijoiden mukana.

Nyt Danielin kuva sodasta on synkempi.

”Suurin osa taistelee palkan takia. Kun sanotaan, että ne on islamisteja ja radikaaleja, naurattaa. Suurin osa ei osaa edes lukea. Heidät on helppo aivopestä. Kun annetaan ase käteen, heistä tuntuu, että he ovat vahvoja.”

”Jokainen haluaa olla vallassa ja hyötyä rahallisesti. Nämä ryhmät hyötyvät sodasta.”

Suomi, huhtikuu 2017

Jon istuu helsinkiläisen lähiökerrostalon kellarissa kokoushuoneessa. Kahvia vai teetä, hän kysyy kohteliaasti. Keksejäkin on.

Hänellä on taas työpaikka, mutta työ on raskasta ja yksitoikkoista eikä vastaa koulutusta. Mutta sen ansiosta hän on voinut alkaa maksaa ulosottoon verovelkojaan.

Hän on väsynyt. Hän ei ole käynyt Syyriassa marraskuun 2013 jälkeen. Hän olisi kyllä mennyt, mutta ensin poliisi alkoi tutkia veropetoksia, joita he olivat tehneet rahoittaakseen matkansa. Sitten alkoi terrorismirikostutkinta.

Pidätys ja tutkintavankeus kestivät kolme kuukautta ja 20 päivää. Kuulusteluja on ollut 27. Tänä keväänä asia siirtyi syyttäjälle. Nyt hän odottaa syyttäjän päätöstä siitä, nostetaanko syytteitä. Siitä, kun hänet vangittiin, on kulunut kaksi ja puoli vuotta.

Se on pitkä aika odottaa, tuleeko syytettä.

Jon puhuu paljon ja pohtii asioita laajasti. Jos hän ei olisi aikoinaan lähtenyt opiskelemaan arabiaa ja islamia stipendillä Saudi-Arabiaan, hän olisi kohta valmis luokanopettaja, mutta muslimina hän uskoo kohtaloon.

Hän ajattelee nyt monista asioista eri tavalla kuin vuonna 2013. Hän kertoo liikkuneensa Syyriassa myös sellaisten ihmisten kanssa, jotka olivat tehneet sotarikoksia, kuten ruotsalainen Hassan al-Mandlawi – tai tekivät niitä myöhemmin –, mutta silloin hän ei tiennyt siitä. (Mandlawi tuomittiin Ruotsissa vuonna 2015 elinkautiseen terrorismirikoksesta.)

”Olin alussa hyväuskoinen kaikkia ryhmiä kohtaan”, Jon sanoo. ”Kun Isis-järjestön todellisuus alkoi tulla ilmi, olin järkyttynyt ja pettynyt siihen, että jotkut ihmiset voivat tehdä islamin nimissä noin pahoja tekoja.”

”Monet nuoret miehet päätyvät Isisin riveihin ja väittävät harjoittavansa jihadia. Monet uskovat vilpittömästi olevansa niitä ihmisiä, joita kuvaillaan Koraanissa jihadia käsittelevissä jakeissa. Mutta muslimista ei tule mujaahidia, Jumalan soturia, sillä, että hän väittää harjoittavansa jihadia, jos hän käytännössä tekee asioita päin vastoin kuin islam opettaa.”

Uudestaan Jon palaa samoihin asioihin, ja ne ovat isoja, vaikeita asioita: Uskontoon, islamiin, Koraaniin, sotaan, jihadiin. Siihen, millaiselta kaikki näytti neljä viisi vuotta sitten.

Välillä hän poistuu rukoilemaan.

Jon on katkera siitä, että poliisi epäilee häntä ja hänen tovereitaan terrorismirikoksista. Hänen mielestään poliisi tutkii vain sitä, mitä Syyriassa olleet muslimit ovat tehneet.

Muidenkin suomalaisten kuin muslimien tiedetään osallistuneen taisteluihin Syyriassa ja Irakissa. Helsingin Sanomat kertoi huhtikuussa kahdesta kantasuomalaisesta miehestä, jotka sotivat parhaillaan Isisiä vastaan kurdien YPG-joukoissa. (Turkki pitää YPG:tä kurdien työväenpuolueen PKK:n jatkeena. EU on luokitellut PKK:n terroristijärjestöksi.)

Kuukausiliite haastatteli tätä juttua varten myös kantasuomalaista miestä, joka ei ole muslimi. Hän kertoi olleensa Syyriassa palkkasotilaana ja matkustaneensa sinne aikomuksenaan taistella Vapaan Syyrian armeijassa. Nähtyään, miten huonosti koulutettuja taistelijat olivat, hän ryhtyi antamaan heille sotilaskoulutusta. Kun hän palasi Suomeen, viranomaiset ottivat häneen yhteyttä, mutta hänen mukaansa hänen toimintaansa ei puututtu enempää.

Yhä uudestaan Jon muistuttaa, että Suomeenkin tuli vierastaistelijoita useista maista toisen maailmansodan aikana. Ja että vaikka hän olisi osallistunut taisteluihin sotilaana, se ei olisi ollut laitonta: yksittäiset sotilaat eivät tee sotiessaan rikosta, jos he noudattavat sodan oikeussääntöjä.

Hän siteeraa kansainvälisen oikeuden professorin Martin Scheininin blogitekstiä. Scheinin kirjoitti sen lokakuussa 2014, kun krp kertoi epäilevänsä Jonia ja muita terrorismirikoksista:

”Syyrian sisällissotaan osallistuminen diktaattori Bashar al-Assadin kukistamiseksi ei itsessään ole terrorismia, vaikka jokin taistelujen osapuolista olisi luokiteltu terroristijärjestöksi ja henkilö – vaikkapa Suomen kansalainen – identifioitaisiin tuohon järjestöön kuuluvaksi”, Scheinin kirjoitti.

Suomi, huhtikuu 2017

Ville on ryhtynyt opiskelemaan ja aikoo suorittaa yliopistotutkinnon. Hän olisi lähtenyt Syyrian-matkan jälkeen ulkomaille, jos olisi voinut, mutta pikavipit painoivat. Ne piti maksaa. Ja kun tutkintavankeus päättyi, käräjäoikeus määräsi hänet matkustus- ja yhteydenpitokieltoon muiden epäiltyjen kanssa. Passi takavarikoitiin, ja kahteen vuoteen hän ei saanut poistua Uudeltamaalta. Hänen ja Jonin piti ilmoittautua poliisille viikoittain.

Hänestä poliisin esitutkintakynnyksen ylittyminen oli kuitenkin ymmärrettävää.

”Lähdin sellaiseen asiaan, josta minulla ei ollut käsitystä”, hän kuvaa nyt kesää 2013. ”Jos olisin ollut järkevä, en olisi lähtenyt.”

”Alkuperäinen ajatukseni oli mennä sinne taistelemaan, koska se oli minusta paras tapa auttaa. Lähtiessäni en kuitenkaan ajatellut liittyväni mihinkään tiettyyn ryhmään.”

”Minun ei ole nyt vaikea myöntää itselleni, että toimin vastuuttomasti. Mutta meni vuosi saada varmistus siihen, että Isisin toiminta oli järjestelmällistä ja johdettua. Aluksi ajattelin, että siinä oli vain tällaisia elementtejä.”

Hän tarkoittaa esimerkiksi sitä, miten Isis on kohdellut siviiliväestöä ja sotavankeja. Vuodesta 2014 lähtien ihmisoikeusjärjestöt ja media ovat raportoineet lukuisista Isisin taistelijoiden tekemistä sotarikoksista ja terroriteoista Syyriassa ja Irakissa, kuten raiskauksista, teloituksista ja teloitusvideoiden levittämisestä netissä.

Hän sanoo, että paikan päällä muodostunut päätös olla liittymättä taistelijoihin syntyi sekä harkinnasta että uskalluksen puutteesta.

”Halusin päästä nopeasti pois Suomesta. Halusin osallistua uskonnollisesti perusteltuun sotaan ja auttaa kärsiviä syyrialaisia. Sotimisesta puuttui kuitenkin uskonnollinen ohjaus, enkä löytänyt sitä Syyriastakaan.”

Ville kertoo suhtautuvansa poliisitutkintaan ja mahdolliseen edessä olevaan oikeudenkäyntiin kyynisesti. ”Terrorismin vastainen sota luo uusia mahdollisuuksia tehdä sisäpolitiikkaa”, hän sanoo. Hän arvelee, että syytteiden nostamiseen on poliittisia paineita: jos hän, Jon, Daniel ja Kimmo joutuvat oikeuteen, se on ensimmäinen kerta, kun Suomessa käsitellään Syyriaan matkustaneiden suomalaisten tekoja ja aikomuksia.

”En odota tässä yhteiskunnassa tämän erikoisempaa kohtelua. Tässä maailmantilanteessa myös Suomen odotetaan osallistuvan terrorismin vastaiseen sotaan, ja käytännössä se kohdistuu muslimeihin.”

Kaikkien jutussa pelkällä etunimellä esiintyvien ihmisten nimet on muutettu. Kirjoitusta varten haastateltiin neljää Syyriassa sota-alueilla ollutta suomalaista miestä ja yhtä naista. Haastatellut ovat antaneet toimituksen käyttöön valokuviaan, muistiinpanojaan, videoitaan ja muuta Syyrian-matkoihinsa liittyvää aineistoa.

[Samppalainen]

Tarinan opetuslapset seikkailevat myös täällä:
https://www.murha.info/phpbb2/viewtopic ... 15#p785832

Voisipa miettiä kuinka kävisi vastaavaa toimintaa harrastaville kristityille muslimimaassa?

[tj_eme]

Iltis kertoo seuraavaa tästä aiheesta.

Helsingin käräjäoikeudessa alkoi tänään maanantaina terrorismirikossyytekokonaisuuden käsittely kokonaisuuteen liittyvien henkilöiden talousrikosasioiden pääkäsittelyllä.

Valtakunnansyyttäjä Raija Toiviainen nosti lokakuussa syytteet kolmea Suomen kansalaista vastaan terroristisessa tarkoituksessa tehtävän rikoksen valmistelusta. Lisäksi yhtä miehistä syytetään koulutuksen antamisesta terrorismirikoksen tekemistä varten ja yhtä värväyksestä tällaisen rikoksen tekemiseen.

Varsinaisten terrorismirikosten käsittely alkaa Helsingin käräjäoikeudessa tiistaina järjestettävällä valmisteluistunnolla.

Syytteet liittyvät Syyrian konfliktiin. Syytettyjen epäillään valmistautuneen matkustamaan Syyriaan ja liittymään taistelijoiksi terrorijärjestöön loppuvuoden 2012 ja kesän 2013 välisenä aikana. Poliisi ei ole täsmentänyt, mistä järjestöstä on kyse.

Syytetyt ovat kiistäneet syytteet.

IS uutisoi neljän miehen vangitsemisesta lokakuussa 2014. Tuolloin heistä osaa epäiltiin myös ”terroristisessa tarkoituksessa tehdystä murhasta”, jota syytteiden joukossa ei enää näy.

Syytteet saaneista vanhin on 37-vuotias islamiin kääntynyt kantasuomalainen mies, joka on toiminut muun muassa rakennusalalla. Muun muassa islamista luentoja pitänyttä espoolaismiestä syytetään myös värväyksestä terrorismirikoksen tekemiseen.

Kaksi muuta syytettyä ovat 33-vuotiaita. Toinen heistä tunnettiin aiemmin rap-artistina, ja hän on sittemmin kääntynyt islamiin. Miehen kerrottiin kolme vuotta sitten opiskelevan rakennusmestariksi.

Maanantaina käsitellyt talousrikokset liittyvät terrorismiin siten, että syytettyjen epäillään rahoittaneen toimintaansa niillä.

Käräjäoikeuden istunnon aluksi ainoa paikalle saapunut syytetty, 33-vuotias mies, tunnusti kaksi veropetosta, josta syyttäjä vaati hänelle rangaistusta. Mies kuitenkin vastusti syyttäjän vaatimaa liiketoimintakieltoa. Asian käsittely eteni varsin nopeasti.

Syyttäjän mukaan mies teki yrittäjänä kaksi veropetosta antamalla viranomaisille väärää tietoa, jonka jälkeen hän on saanut tililleen aiheettomia arvonlisäveron palautuksia. Hän vaati miehelle viiden kuukauden ehdollista vankeusrangaistusta.

Syytetty vetosi siihen, että hänen toiminta on ollut kokonaisuutena arvostellen vähäistä, sillä hänen yrityksellään ei ole tosiasiassa ollut liiketoimintaa. Hän totesi asianajajansa välityksellä, että verottajan saatavat on maksettu takaisin.

Syytetty oli myös sitä mieltä, että sakkorangaistus olisi hänelle sopivampi rangaistus.

Oikeus antaa tapauksesta tuomionsa varsinaisen terrorismirikoskäsittelyn yhteydessä.



Juttua täydennetty kello 11.00. Lisätty tieto tuomion antoajankohdasta.

Miikka Hujanen

[Spurgumies]

Mä ihmettelen tätä "kantasuomalaisten kääntymistä islamiin" huonommin Suomalaiselle sopivaa uskontoa on vaikea enää keksiä..Nämähän ovat suomalaisen miehen suoranainen oksennusällötys.. 1.Seksi vain avioliittoon 2.ei saa juoda viinaa!! 3. ei edes tupakoida! 4.kaikki muut pakkorituaalit ja muut päälle

[tj_eme]

Voisiko tämä jotenkin ilmentää sitä, ettei kantasuomalainen mies ole yhtään sen kummempi otus kuin mikään muukaan mies?

Yllättävän niukkaa on kriittisten kommentointi, kun kerrankin terroristit on saatu oikeuteen vastaamaan. Suunnitteluhan on johtoportaan töitä ja sitä myöten tämä oikeudenkäynti on tärkeä toimi. Vai onko se vika vaan siinä, että oli väärät tekijät?

[Rescuer]

Voisiko tämä jotenkin ilmentää sitä, ettei kantasuomalainen mies ole yhtään sen kummempi otus kuin mikään muukaan mies?

Vai sitä, että jälleen kerran kyse on islamista, etnisestä taustasta riippumatta?

Yllättävän niukkaa on kriittisten kommentointi, kun kerrankin terroristit on saatu oikeuteen vastaamaan. Suunnitteluhan on johtoportaan töitä ja sitä myöten tämä oikeudenkäynti on tärkeä toimi. Vai onko se vika vaan siinä, että oli väärät tekijät?

On saatu oikeuteen vastaamaan, mutta suurella todennäköisyydellä tuomio tulee ainoastaan noista tunnustetuista veropetoksista. Vai saadaanko kerrankin aikaiseksi tuomio terrosismirikoksista, kun on "oikeat tekijät"?

[Krum]

Mä ihmettelen tätä "kantasuomalaisten kääntymistä islamiin" huonommin Suomalaiselle sopivaa uskontoa on vaikea enää keksiä..

Vastasit omaan kysymykseesi. Vallitsevaan menoon turhautuneet hakevat monesti ääriratkaisuja.

[Doctor Lecter]

Terrorismista syytetyistä kuvia maastossa aseiden kanssa - ”Syyriassa jopa pikkulapsilla on ase”

Helsingin väitetty Katiibat al-Muhajireen -terroristisolu ei koskaan päässyt Syyriaan yhtenä ryhmänä

*Terroristisessa tarkoituksessa tehtävän rikoksen valmistelusta syytetyt suomalaismiehet kiistivät rikokset.
*Kaksi heistä myöntää aikoneensa sotia Syyrian julmaa hallitusta vastaan. He tajusivat kuitenkin Syyrian rajalla, ettei kyseessä ole heidän sotansa.
*Kolmas mies kertoo olleensa Syyriassa humanitäärisessä työssä pari kuukautta.

Metsästysretki Georgian vuorille. Näin terrorismijutun pääepäilty selittää näitä kuvia. (KRP/ POLIISIN ESITUTKINTAKUVIA)

aseet_tanassa.jpg (35.92 KiB) Katsottu 7453 kertaa

Kolme nuorta miestä matkusti touko-kesäkuun vaihteessa 2013 autolla Tallinnasta aina Turkkiin Syyrian rajalle.

Heistä yksi ei väitteensä mukaan koskaan Syyrian puolelle mennyt. Tähän vaikutti hämeenlinnalaisen opiskelijan mukaan muun muassa se, että hänen turkulainen Syyriassa taistellut ystävänsä oli kuollut.
- Paikan päällä totesin, että tuo touhu ei ole minun juttuni. Palasin muutaman päivän jälkeen takaisin Suomeen, kolmen lapsen isä kertoi, poliisin kuulusteluissa.
- Tilanne oli muuttumassa eri ryhmien väliseksi aseelliseksi konfliktiksi. En pystynyt samaistumaan siihen. Matkalle lähtiessäni kuvani oli ollut lapsellinen ja naiivi.

Hämeenlinnalainen palasi lentäen Turkista Suomeen.
- Tuon matkan jälkeen näkemykseni uskonnosta on muuttunut rakentavammaksi. Tänä päivänä käyn muun muassa töissä ja koulussa, totesi 33-vuotias mies keskusrikospoliisin kuulustelijalle.

Raskaan nousun päätteeksi tsetseenioppaat ”villintyivät”. He esittivät helsinkiläismiehen mukaan ”leikkisotaa”. (KRP/ POLIISIN ESITUTKINTAKUVIA)

leikkisotaa.jpg (31.41 KiB) Katsottu 7453 kertaa

"Näin mitä se oli"

Hämeenlinnalainen syytetty on valtaväestöön kuuluva suomalainen. Niin on myös 37-vuotias espoolainen opettaja, joka oli yhdessä hänen kanssaan matkalla.

Espoolainen kertoo olleensa Syyriassa vuoden 2013 kesäkuusta lokakuuhun, josta ajasta kuitenkin suurimman osan Turkin puolella.

Mies myönsi kuulusteluissa hämeenlinnalaisen tavoin, että alun perin hänen tarkoituksena oli lähteä mukaan aseelliseen toimintaan.
- Vasta paikalle päästyäni näin mitä se oli. Näin, ettei se ollut minua varten, espoolainen totesi kuulusteluissa.
- Kysyin Syyrian vapaan armeijan komentajilta, mitä voisin tehdä heidän hyväksi. He kertoivat, etteivät tarvitse miehiä vaan raskasta aseistusta, tiedon jakamista tapahtumista ja hyvän tekemistä.

"Tein vain tiedotustöitä"
- Eihän "sota yhtä miestä kaipaa". Eihän tällainen suomalainen mies, joka on aseistakieltäytyjä, paljon apua heille toisi.

Espoolainen opettaja kertoo eronneensa muusta joukosta. Hän teki ainoastaan tiedotustöitä. Hän käänsi myös muutamia artikkeleja.
- Siihen se jäi. Todellisuus oli niin masentava ja minulla ei ollut haluja näyttää kasvoja.

37-vuotiaan mukaan hänelle valkeni sotapakolaisia tavatessaan, kuinka avustustöissä oli välistävetäjiä.

Espoolainen palasi kotimaahan noin kuukautta myöhemmin. Hän vastaa nyt Helsingin käräjäoikeudessa syytteeseen terroristisessa tarkoituksessa tehtävän rikoksen valmistelusta sekä värväyksestä terrorismirikoksen tekemiseen.

Kahden armeijan varusmies

Kolmas syytetty, jota voidaan kutsua väitetyn terroristiryhmän johtajaksi, on Suomessa syntynyt helsinkiläinen. Hän on käynyt suomenkielisen koulun mutta hänen äidinkielensä on arabia.

33-vuotias on ansainnut elantonsa kuorma-autonkuljettajana. Koulutukseltaan hän on kuitenkin ylioppilas ja datanomi. Lisäksi hän on opiskellut englantilaisessa yliopistossa. Hän on toiminut Helsingin kouluissa islamin opettajana.

Helsinkiläinen ei ole mikään aseistakieltäytyjä. Päinvastoin hän on suorittanut varusmiespalveluksen sekä Suomessa että Tunisiassa.

Helsinkiläinen suomenarabi oleskeli Syyriassa kesällä 2013 pari kuukautta. Toisin kuin kaksi muuta syytettyä helsinkiläinen kiistää, että olisi edes alun perin aikonut taistelemaan.

Vuorilla kuljettiin ratsain. Sen taidon syytetty kertoo hankkineensa jo kotimaassa. (KRP/ POLIISIN ESITUTKINTAKUVIA)

ratsailla.jpg (36.29 KiB) Katsottu 7453 kertaa

"Käynnissä oli kansanmurha"

33-vuotiaan mukaan hän oli Syyriassa humanitaarisessa työssä auttamassa paikallisia uskonveljiä ja -sisaria.

Helsinkiläinen myönsi kuulusteluissa kantaneensa venäläistä rynnäkkökivääriä. Sille oli kuitenkin syynsä. Maassa oli sota. Ase oli omaksi turvaksi.

Helsinkiläisen mukaan Syyrian hallitus ei erottele, onko kohteena ulkomaalainen auttaja vaiko oman maan kansalainen.

Ihmisiä kohti helsinkiläinen kiisti ampuneensa.
- Olen ampunut siellä maastoon varmistaakseni, että ase toimii. Siellä on kaikilla ase, jopa pikkulapsilla.

33-vuotiaan mukaan hän ei tiennyt kesällä 2013 Syyriassa toimivista terroristijärjestöistä.
- En tiennyt siellä toimivan yhtään terroristijärjestöä. Tiesin että siellä oli käynnissä al-Assadin kansanmurha.

"Valmistautuivat tappamaan"

Valtakunnansyyttäjän mukaan syytetyt lähtivät matkaan osallistuakseen Katiibat al-Muhajireen -terroristijärjestön toimintaan. He olivat valmistautuneet "tappamaan tai törkeästi pahoinpitelemään Syyrian hallituksen joukkoja" maataisteluissa.

Ennen matkaa syytetyt olisivat tehneet Suomessa vaate- ja varustehankintoja. He ostivat muun muassa maastoasuja, taisteluliivejä, rinkkoja, naamioverkkoa ja yökiikareita.

33-vuotias helsinkiläinen perusti kahden syytteissä mainitsemattoman miehen kanssa aatteellisen yhdistyksen, jonka nimissä ja maastoautolla matka tehtäisiin.

Syyttäjän mukaan miesten toiminta estyi satunnaisesta syystä. Heidän Syyriassa ollut yhdyshenkilönsä, turkulainen mies, oli kuollut edellisellä viikolla.

Kuvassa on "leikkisota"

Syyttäjä katsoo, että 33-vuotias helsinkiläinen oli jo edellisenä syksynä solminut alueelle kontakteja. Hän oli matkustanut erään toisen miehen kanssa Georgiaan.

Matka suuntautui Pankisin alueelle, joka syyttäjän mukaan on myöhemmän ISIS-johtaja Abu Omar al-Shisnanin kotiseutua.

Matkan aikana helsinkiläinen ja hänen kumppaninsa olisivat saaneet aseen käyttöön liittyvää koulutusta ja luoneet Syyriassa tarvittavia kontakteja.

Väitetystä asekoulutuksesta on todisteena helsinkiläiseltä takavarikoidut valokuvat. Niissä hän ja hänen kumppaninsa ratsastavat, ampuvat haulikolla sekä venäläisellä sotilaskiväärillä.

33-vuotiaan mukaan kyse oli metsästysmatkasta. He ampuivat kyyhkyjä, variksia ja korppeja, joskaan eivät osuneet.

Poliisin sotilasharjoitukseksi tulkitsemassa kuvassa tsetseenioppaat pelleilevät. He kävivät leikkisotaa.
- Pääsimme väsyttävän matkan jälkeen korkealle kukkulalle, aurinko paistoi ja kaverit halusivat vähän leikkiä, helsinkiläinen selittää.

Jutun sitaatit ovat peräisin poliisikuulusteluista, jotka käyvät ilmi laajasta esitutkintamateriaalista.[/i]

Iltalehti
7.11.2017 klo 21.37

"...pikkulapsillakin on ase".

Totta kai on. Koska vanhempi kulttuuri ja koska rauhan uskonto. Miksi ihmeessä kellään ei olisi asetta?
- Mutta kovasti kritisoidaan jenkkilää siitä, kun jokaisella on ase. Lähi-idän suhteen ollaan armollisempia jopa suvaitsevaisten piireissä; ase kuuluu kaikille. Samat tahot vaativat Suomeen tiukempia aselakeja.

"...Suomessa syntynyt helsinkiläinen. Hän on käynyt suomenkielisen koulun mutta hänen äidinkielensä on arabia".

Helsinkiläinen? Suomalaismies?

"Syyriassa humanitaarisessa työssä auttamassa paikallisia uskonveljiä ja -sisaria".

Kuten se demareihin liittynyt lelusalakuljettaja "Rami". Hänkin "halusi auttaa". Auttamisen käsite on erilainen kuin mitä meillä, jossa auttamiseen ei kuulu vastapuolen auttaminen hengiltä, omien aseistaminen...

[Doctor Lecter]

Suomalaiskäännynnäisten radikalisoituminen tapahtui helsinkiläisessä moskeijassa - ”Olimme joukko suomalaisia fundamentalistimuslimeja”

KRP:n esitutkintamateriaalista paljastuu, että Syyriaan lähteneiden miesten porukka tutustui toisiinsa Roihuvuoren moskeijassa.

*Kolmea suomalaismiestä syytetään terrorismirikoksista vuodelta 2013. Syyttäjän mukaan miesten tarkoituksena oli matkustaa Suomesta Syyriaan liittyäkseen siellä Katiibat al-Muhajireen -nimiseen terroristiryhmittymään.
*Myös neljäs mies sai syytteet terrorismirikoksiin liittyneistä talousrikoksista. Hän kuitenkin erkani ryhmästä ja islaminuskosta ennen Syyrian matkalle lähtöä.
*Poliisin esitutkinnasta selviää, että miehet olivat osa Roihuvuoren moskeijan "jihad-painotteista" ryhmää.
*Syyriaan matkalla olleet miehet saivat esitutkinnan mukaan taistelukoulutusta Georgiassa. *Ryhmän johtajana pidetyn miehen mukaan kyse oli vain metsästysmatkasta.

Kolmelle syyte terrorismin valmistelusta - matkustivat Suomesta Syyriaan liittyäkseen terrorijärjestöön

Poliisin esitutkinnasta selviää, että Syyriaan matkustamista suunnitelleet miehet tutustuivat toisiinsa Helsingin Roihuvuoren moskeijassa. Nykyisin Malmilla sijaitseva moskeija on tunnettu käännynnäisten moskeijana.

Asiasta kertoi poliisille esimerkiksi 24-vuotias suomalaismies, joka irtaantui islaminuskosta ja ryhmästä ennen miesten matkaa Syyriaan kesällä 2013.
- Olimme saman "kuppikunnan" väkeä, kävimme Roihuvuoren moskeijassa rukoilemassa. Olimme Roihuvuoren jihad-painoitteista "ryhmää", sieltä mä sen opin sain, mies kertoi poliisille.

Opiskelija kertoi itse kääntyneensä islaminuskoon lokakuussa 2011. Roihuvuoren moskeijassa oli avoimet ovet ja mies teki siellä islamilaisen uskontunnuksen.
- Tuohon aikaan opiskelin Kirkkonummella sähköalaa ja minulla oli siellä islamilainen ystävä, joka ei edustanut islamin radikaalia laitaa. Hän toi minulle islamilaista luettavaa. Minulla oli halu uskoa korkeimpaan, ja ei niin kovin pitkän harkinnan jälkeen eli noin kuukauden aikana, tein päätöksen, että islam oli rationaalisin usko siinä vaiheessa minulle, mies kertoo kääntymisestään.

Mies kertoo ensimmäiseksi tutustuneensa Roihuvuoren moskeijassa suomalaiskäännynnäiseen ex-räppäriin ja puoliksi namibialaiseen Muhammediin, joka myöhemmin kuoli Syyriassa taisteluissa.

Opiskelija alkoi harrastaa kamppailulajeja ex-räppärin kanssa läheisellä kamppailusalilla. Samalla miehet juttelivat uskonasioista.

"Porukka oli jihad-linjalla"

Seuraavana vuonna opiskelija alkoi olla yhä enemmän tekemisissä myös muiden käännynnäisten muslimien kanssa. Erityisesti hän lähentyi joukon johtajana pidetyn 33-vuotiaan helsinkiläisen miehen kanssa.

Johtajasta tuli hänellä ohjaaja uskonasioissa.
- Syntyperäisten muslimien kanssa kulttuurit eivät oikein täsmänneet. Pikkuhiljaa minulle valkeni, että porukka ympärilläni oli jihad-linjalla ja uskoi sataprosenttisesti fundamentalistisiin islamin opetuksiin, mies kertoo.

Kesällä 2012 mies tapasi myös suomalaiskäännynnäisen, joka tunnetaan taistelijanimellä Abu Anas al-Finlandi. Myös hän menehtyi Syyriassa tammikuussa 2014.
- Yhden perjantairukouksen jälkeen hänet esiteltiin, että tässä on uusi käännynnäinen Anas. Näimme hänen kanssaan yleensä Roihuvuoren moskeijassa. Olen nähnyt myös Suvelan moskeijassa ja vaikka missä. Ajatukset olivat jihad-myönteisiä ja meillä oli samanlainen ajatusmaailma, pidin häntä siis hyvänä muslimina.

Myös "Abu Anasin" äiti kommentoi KRP:lle, ettei tiennyt, miksi hänen espoolainen poikansa halusi käydä Roihuvuoren moskeijassa.

Opiskelija kertoi, että mies ei kuitenkaan varsinaisesti kuulunut heidän ryhmäänsä, vaan oli niin sanottu yksinäinen susi.
- Haluan vielä todeta, että porukallamme ei ollut mitään nimeä. Olimme joukko suomalaisia, radikaaleja fundamentalistimuslimeja, mies kertoi kuulusteluissa.

33-vuotiaan helsinkiläismiehen epäillään toimineen johtohahmona ryhmässä. Mies vastasi maanantaina syytteisiin talousrikoksista. Miesten epäillään tehneen arvonlisäveropetoksia kerätessään rahaa Syyrian-matkaan

Muut lähtivät, opiskelija erkaantui

Miehet alkoivat keskustella vuodenvaihteessa 2012-2013 Syyriaan lähtemisestä. Asiasta keskusteltiin muun muassa Kannelmäessä ex-räppärin asunnolla.

Opiskelijanuorukainen suostui auttamaan tekaistujen firmojen perustamisessa ja sai veropetoksilla tehtailtua yhteensä 11 000-15 000 euroa.

Myös opiskelija kertoo itse olleensa vahvasti lähdössä Syyriaan. Päätökseen hänen mukaansa vaikutti ryhmän johtaja, joka kertoi "tien olevan auki" Syyriaan.

Ryhmän johtaja oli itse käynyt jo kartoitusmatkalla Syyriassa ja kehuskeli paikan olevan "kuin paratiisi".
- Ajatus Syyriasta oli olla, taistella ja toivottavasti kuolla marttyyrinä. Minulla oli tarkoitus ottaa mukaan puolisoni ja lapseni ja viedä heidät jonnekin alueelle, missä ei olisi taisteluja, mutta puolisoni on jälkikäteen sanonut, ettei hän varmasti olisi lähtenyt sinne. Tuohon aikaan hän ei vain voinut sanoa sitä suoraan, mies kuvaili.

Ennen lähtöä mies kuitenkin päätti erkaantua ryhmästä. Hän kertoo luopuneensa islaminuskosta juhannuksena 2013, jolloin hän paini ahdistuksen ja epäilysten kanssa.

Luopuminen tapahtui kuitenkin nopeasti, kun hän tajusi, millaisista asioista on oikeasti kyse.
- En oikein ymmärrä itsekään mitä olen ajatellut. En ole käynyt armeijaa enkä olisi valmis tappamaan ketään tai tekemään muutakaan pahaa muuten kuin puolustautumistarkoituksessa. Olen ollut aika sekaisin. Olin kuitenkin niin täysillä mukana ennen kuin heräsin hurmoksesta, mies kertoo.

Sen sijaan kolme muuta ryhmittymään kuulunutta miestä lähti matkalle. Kaksi pääsi Syyriaan asti, ex-räppäri lensi takaisin Suomeen Turkista.

"Kymmenkunta radikalisoitunutta"

Erään islamistisen ryhmittymän ex-puheenjohtaja kertoi KRP:lle kuulusteluissa, että hänen mukaansa Suomessa on noin kymmenkunta henkilöä, jotka ovat radikalisoituneet vuosina 2007 ja 2008. Miestä kuultiin todistajana esitutkinnassa.

Islamiin kääntynyt mies kertoi tutustuneensa henkilöihin eri moskeijoissa. Hänen mielestään ryhmän uskonnollinen tausta oli hyvin jihadistinen.
- Ryhdyin hiukan mielenkiinnolla seuraamaan ryhmää ja keskustelemaan heidän kanssaan. Noin 2009 vuoden tienoilla huomasin kuitenkin, että henkilöt ovat hyvin radikalisoituneet eikä minulla ole tarkoitusta olla heidän kanssaan tekemisissä.

Eläkeläismiehen mukaan ryhmä antoi opetusta, kuinka "jokaisen islaminuskoisen miehen tulee ottaa osaa pyhään sotaan". He myös harjoittelivat metsässä selviytymistä aseen kanssa.
- Ryhmän pääpaino oli kuitenkin opetuksellisessa toiminnassa. Ryhmässä ihannoitiin niin sanottuja itsemurhapommituksia ja kokoontumissa katsottiin erilaisia videoita kapinallisten joukkojen teoista.

Miehen mukaan ryhmän oli tarkoitus lähteä Tshetsheniaan aiemmin, mutta ryhmä hajosi. Niin sanotuksi nykyiseksi johtohahmoksi nimitetty mies lähti esimerkiksi opiskelemaan Saudi-Arabiaan.

Vuonna 2008 osa palasi kuitenkin takaisin, jolloin muun muassa ex-räppäri liittyi ryhmään.

Mies kertoi KRP:lle, että myös häntä yritettiin värvätä sotatoimiin, vaikka hänen tiedettiin karsastavan asiaa.

Keskusteluita käytiin humanitäärisen avun varjolla, mutta mies kertoo, että pian hänelle tuli tunne, ettei kyseessä ollutkaan oikea syy.
- (Ryhmän johtaja) kertoi minulle, että minun olisi hyvä lähteä vanhoina päivinä antamaan kaikkeni islamille ja kuolla marttyyrina.

Myös imaami nimettiin

KRP:n mukaan myös moskeijan yhdyskunnan puheenjohtaja nimettiin yhdeksi radikalisoituneista henkilöistä. Kyseinen mies eteni myöhemmin myös imaamiksi moskeijassa.
- Ehkä näistä asioista on puhuttu tai ainakin, ettei niitä ole jätetty sivuun, mitä maailmalla tapahtuu. Se on saattanut herättää tällaisen ajatuksen, imaami kommentoi väitettä.

Poliisikuulustelussa imaami myönsi, että jihadista on keskusteltu ja että tietty ryhmä on ollut selkeästi kiinnostunut jihadista.
- Kaikilla oli varmasti se yhteinen näkemys, että sitä pidettiin arvossaan ja se on yksi uskonnon keskeinen käsite. Jotkut muslimit ovat sitä mieltä, ettei se kuulu edes uskontoon, mutta meille se oli yksi uskoon olennaisesti kuuluva seikka. Ei se kuitenkaan ollut jokapäiväinen aihe.

Moskeijassa kerättiin muun muassa vaatelahjoituksia hyväntekeväisyysyhdistykselle. Imaamin mukaan vaatteet oli tarkoituksena viedä pakettiautoilla Syyriaan, mutta ajatus osoittautui hankalaksi rajavalvonnan takia.

KRP ja syyttäjät uskovat, että kyse on ollut peiteyhtiöstä.
- Nimellisesti taidan olla vieläkin mukana siinä yhdistyksessä. Toiminta taitaa olla aika pitkälti lakannut. Vaatteetkin kertyivät vain varastoihin, niin ei siitä oikein ollut mitään hyötyä.

Imaami kertoi myös itse aikoneensa lähteä Syyriaan, mutta aikataulu ei antanut periksi ja lähteminen pelotti miestä.

Hänen mukaansa matkan tarkoituksena oli avun vieminen kärsiville.

Helsingin muslimit ry on ilmoittanut julkisesti tuomitsevansa terrorismin sen kaikissa muodoissa.
- Helsingin Muslimit tuomitsevat täysin Isisin toiminnan emmekä tue tai kannata heidän ideologiaansa, järjestö ilmoitti viime kesänä julkaisussaan.

http://www.iltalehti.fi/kotimaa/2017110 ... 8_u0.shtml
8.11.2017 klo 17.30

Ilmeisesti näitä "radikalisoitujia" halutaan lisää kun suurmoskeijaa ollaan vimmalla, väellä ja voimalla puuhaamassa Helsinkiin.
- Rakennus olisi suurempi kuin Helsingin suurin kirkko, vaikka musulmaaneja on Suomessa (vielä) vähän verrattuna evluttilaisiin. Kait se on sitä valmistautumista vuoteen 2100, jolloin tilanne kääntyy toisinpäin.

"Helsingin muslimit ry on ilmoittanut julkisesti tuomitsevansa terrorismin sen kaikissa muodoissa".

Niin, no mitä vittua ne voi muuta julkisesti tehdä kuin tuomita säilyttääkseen erityisasemansa!

[kakkosurpo]

Jospa nämä tulevat oikeudenkäyntipöytäkirjat tulee julkisiksi niin voimme yllättyä pahasti kun Virtaset ja Korhoset ovat vähemmistönä nimilistalla.

Täytyy muistaa että poliisien etnisyysilmoitus "kantasuomalainen" on osoittautunut aikaisemminkin hevonpaskaksi.
Poliisi katsoo kantasuomalaisuuden täyttyvän silloin jos on syntynyt Suomessa.

[jayroot]

Ainakin tuo Abu Anas al-Finlandihan oli ihan kantasuomalainen, sukunimi taisi olla Pulkkinen. Kukahan tuo rap-artisti on, kovakin stara kyseessä?