Iltalehdessä oli itkunsekainen kirjoitus Näkökulma-aiheen nimessä kirjoitettu. Siinä esitetään syitä terrorismille Ranskassa… Kirjoittaja on
Jaakko Isoniemi.
Postaan sen nyt tähän ketjuun, koska tämä on nyt näistä se tällä hetkellä seuratuin aihe:
Näkökulma: Strasbourgin ammuskelussa se tavallinen taustatarina - löydätkö yhtäläisyydet?
Ranskan terroristit ovat kuin loppukesän ampiaisia, kirjoittaa Iltalehden ulkomaantoimittaja Jaakko Isoniemi.
Ranskan Strasbourgissa tapahtui tiistai-iltana ammuskelu, joka vaikuttaa vahvasti ääri-islamistisen terroristin tekosilta.
Epäilty Cherif Chekatt on 29-vuotias, syntynyt Ranskassa ja hänellä on AFP:n mukaan taustallaan 27 rikostuomiota, muun muassa törkeästä ryöstöstä. Hän on viettänyt aikaa vankilassa ja hän on ollut Ranskan turvallisuuspalvelujen seurantalistalla useamman vuoden.
Maaliskuussa 2018 Redouane Lakdim, vauvana Marokosta Ranskaan muuttanut 25-vuotias mies ampui neljä ihmistä Etelä-Ranskassa. Hän oli viettänyt aikaa vankilassa huumausainerikoksista ja pikkurikoksista, ja hän oli useita vuosia Ranskan turvallisuuspalveluiden seurantalistalla.
Huhtikuussa 2017 Karim Cheurfi, ranskalaissyntyinen 39-vuotias mies avasi tulen Pariisin Champs-Elyseellä kohti poliiseja surmaten heistä yhden. Hänellä oli pitkä rikoshistoria ja yli 10 vuoden vankeustuomio murhan yrityksestä. Häntä oli kuulustelu terroristisista uhkauksista epäiltynä ja hänet oli hieman ennen tekoja lisätty seurantalistalle.
Maaliskuussa 2017 Zied Ben Belgacem, ranskalaissyntyinen 39-vuotias mies ampui poliisia Pariisin lähiössä ja yritti sen jälkeen riistää aseen sotilaalta Orlyn lentokentällä, ennen kuin hänet ammuttiin. Hän oli viettänyt aikaa vankilassa muun muassa törkeästä ryöstöstä ja huumausainerikoksista. ”Allahia” huudelleella miehellä oli kuolinhetkellään veressään alkoholia, kannabista ja kokaiinia. Hän oli ehdonalaisessa.
Kesäkuussa 2017 Larossi Abballa, ranskalaissyntyinen 25-vuotias mies murhasi poliisin ja tämän puolison Magnanvillessä Pariisin länsipuolella. Hänellä oli tuomioita varkauksista ja väkivaltarikoksista ja hän oli viettänyt aikaa vankilassa terroristisen teon suunnittelusta. Hän oli aiemmin ollut seurantalistalla.
Maaliskuussa 2016 ja marraskuussa 2015 niin sanottu Brysselin Isis-solu teki iskut Brysselissä ja Pariisissa. Valtaosa terroristeista oli syntyperäisiä ranskalaisia ja belgialaisia. Salah ja Ibrahim Abdeslam, Salah ja Brahim, Abdelhamid Abaaoud, Khalid El Bakraoui, Mohamed Abrini ja niin edelleen. Kolmenkympin molemmin puolin. Pikkurikollisia ja rikollisia. Huumeita ja työttömyyttä.
Tammikuussa 2015 Said ja Cherif Kouachi, 32- ja 34-vuotiaat ranskalaissyntyiset veljekset hyökkäsivät satiirilehti Charlie Hebdon tiloihin ja tappoivat 12 ihmistä.
Hieman myöhemmin Amedy Coulibaly, 32-vuotias ranskalaissyntyinen Kouachin veljesten ystävä järjesti oman ammuskelu- ja panttivankitilanteensa jossa kuoli viisi ihmistä.
Maaliskuussa 2012 Mohammed Merah, 23-vuotias seurantalistalla ollut pikkurikollinen, ampui seitsemän ihmistä Toulousen seudulla.
Edellä mainituista esimerkeistä saattaa tarkkasilmäisempi havaita tiettyjä yhtäläisyyksiä.
Voinee todeta, että Ranskalla on vakava ongelma ääri-islamistien kanssa.
Se uhka ei tule kävellen Syyriasta tai Irakista. Se kumpuaa samoista tekijöistä, jotka ajavat rikollisuutta kuten köyhyydestä ja osattomuudesta. Toisen polven maahanmuuttajista, jotka ovat kotoisin kolonialistimahti Ranskan entisistä alusmaista.
Tiedättehän ne loppukesän ampiaiset, joiden kuningatar on lähtenyt pesästä? Niiden yhteiskunta on rikki, töitä ja tarkoitusta ei ole, ja olemassaolon ainoa syy on pysyä olemassa ennen vääjäämätöntä kuolemaa talven kynnyksellä. Samaan tapaan tämän Ranskan ja Belgian lähiöissä kasvaneen joukkion elämä on vailla järkevää merkitystä. He ovat hyvin otollista maaperää vinoutuneeseen aatteeseensa palavasti uskoville rekrytoijille niin vankiloissa kuin siviilissäkin. Ota tästä suunta ja pistä, yksinkertaista.
Samaan aikaan eri puolilla Ranskaa ”keltaliivit” marssivat, koska he ovat köyhiä, taloudellisesti ahtaalla tai pienituloisia veronkorotusten uhreiksi joutuneita eläkeläisiä.
Voinee todeta, että Ranskalla on jättimäisiä sosiaalisia ongelmia.
On älyllistä laiskuutta väittää, että Ranskassa on terrorismiaalto vain koska muslimit.
Ei sääntöä ilman poikkeusta. Heinäkuussa 2016 Mohamed Lahouaiej-Bouhlelajoi kuorma-autolla väkijoukkoon Nizzassa surmaten lähes 90 ihmistä. Hän oli 31-vuotias, syntynyt Tunisiassa ja asunut Ranskassa reilut 10 vuotta. Hänelläkin oli taustallaan pikkurikoksia mutta ei vankeustuomiota. Hän harrasti huumeita, väkivaltavideoita, syrjähyppyjä naisten ja miesten kanssa. Hän myös söi porsaanlihaa ja oli naimisissa serkkunsa kanssa. Parran hän kasvatti viikkoa ennen iskua.
Iltalehti
13.12.2018 6:28
Syitä ovat näköalattomuus, työttömyys, köyhyys, osattomuus. Islamin osuutta (tietysti) väheksytään, koska sehän on rauhan uskonto.
Nizzan tapauksen kohdalla vedettiin esiin jopa porsaanliha ja bi-seksuaalisuus, jotta saatiin etäisyyttä islamiin.
Se miksi Ranskan ja Belgian slummeissa ja lähiöissä sitten kasvaa näitä osattomia on toki ongelma, mutta mikä sen ongelman sitten luo? Rasismi tietysti – sitä on – ja sitä kautta on helppo syyttää ja löytää syylliset; ei me muuten, mutta kun se arjen rasismi.
- Vaan onko muita syitä? Sellaisia, joita ei ole helppo tunnustaa ja sellaisia, joita kautta se syyttävä sormi menisikin ”länsimaisen hapatuksen” ja kaunan sijaan omaan itseensä, omaan uskontoon ja kulttuuriin sekä yhteisöön.
Molemmissa maissa, kuten koko Euroopassa on mahdollista kouluttautua, työllistyä ja luoda uraa, sekä elää vailla koraanin käskyjä ja ohjeistusta. Mikä sen sitten estää? Vanhempien, yhteisön ja uskonnon luoma patavanhoillisuus sekä perinteet, joista luopuminen on edelleen tabu. Sen sijaan, että käyttäisi aikansa rukoilemiseen, länsimaiden vihaamiseen ja pinttyneiden tapojen kanssa elämiseen voisi katsoa ympärilleen ja todeta omat mahdollisuutensa.
- Vaan sehän ei käy. Pitäydytään siinä väkivaltaisessa ideologiassa, tukeudutaan omaan yhteisöön ja otetaan sokeana vastaan höpinöitä marttyyriudesta ja lukemattomasta määrästä neitsyitä. Pillastutaan heti kun jossain on piirretty profeetan kuva tai kun joku arvostelee sitä. Vaaditaan naisille huntu tahi muu vastaava ylle. Mikään uudistus ei käy, mutta silti halutaan elää länsimaissa. Allahia huudetaan, kun surmataan vääräuskoisia. Lapsia ja naisia ahdistellaan sekä raiskataan, koska kulttuuri tai vedotaan tietämättömyyteen. Juutalaisia vainotaan, mutta siitäkin media syyttää mieluummin äärioikeistoa.
Miksi ihmeessä toimittaja ei kirjoita siitä mikä johtaa suomalaisia nuoria miehiä tekemään henkirikoksia? Jopa Turussa riehunutta terroristia puolusteltiin suomalaisessa mediassa ja kerrottiin tämän vain haluavan kasvattaa lampaita rauhassa. Samaa puolustelevaa kirjoitusta ei ole ollut yhdenkään henkirikokseen syyllistyneen suomalaisen kohdalla.
Ovatko suomalaisten nuorten miesten tekemät henkirikokset – joissa harvoin, jos koskaan huudetaan samanaikaisesti Jumalan suuruutta – yksiselitteisesti pelkkää pahuutta, mutta toisen polven maahanmuuttajanuorten tekemät iskut Ranskassa ja Belgiassa jotain ihan muuta? Tekeekö allahin huutaminen teosta paremman ja sille saa hyväksyntää mm. Iltalehdessä koska köyhyys ja epätasa-arvo?
En muista lukeneeni, että yksikään toimittaja olisi puolustellut Heinolan kivisurmaajan tekoa. Nuori, alle 20-vuotias, joka murhasi. Kukaan ei ajatellut hänen työttömyyttään, osattomuuttaan ja mahdollisen koulukiusaamisen jättämiä jälkiä. Ei! Kaikki tuomitsivat hänet pahana ihmisenä.
Entä parikymppisenä Solvallassa murhannut
Janne Raninen? Missä ovat ne toimittajien palopuheet tekijän juurettomuudesta ja syrjäytymisestä. Niitä ei ole, on vain kertomus pahasta ihmisestä, joka ampui koska ääretön pahuus.
Missä on ymmärtävä kirjoitus
Jarno Elgistä? Toimittajat kauhistelevat kuinka nuori mies voi olla täynnä saatanaa ja perkelettä. Mutta kukaan ei kysy hänen köyhyydestään eikä näköalattomuudestaan.
Mutta kuka toimittaja lohduttaisi
Eero Hiltusta? Ei kukaan. Nuori mies oli yksinäinen ja halusi olla osa yhteisöä, joka sulki hänet pois. Tappelunkin hävisi. Mutta nämä hyeenat (toimittajat) kertoivat verenmakuisia kauhutarinoita tunteettomasta nuoresta miehestä, joka huvitteli ampumalla ihmisiä rakennuksen katolta. Missä ovat ne osaaottavat kirjoitukset Eeron pahasta olosta ja elämästä vailla tulevaisuutta ja hänen epätoivostaan? Niitä ei ole. Miksi ei? Oliko Eero pahempi ihminen kuin yksikään Ranskassa surmaillut terroristi, joille sataa tukea ja joidenka tekoja juhlitaan omiensa piireissä.
Nämä kaikki nuoret surmaajat olivat kuin loppukesän ampiaisia. He vain ottivat suunnan ja pistivät. Niin yksinkertaista se oli. Vai oliko? ”Kunhan tuonne pistän, niin sitten on kaikki hyvin”.
Se mikä erottaa suomalaiset nuoret miehet näistä Ranskan terroristeista on, että yksikään ei heistä huutanut jumalaa tehdessään teon, yksikään ei ollut käynyt moskeijassa ennen tai jälkeen teon, yksikään ei syytä rasismia teoistaan, yhdenkään tekoa ei juhlittu suomalaisen äärioikeiston (jos sellaista on) piireissä.
Mutta vain toiselle ryhmälle nämä toimittelijat löytävät hyväksyttäviä syitä – tai ainakin etsivät vimmalla syitä, jotta tekoja voitaisi ymmärtää ja sulkea islam pois kuvioista hinnalla millä hyvänsä.
Ranskan lisäksi samoja ongelmia on muillakin mailla; muun muassa Australia, Saksa, Itävalta, ja Ruotsi. Näissäkin maissa tapahtuneissa iskuissa on tekijöinä ollut lähes poikkeuksetta näitä Iltalehden lemmikkejä; näköalattomia ja köyhiä ”loppukesän ampiaisia”. On älyllistä epärehellisyyttä jeesustella kaikilla muilla syillä, mutta kieltää islamin osuus, sen harhat ja jo lapsena saadut vaikutteet.
Kaikki toimittajat tuskin ajattelevat kuten suomalaiset toimittajat. Mahdollisesti esim. Unkarin tai Itävallan mediassa kerrotaan terroristeista ja heidän elämänhallinnastaan hieman eri tavalla.
Meillä suomalaisilla on jokin kumma tapa ymmärtää niin terrori-iskujen tekijöitä, kuin olla huolissaan kaukaisten maiden asukkaiden ihmisoikeuksista. Ensi vuoden budjetissa on varattu Suomessa asuvien kaukaisten maiden asukkaiden hoitoon 1,4 miljardia euroa. Samaisessa budjetissa on myös luku, jonka mukaan suomalaisille eläkeläisille on luvassa 100 miljoonaa euroa enemmän kuin aikaisemmin.